Author Topic: Kuntien tulevaisuuden näkymät  (Read 222051 times)

0 Members and 3 Guests are viewing this topic.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1160 on: 22. 05. 2008 11:11 »
Turun Sanomat, mielipiteet:
Julkaistu 26.03.2008

Kuntatalouteen vaikuttavat lukuisat eri tekijät

Keskuskaupungeilla hyvät talouden lähtökohdat

Nyt keskustellaan paljon siitä, että Turun ympäristökunnat keräisivät hyvätuloiset veronmaksajat ja Turkuun jäisivät vanhukset, työttömät ja opiskelijat, jolloin ympäristökuntien taloudella olisivat paremmat lähtökohdat kuin keskuskaupungilla. Lisää vettä myllyyn heittää se seikka, että Turun tilinpäätös vuodelta 2007 oli alijäämäinen ja velan määrä kasvoi samalla, kun esimerkiksi Kaarinassa tehtiin ylijäämäinen tulos ja velkaa onnistuttiin maksamaan takaisin.

Kunnan sisäinen väestörakenne ei täysimääräisesti vaikuta kunnan tuloihin. Valtionosuusjärjestelmä tasaa palvelutarpeiden kustannuksia kuntien välillä. Verotuloihin perustuva tasausjärjestelmä tasaa tulotasoeroja kuntien välillä. Kunnan omaisuuden tuotto, palvelutuotannon kustannustehokkuus ja kunnan sijainti ovat merkittäviä tekijöitä kunnan talouden kunnon kannalta.

Kunnan merkittävimmät tulot tulevat kuntalaisten maksamista kunnallisveroista, yritysten maksamista yhteisöverotuloista, asiakasmaksuista ja valtionosuuksista. Näillä tuloilla kunta maksaa palvelut asukkailleen. Hyvätuloinen perhe ei aina tuo nettohyötyä kunnalle, jos perheessä on useita päivähoitoa tarvitsevia lapsia.

Turun seudulla verovelvollisten suurimmat tulotasot ovat Merimaskussa ja Kaarinassa. Verotulojen tasausjärjestelmä tasaa tuloeroista noin 40 prosenttia hyvätuloisten ja heikkotuloista kuntien kesken. Kaarinalta tasataan vuonna 2008 pois 4,6 miljoonaa euroa toisten kuntien hyväksi, mikä vastaa noin 1,2 kunnallisveroprosenttia. Saamakuntana voidaan mainita esimerkiksi Marttilan kunta, jolle tasataan 1,1 miljoonaa euroa lisätuloja.

Työpaikat tuovat taloudellista etua

Keskuskaupungit saavat tuntuvaa taloudellista etua siitä, että niiden alueella on valtaosa alueen työpaikoista, joista ne saavat yhteisöverotulot. Turku on budjetoinut vuodelle 2008 yhteisöverotuloja 50,1 miljoonaa euroa. Kaikista verolajeista laskettu tasaus vähentää tuloista 17,3 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin 0,6 kunnallisveroprosenttia.

Yhteisöverojen lisäksi kunta saa yritysten rakennuksista kiinteistöverotuloja. Keskuskaupungin alueella ovat yleensä valtion ja keskussairaaloiden rakennukset. Tasausjärjestelmä osittain siirtää näitäkin tuloja muille kunnille.

Keskuskaupungeille on yleensä historian aikana kertynyt runsaammin omaisuutta kuin kehyskunnille. Turku on voinut myydä alueen puhelinyhtiön ja edelleen omistaa energiayhtiön ja sataman, joista se saa merkittäviä tuloja. Monet kehyskunnat eivät omista tuntuvia osinkoa jakavia yhtiöitä. Osinkotuloja ei tasata kuntien välillä juurikaan.

Yhteistyö opetustoimessa kannattaa

Valtionosuusjärjestelmä tasaa kuntien kesken asukkaiden palvelutarpeita. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen saatava valtionosuus ottaa voimakkaasti huomioon muun muassa kunnan asukkaiden ikärakenteen, lasten huostaanotot, toimeentulotuet, vammaisuuden ja työttömyyden. Järjestelmä tasaa tehokkaasti kuntien välillä palvelutarpeesta johtuvaa kustannusrasitusta, vaikka ei kata kaikkia kustannuksia täysimääräisesti.

Valtio maksaa opetuksen tuottajalle oppilaiden suhteessa yksikköhintakorvauksen, joka yleensä kattaa hyvin lähelle opetuksen tuotantokustannukset.

Kunnat rahoittavat osan järjestelmän kuluista asukaskohtaisen omavastuuosuuden kautta. Kunnalle on kannattavaa ottaa naapurikunnan oppilaita kouluun, jos opetusryhmät ovat vajaita. Ryhmien täyttäminen aiheuttaa vain hyvin pienet lisäkustannukset, mutta oppilaat tuovan kuitenkin mukana täysimääräisen yksikköhinnan. Tästä syystä kuntien välinen yhteistyö opetustoimessa on usein hyvin tuloksellista.

Kunnat saavat kulttuuri- ja liikuntatoimeen myös asukaskohtaista valtionosuutta sekä perivät pääsylipputuloja palvelujen käyttämisestä, mutta verorahoitusta tarvitaan lisäksi. Turun ja sen naapurikunnat kustantavat teattereita ja liikuntalaitoksia. Kaarinan etu on, että naapurikuntalaiset käyvät sen uimahallissa ja Kaarina-teatterissa. Jokainen lisäasiakas aiheuttaa vain vähän menoja, mutta tuo täydet lipputulot.

Kuntien velan määrä kasvanut

Kuntien välistä vertailua vaikeuttaa merkittävästi se, että kunnan itsehallinto tuo kunnalle oikeuden valita veroprosenttien suuruuden sekä palvelujen laajuuden ja laadun määrän. Mikäli kunta velkaantuu pitkällä aikavälillä, niin se johtuu siitä, että veroprosentti ei vastaan tuotettujen palvelujen määrää. Kun velan määrä kasvaa riittävän suureksi, niin kunta ajautuu korkoloukkuun, jolloin korkokustannusten kasvu vie tulojen kasvusta liian suuren osan.

Kunnallistalouden ongelma on, että kunnallisveron nosto on yhtä epäsuosittua kuin palvelujen leikkaaminen. Palvelujen kasvattaminen saatetaan rahoitta kiperässä tilanteessa helpoimmalla mahdollisella tavalla, eli ottamalla markkinoilta lainaa AAA-luottokelpoisuuden turvin. Järjestelmän selvä heikkous on se, ettei lainan käyttämistä juoksevien kulujen kattamiseksi ole mitenkään rajoitettu.

Usein kunnat eivät aina edes osaa tiedostaa, mikä olisi järkevä velkaantumistaso uusien palvelujen rakentamiseksi. Suomen kuntien keskimääräisen velan määrä on kasvanut 746 eurosta per asukas 1 559 euroon per asukas vuosina 2000-2007.

Näissä luvuissa ei ole edes mukana yleistynyt tapa rahoittaa kone- ja kalustohankintoja leasing-vuokraamalla, jolloin kyseessä on tosiasiallisesti tavaran osto osamaksulla ja velan määrä on eräissä kunnissa päässyt yllättämään.

Kuntien välillä on myös eroja palvelujen tuotantohinnoissa. Kunnallistaloudessa talous on sikäli herkkä, että vuosia kestänyt viiden prosentin ero palvelujen omakustannushinnoissa voi johtaa siihen, että tehokkaasti palvelut tuottanut kunta on nettovelaton ja tehottomasti palvelut tuottanut kunta on korkoloukussa ja kroonisessa talouden alijäämässä.

Hyvän kustannustehokkuuden tunnusmerkkeinä voi pitää seuraavia seikkoja: matala organisaatio, hyvää motivaatiota uhkuva henkilöstö, nopea reagointi ympäristön muutoksiin, pelkäämätön kustannusten laskenta ja vertailu sekä tavallisuudesta parempaan suuntaan poikkeava palvelujen tuotantotapa. Kaarinan talousarviokirjassa on esitetty kaikkien pääsuoritteiden omakustannushinnat yleisön vertailtavaksi.

Maan arvolla ja väestönkasvulla vaikutusta

Kunnan talouden lähtökohtiin vaikuttavat sen alueella olevan maan myyntihinnat. Keskuskaupungit saavat paremmat myyntihinnat maasta eikä eurooppalaisittain verrattuna Turun alueelta puutu rakentamatonta maata.

Jos kunta myy esimerkiksi 200 omakotitalotonttia hintaan 70 000 euroa per tontti, niin se saa noin 600 uutta asukasta ja 14 miljoonaa euroa myyntituloja. Tällä hintaa ostaa ja kaavoittaa raakamaan, rakentaa palvelut sekä kunnallistekniikan myös saarille. Piikkiössä 10 000 euron tontin hinta ei kata näitä kustannuksia.

Kunnan palvelujen kustannustehokkuutta ja laatua on helpompi ylläpitää, jos kunnan asukasmäärä kasvaa edes vähän, jolloin palveluja voidaan järjestellä rakentamalla uutta ilman palvelujen leikkauksia. Suomalaisille aluekeskuksille ei ole ylivoimaisen vaikeaa saattaa väkilukunsa nousuun, mutta se edellyttää yksimielisyyttä maanhankinnan keinoista, maankäyttösopimuksista ja kaavoituksesta.

Keskuskaupungin ja ympäristökuntien talouden lähtökohdat riippuvat lukuisista eri tekijöistä. Asian kokonaisvaltainen tutkiminen on erittäin vaativa tehtävä. Tässä artikkelissa en ole edes yrittänyt esittää kaiken kattavaa laskelmaa tästä asiasta.

Viime kädessä kunnan taloudellisen kunnon ratkaisee sen palvelutuotannon kustannustehokkuus ja toiminnan ohjauksen toimivuus. Valtionosuudet ja niiden verotuloihin perustuva tasaus tasoittavat ison osan kuntien tuloja niiden olosuhteiden mukaisesti. Kustannustehokkuuden kehittäminen voi tuoda riittävän ratkaisun palvelujen rahoittamiseen.

Kirjoittaja on Kaarinan kaupungin talousjohtaja.

JANNE LAVÉN


Luin tämän nyt läpi, mutta en löytänyt tästä uutta tietoa. Kerro arvon Synteessi, mitä minulta jäi huomaamatta??
« Last Edit: 22. 05. 2008 12:12 by Analyyssi »

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1161 on: 22. 05. 2008 12:12 »
Parahin Synteessi,

Sehän oli jo minulla tiedossa, että lähinnä vain asumista suosivat kunnat saavat (epäoikeudenmukaisesti) aineetonta tuloa työssäkäyntikunnalta. Eli siis se, että asumista tarjoavaa kuntaa tuetaan suhteessa (aineettomasti) enemmän kuin työtä tarjoavaa kuntaa.

Järjestelmä ei siis ole oikeudenmukainen. Lähtökohtana voisi olla se, että jokaisen kunnan tulee pyrkiä hankkimaan esim vähintään 80% työpaikkoja kunnan asukkaille. Siitä ylimenevästä saa etuisuuksia ja alittavalta osalta sanktioita. (Perustasoa oleva tuki olisi siis laskettu 80% työpaikkaomavaraisuuden tasolle.)

Työllistämistä ja erityisesti vientiteollisuutta työllistävää kuntaa tulee tukea. Tällöin Suomella menisi paremmin. Ei kunta ole tärkeä, mutta Suomi on!!

Nyt tarvittaisiin laajat tilastot, muuten ei saada keskusteluun tarpeeksi syvyyttä. Löytyykö sitten sinulta laajaa tilastoa kaikesta? Eli tämän alueen kuntien kaikesta verokertymästä, alvit, kunnallisverot, yhteisöverot ja kaikki muut verot listautettuna? Sekä vastaavasti "tuet" joita kunnat saavat ja mihin tuet perustuvat??

Myös minulle henkilökohtaisesti riittäisi hyvin se, että vain Vaasa ja Mustasaari yhdistyisivät. Markkinoitaessa tätä aluetta koolla on kuitenkin uskomattoman suuri merkitys. Varsinkin kun maailma suurenee Suomen rajojen ulkopuolelle ja vastapuoli ei tiedä mihin on investoimassa tai muuttamassa. 100.000 on aivan eri luku kuin 58.000 asukasta.

EX-Vaasalainen

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1162 on: 22. 05. 2008 13:01 »
Lainaus Analyyssi

Quote
Myös minulle henkilökohtaisesti riittäisi hyvin se, että vain Vaasa ja Mustasaari yhdistyisivät. Markkinoitaessa tätä aluetta koolla on kuitenkin uskomattoman suuri merkitys. Varsinkin kun maailma suurenee Suomen rajojen ulkopuolelle ja vastapuoli ei tiedä mihin on investoimassa tai muuttamassa. 100.000 on aivan eri luku kuin 58.000 asukasta.


Onkohan mennyt ohi silmien se että kuinka paljon tästä 100.000 olisi työikäistä väkeä jos ajatellaan skalaa ja kuinka paljon on jo eläkeläisiä?

 18- 25

  25-45

 45-65 ?

  Eläkkellä?

Nimittäin tälläkin on suuri merkitys tulevaisuutta ajatellen, kuinka paljon jää seuraavan 5 vuoden kuluessa pois työelämästä akselilla Vaasa -Mustasaari-Maalahti -Laihia ymm..
« Last Edit: 22. 05. 2008 13:01 by EX-Vaasalainen »

Offline Synteessi

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 131
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1163 on: 22. 05. 2008 15:03 »
Työllistämistä ja erityisesti vientiteollisuutta työllistävää kuntaa tulee tukea. Tällöin Suomella menisi paremmin. Ei kunta ole tärkeä, mutta Suomi on!!

