Author Topic: Kuntien tulevaisuuden näkymät  (Read 217015 times)

0 Members and 4 Guests are viewing this topic.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #800 on: 25. 01. 2008 07:07 »
Quote from: EX-Vaasalainen

Quote
Lainaus vaasalainen
Yksi tulevien kunnallisvaalien keskeisiä kysymyksiä tulee olemaan kuntaliitokset.

Kyllä juuri näin ja tähän viitaten Juhani Turusen EX-Vaasan kaupunginjohtaja on työryhmässä joka antaa potkua näihin kuntaliitoksiin.

On aivan selvä asia että liitokset tulevat, tämä 9 kunnan liitos olisi parasta koko maakunnalle, yhdessä tehden saa enemmän aikaan.

Joillekkin vain ottaa kipiää myöntää tämä, lähinnä politikoille joilla on oma lehmä ojassa, ei niinkään tavalliselle kuntalaiselle.

Siksi oma ehdotukseni olisikin että kunnallisvaalien yhteydessä järjestettäisiin kuntalaisille äänestys liittämisestä, jolloin saisimme todellisen tiedon haluista emmekä vain fakkiintuiden poliitikkojen hiekkalaatikko leikeistä.

Joku sanoo että tavalisella kuntalaisella ei ole siihen vaadittavaa tajua ...no joka tapauksessa joudumme asumaan näissä kunnissa ja joiden palvelut ovat huonoja ja huonontumaan päin.

Eli tosiasiat ratkaisevat ei valtataistelut.



Lupaa kysymättä siirsin tämän EX-Vaasalaisen mielipiteen tuolta "Tulevat kunnallisvaalit 2008"osastolta, myös tähän aiheeseen. (Etkai tykkää kyttyrää.) Tuo äänestys kunnallisvaalien yhteydessä ansaitsee mielestäni kunniamaininnan!! Vaikkakin äänestystulos saattaisi olla osittain vääränlainen..

EX-Vaasalainen

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #801 on: 25. 01. 2008 13:01 »
Lainaus Analyysi

Quote
Tuo äänestys kunnallisvaalien yhteydessä ansaitsee mielestäni kunniamaininnan!! Vaikkakin äänestystulos saattaisi olla osittain vääränlainen..


Paljolti kiinni kysymyksen(sien) asettelusta,mielestäni suorasukainen kysymys olisi

Kannatatko 9 kunnan yhteenliitymää

  |kyllä|
 
  |en|

« Last Edit: 25. 01. 2008 19:07 by EX-Vaasalainen »

10. polven vasabo

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #802 on: 25. 01. 2008 21:09 »
Tuli tuossa pari päivää sitten Pohjalaista lukiessa mieleen, että Vaasan ja Mustasaaren (+muiden ympäryskuntien) hypoteettinen "pakkoliitos" olisi perstuntumalla jopa perustellumpi, kuin Sipoon osien pakkoliittäminen Helsinkiin.

Nopeasti kuntajakolakia ja KHO:n päätöstä Sipoo-asiasta selattuani kanta vain vahvistui. Sanon tämän vain todetakseni, että liitos (enkä puhu nyt pakkoliitoksesta) todellakin olisi perusteltu - myös vallitsevien lakien mukaan.

Pakkoliitoksia en todellakaan kannata (vielä vähemmän Sipoon kohdalla) - ne eivät ole kovin monella tasolla ajateltuna järkeviä vaihtoehtoja, mutta kunnanisien olisi kyllä hyvä alkaa löytämään jotain yhteistä säveltä asiassa... Esim joku tavoite "Suurempi Vaasa 2010" alkaa olemaan ajankohtainen, kun seuraa tapahtumia muualla Suomessa.

10. polven vasabo

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #803 on: 25. 01. 2008 21:09 »
Niin ja selvennyksenä vielä, että mielestäni tuo KHO:n Sipoo päätös vaikutti painottavan aika paljon pk-seudun "erityisasemaa", jonka nimissä tulkittiin lakia. Mielenkiintoinen, ja minusta todella huonosti perusteltu perustelutapa. (Vai onko eduskunta joskus päättänyt, että Suomen asutus tulisi pitkällä tähtäimellä keskittää Uudenmaan alueelle?! .. tästä päästään aasinsillan kautta Vaasaakin koskevaan kaupunkirakennekysymykseen: tarvitaanko Suomen väestöntiheydellä asukkaita valtio-/kuntavetoisesti keskittää mahdollisimman tiiviisti taajamiin? Vastaan kysymykseen: Suomeen ei tarvitse esimerkiksi rakentaa pilvenpiirtäjiä, koska pinta-alaa riittää. Laadukas ja suunnitelmallinen kaupunkisuunnittelu, sekä kaavoitus ajavat asian paremmin.) Vaasan/Mustasaaren kohdalla päätöstä ei tarvitsisi edes noin "väkisin" kursia kasaan. Väkisin kylläkin ja sen takia siihen ei juuri olekaan perusteita.

Meni vähän Off-topic, koska tää oli oikeestaan enemmän kannanotto KHO:n toimintaan, joka tässä tapauksessa voidaan käytännössä kiistatta asettaa vähintään kyseenalaiseen valoon.

Offline Toope

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 467
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #804 on: 26. 01. 2008 07:07 »
Pakkoliitoksen toteuttaminen on välttämätöntä jos aika kuluu loppuun.  Tarkoitan nyt lähinnä porkkanarahoja.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #805 on: 30. 01. 2008 23:11 »
Pohjalaisen otsikko: "Vaasa ei halua enää jatkaa tukea naapurikuntiensa itsenäisyydelle."

Maalahtikaan ei näytä ymmärtävän sitä, että se ei voi vain saada ja saada. Kyllä pitää antaakin! Maalahti ottaisi (ilmeisesti läheisyyden vuoksi) Vaasan tarjoaman poliklinikan päivystyksen, mutta on päättänyt muodostaa Korsnäsin, Närpiön ja Kristiinankaupungin kanssa yhteistoiminta-alueen, käsittäen terveys- ja sosiaalipalveluita. Muissakin palveluissa on vallalla samanlainen käytäntö.

Päivän lehti kirjoittaa myös siitä, että Mustasaari on huolissaan erään Vaasan alueella sijaitsevan tien (Uusi Bölentie) nimestä. Mitä ihmettä naapurikunta tähän asiaan puuttuu? Ei Vaasan kaupunkikaan ole puuttunut muiden kuntien sisäisiin asioihin. Tälläistä tämä meno on ollut tällä alueella jo vuosia, Vaasa vs Naapurit. Täällä todellakin pienemmät kunnat ovat vuosia määränneet Vaasan tekemisistä ja tästä on tullut "maan tapa." Myöskin maan tapana on ollut käyttää Vaasan tuottamia palveluita kuin omiaan. Nyt asiasta on alettu puhumaan ja naapureiden olisi syytä alkaa katsomaan maailmaa realistisemmillä silmillä. Vaasa ei ole paha naapuri, päinvastoin. Katsokaa mitä olette vuosia ilmaiseksi saaneet. Nyt on tullut aika lopettaa naapurin eväiden syönti, on maksun aika. (Ei valitettavasti taannehtivasti, mutta tästä eteenpäin.)

Minun mielestäni Vaasan päättäjien tulisi nyt jo neuvotteluissaan (ja sen jälkeen toiminnassaan) näyttää mikä on Vaasan lopullinen kanta. Ei kierrellä enää, ei ehkä kannata edes neuvotella enää. Vaikka se tuntuu väärältä taktiikalta, niin se ei ole sitä. (Viivyttelyllä tai turhilla neuvotteluilla vain haaskataan energiaa.) Aletaan siis jo elämään omaa elämäämme, välittämättä naapureista. Eivät hekään meitä kunnioita. Olen valmis odottamaan pakkoliitoksia.

