Author Topic: Merenkurkun siltayhteys  (Read 181257 times)

0 Members and 2 Guests are viewing this topic.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #480 on: 29. 03. 2009 20:08 »
 Saksa ja Tanska ovat sopineet rakentavansa sillan Fehmarnin salmen yli. 19-kilometrisestä sillasta tulee yksi maailman pisimmistä.

Kun silta on valmis vuonna 2018, sitä pitkin pääsee ajamaan Hampurista Kööpenhaminaan. Matka-aika lyhenee tunnilla eli noin 3,5 tuntiin.

Tällä hetkellä matka vaatii lauttaa, joita salmen yli sahaa ympäri vuorokauden puolen tunnin välein.

Hankkeen kustannusarvio on 5,6 miljardia euroa. Osa pyritään saamaan takaisin siltatulleina.

Saksa haaveili sillasta jo 1900-luvun alussa. Sitä kutsuttiin Linnuntieksi, koska sen luoma tieyhteys on suora ja todellakin noudattelee myös muuttolintujen reittiä.

Tieto ei kuitenkaan ilahduta luontojärjestöjä, jotka pelkäävät suurhankkeen ympäristövaikutuksia.

Offline Tapio Osala

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 3634
    • View Profile
    • http://TapioOsala.com
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #481 on: 30. 03. 2009 09:09 »
Ihan tyhmä kysymys varmaan. Mihinkä ihmisen nykyinen yletön liikkumistarve perustuu ja onko se yhä vain kasvamassa?

Mikä on luontainen, välttämätön liikkumistarve Vaasan ja Uumajan välillä. Onko järkevää tuhlata verovaroja (EUkin pyörii verovaroin) sellaisen liikumistarpeen lisäämiseen, jonka tarve on kyseenalainen? Vai onko niin, että  ihmisen "perustarpeiden" nykyään kuuluu saada liikkua halvalla (=muiden/luonnon kustannuksella?) ja nopeasti minne vaan? Onko se vähän niinkuin luonnonlaki, jolle ei voi mitään, eikä tarvitsekaan voida mitään?
(Kuinka paljon kaikestaq liikenteestä on vapaa-aikaan liityvää ja kuinka paljon elämän ylläpitämiseen tähtäävää liikkumista?)

rasvattu ajatus

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #482 on: 30. 03. 2009 11:11 »
Kyllä merenkurkun ylitykseen käytettävät rahat käytetään johonkin muuhun jos silta ajatus ei ota tuulta lopulta.Silloin rahojen käyttökohde on vain jossain muualla ei suomalaisten tai varsinkaan pohjalaisten nautittavissa.eli verorahoja käytetään joka tapauksessa nyt riippuu meistä itsestämme saammeko itse niistä nauttia.tanskan ja saksan välille upotetaan nyt 5,6 miljardia vain nopeuttaakseen kulkua tunnilla!merenkurkussa ei yhteyttä ole vielä käytännössä ollenkaan.kyllä maailmassa rahaa riittää.jo työllistävä vaikutus tulisi ottaa huomioon.paljonko yhteyden teosta palaa suomen valtiolle veroina?ei sitä soraa tai hiekkaakaan ulkomailta rahdata.

Offline Marianne

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 39
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #483 on: 30. 03. 2009 13:01 »
Muisti on kun kultakalalla. Eli noin 3sekunnin luokkaa.
Parhaimpina aikoina Vaasa-Uumaja väliä sahasi yli 1.000.000 matkustajaa
vuodessa. Rahdista minulla ei ole lukuja. Otaksun niidenkin olleen kohtalaiset, kun lähtöjä piisasi sekä Vaasasta ja Pietarsaaresta useampaan kohteeseen Ruotsissa.
Tuon jälkeen vientimme on jo kasvanutkin.

Te jotka jatkuvasti lobbaatte ja jobbaatte siltahanketta vastaan syystä tai toisesta,
älkää jaksako esittää tuulesta temmattuja lukuja, oivalluksia ja keksittyjä väitteitä.

Minun motiivini sillan puolestapuhujana on Vaasan kasvu ja menestys jatkuvasti kiristyvässä
yhteiskunnassa.

Olen vuonna 1998 luvannut jäädä eläkkeelle vasta kun tuo yhteys on rakennettu mutta onhan tässä näitä vuosia vielä jäljellä.