Kaikki tuki on pahasta ja johtaa ylimääräiseen byrokratiaan. Oleellista on luoda sellainen systeemi, jossa vientiteollisuus ja korkea työllisyysaste on kunnalle tavoiteltavia asioita. Nykyinen systeemi on sellainen.

Nyt tarvittaisiin laajat tilastot, muuten ei saada keskusteluun tarpeeksi syvyyttä. Löytyykö sitten sinulta laajaa tilastoa kaikesta? Eli tämän alueen kuntien kaikesta verokertymästä, alvit, kunnallisverot, yhteisöverot ja kaikki muut verot listautettuna? Sekä vastaavasti "tuet" joita kunnat saavat ja mihin tuet perustuvat??

Vuonna 2006 yhteisö- ja kiinteistöveron tuotto oli Vaasassa 14 prosenttia verotuloista (huomattavasti pienempi kuin otaksuin). Verotulot muodostivat kokonaisuudessaan noin 50 prosenttia tulopuolesta.

Sosiaali-, opetus- ja kulttuurisektorin menot olivat yhteensä 87 prosenttia menopuolesta. Tekninen toimi 3,4 prossaa, hallinto, avustukset ja työllisyys 7,1 prosenttia. Loput vajaat kaksi prosenttia menoista kuluivat järjestyksen ylläpitoon ja valvontaan.

Keskeistä tämän keskustelun kannalta on yritystoiminnan kunnalle tuottamat verotulot suhteessa kuluihin ja toisaalta asukkaiden tuomat verotulot suhteessa kuluihin. Noista kertomistani luvuista voi jokainen todeta, että kulupuolesta suurimman osan muodostavat asukkaille järjestettävät palvelut. Toisaalta kukin voi todeta sen, että yritystoiminnan tuomat verotulot ovat suhteessa lähes ilmaisia - menoja yritystoiminnasta ei juuri ole, sikäli kun laskee kaiken sisältyvän "hallintoon, avustuksiin ja työllisyyteen. Osa tietysti kuuluu teknisen toimen piiriin, mutta se nyt ei juuri hetkauta. Yhteisö- & kiinteistöverot siis 14 prossaa verotuloista, mutta alle 7 prossaa menoista (luultavasti huomattasti alle seitsemän prosenttia, mutta kun ei ole eritelty, ei voi tietää).

Toisaalta kunnallisveron osuus on 43 prossaa kunnan kaikista tuloista ja palveluiden osuus (sosiaali-, opetus- ja kulttuurisektorit) 87 prossaa menoista.

Ei siis pitäisi olla epäselvää, että yrityksiltä saatavilla rahoilla rahoitetaan myös asukkaiden palveluita ja että kunnan on mahdollista pitää yllä sitä parempia palveluita, mitä suurempi on yritysten maksamien yhteisö- ja kiinteistöveron osuus kaikista verotuloista. Ja päinvastoin: mitä enemmän asukkaita on suhteessa yrityksiin, sitä heikommaksi käyvät palvelut.

En ymmärrä miksi kukaan vaasalainen kannattaisi kuntaliitoksia. Vaasalaiset häviäisivät niissä, koska ympäryskunnat saavat yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja suhteessa vähemmän kuin Vaasa. Rahaa palveluihin olisi liitosten jälkeen vähemmän per asukas mitä nyt on.

Mieluummin annetaan Ristinummet ja muut asuinlähiöt pois kuin haalitaan niitä lisää.
« Last Edit: 22. 05. 2008 20:08 by Synteessi »

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1164 on: 23. 05. 2008 08:08 »
(Anteeksi, kun tästä tuli näin pitkä.)

Synteessin tilastoissa paljon perustavaa laatua olevia virheitä.
Kait me luimme samoja tilastoja?

http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773

Vaasan kokonaistulot:
50,5%   Verotulot (kunnallisveroa 86% ja kiinteistö- ja yhteisöveroa 14%)
22,9%   Valtionosuudet (myös verotuloja)
26,6%   Muut tulot
------
100%   Yhteensä


Kiinteistö ja yhteisöverot ovat siis (pienen ynnäämisen jälkeen) yhteensä vain 7% Vaasan tuloista. Tästä tulevaa rahaa Synteessi väitti Vaasan suurimmaksi tuloksi.

Työntekijän asuinkuntaan maksama kunnallisvero on siis kuitenkin kuntien suurin yksittäinen tulonlähde, joka oli Vaasan kaikista tuloista noin 43,5% vuonna 2006. (Tätä Synteessi kutsui murusiksi.)

Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä.

Kiinteistö – ja yhteisöveroa siirtyy työssäkäyntikunnasta asuinkunnille, mutta eniten siirtyy kuitenkin työntekijöiden mukana kunnallisveroa ja vielä täysin ansiottomasti. Sillä asuinkunta ei kuntana tee yhtään mitään tämän rahan eteen.

Mielestäni työntekijän asuinkunnan tulisi maksaa työssäkäyntikunnan (teollisuus) infran tuottamisesta, eli kaikista työssäkäyntikunnan menoista (kunnan työntekijät, katu- ja viemäriverkosto, ym.) oma osuutensa. (Nykyään siis 0%.) Siitä voisi aloittaa, että yhteisövero jäisi kokonaan työssäkäyntikuntaan ja sen jälkeen työntekijöiden kunnallisverosta 50%. (Tämä jälkimmäinen siis nykyään 0%.)

Kerran vielä: Olen syvästi vastaan tätä täysin sosiaalisin perustein maksettua asuinkunnan tukea. Työntekijän kunnallisvero voisi siis jäädä 50-100 prosentilla työssäkäyntikuntaan. Oikeudenmukaisuutta haen. Haluaisin edelleen pitää kiinni siitä faktasta, että ns. ”ilmaisia lounaita ei ole.” Ei ainakaan pitäisi olla. Kaikkien kuntien on aika alkaa töihin ja (vientiä) työllistämään. Lähinnä työllistävää kuntaa pitää kannustaa, ei niinkään tukea asuinkuntaa. Eiköhän panna kaikki kunnat töihin, alkaen vuodesta 2012.

Suomen kaikkien kuntien on ymmärrettävä, ettei ole niin tärkeää että kunnilla menee hyvin. Tärkeintä on se, että Suomella menee hyvin!! Tämän työssäkäyntialueen yhdeksästä kunnasta peräti kahdeksan saa avustuksia enemmän kuin tuottaa. Vaasa on siis näistä se ainut kunta, joka tuottaa. Jotta Suomella menisi huomenna aina vain paremmin, kaikkien kuntien olisi keskityttävä siihen, etä ne olisivat saajan sijasta antajana. Suomen hyvinvointi (ja kilpailukyky) kokonaisuutena on siis ehdottomasti tärkeintä.

Synteessi: ” En ymmärrä miksi kukaan vaasalainen kannattaisi kuntaliitoksia. Vaasalaiset häviäisivät niissä, koska ympäryskunnat saavat yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja suhteessa vähemmän kuin Vaasa. Rahaa palveluihin olisi liitosten jälkeen vähemmän per asukas mitä nyt on.”

Eiköhän se Synteessi olekin juuri toisinpäin? Eli naapurikunnat saavat yhteisöveroja ja kunnallisveroja, suhteessa ENEMMÄN kuin Vaasa.

Vaasa on myös tämän työssäkäyntialueen kunnista ainut nettomaksaja ja muut kunnat saajia. Toisin sanoen Vaasa tuottaa Suomelle voittoa, muut kunnat Suomelle kuluja. En ole kuullut, että Vaasa tai Vaasan asukkaat olisivat tästä valittaneet. (Tätä samaa asiaa on sitten itketty paljonkin Euroopan Unioninkin suhteen. Eli kun Suomi joutuu maksamaan EU:hun enemmän, kuin sieltä saa. Niinpä niin, ilmaisia lounaita ei ole. Itse asiassa on hyvä että Suomi maksaa, se on sen merkki että Suomella menee hyvin, kun Suomella on varaa maksaa.) Kaikkien Suomen kuntienkin pitäisi antaa. Ennen sitä, niillä täytyy kuitenkin olla varaa maksaa.

Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää. Ja mikäli naapurikunnat (tai tässä tapauksessa kaupunginosat) eivät ala töihin, ei heitä voida kauaa pelkästään tukea. Infraa pitää rakentaa joka puolelle työssäkäyntikuntaa ja saada tekemisen meininki kunnolla toimimaan myös Vaasan ulkopuolella.

Tässä kohtaa myönnän, että helppoa se ei tule olemaan. Päätä hakataan seinään varmaan ensin 2-3 vuotta, ennenkuin laiva kääntyy. Jos ei laiva ala nopeasti kääntymään, niin sitten ylimääräiset tuet pois ja keskitytään pelkästään perusasioihin. Mieluiten silloin palveluntuottajana, kuten Synteessi sanoi. (Jollain alueella ja jossain asiassa, voidaan joutua nostamaan kädet pystyyn, ainakin jos ilmapiiri on jatkossakin yhtä nihkeää, kuin esim Laihialla.)

Synteessi olet väittänyt, että yrityksistä saadut verotulot (vain 7%) ovat suurin tulonlähde Vaasalle. Minä olen pitänyt yrityksiä kunnille vain lähinnä työntekijöiden kunnallisveron keräämisen työkaluna. Toki yrityksistä saadaan vielä joitain muitakin tuloja, mutta se (tonttikauppa, yms.) ei keskimäärin nosta tätä kokonaisprosenttia seitsemästä, yli kymmeneen netto-prosentiin. (Niihin tuottamiseen kohdistuu myös suuria kuluja.)

Kunnan dynaamiselle ilmapiirille yrityksillä on valtavan suuri merkitys. Ja hienoa tietää, että tällä alueella Vaasa on Suomen esimerkkikuntia, mm. koulutuksen, työllistämisen ja vientiteollisuuden määrässä.

Koolla on valtavasti merkitystä, mutta vedän jonkin verran takaisin... eli, onko järkeä vääntää omahyväisten naapurikuntien kanssa kovin kauaa. Jos ei ilmainen liittyminen tekemisen meininkiin kiinnosta, niin miksi jatkaa tätä väkisin vääntämistä enää pitempään? Vaasa on maksaja ja antaisi tässä fuusiossa naapureilleen moninkertaisesti enemmän, kuin se heiltä saisi. Yhteisestä hyvästä, tuottoja voisi alkaa odottamaan vasta vuosien päästä. Tässä kohtaa alan siis peesaamaan Synteessiä, kyllä me pärjätään täällä yksinkin. (Yksi Vaasan lähiöistä eli Sepänkylä, toki tulisi liittää Vaasaan.)

Vaasa on myös Suomen kansainvälisin kaupunki. Nykyinen RKP:n erittäin voimakkaasti yhtä kieltä ajama ruotsalaisuus, on myös tässä valossa erittäin suuri virhe. Nyt pitäisikin ajaa kolmikielisyyttä eteenpäin tai vähintäänkin kaksikielisyyttä. Korostaa Suomen rinnalla lähinnä englantia. Sillä englannin kielellä sitä rahaa tehdään, ei niinkään ruotsin kielellä, tyvärr. (Viime aikoina tämä RKP:n politiikka alkaa jo olla alueelle suurin ongelma ja sillä pilataan vielä moni arvokas asia. Mitä ihmettä RKP:llä voi olla kaksikielisyyttä tai kolmekielisyyttä vastaan?!!)

Vaasa voisi siis olla Suomen ensimmäinen kaupunki, jossa peruspalvelut onnistuisivat suurelta osin myös englanniksi. (Ensiksi Vaasan kaupungin tulisi aloittaa omien kotisivujen perussivujen tuotanto kolmikielisenä.)

Sport City Vaasa. Art City Vaasa. Kulttuuri City Vaasa. Kouluttava Vaasa. Työllistävä ja vientivoittoinen Vaasa. Täällä on Tekemisen Meininki!!

Offline Synteessi

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 131
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1165 on: 23. 05. 2008 11:11 »
(Anteeksi, kun tästä tuli näin pitkä.)

Synteessin tilastoissa paljon perustavaa laatua olevia virheitä.
Kait me luimme samoja tilastoja?

http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773

Vaasan kokonaistulot:
50,5%   Verotulot (kunnallisveroa 86% ja kiinteistö- ja yhteisöveroa 14%)
22,9%   Valtionosuudet (myös verotuloja)
26,6%   Muut tulot
------
100%   Yhteensä


Kiinteistö ja yhteisöverot ovat siis (pienen ynnäämisen jälkeen) yhteensä vain 7% Vaasan tuloista. Tästä tulevaa rahaa Synteessi väitti Vaasan suurimmaksi tuloksi.

Osoitahan kohta, jossa väitin yhteisö- ja kiinteistöverotuloja suurimmaksi tuloksi. En väittänyt. Väitin, että suhteellisesti ottaen, kuntabudjettien tulo- ja menopuolta tarkastelemalla, ne ovat ylivoimaisesti kannattavimpia tuloja.

Ts. yhteisö- ja kiinteistövero tuottavat hyvin, yritystoiminta tuottaa kunnille hyvin, mutta menoja siitä ei juuri ole.

Teikäläinen jaksaa joka viestissä hokea siitä "teollisuusinfrasta", mutta se ei ole mitään. Se on käytännöllisesti katsoen ilmaista siihen verrattuna, mitkä ovat yhteisö- ja kiinteistöveron tuotot.

Työntekijän asuinkuntaan maksama kunnallisvero on siis kuitenkin kuntien suurin yksittäinen tulonlähde, joka oli Vaasan kaikista tuloista noin 43,5% vuonna 2006. (Tätä Synteessi kutsui murusiksi.)