Toivottavasti päättäjät jaksavat, mikäli julkisuuteen annettu kuva ei olekaan aivan oikea. Eli naapurikunnat ovatkin myötämielisempiä, kuin antavat ymmärtää. Ennenkuin lopetetaan tuloksettomat neuvottelut, olisi hyvä mainita, että luonnollisesti pidämmekin tässä tapauksessa porkkanarahoista Vaasan osuuden itse. Sekä kertoa hyvin kohteliaasti, että naapurikunnat vastaavat tästä eteenpäin itse seurauksista.

On nimittäin aivan itsestään selvää, että lähiaikana aineettomat veronkantovirheetkin korjataan ja kuntien on pikkuhiljaa alettava pärjäämään omillaan. Kolmas osapuoli, eli valtio ei tulevaisuudessa auta samalla tavalla kuin se vielä tämä päivänä tekee. Kuntien on tullut aika alkaa pärjäämään (suurinpiirtein) omillaan.

Muutoksia ja pakkoliitoksia tulee, miksi haetaan sopua ja ratkaisuja, kun kuitenkin vielä joku ulkopuolinen tarkistaa ja päättää nämä asiat meidän puolestamme. Eli jos neuvotteluissa tehdään vääriä päätöksiä, ne kyllä ajan mittaan korjataan pääkallopaikalla. Se on raadollista, että vaikka täällä tehdään minkälaisia päätöksiä hyvänsä, niin pian tulee joku ulkopuolinen sanomaan, kuinka asiat pitää täällä olla. Silloin meiltä keneltäkään ei enää kysytä mitään. Lumio on siinä aivan oikeassa, on aika nostaa kissa pöydälle ja alkaa tekemään oikeita ratkaisuja.

On turha luulla, että kolmas osapuoli (valtio) tulee jatkossa maksamaan meidän virheitämme. Pakkoliitokset ovat väistämättä edessä, vaikka niistä puhutaan vielä kuiskuttaen.

Kuntien määrää tullaan rajusti vähentämään. Jo 10 vuoden sisällä nähdään lähes lopullinen tilanne. (Sitten tehdään vielä joitain korjauksia ja se on siinä.) Voitte olla eri mieltä, mutta kuntien lopullinen määrä tulee olemaan jotain 80-180 kpl:een väliltä.  Koittakaa tiedostaa tämä selvä realiteetti, ehkä se auttaa teitä kaikkia neuvotteluissa, ehkä ymmärrätte alkaa joustamaan.

Tanskassa on 98 kuntaa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Tanskan_kunnista

Eli ensimmäisellä kierroksella toteutuneet muutokset eivät varmasti jää viimeisiksi. Kuntien olisikin syytä olla realistisia ja katsoa asiaa heti suoraan lopullisesta näkökulmasta. (Ja ottaa porkkanarahat pois.) Mikäli itsellä ei ole kuin tunteita pelissä, olisi syytä käyttää ulkopuolisia konsultteja, jotka kertoisivat tunteettomasti mihin tilanteeseen tullaan todennäköisesti kuitenkin päätymään milläkin alueella.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #806 on: 30. 01. 2008 23:11 »
Tuli niin pitkä kirjoitus, että lisään tämän allekirjoitukseni eri osioon:
===========================================================
Suomen rikkain kunta lienee Kauniainen/Grankulla. www.kauniainen.fi Ainakin siellä on Suomen edullisin veroäyri. Edullinen veroäyri johtuu siitä, kun "Grani" sijaitsee Espoon keskellä. Heidän ei tarvitse tuottaa niin paljon omaa, sillä voivat käyttää naapurikuntiensa tuottamia ja maksamia palveluita. Vastaavia kuntia on myös Vaasan ympärillä. Vaasa on selkeä veturi ja maksaja, naapurikunnat peesaavat. Miten tälläinen epäkohta on jäänyt Suomen kuntapäättäjiltä korjaamatta?? Ja miten tämä aivan selvä asia näyttää täältä Vaasasta katsottuna niin erilaiselta, kuin esim Mustasaaresta tai Maalahdesta katsottuna?

Vaasan tuottamia tai maksamia palveluja, joihin naapurikunnat eivät osallistu oikeassa suhteessa:
Työpaikat 130%, (esim. Mustasaari vain 58%) Vasa Svenska Teater, Vaasan Kaupunginteatteri, Uimahalli, Satama, RG-Line, Rautatieasema, Linja-autoasema, uusi Matkakeskus, tusinan verran Museoita ja Taidehalleja, Tori/Kävelykeskusta, kymmenet Urheilukentät ja Harrastepaikat, Variska, Golfkenttä, Minigolf x 3, vanha Keilahalli, uusi Keilahalli Bowlandia, Trobiclandia, Vasalandia, Vaskiluodon Voima, Vaasan Sähkö, Vaasan Vesi, Kaupunginorkesteri, Voas, Pikipruukki, Ravirata, Hietalahden Jalkapallostadion, Pesäpallostadion, vanha Moottorirata, Vaasa Opisto, Koulut, PYK, Vaasansport, VPS, Leirintäalue, Vaasan Uimarannat, Puistot, Futura I-II-III…

Vaasan kaupungin alueella sijaitsevista työpaikoista, esim. Mustasaaren kunta tienaa aineettomasti yli 40 miljoonaa euroa kunnallisverokertymänä vuosittain. Vaasa on suunnitellut ja rakentanut niiden olosuhteet, siis yksin maksanut infrastruktuurin kustannukset.

Mustasaaren kunnan sivuilta, liikenneyhteydet:
”Liikenneyhteydet Mustasaareen ovat hyvät. Eurooppatiet 8 ja 12 kulkevat kunnan halki. Junalla saavut Vaasan rautatieasemalle. Asemalta on 5 kilometrin matka Mustasaareen. Matkaa Vaasan lentokentälle on noin 10 kilometriä. Vaasan satamasta Mustasaareen on noin 7 kilometriä. Vaasan Paikallisliikenteen linja-autot liikennöivät myös Mustasaaressa.”

Lainaus foliohattu:
"Palvelujen tuotannon kehittämisestä, palveluiden rahoituksen järjstestämisestä, taloudesta.... näistä asioista kuntaliitoksissa on kysymys. Vain näistä. Siitä huolimatta nämä ovat asioita, joista kukaan ei keskustele. Ainoat asiat mitä mietitään ovat RKP:n kielipolitiikka ja se mikä uuden kunnan nimeksi tulee. Ehkä ihmiset ovat tyhmiä tai sitten poliitikot pitävät ihmisiä tyhminä, eivätkä johdata keskustelua oikeiden asioiden äärelle."
===========================================================

Tästä kartastakin näkee missä mennään. Vaasa on veturi ja maksaja, muut peesaavat.

« Last Edit: 31. 01. 2008 09:09 by Analyyssi »

Offline Original Wiik,

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 2699
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #807 on: 31. 01. 2008 04:04 »
On nimittäin aivan itsestään selvää, että lähiaikana aineettomat veronkantovirheetkin korjataan ja kuntien on pikkuhiljaa alettava pärjäämään omillaan. Kolmas osapuoli, eli valtio ei tulevaisuudessa auta samalla tavalla kuin se vielä tämä päivänä tekee. Kuntien on tullut aika alkaa pärjäämään (suurinpiirtein) omillaan.

Näinhän asia on kunnat joutuvat tilanteeseen jossa entinen valtion kaiken kattava vastuu jää kunnille. Veronkannossa se merkitsee sitä että jos nykyistä hallinto ja palvelurakennetta yritetään ylläpitää muuttumattomana. Se merkitsee veroäyrin nostamista lähes kaksinkertaiseksi, ja kun se on tasavero niin asuminen etäällä keskuksesta on mahdotonta, myöskin taloudellisen toimeliaisuuden pitäminen etäällä keskuksesta kuten Laihialla käy mahdottomaksi.

