Topic: Vaasan kaupunkirakenne

[anselmi]

Ymmärsinkö Ilkka Härkönen asian oikein, että tarkoitit, kun eläkeläiset ovat siroteltu ympäri kaupunkia rauhallisiin kerrostaloalueisiin, että ympäristö ei ole heille inspiroiva ja
sosiaalisia kontakteja luova. Sairastuminen ja ennenaikainen dementoituminen on luonnollinen seuraus tästä. Mikäli näin on, käsitän myös, että tämä olisi valtiolle ja kaupungille käsittämättömän kallis ratkaisu.

Mutta mikä olisi sitten sellainen ratkaisu, missä sosiaaliset kontaktit eli keskinäiset tapaamiset
tapahtuisivat luontevasti. Millaisia on puitteiden oltavat, että ihminen aktivoituisi.

On siinä meidän kaupunginisille tuumailemista, tähän asiayhteyteen varmasti ei ole vielä kukaan kiinnittänyt huomiota.

[George]

opiskelija

Yrityksien lisäksihän Vaasassa on mm. technobotnia, muova (tekniikan ja multimediajärjestelmien koulutusta löytynee myös yliopistolta ja amk:lta). Nyt vaan joku kimpassa pistämään pientä startuppia pystyyn ja kauppaamaan lopullista ilmoitustaulua myös muualle.

Tästä juuri on kysymys.  Miksi nämä Vaasan älykeskittymät eivät kiinnitä huomiota tavallisen ihmisen elämää parantaviin keksintöihin ja sovelluksiin? Onko niin että jonkun virtuaalisen maalivahdin kehittely tuo enemmän pojoja kuin tavallisen virtasen elämää helpottavien sov
ellusten keksiminen.

Sitten niistä keskustelevistä osoitekylteistä.  Jos jokaisella osoitekyltillä on osoite - eli siis paikkatietoisuus - voidaan kyltiltä kysell vaikka että missä se Virtanen taas asuikaan ja muuta sellaista.

Mutta että pysyttäisiin teemassa kaupunkirakenne.  Kaupunkirakenteeseen liittyviä sovelluksia voisi olla vaikka sellaiset, että jokaisella bussipysäkillä on screeni, mistä näkee missä vaiheessa bussi on tulossa tai parkkipaikalla näkee miten paljon tilaa on muilla parkkipaikoilla.  Oman kannettavan laitteen paneelista näkee millaisia paikkoja on vapaana kaupungintatterin illan esityksessä jne.

[opiskelija]

Onhan jotain 2-4 yrityskilpailuakin tms. nyt ollut kouluissa. Hyvien ideoiden ja hyvän porukan kokoonsaaminen on sitten toinen juttu. Puhumattakaan pääomasta. Pitää tässä itsekin opiskelijana aina välillä ihmetellä asiaa.

Siis osoitekyltillä on osoite... ? Meinasitko näitä jääkaappi-Internet yhdistelmiä? Pystyyhän tuon toteuttamaan eri tavalla ja luultavasti halvemmalla. Eri asia ymmärtäisikö päättäjät kun asiaa selittäisi.

Noihin mainitsemiisi kaupunkirakenteeseen sopiviin sovelluksiin pitäisi vain löytyä maksumies että asiaa voisi kaupata.

[Into Poika]

Näitä kaupunkirakenteeseen kytkeytyviä mobiiliratkaisuja on maailmalla jo sadoittain.  Alkaen käyttäjien ohjattavissa olevista valtaisista screeneistä.  Vaasan ongelma lienee rahapula mutta ennen kaikkea resurssipula.  Vaikea uskoa että nykyisen valtuuston ikärakenteella saadaan edes ilmainen laajakaista kaikkien kaupunkilaisten käyttöön.

Tämä ei ole ikärasismia, vaan valitettava tosiseikka. Valtuustokin muuttuu ja ikärakenne kevenee kunhan tulee uudet vaalit.

Sitä en sen sijaan ymmärrä etä Vaasassa on it-alan osaamista mutta se keskittyy kaikkeen muuhun kuin oman paikkakunnan kehittämiseen.  Kaikki kunnia virtual-keeper-tyyppisille hankkeille mutta eivätkö kaupungin osaajat voisi keskittyä sellaisten sovelletusten ja palveluiden kehiettämiseen, jotka autavat kaupunkilaisia selviytymään paremmin arjessa?

[lansion]

Ennemmin lasikatos torille tai tuohon kävelykadulle. Jos oikein heltyisi ajatukselle niin infotaulua tai muuta vastaavaa sinne voisi sitten myös sijoittaa. Ja tietysti kunnon valaistusta ja muuta luomaan "olohuoneen" tunnelmaa talven keskelle.

Torin eteläreunaan sopisi mainiosti katettu kulkuväylä h&m:n kulmilta kapp ahlin kulmille joka toimisi samalla bussipysäkkien katoksena. Ja ratkaisu voisi olla hieman omalaatuinenkin niin valaistukseltaan kuin muotoilultaankin kuten esimerkiksi Tampereen keskustorin bussikatokset, jotka hohtavat erikoisen sinistä valoa kaupunkimaisemaan. Pikaisella haulla löytyi tuollainen kuva (luonnossa näyttää kyllä hienommalta), joka voisi antaa hieman osviittaa siitä miten erikoisia ratkaisuja muualla uskalletaan ottaa käyttöön: http://tinyurl.com/8h8me. Valaistus on tietääkseni saman Valoa design oy:n suunnittelema, joka toteuttaa Vaasankin keskustan valaistuksen.

Samalla voitaisiin tehdä jonkinlainen melua estävä lasitettu seinämä bussipysäkkialueen ja vaasanpuistikon väliselle korokkeelle, jolloin uskoakseni torin alueelle kantautuva liikennemelukin vähenisi.