En kutsunut tuota kokonaissummaan murusiksi, vaan sitä osaa, joka valuu Vaasan ulkopuolelle. Eli jos ajattelet Vaasan työpaikkaomavaraisuuden olevan noin 120 prosenttia, niin käytännössä Vaasan ulkopuolelle potentiaalisista kunnallisverotuloista valuu se pari kymmentäprosenttia. Kaikista tuloista se on jo alle kymmenyksen. Mutta: sille työntekijämäärälle, joka vie kunnallisverotuloja Vaasan ulkopuolelle, ei myöskään tarvitse järjestää palveluja!

Se, ettei tarvitse järjestää palveluita, on keskeistä, koska palvelujen järjestäminen on kallista. Vaasassa töitä tekevä ulkopaikkakuntalainen kasvattaa Vaasan veropottia, mutta hänelle, tai perheelleen ei tarvitse järjestää päivähoitoa, koulua, terveydenhoitoa, kirjastopalveluita jne. Jokainen ulkopaikkakuntalainen ja Vaasassa työskentelevä tuo Vaasalle rahaa, muttei tuhlaa sitä.

Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä.

Sokeakin kana joskus jyvään osuu...

Kiinteistö – ja yhteisöveroa siirtyy työssäkäyntikunnasta asuinkunnille, mutta eniten siirtyy kuitenkin työntekijöiden mukana kunnallisveroa ja vielä täysin ansiottomasti. Sillä asuinkunta ei kuntana tee yhtään mitään tämän rahan eteen.

Nimenomaan tekee. Asuinkunta järjestää palvelut. Pyydän Analyyssiä nyt muistamaan, että mikä on kunnan tehtävä. Se on järjestää palveluita. Nämä palvelut se järjestää verotuloilla, jotka se kerää asukkailta ja yrityksiltä.

Kunnan tehtävä ei ole järjestää tai tukea yritystoimintaa. Se on kunnalle, sen taloudelle ja sen asukkaille hyväksi, mutta se ei ole kunnan tehtävä.

Mielestäni työntekijän asuinkunnan tulisi maksaa työssäkäyntikunnan (teollisuus) infran tuottamisesta, eli kaikista työssäkäyntikunnan menoista (kunnan työntekijät, katu- ja viemäriverkosto, ym.) oma osuutensa. (Nykyään siis 0%.) Siitä voisi aloittaa, että yhteisövero jäisi kokonaan työssäkäyntikuntaan ja sen jälkeen työntekijöiden kunnallisverosta 50%. (Tämä jälkimmäinen siis nykyään 0%.)

Horiset noita, koska et näe muita kuin tulopuolen, etkä suostu ajattelemaan menopuolta. Tuo teollisuusinfra, josta jaksat hokea, on hyttysen ininää verrattuna kunnan suurimpiin menoihin, eli sosiaali-. opetus- ja kulttuurisektoriin.

Jos teknisen toimen osuus on kolmisen prosenttia Vaasan menoista ja siitäkin suurin osa menee asukkaiden kontolle, niin miten se perustelee tuon vaatimuksen kunnallisverojen maksamisesta työssäkäyntikuntaan? Ei millään.

Eiköhän se Synteessi olekin juuri toisinpäin? Eli naapurikunnat saavat yhteisöveroja ja kunnallisveroja, suhteessa ENEMMÄN kuin Vaasa.

Missä suhteessa? Etkö osaa lukea? Väitin, että Vaasa saa suhteellisesti ottaen yhteisö- ja kiinteistöverotuloja enemmän kuin ympäryskunnat. Suhteessa kaikkiin tuloihin siis. Itsehän totesit tuolla aiemmin saman:

"Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä."

Eli toisinsanoen Vaasan ympäryskunnat eivät saa yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja yhtä paljon kuin Vaasa.

Vaasa on myös tämän työssäkäyntialueen kunnista ainut nettomaksaja ja muut kunnat saajia. Toisin sanoen Vaasa tuottaa Suomelle voittoa, muut kunnat Suomelle kuluja. En ole kuullut, että Vaasa tai Vaasan asukkaat olisivat tästä valittaneet. (Tätä samaa asiaa on sitten itketty paljonkin Euroopan Unioninkin suhteen. Eli kun Suomi joutuu maksamaan EU:hun enemmän, kuin sieltä saa. Niinpä niin, ilmaisia lounaita ei ole. Itse asiassa on hyvä että Suomi maksaa, se on sen merkki että Suomella menee hyvin, kun Suomella on varaa maksaa.) Kaikkien Suomen kuntienkin pitäisi antaa. Ennen sitä, niillä täytyy kuitenkin olla varaa maksaa.

Tämä pitää paikkansa, että Vaasa on nettomaksaja, mutta ratkaisuehdotuksesi on vaasalaisen veronmaksajan kannalta tyystin väärä. Jos Vaasa yhdistyy köyhempien kuntien kanssa, niin Vaasa menettää asemansa nettomaksajana. Huonossa lykyssä Vaasa joutuu saajapuolelle. Se voi tietysti jonkun mielestä olla positiivista, että saa enemmän kuin ansaitsee, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että Vaasa köyhtyy, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia järjestää yhtä hyviä palveluita asukkailleen.

Yritysten Vaasaan tuomat tulot jaettaisiin yhdistymisen jälkeen myös mustasaarelaisten ja laihialaisten kesken.

Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää.

Onko uskolle perusteita? Ts. mitkä ovat perusteet?

Synteessi olet väittänyt, että yrityksistä saadut verotulot (vain 7%) ovat suurin tulonlähde Vaasalle. Minä olen pitänyt yrityksiä kunnille vain lähinnä työntekijöiden kunnallisveron keräämisen työkaluna. Toki yrityksistä saadaan vielä joitain muitakin tuloja, mutta se (tonttikauppa, yms.) ei keskimäärin nosta tätä kokonaisprosenttia seitsemästä, yli kymmeneen netto-prosentiin. (Niihin tuottamiseen kohdistuu myös suuria kuluja.)

Edelleen, missä olen sellaisia väittänyt? Osoita kohta. En editoi mitään tekstiäni tässä ketjussa - siitä jää maininta jos editoin.

Ja jos viitsit lukea sitä Vaasan kaupungin budjetin menopuolta, niin voit todeta, että yritystoiminta ei juuri aiheuta menoja. Suurimmat menot tulevat asukkaista. Asukkaille järjestettävät palvelut ovat yli 90 prosenttia kunnan menoista. Lopuista suurin osa on hallintoa. Yritystoiminnan tukeminen on moninverroin pienempi meno kuin yhteisö- ja kiinteistövero ovat tuloina.

Ja se on keskeistä - ymmärtää, että miten mikäkin tuottaa suhteessa sen aiheuttamiin menoihin.

Offline ilmarinen

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 223
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1166 on: 23. 05. 2008 11:11 »
Synteessi, olet todella sitkeä opettaja näissä kunnallistalouden asioissa.

Minä yritin aikoinaan päntätä Analyyssin päähän järkeä mutta totesin asian mahdottomaksi tehtäväksi. Meissä ihmisissä on aina jokunen yksilö, joka on saanut "kaikukoppaan" ähkyn ja he menevät onnellisena sen kanssa vanhainkotiin.


Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1167 on: 23. 05. 2008 13:01 »
Aloitetaan tuolta ylhäältä, eli otan yhden väittämän kerrallaan. (Ja tänään en muuta ehdi.)

Quote from: Synteessi

Osoitahan kohta, jossa väitin yhteisö- ja kiinteistöverotuloja suurimmaksi tuloksi. En väittänyt. Väitin, että suhteellisesti ottaen, kuntabudjettien tulo- ja menopuolta tarkastelemalla, ne ovat ylivoimaisesti kannattavimpia tuloja.


Analyyssi:
Vielä nykyisestä järjestelmästä: Nythän järjestelmä (verorahojen kohdistaminen) tukee kuntia, jotka hankkivat itselleen asukkaita, mutta ei tue kuntia, jotka hankkivat itselleen (vienti) yrityksiä eli työllistävät. Tässä on todellakin nykyisen verokertymän suurin epäkohta. On itsestään selvää, että tälle maalle olisi parasta tukea työllistämistä. Siis tukea kuntia, jotka työllistämistä tekevät.

Synteessi:
Tämähän ei pidä paikkaansa, kuten olen jo monesti todennut. Yritystoiminnan tulo/meno -suhde on kunnille parempi kuin asukkaiden. Siksi kunnan kannattaa nimenomaan haalia yrityksiä, ja asukkaita vasta sen jälkeen, jos se ei pysty yrityksiä haalimaan. Se että monet keskustojen ympäryskunnat haalivat asukkaita, johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ne eivät useinkaan pysty haalimaan yritystoimintaa.  Arvon Analyyssi voi tietysti hokea noita omia totuuksiaan vaikka maailman tappiin, mutta se ei tule muuttamaan peruslähtökohtaa: yritykset ovat kunnalle tuottoisampia kuin asukkaat ja asukkaat eivät välttämättä ole ollenkaan tuottoisia (jos esim. asuvat tarpeeksi hajallaan, kuten monissa Vaasan ympäryskunnissa tekevät).

Vastaus:
Minä en osaa lukea? Vaikka tässä Synteessi aivan selkokielellä kertoo, että yritykset ovat kunnille tuottavampia, kuin asukkaat. Älä ystävällisesti nyt väännä tätä siihen muotoon, että olet tarkoittanut prosenttuaalista tuottoa. Sillä nimenomaan euroilla eletään, eli massaa pitää kasvattaa.

Fiktiivinen teoriasi siihen ei riitä, (loppuu esim. työntekijät) sen pitää myös toimia käytännössä. Kuten toimii työntekijän maksama kunnallisvero. Myös kirjanpidon toteutuneet numerot ovat faktaa. (Sen lisäksi kirjoitit myös: "Tämähän ei pidä paikkaansa." Kuinkahan tämä pitäisi ymmärtää, sillä tuo kirjoitukseni on kuin onkin täysin totta.)

Vielä kerran: Kunnille (myös Vaasan kaupungille) on kaikkein järkevintä hankkia asukkaita, sillä heidän maksamastaan kunnallisverosta kunta saa (käytännössä) suurimmat tulonsa. (Tällä Laihia ja Mustasaari elää. Se raha on muuten täältä kotoisin.)


Äläkä sää Ilmarinen-Ramiska tule tänne tuulettamaan. Mitä tulee sinuun ramiska, niin sinulla ei kertakaikkiaan ollut asiatietoa, etkä sitä hakenut. Synteessi on viisas mies, kakkoseksi en hänenkään kanssaan jää, mutta saatan joutua taipumaan tasapeliin. Sillä nythän haemme lukuja, asiatietoa ja faktaa sanomamme perusteeksi. Se tämän pelin tulee ratkaisemaan.

Offline Synteessi

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 131
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1168 on: 23. 05. 2008 18:06 »
Talouden peruskäsitteistöä, osa 1.

Tuotolla mitataan sijoitetun pääoman kannattavuutta. Tässä tapauksessa tuotto on sama kuin voitto, tulojen ja menojen erotus. Tuotto ei ole sama kuin tulot, eli sen mitä kukin tuo. Esim. verotulot eivät ole tuottoa. 

Yritykset ovat kunnille kannattavampia sijoituskohteita kuin asukkaat, koska yritykset tuottavat paremmin. Tämä johtuu siitä, että yrityksistä ei ole menoja juuri ollenkaan, mutta niistä on silti tuloja. Asukkaista taas on paljon tuloja sekä menoja. Tuotto on sijoituksiin nähden kuitenkin heikko. Kun vähennetään menot tuloista, ei juuri mitään jää käteen. Tuotto on myös absoluuttisesti heikko.

Esim: torikauppiaalla on valikoimissa perunoita ja omenia. Perunoita menee paljon, mutta niiden tuotto on kovan kilpailun vuoksi huono. Kauppias saa ostaessaan eurolla neljä kiloa perunoita, muttei myydessään saa neljästä kilosta tuloja kuin euron ja kymmenen senttiä. Omenoita menee vähemmän, mutta niiden tuotto on loistava - omenat eivät maksa kauppiaalle kun 5 senttiä kappaleelta, mutta niistä saa myydessä tuloja 50 senttiä.

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1169 on: 23. 05. 2008 21:09 »
Pari päivää tässä olen silmäillyt Synteessin ja Analyyssin keskustelua hajamielisesti, josko heräisi mitään ajatusta.

VAASAN KAUPUNGIN TOIMINTA JA TALOUS 2006 tilaston mukaan siis:

Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuonna 2006 henkilöstöä 1 740. Sivistystoimessa oli henkilöstöä 2 500. Henkilöstöä yhteensä Vaasan kunnalla oli 5 805.

Vaasan kunnan menoista Sosiaali- ja terveystoimeen meni 46%. Sivistystoimeen 36%. Eli 36+46=82% kunnan menoista.

Vaasan kunnassa siis henkilöstöltään ja menoiltaan suurimmat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi.

Entäs, jos Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut muutettaisiin maksullisiksi ja valtion kelakorvattaviksi. Eli menot poistuisivat kunnalta ja siirtyisivät valtiolle. Vaasan kunnan menot pienenisivät 82%. Sen lisäksi eduskunta säätäisi lain, että kunnallisverot maksetaan 100% työssäkäyntikuntaan. Vaasan kaupunki rikastuisi huikeasti ja pian alettaisiin vaatia kunnallisveron alennusta, joka lisäisi kunnassa asuvien työssäkävijöiden määrää ja ostovoimaa ja työllisyyttä. Vauraiden asukkaiden lisääntyvä määrä tietäisi kaikille liikkeille asiakkaita ja tuloja ja Vaasalle yhteisöverotuloja. Lisäksi liitettäisiin vielä Mustasaari Vaasaan niin kaavoituspulmat olisi ratkaistu sillä.