Eli.
1. On naiiviva tuijoittaa nykysiä matkustaja/rahtilukuja, kai te sen ymmärrätte???
    Ei Vaasasta hirveän montaa lentokonettakaan lähtenyt ennen kuin täälä oli
    lentokenttä!!!

2. Te hurrien vihaajat kirjoittakaa nyt vaikka jollekin toiselle foorumille tai edes osiolle.
    sydämmeeni sattuu lukea ihmisten typeryyksiä tuossa mittakaavassa.
    Suomi on nuori maa ja kulttuurillista perintöä ei oikein edes ole, viha hurreja kohtaan
    ehkä peräisin torppari ajoilta, mutta lukekaa mielummin historiaa hieman kauemmaksi ja
    tarkemmin. Kenen puolella ME taistelimme 200vuotta sitten?
    Ja vihaatte varmasti lappalaisia saman verran, he olivat kuitenkin täällä hieman aikaisemmin
    kun te kielitaidottomat uppiniskaiset epänöyrät idiootit.
    "Asutaan suomessa, puhutaan SUOMIA!!!"
    Ruvetaan sitten kaikki opettelemaan saamenkieltä vaikka, PERKELE.

3. Kustannukset. Ei siltaa Vaasan kunnan budjetista rahoiteta, kuten moni pässi täälläkin luulee.
    Olen aiemmin maininnut esim Metronpätkän jatkon Helsingissä jonka kustannusarvio on noin
    700.000.000€. Kehärata 590.000.000€ josta valtion osuus 404miljoonaa.
    Hankkeiden kannattavuuskertoimen ollessa 1,5 kannatan kyseisiä hankkeita, mutta
    tahdon saada teidät jotka ette ole Tuuria kauempana käyneet kaupassa ymmärtämmän että
    hanke ei ole mikään mahdoton, ei taloudellisesti tai kannattavuudeltaa.

4. Aikasemmassa postauksessa Puttgardenin sillan maksaa 100% Tanska.
    Saksan valtio rakentaa omana työnään infran omalle maaperälleen.

5. Eko-arvoja vaaliville voin mainita rautatien olevan maalikenteen ympäristäystävällisin vaihtoehto.
    Siihen on Ruotsissa jo infra valmiina, ja tuohon meidän lätäkön väliin ne kiskotkin voidaan asentaa.

6. Ymmärrän että ns. maallikolle nämä asiat ovat mahdottomia laajuudessaan käsittää. Otettakoon
    nyt vaikka Vaasan Yrittäjien johtohahmo joka itsekin on ikänsä maata tonkinut, talonpohjia vain
    toki, ja yrittäessään hieman isompaa hanketta näimme lopputuloksen ja maksamme sitä edelleen.
    Totesi tuossa taannoin että rakennetaan louhepenkka ylitte ja saadaan maailman suurin tuorevesi
    varasto. Ihan kiva ajatus. Louhekun ei vettä pidä alkuunkaan ja ajatteliko hän pohjoiset osat
    Suomesta jättää ilman satamiaan? Hyvissä käsissä yrittäjät ovat ; ) vai olisiko niin että häntä sinne
    olla pätevyytensä takia valittu vaan lobbamaan lisätöitä ja laskuja omalle Norppa-jengilleen.
   
7. En ole maaperätutkimuksia raippaluotoa kauempana suorittanut mutta imuruoppauksella jota
    Moreenia suorittaa em. alueilla tarvitaan suotuisat maaperä olosuhteet  myöskin rakentamisen
    kannalta. Eli suomeksi. Liejun päälle ei pengertitä voi perustaa.

8. Täällä "johtavat" politiikot kritisoivat Juutinrauman sillan kannattavuuslukuja.
    Toki siltayhtiö on jäänyt tavoitteistaan mutta sen mukana tuoma hyöty alueille
    on moninkertainen. Pysähdyppäs Marjatta kiireiltäsi joskus keskustelemaan
    alueiden päättäjien kanssa, voit pyytää minulta puhelin numeroita priva viestillä
    niin he ehkä osaa avata silmäsi...