[George]

Toki oikean osoitteen löytämiseen on monia konsteja. Yksi mielenkiintoinen on Googlen ilmeisesti pian julkistama palvelu:

Otat kamerakännykälläsi kuvan katunäkymästä ja lähetät kuvan Keyhole- palveluun. Palvelu ilmoittaa vastauksena katuosoitteen. Tulos lasketaan vertaamalla lähettämääsi näkymää Keyhole-palvelun sisältämään massiiviseen kuvatietokantaan.

Samalla periaatteelle siis voidaan ottaa kuvia viivakoodista tai älyruudusta tai tuote-etiketistä tms.

En aja tässä nörttien asiaa vaan yritän esittää että samalla kun suunnitelaaan kaupunkirakenteen muuttamista, olisi otettava huomioon myös mobiilin tekniikan mahdollisuudet. 

Ehkä näitä pohditaan jossakin Vaasan kaupungin työhuoneessa.  Jos näin on, niin niistä olisi mukava kuulla lisää.

Niin tietysti.  Samalla tekniikalla hakukone seuloo rosvot kunnon kansalaisista ja kertoo heti myymälään tullessasi myyjälle kannattaako jätkään satsata.

[Niin Makaa]

Kaj Ericssonin haastattelu vaasalaisia.info blogissa sisältää muutamia mielenkiintoisia asioita.  Ensinnäkin on jännittävä lukea, että jollakin foorumilla on pohdittu Aktiatalon ja Bundegårdenin yhdistämistä maan alitse toriparkkiin..  Tämähän on sama asia kuin ns. Topin Rinki ja että lisäksi on pohdittu Hartmanintalon yhdistämistä toriparkkiin.  Sehän merkitsisi käyttännössä Hartman Gallerian toteuttamista.

Eniten minua kuitenkin säväytti Ericssonin heittämä ajatus siitä, että Anttilan talon yläparkinpaikalle tuli elokuvateatteri.  Tilahan on valtava, joten visionäärien mielessä lienee ollut samalla jonkinlainen konferenssikeskus.  Siis Gloorian konferenssistilojen laajennus.

Tämä olisi toteutuessaan jotain sellaista, mitä  Vaasa kaipaa.  Kunnon konferenssitilat ovat edellytys kunnon konferensseille.   Kävin peräti itse katsomassa Vaasanpuistikko 15. sisäpihalla (suosittelen muillekin)  Sen kattaminen ja yhdistäminen Alatorin ja Vaasanpuistikon ja Hovioikeudenpuistikon (Anttila) myymälöihin,  loisi todellisen kauppiastavaratalon Vaasaan.  Siinä olisi Wasa Gallerialla ja Rewellilla tekemistä. 

Erityisesti minua miaellytti sisääntuloaukko pilareineen ja portaineen Pitkältäkadulta.

[Into Poika]

Asko Halme

On ristiriitaista, että kaupunki surutta uhraa runsaasti verorahojamme eri-
laisiin urheilu- ja viihderakennuksiin, Tropiclandia, Jäähalli, laajennettu
Uimahalli jne. Nämä palvelevat lopulta melko pientä ihmisryhmää, ehkä
turisteja Mustasaaresta vaasalaisten lisäksi.

Niin.  Vepsun matseissa käy kourallinen vaasalaisia mutta kentän ylläpito, valonheittimet jne. maksavat maltaita.  Tämä suhteutettuna per katsojapaikka, vastaa hyvinkin sitä mitä valtio tukee yhtä oopperalippua.

[ummikko]

Toki oikean osoitteen löytämiseen on monia konsteja. Yksi mielenkiintoinen on Googlen ilmeisesti pian julkistama palvelu:

Otat kamerakännykälläsi kuvan katunäkymästä ja lähetät kuvan Keyhole- palveluun. Palvelu ilmoittaa vastauksena katuosoitteen. Tulos lasketaan vertaamalla lähettämääsi näkymää Keyhole-palvelun sisältämään massiiviseen kuvatietokantaan.
.

Niin tuossa pitää vain muistaa se kultainen sääntö että moni kakku päältä kaunis nimittäin olin nuorena poikana kesätöissä autoliikeessä ja silloin oli tapa vielä se joillakin että katsottiin kiireestä kantapäähän että onko asiakas "rikas vai köyhä" ennen kuin ruvettiin esittelemään parempia autoja ja sattui niin ikävästi että
omistajan poika suoraan töistä tullessaan halusi ajaa vähän käytettyä mersua mutta se kaatui siihen kun hänellä oli risat haalarit jalassa ja hänelle sanottiin että olis meillä noita parin tonninkin autoja.
Poika suuttui siitä niin että lähti ja tuli seuraavana päivänä uudestaan uudella mersulla pihaan ja kysyi että onko vielä niitä halpoja autoja.

[luopio]

Topicciin! Olisi ollut mielenkiintoista kuulla arvostetun arkkitehtimme (häneen tilalleen ei arkkitehtiä enää palkattu - ja sen huomaa) Asko Halmeen näkemys Asuntomessu-soosauksesta ja yhteisten rantojemme rakentamisen aloittamaisesta omarantaisiksi asuntotointeiksi.
Onko muuten Asuntomessut vain peitenimi, jolla massiiivinen rantojemme "hyödyntäminen" aloitetaan? Alunperin kuitenkin jo tiedettiin , että kiville ne menee (vastustihan messuista kokemusta omaava Lonka niiden hakemista tuolla mahdottomalla aikataululla)... Uskon, että vaikka messut menee kiville niin mudan päälle kuitenkin yritetään rakentaa - veronmaksajille niitä ökykalliita tontteja.