Jos vielä lisäksi rakennettaisiin merenkurkun silta niin Vaasasta tulisi rannikon liikenne ja liikekeskusta. Vaasassa olisi oikeasti meininkiä, eikä pelkkää sanomista.

Eiköhän olisi vihdoin ja viimein aika potkaista entinen valta vallasta.
« Last Edit: 23. 05. 2008 21:09 by Timo Rintamäki »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1170 on: 24. 05. 2008 07:07 »

Sosiaali- ja terveystoimessa oli vuonna 2006 henkilöstöä 1 740. Sivistystoimessa oli henkilöstöä 2 500. Henkilöstöä yhteensä Vaasan kunnalla oli 5 805.

Vaasan kunnan menoista Sosiaali- ja terveystoimeen meni 46%. Sivistystoimeen 36%. Eli 36+46=82% kunnan menoista.

Vaasan kunnassa siis henkilöstöltään ja menoiltaan suurimmat ovat sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi.

Entäs, jos Sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen palvelut muutettaisiin maksullisiksi ja valtion kelakorvattaviksi. Eli menot poistuisivat kunnalta ja siirtyisivät valtiolle. Vaasan kunnan menot pienenisivät 82%.


No helppoahan se olisikin jos kaikki menot voisi lykätä valtiolle. Tässä yhtälössä on vain jätetty kertomatta se että valtio joutuisi vastaavasti nostamaan omaa verotustaan jolla lisääntyneet kustannukset katettaisiin.


Lisäksi liitettäisiin vielä Mustasaari Vaasaan niin kaavoituspulmat olisi ratkaistu sillä.


Eiköhän ne Vaasan kaavoituspulmat johdu Vaasasta itsestään ja Vaasan kuuluu ne itse myös ratkaista eikä lykätä omaa saamattomuuttaan toisten kuntien harteille.  Sillä kaavoitettavasta maasta ei ainakaan Vaasassa ole puute. Ja onko kaavoituksen pysähtyminen mahdollisesti jostakin intressiryhmistä johtuvaa niin senkin Vaasan kuuluu selvittää itse.

« Last Edit: 24. 05. 2008 08:08 by herkkoo »

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1171 on: 24. 05. 2008 19:07 »

Quote
No helppoahan se olisikin jos kaikki menot voisi lykätä valtiolle. Tässä yhtälössä on vain jätetty kertomatta se että valtio joutuisi vastaavasti nostamaan omaa verotustaan jolla lisääntyneet kustannukset katettaisiin.

Jos se olisi vain Vaasa, joka lykkää 82% menoistaan valtiolle eli muuttaa sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kelakorvattavaksi niin ehkä valtio selviäisi siitä veroja korottamatta. Jos kaikki kunnat muuttaisivat sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen kelakorvattavaksi niin valtio joutuisi kompensoimaan sen jotenkin eli karsimaan omia epäolennaisia toimintoja ja yhdistelemään tukia ja poistamaan yritystuet täysin ja muillakin tavoin yksinkertaistamaan ja suoraviivaistamaan organisaatiota, koska oletan, että kansalaiset eivät sietäisi rajuja verojen korotuksia sittenkään vaikka kunnat menonsa valtiolle lykkäisivätkin.

Valtiolle sopivasta yhdistelystä kävisi kelan ja veroviraston yhdistäminen. Henkilökohtaisten tulojen ja tuentarpeen seuranta olisi näin tehokasta ja yksinkertaista ja ennen kaikkea reaaliajassa.

Sosiaalitoimen kelakorvattavaksi muuttamisesta en tiedäkään. Eihän sosiaalitoimi ole palveluna suoranaisesti verrannollinen terveystoimeen ja sivistystoimeen, joilla on kaupallisiakin versioita yksityispuolella.

Quote
Eiköhän ne Vaasan kaavoituspulmat johdu Vaasasta itsestään ja Vaasan kuuluu ne itse myös ratkaista eikä lykätä omaa saamattomuuttaan toisten kuntien harteille.  Sillä kaavoitettavasta maasta ei ainakaan Vaasassa ole puute. Ja onko kaavoituksen pysähtyminen mahdollisesti jostakin intressiryhmistä johtuvaa niin senkin Vaasan kuuluu selvittää itse.

Vaasan kunta on alueeltaan pieni ja kaavoitustarpeeltaan suuri. Kyllä Vaasan rajat ovat jo käyneet ahtaiksi verrattuna oletettavaan kaavoitustarpeeseen. Kaavoitettavaa maatahan pitää olla vuosikymmenien tarpeisiin paljon, ettei kenellekään tule tunnetta, että kaavoitettavaa maata on vähän, jolloin hinnat nousevat.
« Last Edit: 24. 05. 2008 19:07 by Timo Rintamäki »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1172 on: 24. 05. 2008 19:07 »

Vaasan kunta on alueeltaan pieni ja kaavoitustarpeeltaan suuri. Kyllä Vaasan rajat ovat jo käyneet ahtaiksi verrattuna oletettavaan kaavoitustarpeeseen. Kaavoitettavaa maatahan pitää olla vuosikymmenien tarpeisiin paljon, ettei kenellekään tule tunnetta, että kaavoitettavaa maata on vähän, jolloin hinnat nousevat.

Tähän tarvitsee sanoa vain yksi sana : Sundom, tuo RKP:n rauhoitettu reservaatti...


Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1173 on: 24. 05. 2008 20:08 »
Vaasassa on toki vielä paikoitelle tilaa lisärakentamiselle mutta joskus tulee tietysti vastaan sellainen tilanne, että lisärakentaminen haittaa viihtyisyyttä niin paljon, että muuttoliike väljempiin ja viihtysempiin maisemiin alkaa. Ja ne muuttaa ensiksi, jolla on siihen varaa.

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1174 on: 24. 05. 2008 21:09 »
SOSIAALI- JA TERVEYSVIRASTO

6 §

Viraston organisaatio

Lautakunnan alaisuudessa toimii sosiaali- ja terveysvirasto. Virasto jakautuu seuraaviin tulosalueisiin:

- Sosiaalityö- ja perhepalvelut

- Koti- ja laitoshoito

- Terveyspalvelut

- Hallinto ja talous

Tulosalueiden johtamisesta, niiden jakautumisesta toimintayksiköihin tai vastuualueisiin, yksiköiden tai vastuualueiden tehtävistä ja niiden johtamisesta päättää sosiaali- ja terveyslautakunta.

SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ


Sosiaali- ja terveystoimi jakautuu siis:

- Sosiaalityö- ja perhepalvelut

- Koti- ja laitoshoito

- Terveyspalvelut

- Hallinto ja talous

Oletetaan, että henkilökohtaiset tuet on kaikki siirretty valtiolle. Sosiaalityö eli kunta ei enään hallinnoi ja maksata toimeentulotukea, koska se on yleisessä tukien yhdistelyssä ja valtiolle siirtämisessä lakkautettu työn ja lisätienestin vastaanottoa vaikeuttavana tukibyrokratiana.

Sosiaalitoimi olisi siis vain kunnan virasto, joka seuraa kunnan ongelmaperheitä, Kassi-Almoja ja Jeppejä ja avohoidokkeja kutsumalla välillä juttelemaan.

Perhepalvelut, koti- ja terveyspalvelut voisivat olla valtion kelakorvattavia ja sosiaalityö ja laitoshoito eli mielisairaala kunnan tehtäviä. Kunnan intressi kai on saada sosiaalityön ja mielisairaalan asiakkaista hyviä veronmaksajia kunnalle.

Sosiaali- ja terveyslautakuntaa ei tarvittaisi ollenkaan yllämainituin tavoin järjestetyssä sosiaali- ja terveystoiminnassa.

Sosiaali- ja terveyslautakunnallahan ei ole mitään valtaa siihen miten osin tai täysin kelakorvauksilla toimivat yritykset organisaation toteuttavat ja keitä ottavat töihin.

Kunnallisen sosiaalityön ja mielisairaanhoidon kykenevät viranhaltijat toteuttamaan itsekin ilman sosiaali- ja terveyslautakuntaa.

Tavoitehan on irroittaa puolueiden ote valtiosta ja kunnista ja edustuksellisesta demokratiasta ja siirtyä oikeaan demokratiaan, jossa kunnanjohtajat ja ministerit valitaan suorilla vaaleilla ja he asettavat työryhmät ja toimikunnat, jotka laativat selvitykset kuntalaisille ja kansalaisille kansanäänestystä varten suoraan asioista.

Itselleni tärkeät asiat eivät millään tule käsitellyksi edustajien välityksellä vaan minun pitäisi itse koota kannattajien työryhmä itselleni tärkeille asioille ja sitten viedä niitä ministerin asettaman työryhmän tai kunnanjohtajan asettaman toimikunnan pohdittavaksi.

Yhteiskuntamallin pitäisi perustua asiantuntijoihin ja heidän laatimiinsa selvityksiin ja esityksiin ja niistä äänestämiseen. Nykyinen kunnallinen ja valtiollinen malli dissaa heitä ja nostaa politiikan etusijalle. Tästä syystä puolueet, valtuusto, lautakunnat ja eduskunta pitää heivata.
« Last Edit: 24. 05. 2008 21:09 by Timo Rintamäki »

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1175 on: 24. 05. 2008 21:09 »

Onhan se ollut tapeetilla esim sairaanhoitopiirien yhdistäminen ja toiminnan siirtäminen kokonaan valtiolle.

Potilaan kannaltahan se on yhdentekevää mikä instanssi toimintaa pyörittää.
« Last Edit: 24. 05. 2008 21:09 by herkkoo »

Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1176 on: 24. 05. 2008 22:10 »
Ruotsissa ei kunta hoida terveydenhoitoa, opetusta eikä joukkoliikennettä.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1177 on: 26. 05. 2008 01:01 »
Synteessille:

Vaasan taloudesta kunnallisverotulot ja valtionosuudet (myös verorahoja) olivat yhteensä noin 66% vuonna 2006 ja tämä sinun kehumasi yhteisö- ja kiinteistövero 7% tuotoista.

Quote from: Synteessi

Yritykset ovat kunnille kannattavampia sijoituskohteita kuin asukkaat, koska yritykset tuottavat paremmin.


Tämä menee nähdäkseni selkeästi väärin. Ensinnäkin Vaasa ilmoittaa tuotoksi vain tuon 7% (sadan prosentin) kokonaisuudesta. (Tämän luvun pienuus yllätti sinutkin.) Sen lisäksi teollisuusinfran kuluja ei ole kohdistettu suoraan tätä 7% prosenttia kohtaan.

Ensiksikin 93% tuloja tulee muualta. Tämä on myös näitä perusasioita. Rahalla kunnatkin elävät. Kauppamatematiikka on vaikeaa, mikäli fiktiivi ja fakta, sekä teoria ja käytäntö menevät sekaisin. Sitten kuluista tuota 7%:tia kohtaan:

Esim. Vaasan kaupungin teknisen toimen työntekijöiden pelkät palkat (palkkakuluista 21%) tekevät Vaasan kokonaiskuluista yksin jo 11%. Sen lisäksi tulee mm. teknisen toimen muut kulut, joka on helposti toinen 11%. (Tähän kuuluu esim katu- ja viemäriverkosto, sekä paljon teknisiä rakennuksia. Myös mm. yleishallinnon kuluja tulee kohdistaa jonkin verran tälle osastolle.) Kaikkea tätä edellä mainittua kutsuisin mieluummin teollisuusinfraksi, enkä ”hyttysen ininäksi.”

Tuo sinun ilmoittamasi 7% näyttää kääntyvän kovastikin tappiolliseksi.

Vaasan henkilöstökulut vuonna 2006 olivat 52,6% kaikista kuluista, eli rahassa noin 1,1 miljardia mummon markkaa.

Tilastossa (”kaupungin järjestämät palvelut”) teknisen toimen osuus 3,4% siis täytyy (kokonaismenoissa) tarkoittaa jotain muuta. Eli, tämä prosentti ei ole näin pieni. Samassa kohtaa sosiaali-ja terveystoimi sekä opetustoimi, tekevät palveluista yhteensä lähes 82%. Onkohan tämä prosentti näin suuri? No, minä otan selvää ja palaan asiaan. (Käsittääkseni ei puhuta kokonaismenoista, vaan palvelujen kuluista. Tämä on raportissa ilmoitettu sekavasti, myönnetään.)

Numerot siis täältä:  http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773

Synteessi sanoi myös murusiksi sitä summaa mitä Vaasasta valuu työntekijöiden mukana kunnallisverona naapurikuntiin. Minä sanon sitä 360 miljoonaksi mummon markaksi, vuosittain. (Summa on arvioitu, mutta oikean suuntainen.)

Minä en myöskään niin paljon vertaisi menoja tuloihin. Kahdesta syystä:
1.  Kaikki raha saadaan aina kulutettua.
2.  Menoja ei saa olla enempää kuin tuloja.
(Toisin sanoen; mikäli tuloja olisikin vain puolet summasta, menot olisi pakko asettaa sen mukaan. Tämä on todellakin näin yksinkertaista.)

Olit liittänyt kulttuurisektorin (kulttuuri, kirjasto, taidelaitokset, vapaa-aika) menot sosiaali ja opetussektorin kanssa yhteen. Kulttuurisektorin 5,9% on jo sekin yksistään 122 miljoonaa mummon markkaa, vuosittain. (Edellyttäen, että tämä prosentti tarkoittaa samaa kokonaismenoista?)

(Laitoin tämän kuitenkin tähän mukaan, sillä tätäkin summaa esim Mustasaari pystyy siivestämään, käyttäessään Vaasan vain omille asukkailleen tarkoittamia palveluita. Tätä olen kutsunut ”palveluinfraksi.” Valtavia summia, 122.000.000,- mummon markkaa vuosittain.