Summa Summarum...
Minua pelottaa missä käsissä päätöksen-tekomme on nyt ja vastaisuudessa.
Yleissivistyksen puutteesta puhumattakaan.
Lukekaa hyvät ihmiset vaikka kirjoja mielummin kuin istutte Essolla kuuntelemassa
kuinka maa makaa. Ne jotaka siellä eniten puhuu yleensä vähiten tietää...

 

 




 

Offline pee1assa

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 298
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #484 on: 30. 03. 2009 15:03 »
Marianne # 483

"Olen vuonna 1998 luvannut jäädä eläkkeelle vasta kun tuo yhteys on rakennettu mutta onhan tässä näitä vuosia vielä jäljellä."

Taitaa tulla pitkä työputki, eikä eläkettä näy, sillä "silta" tulee vasta vuonna 4600 kun maankohoamisen seurauksena Merenkurkun maayhteys syntyy.

Muut vastauksen # 483 tekstisi on täyttä soopaa ja ihmettelen suuresti käyttämiäsi törkeitä sanoja: "hurrien vihaajat", "epänöyrät idiootit", "moni pässi", jne...

Summa summarum...Ei näytä Marianne olevan sivistynyt henkilö kun tollasta tekstiä julkisesti kirjoittaa.
Olisko ylläpidolla asiaa...

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #485 on: 30. 03. 2009 16:04 »
Ei mene verorahoja Merenkurkun Energiaväylän rakentamiseen.
Se rakentuu sähköyhtiön rahoilla niinkuin Loviisa 3 teki.

Mutta se tarvitsee Valtioiden tuen ja luvat. Siis rakennusluvat ja maa-alueista vuokrasopimuksen. Sitten se syntyy. Sitten tehdään virtaa merestä, ihan ekositävihreäävirtaa ja paljon. Kahden ydinvoimalan edestä.

Kaupanpäälle syntyy asfalttitie. Sitä saa sitten ajella sähköautolla. Ja siltayhtiö kustantaa ilmaiset lataukset samalla, kun käyt kaffilla keskellä kauneinta keinosaarta. Yöpyäkin voit luxushotellissa mistä on maailman kaunein näköala Merenkurkuun ja sen saaristoon.



Offline manteiro

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 1031
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #486 on: 30. 03. 2009 17:05 »

Parhaimpina aikoina Vaasa-Uumaja väliä sahasi yli 1.000.000 matkustajaa
vuodessa. Rahdista minulla ei ole lukuja. Otaksun niidenkin olleen kohtalaiset, kun lähtöjä piisasi sekä Vaasasta ja Pietarsaaresta useampaan kohteeseen Ruotsissa.

Tuota se viinanhimo parhaimpina aikoina teetti, nuuskan voimin ei siltoja rakennella eikä laivayhteyksiä kustanneta! (Onnea muuten puolueelle torjuntavoitosta nuuskaajien puolesta!)

Rahtilaiva, tuo surullisen hahmon ritari RG-Line seilaa yhteiskunnan rahoituksen turvin Uumajaan ja sinne. Huonoa kuuluu valitettavasti sillekin rintamalle - kuljetettavat tonnit kun pakkaavat vähenemään.
Entä jos RG-Line ryhtyisikin kuljettelemaan tuulimyllyjä eestaas - akut ladattaisiin ja tuotaisiin takas ja taas merelle! Idea vaapaasti käytössä. No vitsihän tämäkin!

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #487 on: 01. 04. 2009 08:08 »
Saksa ja Tanska ovat sopineet rakentavansa sillan Fehmarnin salmen yli. 19-kilometrisestä sillasta tulee yksi maailman pisimmistä.

Kun silta on valmis vuonna 2018, sitä pitkin pääsee ajamaan Hampurista Kööpenhaminaan. Matka-aika lyhenee tunnilla eli noin 3,5 tuntiin.

Tällä hetkellä matka vaatii lauttaa, joita salmen yli sahaa ympäri vuorokauden puolen tunnin välein.



Tämä siltä yhdistää pohjoismaat Eurooppaan ja silti se tulee vasta nyt. Oletko ollut koskaan paikanpäällä, toteamassa minkälaisesta liikenteestä on kysymys?

Vaasan ja Uumajan välilllä liikennöi yksi laiva, kerran päivässä, eikä edes joka päivä -  ja täällä puhutaan sillan puolesta...


Olen vuonna 1998 luvannut jäädä eläkkeelle vasta kun tuo yhteys on rakennettu mutta onhan tässä näitä vuosia vielä jäljellä.