"Poikien" olisi nyt nöyrryttävä ja pantava tavallisten vaasalaisten asiat kuntoon ja lopetettava vastuuton rahankylvö älyttömiin hankkeiisiin velkarahalla.

[anselmi]

Re: Vaasan kaupunkirakenne
Re: Pentti Suksi / Juhani


Katselin Vaasan torielämää viime viikolla. Viinirypäleitä ja omenoita myytiin 5 asteen pakkasessa. Mummot taistelivat kovaa viimaa vastaan ja kompuroivat kauppiaiden vetämiin sähköjohtoihin. Sääliksi kävi torimyyjiä ja asiakkaita.
Jos Vaasan kauppatoria ei rakenneta nykyaikaisia vaatimuksia vastaavaksi, niin koko torikulttuuri kuolee, kuten Pentti Suksi ennakoi.
Euroopassa on useita paikkakuntia, joissa tori on vilkastunut kun torin rakenteita on muutettu. Siellä ei enää myydä hedelmiä ja vihanneksia taivasalla. Valttina on tuoreus ja luomutuotteet, sekä paikalliset ja etniset ruoka-aineet että käsityöt.
Toria pitää uudistaa, jotta siitä tulisi vaasalaisten vilkas olohuone.

[Eloveena]

Olisiko aivan mahdotonta että Vaasan kauppatorille rakennettaisiin lämpimät ja kuivat tai ainakin tuulensuojalta olevat tilat.

Katselin netistä hakusanalla lasirakentaminen ja osumia oli vaikka kuinka paljon.  Löytyisikö sieltä jotain Vaasan kauppatrorille.  Toinen hakusana on tasolasi.

[Asko Halme]

Mihinkä se hartaasti kirjoittamani juttu lopulta katosi?
Ei oikein viitsisi muistella uudestaan.
Asko

Yritetään selvittää asia.  Ota teksti word-kansiostasi esille.  Valitse se ja siirrä leikepöydälle ja sieltä edelleen tähän teksti-ikkunaan.

Vaasalainen

[präntööläinen]

Olisiko aivan mahdotonta että Vaasan kauppatorille rakennettaisiin lämpimät ja kuivat tai ainakin tuulensuojalta olevat tilat.

Ongelmana on se, että tori ei ole tori jos se ei ole suuri avoin kaupunkitila. Jo nuo porraskäytävät hieman ovat torin määritelmän kanssa ristiriidassa. Näkymän pitäisi aina olla esteetön laidasta laitaan.

Rakennuksia siis ei sovi laittaa torille mutta lasi kyllä voisi käydä. Entä jos olisi lasikatto koko torin yllä?

[Asko Halme]

Kaupunkirakenteen muuttamisesta

Uusissa Vaasan keskusta-alueiden lisärakentamisajatuksissa ei sinänsä tarvitse
olla vikaa. Eräs asia itseäni ja varmasti sunnuntaina  4.12. -05 montaa muutakin
kaupunkilaista epäilytti. Keskusta-alue oli pysäköintitilaa etsiviä autoja pullol-
laan. Jalkakäytävillä ei autoja vielä paljoa näkynyt, mutta lähes jokainen muu
lokero katujen varsilla ja pihoilla oli täynnä.

Ostoksille oli vaasalaisten lisäksi nähtävästi tullut muutama mustasaarelainenkin.
Kun pysäköintiin asemakaavassa varatut tontit yksi toisensa perästä on kaupungin
rahapulan lievittämiseksi myyty asuntotonteiksi gryndereille, voi sunnuntain
tilanne muuttua pysyväksi.

Kun ”asemakaavasaneerausta” Vaasassa 1960-luvulla aloiteltiin, oli liikennesuunnittelu
uutena asiana tullut Suomeen Amerikan ja Ruotsin kautta. Ylilyöntejäkin varmasti
tapahtui. Helsingissä suunniteltiin aivan vakavin naamoin pientä rantaa kiertävää
moottoritietä mm. Kauppatoria ja Presidentinlinnaa sivuten. Tämä yksityiskohta
onneksi ei toteutunut, mutta insinöörien laskelmissa autokannan kasvusta ja liikenteen
vaatimuksista oli järkeäkin.

Vaasan kaavaa suunnitteli Erik Kråkströmin arkkitehtitoimiston apuna 60-luvulla
liikennesuunnittelijana insinööritoimisto Viatek. Eräs ideoista oli poistaa vähitellen
autoliikenne Hovioikeuden- ja Vaasanpuistikoilta Rauhankadun ja Hietasaarenkadun
varrelle rakennettavilla pysäköintitaloilla. Tammipihan rakennusta lukuun ottamatta
ajatus on lähes romuttunut.

Toriparkki on kyllä hyvä ratkaisu, mutta sinne mahtuvien autojen määrä ei vastaa
keskusta-alueen asukkaiden, työssäkäyvien ja liikkeiden asiakkaiden pysäköintitarpeita.
60-luvun kaava edellytti tonteille ja palokatujen keskelle runsaasti puustoa ja istutuksia.
Pihan autopaikkojen lisäksi oli mahdollisuus rakentaa taloille maanalaista parkkitilaa.
Loput asukkaidenkin autoista olisi sijoitettu rakennettaviin pysäköintitaloihin. Kun
pihoja nykyään katselee huomaa, että puita on vähän mutta autoja ja asvalttia liikaakin.
Sama koskee palokatuja. 60-luvun kaavoittajien ajatuksista on kovasti lipsuttu.
En oikein tiedä millaisia pysäköintitarvekompromisseja kaupungin nykyiset kaavoittajat
ja liikennesuunnittelijat yrittävät noudattaa. Luultavasti suunnittelijoiden ja päättäjien
ajatuksissa on ristiriitaa.