Myös opetustoimen vuosittaisista 760 miljoonan (onko oikea summa?) mummon markan menoista, osa kohdistuu naapurikuntien oppilaiden käyttöön. Paljonko naapurikunnat kompensoivat tästä Vaasalle? Valtionosuudet eivät tätäkään kohtaa tasapainota, vaan käsittääkseni tämäkin jää Vaasalle epäedulliseksi. (Nyt en toki tiedä, sillä lukuja tästä en ole nähnyt missään.) Vaasahan on myös koulutoimessa yksi Suomen johtavia kuntia.

Yrityksistä yleensä: Mutta on yrityksistä Vaasalle valtavasti hyötyäkin!! Ne tuovat tänne dynamiikkaa ja tekemisen meininkiä!! Yritykset ovat kunnalle työkalu verotulojen hankkimiseen. Ilman yrityksiä, kunnan pitäisi köyhtyä ja näivettyä. Yritysten puuttuminen pitäisi selkeästi näkyä kunnan taloudessa.

Mutta mitä vielä!! Nykyisellä järjestelmällä, Mustasaari pystyy murto-osalla Vaasan yrityksien määrästä markkinoimaan kuntaansa puoli pykälää halvemmalla veroäyrillä!! (Mustasaaren työpaikkaomavaraisuus on 58% ja Vaasan 130%.)

Kun työntekijän kunnallisvero menisi 50-100%:sti työssäkäyntikuntaan, jokaisen kunnan tulisi pyrkiä hankkimaan työpaikkoja/yrityksiä, oman kuntansa alueelle. (Yhtä tärkeää on myös se, että yhteisövero menisi kokonaisuudessaan työssäkäyntikuntaan.)

Kuntia tulee kannustaa hankkimaan yrityksiä. Faktaa on siis se, että nykyinen käytäntö suosii sitä, että kunnat hankkivat mieluummin asukkaita kuin yrityksiä. (Ja välihuomautuksena: Kunnan järjestämien peruspalveluiden tuottaminen on kunnalle halvempaa, kuin työntekijästä saatu kunnallisveron tuotto. Tämä ei siis kuulu tähän keskusteluun ollenkaan.)

Quote from: Analyyssi

Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää.


Quote from: Synteessi

Onko uskolle perusteita? Ts. mitkä ovat perusteet?

Jos Vaasa yhdistyy köyhempien kuntien kanssa, niin Vaasa menettää asemansa nettomaksajana. Huonossa lykyssä Vaasa joutuu saajapuolelle. Se voi tietysti jonkun mielestä olla positiivista, että saa enemmän kuin ansaitsee, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että Vaasa köyhtyy, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia järjestää yhtä hyviä palveluita asukkailleen.

Yritysten Vaasaan tuomat tulot jaettaisiin yhdistymisen jälkeen myös mustasaarelaisten ja laihialaisten kesken.


Perusteet tälle uskolle löytyvät taas näistä talouden perusasioista, mutta sen lisäksi moraalista, oikeudenmukaisuudesta, asenteesta ja maalaisjärjestä. Eli: Lyhyellä tähtäimellä naapurikuntia voidaan tukea, mutta pitkällä tähtäimellä ei. ("Tuki on pahasta.") Asenne täytyy muuttua ja tuen sijasta annetaankin apua investoinneissa yms.

Esimerkiksi Laihian, Maalahden ja Maksamaan kohdalla täytyy päätien varsi nopeasti muuttaa houkutteleviksi liiketonteiksi ja käteviä alueita teollisuustonteiksi. (Vähäkyrössä ja Isokyrössä ollaan jo oikealla tiellä.) Työssäkäyntikunnan jokaisen alueen tulee kehittää omaa aluettaan, kuten Vaasa kehittää omaansa. Mikäli näyttää siltä, ettei jotain aluetta saada kehittymään, on pelkkään antamisen iloon perustuva tuki lopetettava. Sillä muutenhan koko konserni (Vaasa) voi joutua maksuvaikeuksiin.

Tämä tehtävä ei ole helppo, mutta ei mahdoton. Koollakin on merkitystä ja siitäkin tulee piilohyötyjä, jonka ansiosta tänne tulee lisää yrityksiä ja investointeja. Markkinoinnissa yksi tärkeimpiä asioita on huomioarvo, se että huomataan, se että puhutaan. Kunnan koko ajaa tätä asiaa.

Yrityksiä aletaan sitten jakamaan (mutta järkisyitä painottaen) koko alueelle. Koolla on merkitystä, aivan samalla tavalla, kuin vientiyrityksistä on apua Vaasalle. Vaasan yritykset ja suurkunnan koko, tuovat imagollista etua, johon minä uskossani nojaan. Siihen vielä talouden perusopit mukaan, että ei saa syödä enempää kuin tienaa, niin siinä eväitä. Taloudellinen jälkiseuranta, ei saa pettää.

Peruspalvelut pysyvät niillä alueilla, joilla on ne palvelut varaa maksaa. On kuntaliitos tulossa tai ei, niin näinhän tulee joka tapauksessa tapahtumaan. Naapurikunnille ei tietenkään pidä luvata enempää, kuin pystyy antamaan. Tekemisen meininki, on saatava tarttumaan kaikkiin!!

Lopuksi: Kunnille tulevan rahan tulisi perustua oikeudenmukaisuuteen. Ei pelkkään tukeen. "Tuki on pahasta." Naapurikunta ei saa käyttää toisen kunnan palveluita, osallistumatta täysimääräisesti kuluihin. (Tästä kaikesta minä olen pääosin yrittänyt puhua.) Tähän minä haluaisin muutosta ja kuntaliitos korjaisi sen kätevästi.

Kuitenkin mottoa kunnioittaen: "Ilmaisia lounaita ei ole."

Tuli muuten vielä mieleen, että Seinäjoen seutu se vaan porskuttaa. Kuntaministeri kun on siltä seudulta kotoisin, niin kuntaliitoksia on tullut. Nyt sama kuntaministeri on mennyt väläyttelemään, että Vähäkyrön täytyisi mennä Vaasan sijasta etsimään muita kumppaneita. Hän kun haluaa Vähäkyrönkin Seinäjokeen. Ja mitä tekee pääministeri. Hänen mielestään Vaasa sopisi mainiosti ruotsinkieliseksi kaupungiksi, toimivan kaksikielisen kaupungin sijaan...
« Last Edit: 26. 05. 2008 07:07 by Analyyssi »

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1178 on: 27. 05. 2008 23:11 »
Valtio julkaisee aivan eri tavalla selvityksiä kuin kunnat.

Kuntien tulevaisuuden näkymiin liittyen laitan linkin Valtiovarainministeriön selvitykseen, joka löytyy Valtioneuvoston ja Valtiovarainministeriön sivuilta.

Talouspolitiikan strategia 2008 - kuntatalouden haasteet

Ruodin Talouspolitiikan strategia 2008 - kuntatalouden haasteet-selvityksen, kunhan perehdyn siihen joskus.

Talouspolitiikan strategia 2008 - kuntatalouden haasteet-selvityksessä selvitetään kuntatalouden haasteita väestön ikääntyessä. Suomi voi olla pahassa tilanteessa, jos yhtä aikaa suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, suurtyöttömyys vallitsee, julkinen sektori vaatii yhä enemmän verotusta ja maailmantalous ajautuu laskusuhdanteeseen.

Julkiselta sektorilta niiden työikäisten, joilla ei ole julkisella sektorilla järkevää tekemistä, olisi syytä siirtyä yksityisiin yrityksiin tuottamaan oikeata verotuloa. Julkinen sektori ei maksa veroja, koska sen maksamat palkat ja tuet on veroina kerätty, julkisten palkkojen ja tukien verottaminen on oman rahansa pidättämistä itselleen.

Työttömille ja tuensaajille on pikaisesti saatava oikeus hankkia lisätienestiä tukien päälle heidän motivoimisekseen työn etsimiseen.

Offline Original Wiik,

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 2699
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1179 on: 28. 05. 2008 06:06 »
On tosi hieno asia että tässä  aiheessa on käsitelty niitä vaikeita kysymyksiä, jotka ovat nyt jo voi sanoa kaatumassa päälle.  Viisitoista pitkää vuotta on ollut aikaa järjestäytyä uudelleen,  kun vanha ankara työn verotukseen perustunut talousjärjestelmämme tuli tiensä päähän, sitä sanottiin myöskin lamaksi.

Kun saatiin mailmalta uusia pääomia  lainaksi, jälkipolvien nimiin,  niin vanhoista rakenteista ei haluttukaan enään luopua,  vaan jatkettiin samaan malliin kun ennenkin, työtä verotetaan edelleen ankarasti. Sen muoto on vain muuttunut monimutkaisemmaksi,  niin ettei sitä hahmotettaisi kovin hyvin.

Rintamäki toi esiin ne ongelmat taas kerran, nyt on kuntapäättäjillä linkkikin käytettävissä, sieltä ilmenee ongelman suuruus ja myöskin se mekanismi mikä on käytössä ollut, ja josta ei näillä näkymin luovutakkaan.  Luopumisen esteeksi on muodostumassa valtava pelko niiden  keinojen käytöstä,  joiden avulla virheellisestä verolinjauksesta ja sen kansantaloutta heikentävästä rakenteesta päästäisiin eroon.

Avain sana on edelleenkin palvelutuotannon yksityistäminen suurimmalta osin.  Nyt näyttää siltä että ei edes Kokoomuksella riitä enään uskallusta tuon asian esille ottamisessa.  Vaan kansan pelossa ollaan valmiita jatkamaan aikoinaan Sosiaalidemokraattien johtaman punamullan ja sinipunan määrittelemällä niin sanotulla hyvinvointi yhteiskunnan tiellä.  Siitäkin huolimatta että jokainen viime vaaleissa Kokoomusta ja Keskustaa äänestänyt henkilö odotti että vanhasta luovutaan ja riuskasti kunnostetaan uudet rakenteet,  jotka kestävät tulevaisuuden haasteet siten että ihmiset eivät menetä arvokkuuttaan oman elämänsä kokemisessa.

Kun mitään ei ole tehty,  eikä aiotakkaan tehdä,  niin voi vain kuvitella miten se reaalitodellisuus jota Rintamäkikin ansiokkaasti kuvasi erilaisina kuvioina kansantaloudessa,  tulee vaikuttamaan arkeemme. Melkein voi nyt jo sanoa että jos ei ole valmis näkemään maassamme todellisena arkena sitä todellisuutta,  jonka olemme nähneet vain uutiskuvissa Etiopiasta. Niin on syytä nyt jo paneutua erilaisiin mielenterveysongelmiin ja kaikkiin niihin keinoihin niiden hoitamiseksi,  koska niitä tullaan tarvitsemaan,  eikä vain vähän,  vaan yhtäpaljon,  kun nyt tarvitaan leipää.

Haluaisin sanoa tässä niin Keskustalaisille kun Kokoomukselaisillekin että vaikka vasemmisto painaakin päälle,  niin on silti pysyttävä sillä tiellä mille äänestäjät antoivat tukensa. Työn verotusta on saatava alas ja kaikki työ on saatava kannattavaksi niin tekijälle,  kun teettäjällekin ja ilman tukia. Jos tämä ei toteudu,  niin oikeisto koaliiiosta ei ole ollut mitään hyötyä. Vaan kaikki ponnistelut kansalaisten parhaaksi ovat menneet hukkaan. Lastenlapsille on vain jäänyt ikuinen velka, joka määrä varallisuutta on vain siirtynyt niiden taskuun,  jotka hyötyvät tästä muuttumattomasta yhteiskuntajärjestelmästä.

Kun hallinto alkaa olla mädännäinen,  ei siitä kansalaisille ole enään minkäänlaista iloa tulevaisuudessa ja siksi siitä pitää pikaisesti luopua, nyt keinot ovat vielä helppoja , myöhemmin keinot ovat jo niin kovia että se heikkopäisiä hirvittää. Se on kuitenkin varmaa että elämä hakee tiensä, olisi syytä hyvinvointivaltio uskovaisten käsittää vähitellen, ettei aikaa enään paljon ole.

foliohattu

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1180 on: 29. 05. 2008 10:10 »
Talouspolitiikan strategia 2008 - kuntatalouden haasteet-selvityksessä selvitetään kuntatalouden haasteita väestön ikääntyessä. Suomi voi olla pahassa tilanteessa, jos yhtä aikaa suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, suurtyöttömyys vallitsee, julkinen sektori vaatii yhä enemmän verotusta ja maailmantalous ajautuu laskusuhdanteeseen.

Julkiselta sektorilta niiden työikäisten, joilla ei ole julkisella sektorilla järkevää tekemistä, olisi syytä siirtyä yksityisiin yrityksiin tuottamaan oikeata verotuloa. Julkinen sektori ei maksa veroja, koska sen maksamat palkat ja tuet on veroina kerätty, julkisten palkkojen ja tukien verottaminen on oman rahansa pidättämistä itselleen.

Työttömille ja tuensaajille on pikaisesti saatava oikeus hankkia lisätienestiä tukien päälle heidän motivoimisekseen työn etsimiseen.

Tässä oli hyvin ja lyhyesti kiteytetty se mistä on kysymys.

Liian raskasta sosialismia ja byrokratiaa voidaan ylläpitää ottamalla velkaa velan päälle. Se onnistuu myös öljytuloilla mm. Venezuelassa Hugo Chávezin johdolla. Suomessa ei ole öljyä, joten olisiko meidän lapsillamme edessä menneiden sukupolvien ottamat massiiviset velat?