Väestön on siis rakenteellisesti siirrytävä tiiviiseen yhteiskuntarakenteeseen. Tuo suinkaan ei ole helppo asia, kun tietää minkälainen lainsäädäntö on luotu kaikenkattavan hallitsemisen varmistamiseksi. Haluaisin nähdä niiden naamat jotka ovat vastaan ottamassa näitä vaeltavia laumoja, jotka pyrkivät taloudellisesti ainoaan järkevään ratkaisuun tulla asumaan keskelle kylää. Tuossa ei olisi mitään ongelmaa jos esimerkiksi Vaasassa voitaisiin määrätä itse finanssipolitiikasta, ja olisi oma valuutta sekä kaikki muut itsenäisyyden peruselementit hallinnassa. Näin asia ei vain ole eikä koskaan tulekaan tuollaiseksi.

Vaasaa koskee sama globalisaation tuottama, vähitellen yhä selkeämmin vapaa markkinatalouden lainalaisuuden vaikutus. Siksi ei ole yhdentekevää miten edullista tai kallista on ihmisen elää tai toimia näillä seuduilla. Tuosta tekijästä riippuu alueen tulevaisuus ei siitä saavatko Vaasan virastot ja niiden tuottama julkinen palvelu jatkoaikaa muuttumattomana pysymiseen.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7431
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #808 on: 31. 01. 2008 06:06 »

Vaasaa koskee sama globalisaation tuottama, vähitellen yhä selkeämmin vapaa markkinatalouden lainalaisuuden vaikutus. Siksi ei ole yhdentekevää miten edullista tai kallista on ihmisen elää tai toimia näillä seuduilla. Tuosta tekijästä riippuu alueen tulevaisuus ei siitä saavatko Vaasan virastot ja niiden tuottama julkinen palvelu jatkoaikaa muuttumattomana pysymiseen.


Se on kyllä totta että tehostamiseen varaa löytyisi monestakin kohtaa, yksi voisi olla esim. että kunnan / kaupungin täytyisi pitää suhdeluku kunnan työntekijämäärä / 1000 asukasta kohden alle 50:ssä, jos tähän tavoitteeseen ei päästä joutuisi kunta / kaupunki valtion erityistarkkailuun ja mahdollisesti valtion holhoukseen :)

Samaten nuo sairaanhoitopiirit pitäisi ottaa kylmästi suoraan valtion hoitoon, nyt joillakin paikkakunnilla piirin terveydenhuoltoa ohjaa enemmän paikallinen tonttipolitiikka kuin sairaiden hoito. Valtiolla kyllä riittää sailaksia jotka tarkkailee tilannetta... :)

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #809 on: 31. 01. 2008 09:09 »
En mä nyt aivan sitä tarkoita, että täällä aletaan elämään, kuin itsenäisessä valtiossa. (Pitää ensin alkaa poraamaan öljyä, jotta hieman vaurastutaan.) :) Eikä edes kuten Ahvenanmaalla, vaikka Suomen toiseksi halvin veroäyri onkin Maarianhaminassa. (Kolmantena Masku.)

Öljyä muuten erään nimimiehen tuttu Teksasista väitti myös Suomesta löytyvän. Tämä iso öljypamppu kertoi jo 20 vuotta sitten käydessään Lapissa, että samat suonet joista Norjassa ja Venäjällä porataan, menevät hyvin todennäköisesti Suomenkin läpi. (Kannattaisiko täältä tasaiselta Pohojammaalta sitä ensiksi alkaa poraamaan? Olisi meinaan teknisesti niin kätevää.)

Tuota noin, ai niin takaisin aiheeseen.. Niin tottakai valtio tukee kuntia jatkossakin. (Keräähän valtio arvolisäveronkin täältä.) Tarkoitin vain sitä, että nuo epätasapainot (naapurikuntien välillä) pyritään korjaamaan. Joissain tapauksessa ongelman korjaa työssäkäyntialueen kokoinen kunta. (Esim. Kauniainen ja Mustasaari liitetään naapurikuntiin.) Joissain tapauksessa taas kunnat joutuvat palauttamaan osan asukkaidensa verokertymästä (esim. Nurmijärvi, Vihti, Mäntsälä) työssäkäyntikuntaansa. Siis kuntaan, joka oli yritysten (työpaikkojen) intrastruktuurin maksanut. Tai sitten koko kunnallisvero maksetaan siihen kuntaan, jossa työpaikkakin sijaitsee.

Mikäli ei sitten esim. pääkaupunkiseudulle perusteta hyvinkin isoa työssäkäyntikuntaa. Lähtökohtaisesti tässä on koko ajan kyse siitä, mihin kuntia tarvitaan? Mielestäni kuntarajoja ei tarvita, mutta palvelua tarvitaan kaikkiin kunnan isompiin taajamiin. (Sama se onko raja tässä vai tuolla, kunhan alueen rakenne toimii.)

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #810 on: 01. 02. 2008 17:05 »
Olavi Pitsinki kirjoitti jotain siihen suuntaan, että mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen kukaan ei enää kävisi Laihialla kaupassa. Entäs kävisikö Tervajoella? Mikä Tervajoesta sitten tekee niin hyvän kauppapaikan, siis paremman kuin Laihian. Huomioi Pitsinki, että ei ainakaan sijainti. Vaan se, että sinne on valtatien varteen kaavoitettu sopivia liiketontteja. Kehtaanko sanoa, että Vähässäkyrössä on aikoinaan kääritty hihat!

Päivän lehdestä huomasin, että Vaasan Kesmotorskin muuttaa maakuntaan.



Onko Tervajoesta vain siksi muodostunut yleinen kauppapaikka, kun siellä on ollut tarjontaa? Eikö Laihialla ole ollut? Erona on myöskin se, että Laihialla on kaavoitettu keskustaan, jonne ihmiset kuitenkin tulevat autoilla... ja Tervajoella päätien varteen. Pitsingin olisi pitänyt omana aikanaan luoda tätä sopivaa tarjontaa kaavoittamalla ison tien varteen ja imeä kauppiaita laajalta alueelta Laihialle. Asia voidaan toki vieläkin korjata. Laihian sijaintihan on hyvä!

Mikäli Laihia kuuluisi Vaasan kanssa yhteiseen suurkuntaan, alkaisi Vaasa välittömästi tuijottamaan Laihian suuntaan. Todennäköisesti Hulmin kohta huomattaisiin ja Laihian - Tervajoen väliin tulisi jotain. Samaten tuo pääteiden risteys näyttää mielenkiintoiselta alueelta.

Tulee Laihiasta osa suurkuntaa tai ei, siellä on aika kääriä hihat ja alkaa katselemaan maailmaa mahdollisen kauppiaan silmillä. Kyllä tulijoita olisi. Tämä on vain henkilökohtainen arvioni asiasta, mutta tässä on enemmän totuutta kuin entisen kunnanjohtajan puheissa.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #811 on: 18. 02. 2008 23:11 »
HELSINGIN SANOMAT 18.02.2008 MIELIPIDE:

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoksesta kansanäänestys
Julkaistu: 18.2.2008 lehdessä osastolla Mielipide

Kunta- ja palvelurakennehanke eli niin sanottu PARAS-hanke on kuntaliitosten osalta edennyt odotettua paremmin. Vuoden 2009 alussa Suomen kuntakartalta poistuu ainakin 63 kuntaa.

Jos vielä selvityksessä olevat liitokset toteutuvat, vähenee kuntien määrä 87:llä. Kaiken kaikkiaan kuntaliitosta on hankkeen aikana selvittänyt yli 200 kuntaa.