Rakennukset, mm. ne neljä tornitaloa torin ja rautatien välissä, poikkeavat  paljon
siitä mitä kaavoittaja aikanaan kuvitteli. Yhtenäisen näkymän sijasta on neljä erilaista
aika kömpelöä rakennusmöhkälettä. Julkisivut tuskin paljoa paranisivat tai huononisivat
lisärakentamisestakaan. Mutta epäilen, että tarpeellisista pysäköintipaikoista taas ker-
taalleen tingittäisiin. Turhaa keskustakortteleita kiertävää autoliikennettä syntyisi lisää
ja asukkaiden astmakin lisääntyisi.

Hyvät liikenne- ja pysäköintiratkaisut Vaasan kokoisessa kaupungissa eivät voi olla
mahdoton ongelma. Toivottavasti sellaiset löydetään ja toteutetaan ennen kuin melko
suurella tehokkuudella rakennettuja keskustakortteleita lisärakennetaan.

Asko Halme

[Into Poika]

Asko Halmeen kolkuttelu pysäköintipaikoista on varmasti aiheellista ja yksi keskeisiä tekijöitä kun keskustan rakennetta suunnitelaaan.  Vanha totiuushan on sellainen, että jos tila käy kaupungissa ahtaaksi, on ainoa mahdaollisuus kasvaa ylöspäin tai alaspäin.

Juuri tässä tilanteessa ollaan pian Vaasassakin.  Minusta alaspäin kasvaminen tuntuisi luontevimmalta.  Yhdistämällä ja laajentamalla toripysäköntiä helpotettaisiintilannetta tuntuvasti.  Toki myös maanpäällinen rakentaminaen on mahdollista, tai olisi ollut mahdollista.

On toki muitakin mahdollisuuksia.  Yksi voisi olla vitsinä pidetty raitiotie eli kiskoliikenne ja toinen kehittää pienbussiliikennetta kaupungin ulkopuolella olevien satelliitti-pysäköinti-paikkojen ja keskustan välillä.

Myssy päähän ja pohtimaan, ei silmille.

[Johansson]

Arkkitehti Eeku Strahlin näkemys Vaasanpuistikon sivua pitkin kulkevasta passagesta torin kohdalla kannattaa ottaa vakavasti, vaikka se olisikin tehty "pilke silmäkulmassa".   Passagekäytävä joka on mahdollista avata ja sulkea vuodenaikojen mukaan on jo sinänsä fiksu ratkaisu.

Mieleen tulee väistämättä että olisiko tällaisella passagella, jonka toinen kylki olisi linja-autopysäkin odotuskatos, suurikin merkitys linja-autoliiikenteen piristymiselle.  Jos tuollaisessa passagessa olisi myynnissä esimerkiki päivittäistavarat niin kantomatkaksi linja-autoon jäisi 3 metriä.  Tuntuu houkuttelevalta.

Valitettavasti minun on myös yhdyttävä Strahlin pessimismiin.  Hyvätkään ideat eivät mene Vaasassa lävitse kun kysymys on kauppatorista.  Ensimmäisenä tällaista ratkaisua vastaan nostavat älämälön ne kolme vielä hengissä olevaa sotaveteraania, jotka eivät enää näkisi Vapaudenpatsasta kun heitä kustkataan Kauppapuistikkoa pitkin Sepänkylän terveyskeskukseen.

[juhani]

Harvinaisen kiinnostavaa, uutta tulevaisuudenuskoa luovaa ja jo innostavaakin on seurata virkeästi ja taidolla laadittuja "Vaasalaisia infon" palstoja ja aivan erityiseti kaupaungin keskustan kehitystä koskevaa laadukasta kirjoittelua. Tästä jos mistä uskoisi olevan apua kaupungin kehittäjille ja kehitykselle.  Jos Vaasan 400-vuotismitallista tulee niin komea kuin kuvista näyttää, ovat puuhahenkilöt infon takana todellakin jo nyt ansainneet siitä kultaisen version kukin.
Eeku Srahl ja Anssi Panula ovat mielestäni niinikään ideoineet sellaista uutta ja laadukasta sisältöä, näköä, eloa ja henkeä kaupunkimme keskustaan, että ansaitsevat sekä kultamitallit että Vaasan kaupungin kultaiset avaimet. 
Tietenkin talous asettaa rajansa, lait, asetukset, määräykset luonnonlait ja tekniikka puitteensa sekä pessimistit kapulansa toteutuksen tielle.  Luonnollisesti suunnitelmiin löytyy vielä runsaasti uusia näkökulmia, eikä aikataulusta koskaan voi mitään tarkkaa ennustaa.  Perusideat ja puitteet ovat mielestäni kuitenkin niin erinomaisia, että toteutuvat, jos Vaasa ylipäätään kehittyy ja vieläpä nopeasti,  jos nyt lupaavasti vauhtiin päässyt ja keskustelun kohteeksi noussut ydinkeskustan kehittäminen saa jatkua.  Erityisen mielenkiintoiseksi, hedelmälliseksi ja myös toteutuskelpoisemmaksi keskustelun  herättämät ideat tekee monien osaprojektien yhtäaikainen käsittely, alkaen öljysataman säiliöiden siirrosta putken päähän, sataman raskaan liikenteen väylien miettimisestä, vaskiluodon asutuksen ja kaupunkiradan rakentamiseen, raviradan siirtoon ja asuntomessujen toteutukseen ym. 
Vaasalaisia ei ole pitkiin aikoihin hemmoteltu enempää suurilla kuin hyvilläkään asioilla.  Niinpä sellaisille onkin jo sekä tilaa että tarvetta. Mikäpä olisikaan parempi tapa juhlistaa kaupunkimme syntymäpäiviä kuin keksiä ja käynnistää mainitun kaltaisia laadunparannustoimia.   