Kaikki tiedämme, että edessä on jäävuori, joka täytyy kiertää muuttamalla kurssia. Suomi-laiva ei kuitenkaan käänny hetkessä ja nappia painamalla. Jotain tarttis tehdä. Musiikki soi, kansa lisäilee kannelle ropisevia jääpaloja drinkkeihinsä. Hyvin menee, miksi murehtia etukäteen?

Offline ramiska

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 600
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1181 on: 31. 05. 2008 09:09 »
Suomi voi olla pahassa tilanteessa, jos yhtä aikaa suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, suurtyöttömyys vallitsee, julkinen sektori vaatii yhä enemmän verotusta ja maailmantalous ajautuu laskusuhdanteeseen.


OT:
Kyllähän tämä teoreettisesti on mahdollista, mutta kuinka käytäntö? Joku joskus laski paljonko tarvitaan ulkomaista työvoimaa, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Se oli aika valtava määrä.
Harmi kun en muista lähdettä enkä lukuja. Olisi ollut hauska laskea kuinka monta työpaikkaa Suomesta olisi kadottava ennen kuin tämä kauhuskenario toteutuisi.

Offline Reino Kolmonen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1396
  • Gender: Male
  • Kansalle voimaa työväenliikkeestä
    • View Profile
    • reino kolmonen
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1182 on: 04. 06. 2008 21:09 »
Talouspolitiikan strategia 2008 - kuntatalouden haasteet-selvityksessä selvitetään kuntatalouden haasteita väestön ikääntyessä. Suomi voi olla pahassa tilanteessa, jos yhtä aikaa suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, suurtyöttömyys vallitsee, julkinen sektori vaatii yhä enemmän verotusta ja maailmantalous ajautuu laskusuhdanteeseen.

Julkiselta sektorilta niiden työikäisten, joilla ei ole julkisella sektorilla järkevää tekemistä, olisi syytä siirtyä yksityisiin yrityksiin tuottamaan oikeata verotuloa. Julkinen sektori ei maksa veroja, koska sen maksamat palkat ja tuet on veroina kerätty, julkisten palkkojen ja tukien verottaminen on oman rahansa pidättämistä itselleen.

Työttömille ja tuensaajille on pikaisesti saatava oikeus hankkia lisätienestiä tukien päälle heidän motivoimisekseen työn etsimiseen.

Tässä oli hyvin ja lyhyesti kiteytetty se mistä on kysymys.

Liian raskasta sosialismia ja byrokratiaa voidaan ylläpitää ottamalla velkaa velan päälle. Se onnistuu myös öljytuloilla mm. Venezuelassa Hugo Chávezin johdolla. Suomessa ei ole öljyä, joten olisiko meidän lapsillamme edessä menneiden sukupolvien ottamat massiiviset velat?

Kaikki tiedämme, että edessä on jäävuori, joka täytyy kiertää muuttamalla kurssia. Suomi-laiva ei kuitenkaan käänny hetkessä ja nappia painamalla. Jotain tarttis tehdä. Musiikki soi, kansa lisäilee kannelle ropisevia jääpaloja drinkkeihinsä. Hyvin menee, miksi murehtia etukäteen?


Etkö ole ollenkaan huolissa usalaisesta velalla elämisestä? Sitähän täällä suomessakin matkitaan ja kansalle tyrkytetään. Osta ja kuluta velaksi. Tänään tuli hyvä dokumentti TV:stä. Mutta se oli  varmaan vastenmielinen ohjelma niille, jotka tätä kulutusideologiaan perustuvaa järjestelmää pyörittää.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1183 on: 05. 06. 2008 09:09 »
Nythän tälle alueelle työvoima on iso ongelma. Miten saadaan esim. opiskelijat jäämään pysyvästi Vaasaan ja muuttoliikettä laajemminkin aikaan?? Oikein hyvä kysymys…

Auttaisi paljon, kun tänne saataisiin sellainen (hyvin kompakti) urheilupuisto, että nuoriso ja opiskelijat viihtyisivät. Eli kaikki urheilupaikat samalle alueelle ja niihin laatua. Sinne myös keilahallia, elokuvateatteria, pelikeskuksia, yms. (Kaikkiin yksi ja sama sisäänkäynti.)

Tälläiseen vapaa-ajan keskukseen/urheilupuistoon Vaasa ei ole liian pieni. Maltilla edeten ja markkinat tutkien, varmasti onnistuu. Ja markkinathan ovat jo olemassa. Jonkun pitää vielä kääntää Museoviraston kanta, että tuo vanha ja ruma Hietalahden katsomo (ja kenttä) pitää saada purkaa. Tilalle kauniimpi ja vaikka uusvanha katsomo. Myös sijainti voisi vaihtua.

(Tavallisen kansan) liikuntapuistoon saataisiin myös mm. veikkausrahoja. Tutkitusti jo tiedetään, että panostus ennalta ehkäisevään terveydenhuoltoon tulee edullisemmaksi, kuin liikkumattomuudesta seuraavat sairaanhoidon kustannukset. (Olisiko kuntalaisilla mahdollisuus ilmaiseen käyttöön?)

Ja kun suurista puhutaan, niin väitän myös, että mikäli Tropiclandia olisi vähintään kolme kertaa suurempi ja siellä palvelut katon alla, se tuottaisi suhteessakin entistä paremmin. Kunhan sellaisen olemassaolosta tiedettäisiin kauempanakin. (Vertaa esim. Katinkultaan.)

Mielestäni tämä Urheilupuisto mahtuisi Wasalandian ja Tropiclandian alueelle. Sinne olisi jopa rautatiekin valmiina. Löytyisi kerralla järkevää käyttöä Vaskiluodolle. Tai sitten nykyisen raviradan paikalle, tai vaikka kauemmas radan varteen. Kunhan paikallisjunat kulkisivat.

Liikuntapuistoa suunniteltaessa voisi edetä vaikka niin, että ensiksi rakennetaan jäähalli ja jalkapallokenttä, sekä pesäpallokenttä kiinni toisiinsa. Niiden ravintolatiloja, aitioita, ym. oheistiloja yhdistettäisiin. Tällöin kaikki voittaisivat. (Pidän erittäin tärkeänä sitä, että kaikki mitkä olisivat katon alla, niihin olisi yksi ja sama sisäänkäynti.)

Rakennusteknisesti saataisiin säästöjä ja paljon järkeviä ratkaisuja. Kun esimerkiksi jäähallin ulkoseinä ja jalkapallokentän katsomo rakennetaan kiinni toisiinsa. (Tähän taitekohtaan mahtuisi hienosti yhteinen ravintola, sekä aitiot.) Keinonurmen ja katsomojen alle mahtuisi valtava parkkihalli ja esim. tenniskenttiä, keilahallia, salibandya, squashia, ym. ja iso pelihalli, jossa kaikenlaisia pelilaitteita. Kunnollista tavallista tanssipaikkaakin on kaivattu, niin sinne samaan sekin sopisi.

Siis kaikki liikuntajutut samaan paikkaan. Tarjonta mielellään laadukasta. (Ja herätys!! Tuollaiset lapsukset pois, kun esim. Botniahallin huonoa ja vaarallista keinonurmea ei nuukuuksissaan voida vaihtaa. Aivan perusasioita.)

Tänään tälläistä. Monen mielestä aivan utopistista… kuten Ikea.
”Sport-City Vaasa.” Welcome!! …Ja paikallisjuna vie perille.

Miksi sitten tämä kirjoitus on tässä osiossa?? Niinpä, tähän tarvittaisiin koko alueen tuki. Tämä on myös hyvä esimerkki siitä, että yhdessä olisimme vahvempia. En usko, että tämä onnistuisi kuntayhtymien kautta. Tällöin jäisi koko liikuntalaitos rakentamatta.
« Last Edit: 05. 06. 2008 13:01 by Analyyssi »

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1184 on: 05. 06. 2008 19:07 »
Jos Vaasa haluaa asukkaita niin Vaasalla pitää olla tarjota oikeita verotuloa tuottavia työpaikkoja yksityisissä yrityksissä ja asuntoja runsain mitoin.

Työpaikka, asunto ja parisuhde saa opiskelijan jäämään Vaasaan.

foliohattu

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1185 on: 06. 06. 2008 12:12 »
Etkö ole ollenkaan huolissa usalaisesta velalla elämisestä? Sitähän täällä suomessakin matkitaan ja kansalle tyrkytetään. Osta ja kuluta velaksi. Tänään tuli hyvä dokumentti TV:stä. Mutta se oli  varmaan vastenmielinen ohjelma niille, jotka tätä kulutusideologiaan perustuvaa järjestelmää pyörittää.

Kyllä - jenkeissä on tilanne mennyt todella kehnoon suuntaan jo vuosikymmeniä. He ovat voineet velkaantua näin pitkälle suurelta osin globaalin reservivaluuttansa turvin.

Tuontanto on siirretty ulos maasta, velkavetoinen kulutus on vastaavasti jatkunut kasvua lähes loputtomiin. Kehnolta näyttää. Suhteutettuna muihin maihin, tilanne ei kuitenkaan ole lähimainkaan niin kehno kuin joissain Euroopan maissa, näitä on lähinnä tuolla välimeren rannoilla.

Menemättä sen pidemmälle kansantaloustieteeseen, velkaantuminen on kaikkien maiden poliitikoille valttikortti valtaan pääsemisessä. Velalla saadaan boolimalja hetkessä täyteen. Keskivertoäänestäjä ei pidä siitä jos joku tympeä tosikko alkaa kantaa boolimaljaa ovea kohti ja kehottaa juhlijoita lähtemään kotiin ja palaamaan työpaikalle seuraavana aamuna. Boolimaljan ympärillä parveilevat krapulaiset kuluttajat ja äänestäjät ovat kiinnostuneita vain seuraavasta tujauksesta. Heitä ei kiinnosta se minkälaisen talouden he jättävät jälkeensä lapsilleen. Vaikka välittäisivät, he eivät usein ymmärrä kokonaiskuvaa esittelevää poliitikkoa. Kun tarjoat yhdeksän kaunista ja kymmenen hyvää, saat paljon ääniä - ihan sama oletko ns. oikealta vai vasemmalta. Velalla ei ole väriä.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1186 on: 13. 06. 2008 12:12 »
Mikä ihme siinä on, kun me suomenkieliset ajamme kaksikielisyyttä (jopa monikielisyyttä) eteenpäin. Niin ruotsinkielisille pitää olla "määräenemmistöltään ruotsinkielinen käräjäoikeus?" No nyt saivat tälläisen toisen jo tänne Suomeen. Ja mitäköhän he sillä tekevät?? Olisi ollut sata kertaa järkevämpää ajaa kaksikielistä käräjäoikeutta, kuin ruotsinkielistä.

Onko muut (montakohan niitä on) 20 käräjäoikeutta sitten määräenemmistöltään suomenkielisiä käräjäoikeuksia?? Mitä tälläisellä maininnalla käytännössä tekee? Selitä RKP, se meille kansalaisille. SIIS-MITÄ-HELVETIN-HYÖTYÄ-TÄSTÄ-KÄYTÄNNÖSSÄ-MUKA-ON??

Parempi ratkaisumalli olisi: Pitää Ahvenanmaa täysin ruotsinkielisenä, osa käräjäoikeuksista kaksikielisinä ja loput sitten suomenkielisinä. Tällöin Suomessa olisi kolmenlaisia käräjäoikeuksia ja niihin vain saannöt, kuinka toimitaan. (Nytkin on vissiin jonkinlaiset saannöt, mutta onko ne enää käytännönläheiset?)

Olen lukenut lehtiä tarkasti... Nyt Vaasaa alkavat suomenkieliset karttamaan, kun menevät tuohon vipuun, että täällähän puhutaan vain ruotsia. Onnistuitte perkele!! Mutta virheen teitte, kun suututitte kaikki. Tietoisuus asioista nousee ja se on jo noussut.

Nordman petti sähkörata-asiassa, kun se oli puolueen kanta. Nordman asettui käräjaoikeusasiassa puolueen taakse ja siis Vaasan kaupungin kantaa vastaan. Näin tekee hän myös huomenna, joka asiassa. RKP pettää takuuvarmasti. Herätys!! RKP:n Nordman HETI POIS ajamasta kuntaliitosta!! Koittakaa nyt suomenkieliset ymmärtää mitä asioiden taustalla oikeasti on.

Huom!! Kristiina ja Kaskinen ovat mukana Vaasan alueen kuntaliitosneuvotteluissa. Miksi ihmeessä?? Vastaus: Jotta RKP:llä pysyisi toivo siitä, että tähän rannikolle saataisiin 150 km pitkä (ei asiointialueen kokoinen) ruotsinkielinen suurkunta. Tätä ajaa RKP ja Nordman on tässä leikissä mukana. Herätkää suomenkieliset. Meitä viedään kuin litran mittaa...

Eiköhän me äänestäjät pidetä huoli, että tämä on Nordmanin viimeinen kausi.

Offline manteiro

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 1031
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1187 on: 14. 06. 2008 14:02 »

Analyyssin esittämän uhkakuvan voisi torjua yksinkertaisimmin tekemällä Vaasan seudulla SIPOOT!
Mustasaaresta osa liitetään Vaasaan ja syntyvän käytävän kautta Kyrönmaan kunnat liitetään osaksi kaupunkia. Muodostuisi 80 000:n asukkaan kaupunki, jota Seinäjokikaan ei ihan pian uhkaisi. Suomalaisvoimin johdettuna Vaasan kehittyminen olisi taattu.

Eikö kukaan aktiivipoliitikoista (suomalaisista) uskalla ryhtyä ajamaan asiaa? Vaasalaiset kannattaisivat takuulla esitettyä ideaa.