Kuntaliitokset ovat pääosin keskittyneet haja-asutusalueille sekä pienempien keskusten ympärille. Isoimpien kaupunkikeskusten osalta niin kuntaliitokset kuin niitä koskevat selvityksetkin ovat jääneet luvattoman vähäisiksi.

Suurin osa kuntaliitoksista on perustunut kyseessä olevien kuntien - tai osan niistä - pienuuteen tai heikkoon taloudelliseen tilanteeseen sekä synkkeneviin tulevaisuudennäkymiin.

Sellaisia kuntaliitoksia, jotka ovat lähtökohtaisesti perustuneet palvelutuotannon tehostamiseen, maankäytön, asumisen ja liikenteen parempaan yhteensovittamiseen tai kilpailukyvyn parantamiseen ilman taloustilanteesta seuraavaa pakkoa, on vähemmän.

Koko kuntaliitoskeskustelu on liiaksi keskittynyt pieniin, haja-asutusalueiden usein heikossa taloudellisessa tilanteessa oleviin kuntiin.

Näidenkään kuntaliitosten merkitystä mitenkään vähättelemättä on tärkeätä tiedostaa, että mitä isommasta kaupunkikeskuksesta on kyse, sitä isommat palvelutuotannon yhdistämisestä seuraavat potentiaaliset hyödyt kuitenkin ovat.

Mitä isommasta keskuksesta on kyse, sitä suurempi on myös jo lähtökohtaisesti tarve maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteiselle ja koordinoidulle suunnittelulle ja järjestämiselle. Ja mitä suuremmasta väestökeskittymästä on kyse, sitä suurempia elinkeinopoliittisia ja kilpailukykyyn liittyviä etuja kuntaliitoksilla on saavutettavissa.

Pääkaupunkiseutu on Suomen oloissa aivan oma erityistapauksensa jo sen takia, että täällä asuu viidennes maan väestöstä ja täällä tuotetaan kolmannes bruttokansantuotteesta.

Helsinki ja Espoo ovat selvästi maan suurimmat ja vauraimmat kaupungit. Vantaan tilanne on 1990-luvun vaikeuksista parantunut huomattavasti. Kauniaisten menestystä ei epäile kukaan.

Jos tällä yli miljoonan ihmisen seudulla lähdettäisiin siitä, että yhdistyminen tai edes sitä koskeva selvittäminen on tarkoituksenmukaista vain, mikäli taloudelliset realiteetit siihen pakottavat, emme todennäköisesti koskaan tulisi näkemään tuota päivää.

Pääkaupunkiseudun suuruudesta kuitenkin seuraa, että täällä aikaansaatavilla palvelutuotannon tehostamistoimilla olisi ratkaiseva merkitys koko maan kuntataloudelle.

Seudun huimasta kansantaloudellisesta merkitystä puolestaan seuraa, että sen varsinaiset kilpailijat ovat maan rajojen ulkopuolella, ja että muun muassa seudun hallinnollisia rakenteita pitää tarkastella korostetusti seudun kilpailukyvyn näkökulmasta ja suhteessa Itämeren alueen muihin metropoleihin, ei suhteessa muuhun Suomeen.

Pääkaupunkiseutu on myös maan ainoa alue, jossa on todellista tontti- ja asuntopulaa, jossa sekä asuntojen yleinen hintataso että kohtuuhintaisen vuokra-asumisen heikko saatavuus ovat todellisia pulmia, ja jossa yhdyskuntarakenteen hajautuminen siihen liittyvine ruuhkautumisineen on vakava ilmastopoliittinen ongelma.

Kaikilla näillä haasteilla on ainakin välillinen yhteys seudun kuntarakenteeseen.

Pääkaupunkiseutua koskevalle yhdistymiskysymykselle on ominaista, että sitä - ja toisinaan jopa jo sitä koskevaa keskustelua - vastustetaan niin kaupunkien virkamies- kuin luottamushenkilöjohdoissa, jotka tosin jo asemansa puolesta ovat vähintään puolijäävejä itse asiassa.

Samanaikaisesti seudun toiminnalle on kuitenkin tyypillistä, että tavalliset ihmiset eivät enää pitkään aikaan ole käytännön askareissaan välittäneet mainituista kuntarajoista.

Edellä olevaan viitaten ehdotamme, että Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa järjestetään samanaikainen neuvoa-antava kunnallinen kansanäänestys siitä, tulisiko seudulla ryhtyä selvittämään kaupunkien yhdistämistä.

Pääkaupunkiseudun kaupunkien vapaaehtoinen yhteistyö on viime aikoina ilahduttavasti edennyt.

Kaupunkien yhdistyminen olisi kuitenkin olennaisesti tätä isompi harppaus kohti koordinoidusti suunniteltua ja yhtenäisesti toimivaa metropolialueen keskusta.

Pääkaupunkiseudun yhdistäminen on joka tapauksessa sen kokoinen megaluokan kysymys, että sen etujen ja haittojen puolueeton ja objektiivinen selvittäminen on enemmän kuin paikallaan.

Samassa yhteydessä voitaisiin miettiä suuremman kuntakoon mahdollisesti edellyttämiä muutoksia lähidemokratian vahvistamiseksi. On vaikea nähdä, että tällaisesta selvityksestä olisi mitään vahinkoa kenellekään.

Kaiken kaikkiaan hallinnollisten rajojen tarkoituksenahan on vain luoda puitteet järkevälle toiminnalle. Hallinnollisilla raja-aidoilla on välinearvoa, ei itseisarvoa.

Pääkaupunkiseudun tarkoituksenmukaisella palvelujen järjestämisellä, maan ainoan metropolialueen ytimen kilpailukyvyllä ja seudun asumisen, maankäytön ja liikenteen tuloksia tuottavalla ja kestävän kehityksen mukaisella järjestämisellä sen sijaan on kullakin sellaista itseisarvoa, jonka edistämistä ainakaan vanhentuneet ja epätarkoituksenmukaiset hallintorajat eivät saisi vaikeuttaa.

Luonteva ajankohta kansanäänestykselle olisi syksyn kunnallisvaalien yhteydessä, minkä nykyinen lainsäädäntö kieltää. Laithan on kuitenkin tehty muutettaviksi, jos syytä löytyy ja tahtoa riittää.


asunto- ja kaavoitusministeri (kok) Jan Vapaavuori
oikeusministeri (vihr) Tuija Brax
hallinto- ja kuntaministeri (kesk) Mari Kiviniemi

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #812 on: 19. 02. 2008 00:12 »
Jyväskylän alueesta muodostetaan suurkunta. Aika hiljaisuudessa kunnat ovat sopineet kuntaliitos-asiasta. Jyväskylän alueesta muodostuu Suomen 7. suurin kaupunki. (Asukkaita noin 130.000.) Onnittelut alueen päättäjille!![/b] Myöhemmin ainakin Laukaa ja Muurame liitettäneen kyseiseen suurkuntaan.

Pääkaupunkiseudultakin saatiin odotettu uutinen, kun kolme vakavasti otettavaa ministeriä esitti kansanäänestystä, aiheesta muodostaa pääkaupunkiseudun neljästä kaupungista yksi. Miksei samantien työssäkäyntialueen kokoinen kaupunki?!!  (Te ette ehkä koskaan ymmärrä asioita täällä, mikäli näette samat asiat erilailla siellä.)

Eikä sen läpiajamiseen mitään kansanäänestystä tarvita, ainoastaan laskutikku. Se sattuu vähän aikaa, mutta pian kukaan ei kaipaa vanhoja kuntarajoja. Niitä kun käytännössä ei mihinkään tarvita. Ei tarvittu vanhoja läänejäkään.

Ja onhan se nyt kummallista, kun joka puolella maailmaa käyttökielessä puhutaan; suur-Tukholmasta, suur-Lontoosta, suur-Helsingistä, suur-Milanosta, jne. Mutta ei vaan tahdo löytyä poliittista tahtoa, muodostaa kyseisestä alueesta yhtä suurta kaupunkia?!!