     

[vaasalainen]

Keskustelu Vaasan kaupunkirakenteesta

Vaasan kaupunkirakenne, kaupunkirakenne Vaasassa, Topin Rinki, HS Center, Wasa Galleria, Vaasa Passage, Vaasan torisuunnitelma, Vaasan kävelykeskusta.


Tässä linkit blogin puolella oleviin juttuihin, jotka liittyvät käynnissä olevaan keskusteluun. ja lyhyt luonnehdinta.

Heikki Punkari
Halli Oy:n toimitusjohtaja Heikki Punkari nostaa keskusteluun n.s Topin Ringin:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/127-Heikki-Punkari.html


Topi Nieminen
ABB:n eläkkeellä oleva toimitusjohtaja Topi Nieminen keksi ensimmäinenä ajatuksen ringistä joka kiertäisi maan alla ja päällä koko Vaasan torin ympäristön.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/128-Topi-Nieminen.html

Eeku Strahl
Arkkitehti Eeku Strahl on vakuuttunut siitä, että Vaasan kaupunkirakenne antaa mahdollisuudet ainutlöaatuisiin ratkaisuihin jopa Euroopan mittakaavassa.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/129-Eeku-Strahl.html

Pentti Tarpio
-Helppo yhteys Radissonin ja Galleria Wasan kortteliin sekä liikennevirtojen hallinta on keskeinen tavoite uudelle liikekeskukselle, sanoo Galleria Wasan toimitusjohtaja Pentti Tarpio.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/131-Pentti-Tarpio.html

Kaj Ericsson
Vaasalaisen Schauman-säätiön toiminnanjohtaja Kaj Ericsson sanoo että HS Center kasvaa tulevaisuudessa kauppatorille päin.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/132-Kaj-Ericsson.html

Asko Halme
Kaksi lähiulkoilualuetta on vaasalaisille erittäin tärkeitä: rantareitti Kustas-
porin suuntaan sekä pieni Vaskiluodon metsä vajaan kilometrin kävelymatkan päässä.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/135-Asko-Halme.html

Vaasan passage
Luonteva sijoitus tuulensuojalle/pasage-käytävälle olisi sijoittaa se Vaasanpuistikon suuntaissti nykyisen häkkyrän paikeille. Näin passage olisi kaupungin maalla ja kulkusuuntakin olisi jo enna
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/137-Eeku-Strahl.html

Kondis
Halpa-Hallin ja ns. Black Jackin väliin suunnitetteilla oleva seniorikansalaisten palvelukokonaisuus, Kondis, sai merkittävän lisäpotkun kun hanke voitti yhtenä kolmesta pohjalaisesta hankkeesta arvostetun Venture Cup osakilpailun.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/139-Kondis.html

Aimo Pukkilan juttu blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/143-Aimo-Pukkila.html

[Pentti Suksi]

TARPION KAIMA ON PANNUT KOVAT PIIPPUUN!
 
  Pitää esittää rohkeat visiot nyt, näin esitti aikoinaan Setterberg suunnitellessaan tulevaa Vaasan kaupunkia. Nyt Setterbergiä kiitetään, mutta silloin kun eli, kuuli kyllä melkoiset arvostelut.
Aikoinaan ne olivat hullun suunnitelmia, muttaa hulluudestakin löytyy järkeä. Ilman visioita
ja suunnitelmia ei Vaasa kehity. Kontrafaktisesti voisin antaa kuvan millainen Vaasa olisi, jos kansantuomioistuimen mielipidettä olisi kyselty. Visiot nyt ja heti Punkarin ja muiden kanssa
pöytään ja samalla siipioravat. Niin päästään sanoista tekoihin. Vaasan torisuunnitelmien kanssa touhuttiin aivan liian kauan ja se aiheutti melkoisesti vahinkoja.

MINUN KANTANI ON SE, ETTÄ PANNAAN ASIAT KERRALLA PÖYDÄLLE, JOS ON HYVÄT JA RAHAT LÖYTYY, NIIN TOTEUTAAN SUUNNITELMAT.

Parempi kerta parkaisu kuin ainainen kitinä. Tiedän että tämä vaatii rohkeutta, kukin aika luo omat pyramidinsa ja muistomerkkinsä. Minä olen pikkuisen, niin kuvittelen, aikaani ehkä edellä.

Tämä suunnitelma on vielä liian varovainen eli nyt kortit pöytään. Katsotaan! Jokin niistä toteutuu, ehkäpäaikaa myöden kaikki.

Toivotan onnea matkaan!

Pentti Suksi

[opiskelija]

Kondis
Halpa-Hallin ja ns. Black Jackin väliin suunnitetteilla oleva seniorikansalaisten palvelukokonaisuus, Kondis, sai merkittävän lisäpotkun kun hanke voitti yhtenä kolmesta pohjalaisesta hankkeesta arvostetun Venture Cup osakilpailun.
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/139-Kondis.html

Oliko kyseessä aluepalkinto tms. kun varsinaisella palkintoehdokkaiden listalla ei pistänyt Seinäjokea silmään?

Tosin ensimmäisen osakilpailun voittajia ei ole taidettu vielä julkistaa?

[Moderaattori]

Voiko tämä olla totta?

Tavallisesti ns. luotettava taho kertoi tänään, että Airaksinen Invest suunnittelee 12-kerroksisen lasipalatsin rakentamista Postitalon Onkilahden puoleiseen päätyyn.  Juuri mitään muuta ei "taho" asiasta tiennyt.