Tämän luulisi sopivan myös ruotsalaisille, Mustasaaren pohjoisosat muodostaisivat Vöyrin ja Oravaisten kanssa sopivan kokoisen ruotsalaiskunnan.

Muistin tuossa, että jopa Lumio (svenska nu) esitti taannoin Sipoon ratkaisua myös Vaasaan.

Nyt on aika takoa, rauta uhkaa jo jäähtyä - uhkakuvat nousevat ruotsalaisuuden suosta!

Offline Reino Kolmonen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1396
  • Gender: Male
  • Kansalle voimaa työväenliikkeestä
    • View Profile
    • reino kolmonen
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1188 on: 14. 06. 2008 17:05 »
Kuntayhteistyö on yksityistämisen kyytipoika

Pääkaupunkiseudulla valtaeliitti suunnittelee vastaavaa kuin Vaasanseudulla. Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa valtuustot laitettiin siunaamaan kuntien johtajien linjaukset, näiden kuntien yhdistämisestä sellaisenaan. Vain SKP:n valtuutettu Yrjö Hakanen oli tehnyt esityksen yhteistyöntulevasta linjasta ja muut ryhmät menevät sammutetuin lyhdyin.

Vastaavaa kuin Vaasanseudulla tapahtuu siis ympäri maata suur-kuntia uusliberalistit ajavat nyt vauhdilla. Kunta ja palvelurakenne hankkeen taustalla on EU:n Lissabonin sopimus, jonka tavoitteena on tehdä julkisistapalveluista täysin markkinavetoisia. Julkiset palvelut ovat miljardien luokan bisnes, jonka saattaminen yksityisen voitontavoittelun piiriin vaatii isompia kuntakokonaisuuksia. Siitä on kysymys parashankkeessa.

Parashankkeessa on siis kysymys siitä, että yhteisiä verovaroja omaisuutta tullaan siirtämään yksityisten firmojen eli yksityisten ihmisten haltuun.

Ihmisten on todella vaikeata saada todellista tietoa kunta ja palvelurakennehankkeesta. Media ja valtaeliitti antaa sille hyvin ruusuisen kuva, eikä tietenkään tuo esiin yksityistämistä.

Jotkut onkin puhuneet kuntakuprusta ja sitä se onkin, suurenluokan huijausta.

Kuntienyhteistyö palvelujen parantamiseksi ja saatavuuden lisäämiseksi on oltava yhteistyön sisältö.
Olisi jopa esimerkiksi julkisenkulkuneuvot saatettava ilmaiseksi ja muiltakin peruspalveluilta tulisi poistaa maksut. Kunnanlistademokratiaa tulisi laajentaa lähidemokratian suuntaan.


Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1189 on: 15. 06. 2008 18:06 »

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1190 on: 15. 06. 2008 19:07 »
Ei se Kiviniemeä Paras-hanke pudottanut. Vaan se pudotti, kuinka huonosti ministeri on Paras-hanketta eteenpäin ajanut. Toivoisin kuntaministerinkin paikalle henkilömuutosta. Josko ministeri Kiviniemi sitten ymmärtäisi, että asioihin on syytä suhtautua vakavasti.

Itselleni on kyllä aivan yhdentekevää mitä yhdelle keskustan ministerille tapahtuu...

Mutta se mitä tälle meidän työssäkäyntialueelle ja Vaasan kaupungille tapahtuu. Se ei ole yhdentekevää. (Vaikka se tälle ministerille sitä onkin.)

Ei tipu Kiviniemi sympatiaa. Ei sitten yhtään.

Offline Lukutoukka

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 46
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1191 on: 21. 06. 2008 09:09 »
Arvokkainta mitä maailmassa on saatu aikaan on kenties se, että kaikille edes yritetään tarjota inhimilliset elinolot. Meillä Suomessa työnjako on ollut sellainen, että kunta on tässä asiassa lähinnä ihmistä. Ja kunnan kyky hoitaa tätä asiaa on tärkeää.  Paras olisi järjestää niin, että meidänkin seudullamme kunnalla/kunnilla olisi mahdollisuus tähän tulevaisuudessakin.

Vaikka kuinka on totta, että yksityiset työpaikat tuovat rahaa ja julkiset eivät uutta rahaa luo niin ajatelkaapas: Mitä me perimmiltään kunnalta tarvitsemme ? Mielestäni se on ihmisen työaikaa. Sairaanhoitajan kättä, lääkärin apua, opettajan työtä lapsiemme kanssa. (Vai kelpaisiko robottiopettaja ja kirjaimellisesti liukuhihnahoito ?) Sen verran on rahaa tähän työhön kerättävä, että tämä onnistuu, eikä kukaan tietenkään haluaisi maksaa. Työnteon verotus alas, yritysten verotus kohtuullistettava, perintövero pois, omaisuuden verotus pois !

Eikä kielen pitäisi olla rahan tekemisen (ja verotulojen luomisen) suhteen ongelma. Jos kysytään kielimuurin molemmille puolille linnoittautuneiden jäärien lastenlapsilta sitä, että haluavatko he jäädä omalle kylälle puhumaan omaa kieltään vai lähteä maailmalle etsimään omaa työtään silläkin uhalla, että siellä joutuu puhumaan suomea/ruotsia/englantia/saksaa/kiinaa, uskon että valinta ei ole vaikea. Siksi olisi meille parasta, että näitä töitä olisi tarjolla lähempänä kuin Seinäjoella, Helsingissä tai Frankfurtissa.

Meillä vaasanseudulla on kohtuulliset eväät hoitaa tämä homma. On koulutusmahdollisuuksia, kansainvälisesti menestyviä yrityksiä ja kohtuumiellyttäviä asuinympäristöjä tarjolla niin kaupunkilaisille kuin maaseudulla asujille. Kilpailu kuntien kesken resursseista on kovaa. Suuruuden etu on kiistämätön niin tehokkuuden, näkyvyyden kuin mahdollisuuksien puitteissa.


Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1192 on: 22. 07. 2008 21:09 »
Aloin kirjoittamaan tätä tuonne "koska niitä tontteja alkaa tulemaan" osioon, mutta tämä kyllä oikeammin kuuluu tänne...

Quote from: herkkoo

DDR:ssä aikanaan lopetettiin kaikenlainen sisäinen kilpailu ja kaikki olivat kaupungilla tai valtiolla töissä,  tälle yhteiskuntakokeilulle tuli aikanaan dramaattinen loppu. Kun on kerran nähty ettei tuo systeemi toimi niin miksi sitä vielä haikaillaan julkisesti (jopa)?


Pitäisikö sinun taas herkkoo hieman miettiä mitä puhut?!!

Muut kirjoittavat kun tarkoittavat samaa, josta minäkin olen puhunut. Eli ei ole mitään järkeä siinä, että kunnat kilpailevat keskenään. Tärkeintä on edelleen se, että Suomella menee hyvin. Tähän täysin turhaan kuntien väliseen kilpailuun menee paljon energiaa ja valtavasti pelimerkkejä.

Sen täytyisi riittää, mikäli maaseutukunnasta saisi samalla rahalla huomattavasti suuremman tontin. Siis kaikki muu on keinotekoista. Käytin sanaa mikäli… sillä oikealla tavalla hinnoiteltuna, se ei olekaan niin varmaa, että tontti olisikaan enää huomattavasti suurempi. Kunnallistekniikka (kadut, sähköt, vesi ja viemärit) kun maksaa harvaan rakennetulla alueella huomattavasti enemmän.

Maaseutukuntien euron tontit, ym. fiktiivinen kilpailu on tullut tiensä päähän. Luonnollisesti (koko työssäkäyntikunnan) päällekkäiset rakenteet puretaan heti kun aika on siihen valmis. (Kiitos myös venäläisten tonttien ostajien, kuntien on kohta tälläkin alueella varottava myymästä tontteja alihintaan. )

Vääristynyt kilpailu pitäisi poistaa ja ohjata se terveelle pohjalle, yhteistyöhön. Koko alueen tulisi tarjota kansalaisille erilaisia (terveitä) vaihtoehtoja. Kuntien tulisi tehdä rehellistä yhteistyötä, oikeammin kuntien rajat tulisi poistaa.

Valtio on tehnyt valtion sisälle turhan kestämättömän kilpailutilanteen. Valitettavasti saavutetut edut on pakko ottaa pois, sillä me emme todellakaan enää ole DDR:ssä. Maailma muuttuu herkkoseni. Teidän on aika alkaa sielläkin töihin. Jokaisen kunnan tulisi työllistää lähelle 100 prosenttia, tai kuntaa ei kohta enää ole.

Sinunkin ajattelutapasi muuttuisi, kun se väistämätön päätös kerrotaan julkisuuteen, että kuntien on aika tulla omillaan toimeen. Ensimmäinen askel tähän on se, kun kunnallisverot maksetaan työssäkäyntikuntaan.

Vaasa elättää koko tätä aluetta ja se syö valtavasti meidän kaikkien voimavaroja. (Siis ei vain Vaasan.) Ymmärrätkö herkkoo, et sinä voita tällä pitkällä tähtäimellä mitään, vaikka se siltä sieltä nyt lyhyesti katsottuna näyttääkin.

Tämän työssäkäyntialueen Vaasan osuudeksi veikkaan noin 75% kuluista. Siis teollisuusinfra, liikenneinfra ja palveluinfra, sekä työpaikoista peräisin olevat kunnallisverot… kaikki yhteenlaskettuna. (Kuuluisiko Vaasalle saman suuntainen prosentti tuloista?) Tottakai tämän totuuden ääneen kertominen korpeaa mm. kyröläistä, mikäli et tätä totuutta halua sulattaa.

Valtiovalta ei ole vielä tehnyt tälle asialle kovin paljoa, mutta voit olla varma, että juuri tätä varten Paras Hanke on valjastettu. (Tulet huomaamaan, että Paras hankkeen vaihe 2 tai 3, ovat sellaisia, että kunnilta ei enää kysellä. Pieni laskusuhdanne, niin muutoksia on pakko kiirehtiä.)

Olet oikeassa siinä, että Vaasan kaupungilla on liikaa työntekijöitä. Kaikilla kunnilla on liikaa työntekijöitä. Nämä työntekijät tarvitaan tuottavampaan työhön. Mehän emme todellakaan voi pitkään pärjätä sillä, että rahaa siirrellään taskusta toiseen. Tälläinen tulo on täysin fiktiivistä.

Vaasa on Suomen vientivoittoisin paikkakunta ja asukaslukuun suhteutettuna Suomen kansainvälisin kaupunki. Näistä asioista on syytä olla ylpeä. (Toki ylpeä vasta, kun kaikki täällä olevat ulkomaalaiset saadaan ohjattua tuottavaan työhön.)

Vaasan kansainväliset yritykset ovat tärkeitä kaikille ja ehdottomasti myös naapurikunnille. Koko tämä alue ehkä pärjää Vaasan ansiosta omillaan myös tulevaisuudessa.

Kaikki ylimääräiset päällekkäiset työntekijät tulisi pyrkiä siirtämään pois kunnilta ja valtiolta, vientiteollisuuden (ja muuhun) tuottavaan työhön. Varsinkin nyt, kun hyvät työntekijät alkavat loppumaan. Pitää tiedostaa, että Suomi elää nimenomaan vientikaupasta.

Koko Suomi (ja sen kunnat) elää suuressa murrosvaiheessa, porkkanaan on syytä tarttua juuri nyt. Huomenna (parin vuoden päästä) se todellakin on jo myöhäistä, sillä vauhti kiihtyy.

Quote from: herkkoo

Se on aivan totta, tavalliselle veronmaksajalle on yhdentekevää mitä kirjaimia kaupungin tai kunnan nimessä kunhan palvelut toimivat.


Ja takaisin (tuon toisen aiheen) aiheeseen…  Vaasa saa varmasti korjattua tämän tonttiongelman täysin parissa vuodessa. Ja te kaikki, jotka tarvitsette tonttia juuri nyt... Menkäähän käymään tonttipäättäjien puheilla. Juuri nyt tyhjien ja rakentamattomien tonttien omistajat ovat saaneet muistutuksen, että heidän on aika alkaa rakentamaan, tai… Näitä tontteja kannattaa siis kysellä. Siellä on todellisia helmiä seassa!!

Onkohan näistä tonteista listaa jossain? Voisiko joku laittaa sen tänne? Olisi mukava itsekin lisätä siihen listaan ne tontit, joita kaupungin virkamiehet eivät ole siihen laittaneet. Olen 100% varma, että sieltä puuttuu paljon tontteja, joissa on kunnallistekniikka jo valmiina.

Onko listalla esim Pukinkulman iso heinittynyt (50 vuotta tyhjänä) oleva tontti?? Tai onko kaupunkialueella olevat pellot jo rakennettu? EI!! Isolahdessa näyttää olevan 1-3 hyvää rantatonttiakin rakentamatta. Ihan siinä parhaalla paikalla pyörätien ja uimarannan eteläpuolella. Olen katsellut niitä useasti, ei niille löydy järkevämpää käyttöä, kuin asunnoiksi.

Tälläisiä tontteja on toki kaikissa kunnissa. Nyt kun Vaasa on alkanut skarppaamaan, niin kaavoittakaahan nämä. Niin… puhumattakaan Vaskiluodosta, Mansikkasaaresta, Rahkolan ja Saippuatehtaan alueesta… jne.

Niin ja herkkoo, eihän nämä ongelmat kosketa sinua. Mutta kysyn nyt kuitenkin mitkä muut palvelut eivät Vaasassa pelaa, kuin nyt väliaikaisesti tämä kaavoitus? (Toivoisin, että vertaisit samalla myös meidän palveluita oman kuntasi palveluihin. Vaikka realismia ei sinulta voi vaatia.)