Ei silläkään pitäisi olla mitään tekemistä asian kanssa, onko kunnassa/alueella 1.000 tai 10.000.000 asukasta. Eikä sillä, vaikka alue olisi yli 500 km halkaisijaltaan. (Kuten esim haja-asutusalueilla.) Ainoastaan sillä pitäisi olla merkitystä, miten kyseinen alue toimii tai ei toimi.

Vapaaehtoista liittymistä kannustaisi tieto siitä, että myös rakenteita ollaan muuttamassa ja työntekijän asuinpaikka ei veisi jatkossa kaikkia veromarkkoja mennessään. Eli kunnallisvero tasattaisiin (esim. vuoden 2012 alusta) vaikka tasan 50/50%, asuin- ja työssäkäyntikunnan kesken. Tämä alkaisi olla jo aika lähellä oikeidenmukaista tasoa ja tällöin vapaamatkustajakunnat joutuisivat itse nostamaan kissan pöydälle, tai vaihtoehtoisesti korottamaan roimasti kunnallisveroaan.

On selvää, ettei Kauniaisten, Nurmijärven ja Mustasaaren tapaisia hyötyjäkuntia saisi olla. Eli jokaisen työssäkäyntialueen kuntien tulee maksaa työpaikkojen luomisesta ja alueen palvelujen tuottamisen (esim. satama, teatteri, urheilu- ja kulttuuri-infran) rakentamisesta oma oikeudenmukainen osuutensa. On itsestään selvää, että tämä vääristymä korjataan lähivuosina.

Lisäksi on huomioitava, ettei haja-alueille ole jatkossa enää järkevää rakennella omia kunnantaloja tms. turhia kustannuksia. Kunnan viralliset asiat voidaan hoitaa vaikka asiamiesposteista. (Ja ennen kuin te alatte kummastelemaan tätä kirjoitteluani, niin ottakaa huomioon, että Suomessa on jo nyt paljon asukkaita, joilla on jo lähimpään kauppaan kymmeniä kilometrejä ja itse kunnanvirastossa meistä jokainen asioi muutenkin hyvin harvoin.)

Eli palveluiden tasoa ei pudoteta nykyisestä. Kuntakeskuksista saisi jatkossakin samat palvelut kuin tähänkin asti. Esim. asiamiesposti (internettiin yhdistettynä) on varmasti yksi huomionarvoinen kanava syrjäseuduille tulevaisuutta ajatellen. Eli miettikää nyt jokainen, kuinka usein te tarvitsette kunnan virastoa ja millaisessa yhteydessä. (Onnistuisiko asiointi puhelimitse?)  Samalla voitte miettiä, kuinka usein fyysisesti tarvitsette kunnan rajoja. :)

Ja entäs siis pääkaupunkiseudun työssäkäyntialue? Ei muuta kuin yhdeksi kaupungiksi, halkaisijaltaan yli 60 km. (Kai pääkaupunkiseudulla on samanlaiset tutkimukset tehtynä kuin Vaasanseudulla on??) Tältä siis näyttää Uudenmaan nykyinen kuntakartta:

« Last Edit: 19. 02. 2008 12:12 by Analyyssi »

Offline Ylläpito

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 17
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #813 on: 19. 02. 2008 11:11 »

Palaute: Vapaavuori
On se vain kova naama tuo asuntoministeri: Vapavuori:

Asuntoministeri Vapaavuoresta on omituista, että kunnallinen johtoeliitti pelkää hysteerisesti kansan mielipidettä ja pitää kynsin hampain kiinni vallasta. ”Tavalliset ihmiset eivät edes huomaa, missä kuntarajat ovat. Odotan, että nyt syntyisi laaja kansalaiskeskustelu asiasta”, Vapaavuori sanoo.

Mikä olisi muuten se foorumi, missä tämmöinen kansalaiskeskustelu voisi tapahtua?

Kuntalainen
« Last Edit: 19. 02. 2008 11:11 by Ylläpito »

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #814 on: 24. 02. 2008 12:12 »
No niin Nordman!! Hyvä!!

Kyllä nyt oli mukava päivän lehdestä lukea oikeanlaista puhetta (mahdollisesta) kuntaliitoksesta. Kiitos. Tsemppiä!!

Offline katupoika

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 18
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #815 on: 24. 02. 2008 13:01 »
Vaikka Nodman kuin ajattelee ettei hän ole paitsiossa RKP:ssä, niin osittakoon tämän sitten aloittamalla käännytystyön omassa puolueessaan. Ensimmäinen kohde voisi olla Pohjanmaan liitto.

Valjasta nyt hyvä Håkan voimat Vanhan Vaasan läänin synnyttämiseen.

Offline Reino Kolmonen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1396
  • Gender: Male
  • Kansalle voimaa työväenliikkeestä
    • View Profile
    • reino kolmonen
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #816 on: 24. 02. 2008 17:05 »
Valtiosihteeri Raimo Sailas potee omantunnon tuskia harjoittamastaan uusliberalistisesta säästö ja leikkauspolitiikasta

Politiikka on pinnallistunut, puolueet ja poliitikot on tuotteistettu ja fiksutkin ihmiset sortuvat Sailaksen mielestä hölynpölyyn. Vaaleissa haetaan hänen mielestään kannatusta "itsekkyyden ilmapiirissä, ja halutaan parantaa niiden asemaa, joilla menee jo hyvin".

- Sosiaalipolitiikasta on tullut keskiluokkaista edunvalvontaa ja kaikista huono-osaisimmista välitetään yhä vähemmän, Sailas murisee kirjassa Suuret ikäluokat luokkakuvassa - Mitä meistä tuli (Ajatus).

Håkan Nordman ei koe ainakaan vielä omantunnon tuskia, onhan hänkin ollut jo vuosia toteuttamassa uusliberalistista leikkauspoliitiikkaa hyvinvointipalvelujen osalta.

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/oikea/id83479.html
« Last Edit: 24. 02. 2008 17:05 by Reino Kolmonen »

majakka

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #817 on: 25. 02. 2008 15:03 »
Aika hiljaisuudessa kunnat ovat sopineet kuntaliitos-asiasta. Jyväskylän alueesta muodostuu Suomen 7. suurin kaupunki. (Asukkaita noin 130.000.)

Ihme ja kumma jos politiikot täällä Suurvaasan alueella eivät uskalla puhua nykyisistä sopimuksista ääneen, noh Lasse Gästgivars Mustasaaresta hieman raottaa verhoa tänään Pohjalaisessa.
Taitaa olla aika pitkälti muissa kunnissa sovittu liitos-asia mutta miksi Vaasa ehkä alueen veturina ei tiedota asiasta kuntalaisille mitään, onko niin että 2010 vuoden alusta liitos on täyttä totta. Voisivat politiikot ainakin puhua vai onko suut tukittu näin vaalivuotena?

EX-Vaasalainen

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #818 on: 25. 02. 2008 17:05 »



Uskonpa että liitos kuvio on ollut jo pitemmän aikaa valmiina, nyt vain miettivät koska olisi oikea hetki kertoa valtaväestölle siis suomenkielisille että RKP ottaa ohjat käsiin Vaasan suurkunnassa,ken elää niin näkee.

majakka

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #819 on: 25. 02. 2008 17:05 »



Uskonpa että liitos kuvio on ollut jo pitemmän aikaa valmiina, nyt vain miettivät koska olisi oikea hetki kertoa valtaväestölle siis suomenkielisille että RKP ottaa ohjat käsiin Vaasan suurkunnassa,ken elää niin näkee.