En tavoittanut tänään Pekka Airaksista kysyäkseni asiasta.  Juttu voi pitää paikkansa tai olla hömppää.  Jos jattu on tosi niin se muuttaa kerralla Vaasan kaupunkiprofiilin.  Muistaakseni suurviisaat ovat aivan vast' ikään kiittäneet että kaikki Kronqvistin tornitalot eivät toteutuneet.

Miten siis nyt.  Onko jotain perusteellisesti muuttunut. 

[Johansson]

Kuulemasi juttu saattaa hyvinkin pitääpaikkansa.  Onhan selvää että Auraksinen ei hankkisi Postitaloa ilman rakennusoikeutta.  Mitten tällainen tornitalo sitten sopii Vaasan Herkaan profiiliin, onkin jo eri asia.

Jos talon profiili on onnistunut niin mikä ettei?

[Matti Meikäläinen]

Jotain sinne on kyllä suunnitteilla, mutta en tiedä kerroksien määrästä... 12 tuntuis kyllä hieman liioitetulta.

[inno]

Epäselvyyksien välttämiseksi muistutan, että Kondis palvelutalokonsepti oli VentureCupin Seinäjoen 1. vaiheen  aluepalkinnon yksi voittajista, kuten uutisoinnisakin on mainittu. VentureCup on monivaiheinen kilpailu, jossa on kolme valtakunnallista vaihetta liikeidea, liiketoimintasuunnitelman luonnos ja liiketoimintasuunnitelma. Lisäksi annetaan näitä alueellisia palkintoja 13 paikkakunnalla mm. Vaassa ja Seinäjoella.

[Johansson]

Miten tämä kilpailu laajenee?  Ajattelen lähinnä valtakunnallista näkyvyyttä, mitä tässä nyt ilmeisti ollaan hakemassa.  Toki myös paikallista, joka olisi voinut olla parempi.  Monia varmaan kiinnostaa miten pitkällä suunitelmat todella ovat.

[Into Poika]

Kaksitoista kerroksinen ja pohjamuodoltaan kolmiomainen kerrostalo Vaasan keskustaan!

 Kun ensijärkytyksestä toipuu, ajatus alkaa äkkiä miellyttää.  Tuollaisesta rakennuksesta voisi tulla Vaasan uusi symboli.  Se antaisi kuvan dynaamisesta, taivaisiin kurkottavasta kaupungista.

Kannattaa muuten lukea huolella Pekka Airaksien haastattelua.  Miehellä on selkeästi näkemys siitä millainen tulee olemaan matkakeskus ympäristöineen.  Asian käsittelyä pitää ehdottomasti seurata.  Luvassa kun saattaa olla yllätyksiäkin.

Errityisesti minua kiinnostaa kulkuakseli asemapuiston halki nykyisen ja siis pian entisen Matkahuollon linja-autotorille.  Olen täysin varma että jossakin lymyää suunnitelma siitä, mitä nykyiselle Matkahuollon takapihalle tulee.

Tämä liittyy jotenkin ja toistaiseksi vielä jäsentymättömänä myös koko lLemettilan suunnitelmaan.  Odotettavissa onkin keskustan vähittäinen siirtyminen Klemettilän puolelle.

[EX-Vaasalainen]

Tässä mielenkiintoinen linkki juuri pilvenpiirtäjistä Suomessa



http://koti.mbnet.fi/halanen/pp/vastustajat.shtml

[Johansson]

Ex-Vaasalainen on löytänyt erittäin mielenkiintoisen linkin.  Siitä selviää suomalaisten yleiset fobiat suhteessa korkeisiin rakennuksiin,  Jos Airaksisen suunnitelma tornitalosta toteutuu, niin se ei vielä tee Vaasasta metropolia, ei edes se että nykyisen Matkahuollon taakse josakus rakennettaisiin tornitalo(taloja).

Mielenkiintoista on tietysti itse uuden vastustaminen.  Vaasassa on juuri nyt meneillään enemmän hakkeita kuin ehkä koskaan aikaisemmin.  Ne ovat vain suurelta yleisöltä jotenkin piilossa tai huomiota on kiinnitetty triviaaleihin asioihin kuten liito-oraviin.

Jos kaikki tekeillä olevat hankkeet toteutuvat: Airaksisen tornitalo, matkakeskus, Radisson kortelin senioritalo ja kauppakesakus, Alatorin sisäosissa kulkeva kauppakuja, Topin Rinki, Kauppahallin sisäpihan kattaminen ja niin edelleen, Vaasa on kymmen vuoden kuluttua aivan eri näköinen kuin nyt.

Eikö nyt olisi aika herättää laaja ja monipuolinen ja positiivinen keskustelu tämän kaupungin kaupunkirakenteesta ja sen muuttamisesta ja tietysti myös muutoksen mukanaan tuomista uhista.

[Heikki Lamminmäki]

Vaasa on tunnettu kautta-aikojen kaupunkina joka on kaupungin näköinen, eikä mikään ”savikauppala.”  Entisinä aikoina Vaasan vetovoima ja kasvu perustui vahvaan teollisuuteen.  Hieman leuhkien vaasalaiset nimittivät kaupunkiaan maalaisten Amerikaksi.  Tietty vinha perä kehumisessa olikin, sillä täältä tuli varsin suuren joukon leipä ja elanto vaasanseudulla.  Niin kuin on asianlaita tänäkin päivänä.  Häiritseväksi Vaasan kasvulle, sekä kehitykselle muodostui kaupan ja teollisuuden rakenteiden muutokset Suomessa ja maailmalla.  Tämä Vaasan väliaikainen taantuman aika heijastui välittömästi myös ympäröivään maakuntaan.  Tämä taas oli vaikutin uuden muuttoliikkeen syntyyn.  Töitä ja toimeentuloa lähdettiin etsimään muualta Suomesta, lähinnä pääkaupunkiseudulta. 