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7433
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1193 on: 22. 07. 2008 21:09 »

Vaasahan saa verot työssäkäyntikuntaan heti kun se alkaa kaavoittamaan tontteja, niin yksinkertaista se on, ei tarvita mitään muuta.

Maaseutukunnilla ei ole todellisuudessa mitään edes fiktiivisiä saavutettuja etuja, vaan se kaavoittaminen ja  kunnallistekniikan vetäminen maksaa aivan yhtä paljon kuin missä tahansa muualla.

Kunnissa on vain se yksi todellinen ero, että joissakin kaavoittaminen onnistuu ja toisissa ei. Mikä taas on tontin tarvitsijan etu että se kaavoittaminen onnistuu edes jossakin.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1194 on: 22. 07. 2008 21:09 »
Quote from: herkkoo

Vaasahan saa verot työssäkäyntikuntaan heti kun se alkaa kaavoittamaan tontteja, niin yksinkertaista se on, ei tarvita mitään muuta.


Tähh? Ovatko mm Vaasassa töissä käyvät kyröläiset muuttamassa Vaasaan??


foliohattu

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1195 on: 23. 07. 2008 20:08 »
Aiheeseen liittyen, tuotantotekniikan professori Esko Niemi teknillisestä korkeakoulusta kirjoittaa tänään Helsingin Sanomissa:

Heikkojen kuntien elvyttäminen on kallista ja kyseenalaista

Alla muutama ote tekstistä:

Quote
Jos valtion maakunnittain kohdistettavissa olevista verotuloista vähennetään menot ja verrataan maakuntia keskenään, ilmenee että tulonsiirto hyvin menestyviltä maakunnilta huonommin menestyville on noin 3,5 miljardia euroa.

Quote
Jos lasketaan varovaisesti maakuntien luvuilla, että keskimääräistä suurempaa tukea valtiolta saavien maakuntien valtionosuus laskisi nykyisen keskiarvon tasolle, säästyisi mainitut 3,5 miljardia euroa. Kuntakohtaiset erot ovat tietysti paljon suuremmat; jos oletetaan, että jakauma vastaisi kuntien käyttömenojen valtionosuuksia, siirtosumma olisi todellisuudessa noin 4,4 miljardia euroa.

Jos lisäksi koko noin kolmen miljardin yritystuki – joka on suurimmaksi osaksi maataloustukea tai tukea maaseudun muille yrityksille – lopetettaisiin, muun aluetuen vähentämisestä saatava hyöty vähenisi laskennallisesti noin puolella miljardilla.

Kokonaissäästö olisi siis noin seitsemän miljardia euroa. Tämä vastaisi esimerkiksi vuoden 2006 koko maan keskimääräisen kunnallisveroprosentin (18,4) laskua noin kymmenellä prosenttiyksiköllä. Oli maataloustukea tai ei, muun alueellisen tulonsiirron vähentäminen kasvattaisi todellisuudessa tuottavuutta myös muuttovoittaja-alueilla, ja hyöty olisi vielä suurempi.


Edellinen päättely osoittaa, että aluepolitiikan hinta on Suomessa hyvin korkea.


Quote
On ymmärrettävää, että kansalaisten perusoikeuksiin kuuluu oikeus asettua asumaan valitsemalleen paikkakunnalle. Valinta on kuitenkin vapaaehtoinen. Siitä ei voi seurata oikeutta vaatia muita maksamaan valinnan aiheuttamia korkeita kustannuksia.


Quote
Kolmas vakava vallitsevaan aluepolitiikkaan liittyvä ongelma on sekin moraalinen. Haja-asutus kuluttaa suhteettomasti luonnonvaroja ja energiaa. Matkat ovat pitkiä ja ne tehdään henkilöautoilla. Omakotitalojen lämmittäminen perustuu usein saastuttavaan pienpolttoon, ja niiden jätteiden ja jätevesien käsittelyä on vaikea järjestää tehokkaasti.

Nykyinen aluepolitiikka on kestämätöntä kustannus-, tasapuolisuus- ja luonnonsuojelumielessä.


Etenkin edelliseen olisi mielenkiintoista kuulla kommenttia Hannu Katajamäki, Tapio Osala tai ympäristöseura -akselilta.


Koko juttu löytyy tämän linkin takaa.

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1196 on: 25. 07. 2008 18:06 »
Luin Esko Niemen kirjoituksen ja HS.fi keskustelut aiheesta.

Tiivistettynä, yllätys yllätys, näyttää siltä, että korruptiolta ja suhmuroinnilta pitää viedä mahdollisuudet korvaamalla puolueet suorilla vaaleilla valituilla kunnanjohtajilla ja ministereillä, joita ei valita päättämään vaan esittelemään asiat ja selvitykset päätösvaltaiselle kansanäänestykselle. Päätösvaltaisen kansanäänestyksen suoraan asioista pitää olla valtuusto ja eduskunta suhteessa kunnanjohtajiin ja ministereihin.

Demokratiassa pitää olla kolme asiaa: Sähköinen päätösvaltainen kansanäänestys ja suorilla vaaleilla valittujen kunnanjohtajien ja ministereiden ja muiden asettamien työryhmien selvitykset. 

Puoluejärjestelmä ja edustuksellinen demokratia on saanut aikaan suurtyöttömyyden ja julkisparatiisin vieläpä yhtä aikaa. Asiantuntijoidenkin kertomat tosiasiat ovat niin murskaavia, että nykyinen poliittinen järjestelmä potkaistaan vallasta.
« Last Edit: 25. 07. 2008 18:06 by Timo Rintamäki »

belurisk

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1197 on: 25. 07. 2008 19:07 »
Tulevissa kunnallisvaaleissa syksyllä valitaan 1500 luottamushenkilöä (valtuutettua) vähemmän kuin aiemmin.  Vuodenvaihteessa kuntia Suomessa on 70 vähemmän.
Hyvä ja ennustettu suuntaus (nähtiin todennäköisenä ja välttämättömänä jo lähes 20 vuotta sitten), joka on vain toteutunut meillä kovin hitaasti.
Vielä käytetään porkkanaa ohjauksessa liitoksiin, mutta kolmen vuoden päästä vain keppiä ja se tuleekin kalliiksi ymmärtämättömille.  1000 - 10 000 asukkaan kunnat ovat aikansa eläneet, muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta.  Esimerkiksi Ahvenanmaan kunnat sinnittelevät erilaisten tukitoimien varassa, samoinkuin rannikkosuomen jotkut ruotsinkieliset tai kaksikieliset kunnat, joissa ruotsinkieli on valtakieli.
0n hyvä muistaa kielisuhteet: Vaasassa ruotsinkielisiä max. 25 % ja valtakunnassa knafti 5-7 %.
Vaasassa kuitenkin ruotsinkielisten vallankäytön vaikutus lienee jotain 60 % +!?

Uskon ja toivon, että tulevista kunnallisvaaleista tulisi aktiiviset ja mielenkiintoiset.  Myös, että äänestysprosentti nousisi 5-10 prosenttiyksiköllä.
« Last Edit: 25. 07. 2008 19:07 by belurisk »

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1198 on: 25. 07. 2008 20:08 »
Suomenkielisten ääniä jakaa monta suomenkielisten puoluetta. Ruotsinkielisillä on vain RKP äänestettävänä. RKP pääsee siten suhteettomaan valtaan, esimerkiksi Vaasassa valtuuston suurimmaksi puolueeksi ,13 paikkaa 51 jäsenen valtuustossa. RKP junailee virkoja ja verosaamisia eri puolille julkishallintoa sijoittuneiden puoluejäsentensä avustuksella, kuten muutkin puolueet tekevät sen kuin kerkeävät.

Puoluejärjestelmä kokonaisuutena on luonut Suomesta sen suurtyöttömyyden ja julkisparatiisin valtaaman nylkyverottavan verohelvetin millainen Suomi nyt on. Verotusta voitaisiin keventää miljardien edestä sillä, että puolueet potkaistaan vallasta ja niiden korruptioon menevät rahat käytetään veronalennuksiin.

Puolueet potkaistaan vallasta sillä, että luovutaan edustuksellisesta demokratiasta ja siirrytään suoraan demokratiaan.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #1199 on: 11. 08. 2008 06:06 »
Pohjalainen eilen, sunnuntai 10.08.2008:

Merenkurkun yliopisto yhteistyön tavoitteeksi

Vaasan radan sähköistys toteutuu vihdoin. Mutta mikä on Vaasan seudun seuraava strateginen askel? Merenkurkun yliopisto - kelpaisiko se uudeksi tavoitteeksi?

Ruotsin puolella Botniabanan valmistuu Uumajaan jokseenkin samanaikaisesti kuin meidän puolellamme Vaasa liitetään Suomen sähkörataverkkoon. Molemmin puolin Merenkurkkua pyyhkii taloudellisesti hyvin. Laivaliikenne, ja varsinkin rahti, kehittyy myönteiseen suuntaan enkä yllättyisi vaikka se yhtäkkiä osoittautuisikin kannattavaksi. Merenkurkun maantieteellinen ja taloudellinen sijainti paranee. Tämä tilaisuus ei ehkä toistu.

Tämä on sauma, johon täytyy tarttua. Vaasa ja Uumaja eivät saa enää loitota toisistaan. Vaikka Torniota ja Haaparantaa ei voi suoraan verrata Merenkurkun alueeseen, meillä on niiden asenteesta paljon opittavaa. Siellä on avattu yhteinen kielikoulu ja eurolukio. Yhteistyötä on myös palo- ja pelastustyössä sekä jätevesien puhdistamisessa. Tornion jätevedet käsitellään Haaparannan puhdistamossa.

Rajat ylittävä kanssakäyminen on modernia Eurooppaa. Vaasalla ja Uumajalla on poikkeuksellisen hyvä tilaisuus luoda itselleen yhteistä, nykymaailmassa kiinnostavaa profiilia. Yksi askel tähän suuntaan olisi yhteinen Merenkurkun kansainvälinen yliopisto. Sellainen olisi toteutettavissa kahta tietä. Yksinkertainen tapa on siirtyä käyttämään yhteisiä opintokokonaisuuksia. Monimutkaisempi vaihtoehto on sulauttaa kaupungeissa olevat yliopistolliset yksiköt kokonaan uudeksi yliopistoksi.

Vaasan ja Uumajan yhteinen Merenkurkun yliopisto tarjoaisi monipuoliset opintokokonaisuudet. Se toisi tärkeän kansainvälisen ulottuvuuden yliopiston johtotehtäviin ja arkeen. Luennoitsijavaihto olisi nykyistä huomattavasti laajempaa ja opintokokonaisuuksiin voitaisiin sisällyttää vaikkapa puolen vuoden oleskelu Merenkurkun toisella puolella. Videovälityksen kautta annettuja luentoja voitaisiin käyttää nykyistä paljon enemmän. Parhaat mahdollisuudet pohjalaisen arkeologian opiskeluun ovat nyt Uumajassa.

Tällainen kansainvälinen yliopisto olisi Suomessa luonteeltaan niin erikoislaatuinen, että se erottuisi selvästi joukosta ja pystyisi tarjoamaan sellaista, mihin muut paikkakunnat Suomessa eivät pysty.

Myös matkailumarkkinointia voisi harjoittaa yhteisesti nykyistä enemmän. Tämän lisäksi tulee jatkuvasti ylläpitää keskustelua Merenkurkun liikenteestä. Itse kuitenkin hämmästelen sitkeää pilvilinnojen maalaamista Merenkurkun ylittävän sillan rakentamisen mahdollisuuksista. Paraisten ja Nauvon väliselle vilkasliikenteiselle lauttaosuudelle on jo vuosikymmeniä yritetty löytää rahaa noin 60 miljoonan euron sillan rakentamiseen. Ilman tulosta. Täällä väitetään, että 2 000 - 3 000 miljoonan euron silta sekä kannattaa että sille löytyy rahaa. Siinä menevät sekaisin sekä valuutat että nollat. Vasabladetin mielipidepalstalla väitettiin hiljattain kirkkain silmin, että EU maksaa sillasta puolet, Ruotsi neljäsosan, samoin Suomi. Huhhuh. Visioida saa, mutta olisi kohtuullista olla väittämättä sellaista, mihin ei löydy katetta. Jos kustannuksia haluaa verrata, Turun ja Helsingin välinen moottoritie maksoi aikoinaan 2 000 miljoonaa markkaa - ei euroa. Vaasanradan sähköistäminen maksaa 20 miljoonaa euroa.

Minusta ei ole oikein, että siltaan epäilevästi suhtautuvat helposti leimataan visiottomiksi. Säästäisimme paljon rahaa ja aikaa jos visioinnissamme sillan rakentamisen sijasta lähtisimme siitä, miten voisimme saada aikaiseksi säännöllisen matkustajaliikenteen Raippaluodosta Uumajaan, jolloin ylitys nopeutuisi oleellisesti ja polttoaineen kulutus vähenisi. Investointikustannukset putoaisivat silloin realistiselle tasolle ja visio voisi toteutuakin.

Rurik Ahlberg on Mustasaaren kunnanjohtaja



Minusta ei ole oikein, että Mustasaaren kunnanjohtaja puuttuu Vaasan asioihin.

Te olette siellä Mustasaaressa kuntaliitosta vastaan Vaasan kanssa. Tästä kirjoituksesta käy selvästi ilmi juuri se, että edes naapurikunnan kunnanjohtaja ei muista, että kyseessä ei ole sama kunta, sillä asia (Vaasa) tuntuu niin selkeästi omalta. Kunnanrajat unohtuvat jopa naapurikunnan päättäjiltä. Minulta ne eivät ole unohtuneet.

Joten hoitakaa vaan toistaiseksi omia asioitanne ja lakaiskaa vain omaa pihaanne.