Taidat olla oikeassa "uskossa", onko tuo hetki sitten heti kunnallisvaalien jälkeen vai pannaanko uudet valtuutetut heti vuoden alusta "kylmään suihkuun" jää nähtäväksi.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #820 on: 25. 02. 2008 18:06 »
Missä lehdessä Gästgivars puhui? En nähnyt.

Minä olen tässä vaiheessa todella optimistinen, kun uskon liitoksesta kerrottavan vielä tämän kevään aikana.

(Veikataanpa oikein tarkasti, hhmmm... 08. toukokuuta klo 14.00.) :) Sanotaan vaikka uutisena Pohjanmaan radiosta. Heh heh. Mutta vakavasti sanottuna, aika jännää että te muutkin olette asiasta niin toiveikkaita. Se taitaa luonnollisesti johtua siitä, kun asiassa ei oikein voi olla muuta mahdollisuutta. Kallistun EX-Vaasalaisen veikkauksen puolelle. (Vai oliko tieto?)

Tyyntä myrskyn edellä... pitänee paikkansa tälläkin kertaa. Joka tapauksessa pian täytyy tulla jo joitain uutisia, on ollut niin pitkään hiljaista.

Heikki Lamminmäki

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #821 on: 25. 02. 2008 18:06 »
Riippuu siitä mistä se roikkuu, eli mitä kuntia tulee mukaan muodostamaan Vaasanalueen suurkuntaa. Lähdetään siitä että suurkunnan muodostavat Mustasaari, Maalahti, Vörå-Maxmo, Oravainen, Laihia, Vähäkyrö ja Vaasa, niin kielisuhde muodostuu seuraavaksi.

Suomenkielisiä noin 59900.  Ruotsinkielisiä 38100.  Yhteensä 98 000 asukasta. Tämä taitaa olla se realistinen kuntakokoonpano josta työssäkäyntialueen kokoinen kunta muodostuu

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #822 on: 25. 02. 2008 18:06 »
Laskitko oikein, eikä mennä yli 100.000 asukkaan? Ikävää. (Kunpa saataisiin Isokyrö ja Korsnäs myös mukaan.)

Muistaakseni Salossa muodostavat 10 kunnan liitoksen.

majakka

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #823 on: 25. 02. 2008 18:06 »
Missä lehdessä Gästgivars puhui? En nähnyt.



Pohjalaisen nettisivuilla:      Mustasaaren Gästgivars haluaa avata neuvottelut Vaasan kanssa

Julkaistu: 25.02.2008 14:39



Mustasaaren valtuuston varapuheenjohtaja, yrittäjäneuvos Lars Gästgivars on tehnyt rohkean avauksen.

Hän haluaa neuvotella Vaasan seudun kuntien yhteisestä tulevaisuudesta. Mustasaarelaisena hän huomauttaa omilleen, että parempi toimia nyt itse kuin ottaa myöhemmin määräykset ylhäältä.

Hän näkee, mikä vääjäämättä tapahtuu.

- Koko seutukuntamme on tulevaisuudessa yksi suuri kunta.

Hän ei halua puhua Suur-Vaasasta.

- Tässä vaiheessa haluan puhua hallintovaihtoehdoista.

Gästgivars on varovainen ojentaessaan omiaan, mustasaarelaisia. Sen hän kuitenkin sanoo, että kunnan pitää avautua Vaasan suuntaan yhteisen edun nimissä.

- Koko seutukunnan on nähtävä, että tulevaisuus riippuu siitä, miten voimakas keskus meillä on. Talousalueen kaikki kunnat ovat nyt tärkeitä.

Gästgivars havahtui valtiovallan suunnitelmista, jotka koskevat aluehallintoa. Kun entisen läänin kokoinen hallintoalue valitsee keskuspaikkaa, Vaasa voi jäädä nuolemaan näppejään, koska Seinäjoella on jo kokoa ja vaikutusvaltaa.

- Jos Vaasan seutu ei ole tarpeeksi vahva, voimme jopa menettää nykyisiä palveluita, emmekä ainakaan saa keskuspaikan asemaa.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #824 on: 25. 02. 2008 19:07 »
Kiitos tiedosta. Laitetaan hänen kuvansa vielä tänne.

Tämän näköinen on mustasaarelainen realisti.
Yrittäjäneuvos Lars Gästgivars.

http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=307909
« Last Edit: 25. 02. 2008 19:07 by Analyyssi »

lanttu

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #825 on: 25. 02. 2008 19:07 »
- ei tuule liitosta ennen vuotta 2012
- mustasaari kääntää jokaisen kiven muissa kunnissa
- korkeammat voimat olisivat tarpeen
- henkilösuhteet tulehtuneet

21solmua

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #826 on: 25. 02. 2008 20:08 »
Pakkoliitos on ainut keino yhdistää Vaasa ja Mustasaari. Ei näillä patuilla ole mitään halua Mustasaaressa omaa lintukotoa hajoittaa. Vaasa nimi pitäisi kelvata myös Korsholmille tuleehan tämä Gustaf Waasasta ja suoraan rikssvenskasta.
Vaasan pitäisi saada ulkosatama Raippaluotoon, kun tuo Vaskiluotokin kuivuu piakkoin. Voitaisiinko myös Vaasa - Seinäjoki sähkörataosuutta ruveta nimittämään Botniabaanaksi, voisi mennä paremmin läpi. kun Ruotsinpuolellakin väsätään samanlaista rata-osuutta.

majakka

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #827 on: 25. 02. 2008 21:09 »
Pakkoliitos on ainut keino yhdistää Vaasa ja Mustasaari. Ei näillä patuilla ole mitään halua Mustasaaressa omaa lintukotoa hajoittaa.

Eiköhän nyt ole niin että neuvottelut on jo käyty ja kuntien liittoutumisesta kuulemme hyvinkin pian, suurkunnan nimeksi Vallonia niin kaikki on hyvin, kuten tiedämme Mustasaarelaiset eivät ole silloin hanttiin panemassa.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #828 on: 25. 02. 2008 21:09 »
http://www.vaasalaisia.info/keskustelu/index.php?topic=1771.0

Tämän keskustelun avauksessa jo Sähköjänis kertoi hyvän nimen:
Vaasa - Korsholm

majakka

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #829 on: 25. 02. 2008 21:09 »

Vaasa - Korsholm

Kyllä kyllä, mutta siinä taitaa käydä niin että 7  kuntaa haluaa jotain muuta muistuttavaa siis sellainen neutraali yhteisnimi - no eihän nimi miestä pahenna, viis nimestä kunhan liitosta sinetöidään aikataulun mukaisesti, pian.

10. polven vasabo

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #830 on: 26. 02. 2008 00:12 »
Jotenkin tuntuu siltä, että noin 10 kunnan organisaatioiden yhteensovittaminen ei voi toimia järkevästi. Vai onko joku kuullut 10 yrityksen fuusioituvan yhdeksi? Esimerkkinä yritysmaailmasta voi sanoa, että yli puolet fuusioista tuottavat negatiivista arvoa. Okei. Kunnat eivät ole yrityksiä, mutta kuitenkin... ja kun hommaan sotketaan vielä mukaan politiikka ja kieliriidat niin sopassa on kyllä jo liian monta keittäjää.

Vaasan menestymisen kannalta ei ole mikään itseisarvo, että täällä asuu 100 000 ihmistä. Tämän vuoksi taivun kyllä kannattamaan Vaasan ja Mustasaaren kuntaliitosta, jonka jälkipyykin jälkeen voitaisiin sitten katsoa eteenpäin. Silloinkin syntyy noin 75 000 asukkaan kunta, jolla on kaikki mahdollisuudet saada alue vetovoimaiseksi ja säilytettyä muuttovoittoisuus vielä seuraavallakin vuosikymmenellä.