Tänä päivänä Vaasa kasvaa ja kehittyy esimerkillisesti. Sen teollisuus on hyvässä iskussa maailmalla ja kotimaassa.  Työpaikka omavaraisuus on reippaasti yli 100%  joka on johtanut siihen, että työväkeä palkataan kaiken aikaa lisää.  On hyvin todennäköistä että työvoimapula tulee vaasanseudulla eteen nopeammin kuin uskommekaan.  Näistä syistä toivoisi, että naapuruskunnat ymmärtäisivät yhteenkuuluvuuden merkityksen, sillä samassa veneessä oleminen ei kestä kovin suurta keikuttamista.  Seuraamukset saattavat olla huonot, kun aluepolitiikka on tullut Suomeen jäädäkseen, ainakin toistaiseksi.

Meidän kaikkien tällä seudulla Suomea on syytä tukea sitä kehitystä joka on nähtävillä tänään Vaasassa.  Rakentaminen on ollut  aiemmin vaikeuksissa maapolitiikan ja kaavoituksen kankeudesta johtuen.  Siinä mielessä on ilolla todettava ne lukuiset julkaistut hankkeet ja suunnitelmat jotka antavat jatkoa Vaasan kehitykselle.  Lisäksi kun voidaan todeta kaikkien näiden hankkeitten olevan oikeassa linjassa.  Vaasan kaupunki vastaa kaavoituksesta sekä kunnallistekniikan mahdollisuuksista ja yrittäjät omasta osuudestaan.

Tervetuloa kaikki kehittämään Vaasaa!

Toivoo Heikki Lamminmäki

[Niin Makaa]

Sivusta seuraten näyttää siltä kuin virkamiehet ja yrittäjät olisivat löytäneet aivan uuden vaihteen.  Hyvin tuntemani sisäpiiriläinen kertoi, että nyt kokoustetaan ja kovasti,  Jopa valtuutettujen talvilomalla tehdään työtä.

Luvassa saattaa siis olla vielä tämän vuoden aikana tai ensi vuoden alussa mukavia otsikoita.  Tarkoittaa ilmeisesti rakennushankkeita.  Toivotaan näin.

[Lukutoukka]

Vaikka sitä itse on vaasalaisena melkein jäävi arvioimaan kaupunkikuvaa, niin yhdyn kyllä useamman edellä kirjoittaneen mielipiteeseen siitä, että Vaasan keskusta kestää kyllä suomalaisessa vertailussa loistavasti. Tämä on oikean kaupungin näköinen, mitä ei voi sanoa monestakaan kaupungista Suomessa. Kun on vielä lisäksi  meri ja puistikot, niin vot !

Kaupungin kehittymisestä ei minulla kyllä ole ruusuisia kuvitelmia. Vaasa on kyllä sitten 70-luvun alun jäänyt osittain kehityksen kelkasta, eikä taida niiltä osin sinne enää päästäkään. Syyt ovat paljolti maantieteelliset. Kun toisella puolella on meri ja toisella Mustasaari, niin kehity siinä sitten. Merellä ei asu ketään ja yhteistyö Mustasaaren suuntaan on takkuista. Syrjässä olemme ja tänne jäämme, lättähattuyhteyden päähän. Kohtalaisen hyvin on toisaalta mennyt esim. koulutuksen alalla, yliopisto-opetusta on monenlaista, ammattikorkeakoulut ym. Veturiyrityksetkin (ABB ja Wärtsilä) porskuttavat vielä. (Tosin tulee vielä aika, jolloin ABB lähtee Vaasasta, sanokaa minun sanoneen. Toivottavasti silloin on jotain muutakin). Poliittisen vaikuttamisen alalla vaasalaisten olisi kyllä otettava itseään niskasta kiinni ja äänestettävä vaasalaisia eduskuntaan. Yksi kansanedustaja on kyllä pohjanoteeraus, mutta kertonee jotain ongelmista.

Ehkä sitä vain on otettava lusikka kauniiseen käteen ja nautittava siitä mitä on. Mukava ja kaunis kaupunki, vaikkei olekaan mikään kasvukeskus. Kyllä täällä hyvän elämän voi elää.

[ikiteini]

Tämä menee ehkä jankaamiseksi.  Vastasin oikeastaan tähän jo tuolla Keskikaupungin asiat ketjussa.  Mutta toistettakoon se vielä tässä.  Vaasassa ei ole kävelykatua, eikä kävelykeskustaa. ON vain tuulinen aukea, missä ei ihminenihmistä kohtaa. Sorry.

Muuten mukava kaupunki.

[Panula]

Vastaus: Johanssonille:

Päätös Ventura cupiin osallistuminen seuraavaan kierokseen meidän on
tehtävä tammikuun aikana, eli siihen meille on vielä vähän aika, mutta
valmius siihen on  olemassa.

Alustavat keskustelut Kondiksen aikaansaamiseen on aloitettu  myös
Seinäjoen  kaupungin kanssa 15.12.2005, Keskustelut muiden Vaasan
naapuruuskuntien kanssa ovat toistaiseksi odotuskannalla.

Kondis-rakennussuunnitelmat  ovat siinä pisteessä, että tarkat
neliömäärät, rakennuskustannukset ja rakennuksen sijoitus on meille täysin selvä. Myös alustavat
kaavamuutostyöt ovat tehtynä.

Toivon, että olen pystynyt täydentävästi vastaamaan kysymykseesi..

Terveisin Anssi Panula

[foliohattu]

Tässä mielenkiintoinen linkki juuri pilvenpiirtäjistä Suomessa

http://koti.mbnet.fi/halanen/pp/vastustajat.shtml

Ex-vaalaiselle: Loistava linkki! Tämä siirtyi omiin bookmarkkeihin ja tulen sitä käyttämään sitä jatkossa useissa keskusteluissa rakentamiseen liittyen.