Ei taida olla niin paljon... Ennemmin me saamme nähdä omat puhelinkopit kääpiöille (sit: Proffa), kuin sillan Merenkurkun yli!

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #488 on: 08. 04. 2009 17:05 »


Ruotsalaiset sen tekevät! Nimittäin ehdottomasti MAAILMAN SUURIMMAN tuulivoimalapuiston. Hanke rakennetaan pohjoiselle perämerelle ja hankkeen kustannusarvio on 6,5 miljardia euroa. Sillä rahalla saavat 1101 tuulimyllyä, 175 neliökilometrin alueelle. Laitteisto tuottaisi 12 terawattiatuntia vuodessa virtaa. Heja Sverige!

http://www.svevind.se/Default.aspx

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #489 on: 08. 04. 2009 22:10 »

Ruotsalaiset sen tekevät! Nimittäin ehdottomasti MAAILMAN SUURIMMAN tuulivoimalapuiston. Hanke rakennetaan pohjoiselle perämerelle ja hankkeen kustannusarvio on 6,5 miljardia euroa. Sillä rahalla saavat 1101 tuulimyllyä, 175 neliökilometrin alueelle. Laitteisto tuottaisi 12 terawattiatuntia vuodessa virtaa. Heja Sverige!

http://www.svevind.se/Default.aspx


Tulkataanpa vähän herra Bergille:

Quote
en av världens största vindkraftsparker

= Yksi maailman suurimmistä tuulivoimaloista.

Perämeri ei myöskään sijaitse:

Quote
väster om Piteå i närheten av byarna Långträsk och Koler.

Siis mantereella, Piteåsta länteen.

http://www.hitta.se/LargeMap.aspx?var=pite%e5



Offline ilmarinen

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 223
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #490 on: 10. 04. 2009 07:07 »

2. Te hurrien vihaajat kirjoittakaa nyt vaikka jollekin toiselle foorumille tai edes osiolle.
    sydämmeeni sattuu lukea ihmisten typeryyksiä tuossa mittakaavassa.
    Suomi on nuori maa ja kulttuurillista perintöä ei oikein edes ole, viha hurreja kohtaan
    ehkä peräisin torppari ajoilta, mutta lukekaa mielummin historiaa hieman kauemmaksi ja
    tarkemmin. Kenen puolella ME taistelimme 200vuotta sitten?
    Ja vihaatte varmasti lappalaisia saman verran, he olivat kuitenkin täällä hieman aikaisemmin
    kun te kielitaidottomat uppiniskaiset epänöyrät idiootit.
    "Asutaan suomessa, puhutaan SUOMIA!!!"
    Ruvetaan sitten kaikki opettelemaan saamenkieltä vaikka, PERKELE.


Muriaanin teksti on sitä luokkaa, että väkisinkin tulee mieleen ruotsinkielisen väestön viha, suomenkielistä väestöä kohtaan. Mistä se kunpuaa ja kuka sitä ruokkii?

Epäilykset suuntautuvat Vasabladetin suuntaan ja umpiossa kasvaneen vähemmistön poliittiseen aivopesuun. Suomalaisuudesta on tehty heille suuri mörkö, jota pitää varoa ja jota vastaan taistella.

Kautta lähihistorian, Ruotsissa on rangaistu oppilaita suomenkielen puhumisesta välitunnilla. Ahvenanmaalla on lahjakkaasti laadittu lakeja suomenkielen pelotteen alla. (ainut paikka maapallolla, jossa suomenkieli on kielletty) Mustasaaressa koko kunnantalon väki järkyttyy, jos kuuluu suomenkieltä työaikana. Vaasassa lastentarhassa rinnastetaan suomenkieli kiroilemiseen jne.

Listaa voisi jatkaa koiranpaskan mättämisestä, kiusantekoon ja jopa suomenkielisten vaalijulisteiden organisoidusta repimisestä, ruotsinkielisellä alueella.

Mariannelle tiedoksi, että ei ruotsinkielinen väestö eroa syntyperältään suomalaisista paljon. Ruotsista tulleet herrat saattoivat piikalikat siunattuun tilaan ja häipyivät sitten takasin Ruotsiin, pestin päätyttyä. Nämä hameenhelmoihin syntyneet lapset (en käytä tässä kohtaa rikasta kieltämme) ovat ottaneet identiteetikseen ruotsalaisuuden.