Ja mitä nimikysymykseen tulee, niin ehkä Vaasan 400-vuotisella historialla kaupunkina on jo sen verran brändiarvoa, ettei nimeä tarvitse alkaa vaihtamaan mihinkään sanahirviöihin.

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #831 on: 28. 02. 2008 21:09 »
Maalahti...

Onko todellakin mahdollista, että Maalahti saa tehdä valintoja mielensä mukaan ???

Eli olisivat nyt kuntaliitoksessa kallellaan etelän suuntaan, mutta sairaanhoitoasioissa Vaasan suuntaan?!!

Voiko olla mahdollista, että tälläinen rakennelma hyväksyttäisiin? Jonkun tulisi sanoa heille, että ottakaa tai jättäkää.

Suurin osa maalahtelaisista käy monta kertaa useimmin Vaasassa kuin esim Närpiössä. Käyttävät Vaasan maksamia palveluita kuin omiansa. Nyt aikovat käyttää meidän sairaanhoitopalveluita, mutta haluaisivat kuntaliitokseen Närpiön kanssa. Anna mun kaikki kestää. Tämä ei voi olla totta!

Eikö tähän siivestämiseen saada loppua?

Eikö jo pikkuhiljaa voida sanoa naapurikunnille, mikä on korrektia, rehellistä käytöstä.

10. polven vasabo

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #832 on: 28. 02. 2008 23:11 »
Kuten edellisessä viestissä kantaani selvitin, en pistäisi pahakseni, jos nyt aluksi mietittäisiin kuntaliitosta ainoastaan Vaasan ja Mustasaaren kesken.

Mitä nyt nopeasti Mustasaaren Gästgivarsin mielipiteitä paikallislehdestä lukaisin, niin jotenkin tuntui, etä rivien välistä hänkin olisi tällä kannalla... saattaa kyllä hyvin olla, että ymmärsin täysin väärin.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7431
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #833 on: 29. 02. 2008 05:05 »
Maalahti...

Onko todellakin mahdollista, että Maalahti saa tehdä valintoja mielensä mukaan ???

Kyllä se on todellakin mahdollista koska elämme vielä vapaassa läntisessä demokratiassa eikä entisessä Neuvostoliitossa.



Suurin osa maalahtelaisista käy monta kertaa useimmin Vaasassa kuin esim Närpiössä. Käyttävät Vaasan maksamia palveluita kuin omiansa. Nyt aikovat käyttää meidän sairaanhoitopalveluita, mutta haluaisivat kuntaliitokseen Närpiön kanssa. Anna mun kaikki kestää. Tämä ei voi olla totta!


Helpottaisiko hahmottamaan asioita jos Vaasan sairaanhoitopiiriä kutsuttaisiin esim Pohjanmaan sairaanhoitopiiriksi jota kaikki nämä asiakaskunnat, myös Maalahti kustantavat yhdessä?

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #834 on: 29. 02. 2008 10:10 »
Terve herkkoo, pitkästä aikaa!!

Tottakai huomasin että tuossa meni väärin, mutta annoin sen olla että herättäisi keskustelua.

Tottakai tuo sairaanhoitopiiri ja kuntaliitos on kaksi eri asiaa, mutta pointti on se, että ne eivät pitäisi olla. Kun Vaasa tai esim Maalahti tekevät palvelu-yhteistyöstä valintoja, niin nyt tulos on tämä. Maalahti ottaa kakusta vain mansikat tai pullasta rusinat. Näin ei siis saisi olla!! Uskon, että olet asiasta samaa mieltä.

Mitalilla on kaksi puolta. Yhteistyössä pitää kunnioittaa myös vastapuolen kantaa, jotta ajateltu sopimus ei olisi vastapuolelle kohtuuton. Tällä hetkellä voimassa oleva tilanne on esim Mustasaarelle ja Maalahdelle aivan liian epätasapainoinen. Tai siis heitä vastaan Vaasalle epätasapainoinen. Vaasa on selkeästi maksaja. Maalahti ja Mustasaari hyötyjiä.

Muita alueen kuntia kohtaan tilanne ei ole näin selkeästi sata-nollaa Vaasaa vastaan. Jotenkin tämä Maalahden ja Mustasaaren epäeettinen kanta myös näyttää selkeästi sen moraalin, joka tässä kuntaliitosasiassa on vireillä. Saavutettuja etuja pidetään itsestään selvinä ja niistä ei luovuta millään. Vaikka niistä kiinnipitäminen on moraalitonta.

On siis käsittämätöntä, että joku voi olla eri mieltä esim siitä, että ulkokuntalaisen ei pitäisi päästä teatteriin tai uimahalliin samalla hintaa, kuin palvelua kompensoivan Vaasan asukas. Tämäkin asia on aina ollut näin, mutta tähän täytyy tulla muutos!!

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #835 on: 29. 02. 2008 10:10 »
Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtaja Michael Luther päivän lehdessä:
 
"Väittely kuntarajoista tulee jättää sivuun. Siihen kulutetun energian voi käyttää paremmin, jos se ohjataan yhteisten haasteiden ratkomiseen. Mustasaaren kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt, että kunta jatkaa itsenäisenä tulevaisuuteen. Samalla on päätetty, että kunta on mukana rakentamassa menestyvää Vaasan seutua hyvässä yhteistyössä naapurikuntien kanssa. Tätä linjaa ei ole aihetta muuttaa. Menestyvä Mustasaari on ollut ja on tulevaisuudessa tärkeä osa Vaasan seudun hyvää kehitystä."
 
 
Herra Luther,
 
Valitettavasti Teillä ei ole mitään sanottavaa. Paljon tekstiä, ilman sisältöä.
 
Se että puhutaan yhdessä esim sähköradan puolesta, ei riitä. Eli ei riitä kun ollaan yhdessä rintamassa, mutta vain yhdessä asiassa. Pitää olla yhteisessä rintamassa KAIKISSA asioissa.
 
Olitte jokin aika sitten itse vihjanneet, että voisitte alkaa maksamaan omaa osuuttanne myös Vaasan suomalaisen teatterin käytöstä. Tästä on jo monta kuukautta. Koska sopimus noin 25% osuudesta syntyy? Ja huomioidaan sitten myös perustamiskustannukset, niinkuin yrityskaupassa. Sekä nostetaan ruotsalaisen teatterin osuus myös oikealle tasolle, joka käsittääkseni olisi noin 30% luokkaa. Sen lisäksi mm uimahalli, satama jne. kaipaa samalla tavalla (oikeudenmukaisuuden nimissä) Mustasaaren euroja.
 
Herra Luther ja koko Mustasaaren päättäjäjoukko. Tulkaa yhtenä rintamana esiin ja alkakaa hoitamaan oma osuutenne tästä menestyvästä Vaasan seudusta. Herra Luther nyt tarvitaan tekoja, ei enää sanan helinää. Näyttäkää osaltanne mitä on hyvä yhteistyö. Vaasa on sen jo näinä vuosina näyttänyt.

Offline ilmarinen

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 223
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #836 on: 29. 02. 2008 13:01 »
On siis käsittämätöntä, että joku voi olla eri mieltä esim siitä, että ulkokuntalaisen ei pitäisi päästä teatteriin tai uimahalliin samalla hintaa, kuin palvelua kompensoivan Vaasan asukas. Tämäkin asia on aina ollut näin, mutta tähän täytyy tulla muutos!!

Avarra hieman ajatusrakennelmaasi näissä asioissa. Ei kauppaliike tule Vaasan alueelle pelkästään vaasalaisten ostovoiman perusteella ja ei teollisuuslaitos tule Vaasaan laskematta väestöpohjasta saatavaa henkilökuntaa.

Vaasan kaksikielisyys ja ympäristön halu pysyä ulkopuolella kielellisistä muutoksista on melkoinen tekijä puhuttaessa kuntaliitoksista.