Oma kantani rakentamiseen on lyhyesti sanottuna se, että sotien jälkeinen rakentaminen on ollut lyhyesti sanottuna kauheaa. Sen lisäksi, että se on ollut kauheta, sen alta on purettu todella upeaa historiallista rakennuskantaan. 60-70 luvuilla tapahtunut purkamisvimma tuhosi arkitehtonisesti todella upeaa suomalaista rakennuskantaa uskomattoman laajasti.

Helsingin osalta voidaankin sanoa, että kaupunkia eivät tuhonneet toisen maailmansodan pommituksen vaan 60-80 luvun grynderit ja kunnallispoliitikot.

Historia siis tuo... miten tulevaisuus? Pitäisikö tänä päivänä, mutta myös tulevaisuudessa rakentaa 3-6 kerroksisia betonielementtirakennuksia, jotka sopivat 30-vuotiaaseen rakennuskantaan?

Ei missään nimessä!

Suomalaisten kaupunkien tulee kehittyä kaupunkien lailla. Suomalaiset kaupungit, kuten Vaasa, kaipaavat modernia kaupunkimaista rakennuskantaa. Mielestäni on absurdia vastustaa korkeita rakennuksia "rakennuskannan sillhuettiin" vedoten.

Jos haluat maaseutumiljöötä, muutat maaseudulle. Jos haluat lähiömiljöötä, muutat lähiöön. Mielestäni kaupunkirakentamisen ei tulisi jäljitellä edellä mainittuja, päinvastoin.

Rakastuin pilvenpiirtäjiin lopullisesti siinä vaiheessa kun kävin ensimmäistä kertaa New Yorkissa. Manhattanin pilvenpiirtäjät ovat uskomattoman upeita. Olisi todella hienoa nähdä vastaavia Suomessa.

Lähin paikka nähdä hienoja "pilvenpiirtäjiä" on Tallinnassa. Siellä on mielestäni rakennettu todella upeita pilvenpiirtäjiä osaksi vanhaa kaupunkia. Kaupungissa on sanalla sanoen karismaa. Vanha ja uusi sulautuu yhteen hienosti. Sen sijaan, että kauas kaupungin laidoille rakennettaisiin betonielementtikolosseja, on kaupungin keskustaan rakennettu upeita pilvenpiirtäjiä.

Rakennukset itsessään luovat ympäristölleen dynaamisuutta. Sen lisäksi, että kaupungin ilme muuttuu, tuovat rakennukset mukanaan monenmoista taloudellista toimeliaisuutta. Työpaikkoja, toimistoja, ravintoloita, kauppoja, kulttuuria jne.

Toivon, että Vaasassa ei jähmetyttäisi sosialismin aikaiseen uuden vastaisuuteen vaan pystyttäisiin ennakkoluulottomasti kehittämään kaupunkia uuteen upeaan arkkitehtuuriin ja taloudelliseen toimeliaisuuteen, jonka uusi rakennuskanta mahdollistaa.

[opiskelija]

Rakennukset itsessään luovat ympäristölleen dynaamisuutta. Sen lisäksi, että kaupungin ilme muuttuu, tuovat rakennukset mukanaan monenmoista taloudellista toimeliaisuutta. Työpaikkoja, toimistoja, ravintoloita, kauppoja, kulttuuria jne.

Mutta moniko haluaa juuri torin ympärille? Ymmärtääkseni se on ollut yksi pullonkauloista?

( BBC muuten uutisoi energiaa tuottavista autorampeista. )

[vaasalainen]

Kaupunginvaltuutettu Aimo Pukkila (65) (SDP) esittää että kaupunki tekisi juhlapäätöksen, joka jouduttaisi kaikkien merkittävien vireillä olevien hankkeiden läpiviemistä. Se olisi todellinen lahja koko Vaasalle, eikä maksaisi kovinkaan paljon.

Keskustaa elvyttämään

-Kaupungin keskustan elvyttäminen on lähtenyt myönteisesti käyntiin, joten kaupungin tehtävänä on nyt hoitaa sille kuuluvat tehtävät nopeasti ja ilman viivytyksiä. Alustava ”juhlapäätös” tulisi tehdä jo vuoden alussa ja siunata se sitten juhlakokouksessa, puntaroi Pukkila,

Aimo Pukkilan juttu blogissa:
http://www.vaasalaisia.info/index.php?/archives/143-Aimo-Pukkila.html

[präntööläinen]

Kouhi on sanout että Pukkila menee hänestä heittämällä oikealta ohi. Paljon ei maalaispoika Pukkila kouluja käynyt. Jäsenkirjalla pääsi sisähommiin.

Luulee olevansa viisas ja muiden kovin tyhmiä. Erityisen katkera ja vainoharhainen hän on akateemisen koulutuksen saaneille. Kaikki pienten ihmisten asioihin viittaava häntä kuvottaa, puhumattakaan nyt kansalaisdeomokratiasta tai luonnon- tai rakennustensuojelusta.

Loistava keksintö joka vain Pukkilan päässä voi syntyä: :kaavat heti valmiiksi! Voi, voi kun kukaan ei ole noin yksinkertaista asiaa ennen tajunnut! Näköispatsas Pukkilalle! Härmän lahja Vaasalle!

[Matti Meikäläinen]

Präntööläisen kirjoitus käy jo herjauksesta. Minun kokemukseni mukaan Pukkila on reilu kaveri.

[opiskelija]

Koitin googlata Pukkilaa. Ensimmäisenä tuli vastaan Tapio Osalan kommenttia vuoden 2003 energiaseminaarista ja Kivihaan marketin suhteen.