Me suomalaiset olemme lukeneet oman historiamme ja jopa ymmärtäneet sen, ilman Vasabladettia. Se yhteinen historia Ruotsin kanssa oli Suomelle kärsimystä ja yhteisön ”kuppaamista”. Venäjän alaisuudessa Suomi kehittyi pitkin harppauksin.

Ruotsin ikeen alla meistä suomalaisista tuli humaani, inhimillinen, ihmisystävällinen, suvaitsevainen kansa. Olemme sen vuoksi antaneet vähemmistölle oikeuksia runsain mitoin. Siitä vähemmistöstä vain pieni vaikeneva osa tajuaa, että ei muutamalla kansanedustajalla 200 joukossa ajeta vähemmistön etuja, vaikka Vasabladet niin väittääkin.

Kehottaisin Mariannea pyytämään nöyrästi anteeksi suomalaisilta, kyllä meissä suomalaisissakin on jokunen häirikkö mutta liekö heissä sitten perua ruotsalaisuudesta, mene ja tiedä.

Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7443
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #491 on: 10. 04. 2009 10:10 »

Summa Summarum...
Minua pelottaa missä käsissä päätöksen-tekomme on nyt ja vastaisuudessa.
Yleissivistyksen puutteesta puhumattakaan.
Lukekaa hyvät ihmiset vaikka kirjoja mielummin kuin istutte Essolla kuuntelemassa
kuinka maa makaa. Ne jotaka siellä eniten puhuu yleensä vähiten tietää...

 

Suomessa ei ole ollut Esso-asemia enää pitkään aikaan...


Offline Marianne

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 39
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #492 on: 10. 04. 2009 14:02 »
No en itseäni hirviän hurriksi leimaisi, mutta sen verta voisit perehtyä tuohon historiaan ja katsoa
kenen puolella taistelimme ennen autonomiaa 1809  ja miksi se autonomia meille yleensä suotiin. Ahvenanmaan viimeisistä taistelunpäivistä aina vallankaappausyritykseen Tukholmassa jne.
Tuosta on saatavilla erittäin mielenkiintoista luettavaa kirjastosta, ihan vain siksi että silloin taisteli meidän sukulaiset yhtälailla kun tulevissa sodissa. Wikipediaa voit myös käyttää mikäli et kirjastoon ennätä tai lukeminen ei kiinnosta, ottaen huomioon sen olevan kuitenkin vapaasti muokattava tietolähde joten absoluuttisen luotettavana lähteenä sitä ei voitane pitää.
Merkillisenä pidän sitä että MEILLÄ suomalaisilla on kuva siitä että maailma luotiin vasta 1917.
Se heijastuu mielestäni yllättävänkin monessa asiassa.
Ja se että Väinö Linna trilogia on muokannut ME-kuvaamme niin vahvasti.
Tai ehkä se tarkemmin ottaen on elokuva jossa, suomalaisuuden ruumillistuma, Jussi raataa.

Offline ilmarinen

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 223
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #493 on: 10. 04. 2009 16:04 »
Marianne jauhaa tuota omaa mantraansa ja pyrkii perustelemaan omaa ruotsalaisuusongelmaansa, ruotsinvallan ajalla. Voi hyvä Marianne meidän oli pakko luovuttaa Ruotsin armeijalle miehiä, hevosia ja viljaa, vaikka oma väestö näki nälkää. Ruotsin sotatoimissa kuoli ensin suomalaiset ja sitten ruotsalaiset, elleivät ehtineet pakoon mutta harvoin jäivät alttiiksi.

Mua alkoi huvittaa nuo Mariannen perustelut ”ennen autonomian saamista”. Et sitten ole koskaan todella lukenut meidän historiasta alkeitakaan. Mitä tuohon Ahvenanmaahan tulee, niin puhut ilmeisesti Ruotsin valloitusretkestä, kun sveedut olettivat Suomen olevan heikko 1918 ja luovuttavan saarien hallinnan suosiolla ja miehittivät Ahvenanmaan.

Minä en perusta elokuviin historiankuvaani mutta ilmeisesti olet nuori ja minäkuvasi muodostuu hetkellisten välähdysten perusteella.