Ei maapula rajoita Vaasan toimintaa/väestömäärää, vaan vaasalaisten oma kykenemättömyys ja sisäinen rajoittuneisuus.

Vaasa kerää melkoista piiloveroa ympäristökunnilta ja ympäristökunnista tuleva ostovoima ylläpitää Vaasan liike-elämää.

Tässä vain joitakin kiihdykkeitä aivotoimintaan, joilla pääsee monipuolisempaan ajatusrakennelmiin, sillä ei tämä elämä ole niin yksinkertaista ja suoraviivaista.

Offline ramiska

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 600
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #837 on: 29. 02. 2008 13:01 »
Kieltämättä Analyyssin teksteistä voisi kuvitellä hänen haluavan kunnista autonomisia, täysin omillaan eläviä, kokonaisuuksia.

Offline manteiro

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 1031
    • View Profile
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #838 on: 29. 02. 2008 14:02 »
Kuten edellisessä viestissä kantaani selvitin, en pistäisi pahakseni, jos nyt aluksi mietittäisiin kuntaliitosta ainoastaan Vaasan ja Mustasaaren kesken.

Onko nimimerkki unohtanut Kyrönmaan kuntien olemassaolon? Nehän ovat ainoita kuntia, joilla on jo yhteistyökuviot neuvoteltuna Vaasan kanssa. Voisiko olla mahdollista, ettei nimerkki 10.jne. halua suomenkielisiä lisää Vaasaan?
Yhdessä Mustiksen ja Kyrönmaan kanssa Vaasan väkiluku huitelisi jo yli yhdeksänkymmenen tuhannen. Se olisi jo melkoinen tekijä, siitä vaan Seinäjoki vikisemään. Kukaan ei kyseenalaistaisi tulevan suur-maakunnan pääkaupungin nimeä! Ovatko neuvottelut ehkä jo pitkälläkin?

Tietenkin Lutheria ketuttaisi, kun Mustiksen kadut pitäisi nimetä myös suomeksi, nythän valtaosa katukilvistä on vain ruotsiksi. Kuten tunnettua, kielilaki ei tuossakaan asiassa näytä koskevan RKP:n hallinnoimia kuntia!   

Analyyssi

  • Guest
Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« Reply #839 on: 29. 02. 2008 14:02 »
ilmarinen,

Nämä ovat täysin matemaattisia, laskennallisia juttuja.

Minulla ei todellakaan ole mitään esim. mustasaarelaisia tai maalahtelaisia vastaan. Mutta Mustasaarta ja Maalahtea vastaan, siis kuntina on. Mikäli pitävät näistä saavutetuista eduista kiinni, jotka me vaasalaiset ja Vaasan kaupunki yhdessä maksamme. Tämä on siis vain puhdasta matematiikkaa ja kylmää faktaa. Tilanne on kohtuuton. Vaasa on selkeä maksaja, se on laskennallisesti todistettu.

Se että yritykset valitsevat sijaintipaikakseen juuri Vaasan, ei ehkä oikeuta ulkokuntalaisia arvostelemaan sitä. Muut kunnat voisivat tehdä voitavansa, saadakseen näitä yrityksiä ja kauppaliikkeitä alueelleen, kuten Vähäkyrö on tehnyt. Kun joku yritys sitten valitsee juuri Vaasan, siihen on syynsä, eli Vaasa on tällöin kyseisen yrityksen alueelleen ansainnut!

Se on niin helppoa sanoa sitä ja tätä, mutta onhan sekin nyt aivan selvä fakta, että kukaan näistä Vaasan naapurikunnista ei pystyisi olemaan alueensa veturina. Ei Mustasaari ei Korsnäs, ei Laihia, tms. Ja kuntien välillä on selkeä kilpailutilanne, miksi Vaasa pärjää tässä kilpailussa... Ajatelkaa nyt realistisesti. Mitä annettavaa esim Mustasaarella on Maalahdelle? (Vaasan kunnallisverotulot, ei muuta.)

Yritysten ja työvoiman takana on monia asioita, myös piiloetuja Vaasalle, myös piiloetuja Mustasaarelle ym. kunnille. Minä en kuitenkaan puhu näistä asioista, vaan edelleenkin vain kunta vs toinen kunta. Siinä rakenteessa olevat epäkohdat on pakko purkaa. Maksupostit (kullallisverokertymä) tulee olla tasapainossa.

Onhan se nyt täysin käsittämätöntä ja kohtuutonta, että joku Kauniainen on Suomen vaurain kunta, pitkälle Espoon ansiosta. Täällä tilanne on samanlainen. Mustasaarella on edullisempi veroäyri, pelkästään Vaasan ansiosta. Tämäkin on kylmä tosiasia.

Nyt puhun tästä asiasta PELKÄSTÄÄN näkökohdasta kunta vs kunta. Rakenteissa on virheitä ja ne rakenteet pitää korjata. Valitettavasti "saavutetut edut" pitää kohtuuttomana purkaa. Tavalliselle kuntalaiselle on käytännössä aivan sama minkä nimisessä kunnassa hän asuu tai missä kohtaa menee kunnan raja. Naapurikuntien poliitikoille ja virkamiehille, asialla on henkökohtaista merkitystä. Valitettavasti.

Lutherkin puhuu päivän lehdessä: "Mustasaaren kunnanvaltuusto on YKSIMIELISESTI päättänyt, että kunta jatkaa itsenäisenä tulevaisuuteen." Ensinnäkin samassa lehdessä Kari Hietamäki puhuu kuntaliitoksen puolesta ja juuri hiljattain Gästgivars. Mitä yksimielisyyttä tämä tälläinen on?

Luther ei ole myöskään kertonut kuntalaisilleen riskeistä, jota väärästä päätöksestä saattaisi seurata. Nimittäin kun esim. kunnallisvero tasattaisiin työssäkäyntikunnan ja työntekijän asuinkunnan kesken tasan, olisi esim Mustasaari suurissa taloudellisisa vaikeuksissa. (Vaasa on maksanut viulut, kyllä kunnallisverosta pitäisi Vaasan osuus palauttaa Vaasalle.)

ilmarinen: " Vaasa kerää melkoista piiloveroa ympäristökunnilta ja ympäristökunnista tuleva ostovoima ylläpitää Vaasan liike-elämää." Et ilmarinen näemmä tiedä mistä puhut. Annappas laskelmia tämän väittämän pohjaksi.

Anna se laskelma niin, että siinä on huomioitu myös naapurikuntien (esim Maalahti, Mustasaari) saama hyöty. Eli siis: Laskelma, jossa olet huomioinut jonkun kauppaliikkeen nettona Vaasaan jättämät rahat ja Mustasaareen jättämät varat. Huomioi siis siinä laskelmaasasi se, että Mustasaari on vain 58% omavarainen työpaikoissa ja Vaasa 130% omavarainen. Huomioi laskelmassasi myös se, että Vaasa rakentaa yritykselle infran ja kadut, joita mm. naapurikuntalaiset autoillaan pörräävät. (Minä olen jo joitain laskelmia täällä esittänyt. Olisiko nyt Sinun vuorosi.)

Lue esim kirjoitukseni:  #809

Äläkä sinä ramiska aina liiottele. Puhut kätevästi aina hieman asian sivusta. Sehän jo tiedetään, että et ole vaasalaisia. Sinullekin saavutetut edut ovat itsestään selvyys. Samaa röyhkeätä politikointia, kuin naapurikunnan ruotsinkieliseltä väeltä. Ei siis voida edes teoriassa puhua autonomisesta alueesta. Hae hieman realistisempaa otetta kirjoitteluusi. Puhu vaikka kieliongelmista, joka sekin on kyllä täysin fiktiivistä puhetta. (Siksi Lutherkaan ei enää käyttänyt sitä korttia.)