Meillä suomalaisella rahvaalla on voimakkaana halu luovuttaa Ahvenanmaa pientä korvausta vastaan Ruotsille ja säästäisimme ison kasan verorahoja parempaan käyttöön. Tosin kuningaskunta voisi käsitellä kielilainsäädäntöä ja asumisoikeuksia kovakouraisesti.

Offline Marianne

  • Kokelas
  • *
  • Posts: 39
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #494 on: 10. 04. 2009 17:05 »
Marianne jauhaa tuota omaa mantraansa ja pyrkii perustelemaan omaa ruotsalaisuusongelmaansa, ruotsinvallan ajalla. Voi hyvä Marianne meidän oli pakko luovuttaa Ruotsin armeijalle miehiä, hevosia ja viljaa, vaikka oma väestö näki nälkää. Ruotsin sotatoimissa kuoli ensin suomalaiset ja sitten ruotsalaiset, elleivät ehtineet pakoon mutta harvoin jäivät alttiiksi.

Mua alkoi huvittaa nuo Mariannen perustelut ”ennen autonomian saamista”. Et sitten ole koskaan todella lukenut meidän historiasta alkeitakaan. Mitä tuohon Ahvenanmaahan tulee, niin puhut ilmeisesti Ruotsin valloitusretkestä, kun sveedut olettivat Suomen olevan heikko 1918 ja luovuttavan saarien hallinnan suosiolla ja miehittivät Ahvenanmaan.

Minä en perusta elokuviin historiankuvaani mutta ilmeisesti olet nuori ja minäkuvasi muodostuu hetkellisten välähdysten perusteella.

Meillä suomalaisella rahvaalla on voimakkaana halu luovuttaa Ahvenanmaa pientä korvausta vastaan Ruotsille ja säästäisimme ison kasan verorahoja parempaan käyttöön. Tosin kuningaskunta voisi käsitellä kielilainsäädäntöä ja asumisoikeuksia kovakouraisesti.


Eli kenenkä MEIDÄN?
Kun tuosta minua huomattavasti oppineemmat tahot vieläkin kiistelee niin kerroppas minulle missä vaiheessa tämä ME(Suomi) sitten on käsityksesi mukaan syntynyt?
Birger-Jaarlin, Pähkinäsaaren-rauhan vaiko jonkun muun tapahtuman ajankohtana.
Vai elätkö semmoisessa käsityksessä että Ruotsi raiskasi maamme ja kansamme puollustaessaan kuningaskuntaansa?

Sitten yksi pieni arvuuttelu Ilmariselle!
Olenko suomalainen ruotsalainen suomenruotsalainen vai peräti ruotsinsuomalainen???
Veikkaanpa ettet tuossa kyllä osaa oikein vastata, vastauksesi jo melkein arvaankin...

Tahtoo mennä hieman OFF-TOPIC, siitä nöyrät anteeksipyynnöt modelle.



Offline herkkoo

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 7443
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #495 on: 10. 04. 2009 17:05 »

Eikös tämä Ruotsinvallan aika alkanut vasta 1200-luvulla eli myöhään ihmiskunnan historiassa?

Muutama sata vuotta oltiin samaa valtiota, ei sen kauempaa

Offline ilmarinen

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 223
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #496 on: 10. 04. 2009 17:05 »
Höpö höpö, ei suomi ole syntynyt jonkun Ruotsin ja Venäjän rauhanteossa, me suomalaiset olemme olleet aina tässä niemellä. Välillä pakotettiin Ruotsin armeijaan ja sitten Venäjän armeijaan.

Ruotsi on syyllistynyt suomalaisten elinolojen polkemiseen. Voi raasua, käsitätkö sinä, että suomalainen nuorimies meni ilomielin puolustamaan vieraskielistä kansaa ja kuningasta?

Menisitkö sinä Venäjän armeijaan ja puolustaisit Venäjää? Olivatko suomalaiset ihmiset onnellisia, kun heidät siirrettiin Ruotsin metsiä asuttamaan pakolla? Siellä on vieläkin jäljellä heidän nimeään kantavia alueita.

Käy kysymässä virolaisilta, olivatko he onnellisia, kun pääsivät Venäjän armeijaan puolustamaan suurta isänmaata.

Sinä olet ruotsinkieliseksi samaistunut suomalainen, joka katsoo ruotsin TeeVeen, lukee pelkästään ruotsinkielistä uutislehteä ja yrittää palstalla sivistää meitä suomalaisia.

Oma maailmankuvasi suomalaisista rakentuu pelkästään ruotsalaisesta tiedotuksesta saamaasi vääristyneeseen suomikuvaan. Ruotsin tiedotusvälineet julkaisevat pelkästään negatiivista tietoa Suomesta.

Olen työskennellyt ruotsinkielisessä firmassa koko aikuisikäni ja tiedän mistä puhun.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #497 on: 10. 04. 2009 18:06 »
No onneksi ollaan nykyään kaikki Euroopan kansalaisia ja rakennetaan rauhaa ja rakkautta edistäviä siltoja. Tanska tekee jo toista suurta (suurempaa) hankettaan ja Suomi suunnittelee lujaa vauhtia omaa tunneliaan Helsingistä - Tallinnaan.

Merenkurkun Energiaväylän idea on esitetty EU komission puheenjohtajalle ja odotetaan mitä siitä seuraa. Kuulemma oli ihastunut rahoitusmalliin (tottakai koska ei menisi verorahoja). No vaalivuosi ja voi olla että on seuraavan komission aika sitten ottaa tähän kantaa tarkemmin.

Jäädään odottamaan kutsua Brysseliin.

Offline jarto

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 314
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #498 on: 10. 04. 2009 19:07 »

Sinä olet ruotsinkieliseksi samaistunut suomalainen, joka katsoo ruotsin TeeVeen, lukee pelkästään ruotsinkielistä uutislehteä ja yrittää palstalla sivistää meitä suomalaisia.


Jos näin on, niin pitää nostaa hattua tytön suomen kielen taidoille ;)

Offline kamaroudari1

  • Veteraanivaikuttaja
  • *****
  • Posts: 977
  • Gender: Male
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #499 on: 10. 04. 2009 19:07 »
No onneksi ollaan nykyään kaikki Euroopan kansalaisia ja

Mahtaakohan kaikki olla tuosta onnellisia?

Offline nikkari

  • Kansalaisaktiivi
  • ***
  • Posts: 218
  • Gender: Female
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #500 on: 11. 04. 2009 04:04 »

Sinä olet ruotsinkieliseksi samaistunut suomalainen, joka katsoo ruotsin TeeVeen, lukee pelkästään ruotsinkielistä uutislehteä ja yrittää palstalla sivistää meitä suomalaisia.


Jos näin on, niin pitää nostaa hattua tytön suomen kielen taidoille ;)

Tässä näkee malliesimerkin kielikylvetetystä suomalaisnuoresta. On lukenut pelkästään Ruotsin historian ja siinä olleet suomalaisuutta käsittelevät osat. Miten Suomi sallii moisen nuorison aivopesun?

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #501 on: 11. 04. 2009 08:08 »


Jäädään odottamaan kutsua Brysseliin.


Juu, jäädään. Kuinkahan paljon näitä kanslioita, joissa asiaa ollaan pohdittu oikein löytyy? Näin ihan spontaanisesti tuntuu siltä, että voisivat käyttää taas tämänkin ajan, pohtimalla jotain josta voisi tulla jopa totta.

Ja kuten joku tuolla ylempänä jo totesi, että olisi se silta merenkurkun yli hyvä - voitaisiin lopettaa tuo kannattamaton laivalinja.

Kahta unelmaa me emme tule näkemään, tunnelia Helsingin ja Tallinnan välillä ja kiinteää yhteyttä Merenkurkussa.

On tietenkin selvää, että se muutaman kerran vuodessa kaljansa Tallinnasta hakeva tekisi matkansa mielellään nopeasti ja mukavasti. Mutta tämä ei vielä riitä myönteiseen päätökseen. Tällaisista yhteyksistä pitää olla hyötyä.

On myös aika tavallista, että vedotaan suureen EU:n. Mutta senkin päätöselimiä täytyy motivoida terveellä tavalla. Ja voi sinne ehdottaa vaikka siltaa Suomesta Saksaa. Eivät he naura..

Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #502 on: 11. 04. 2009 20:08 »
http://www.pohjalainen.fi/Article.jsp?article=411641

"Europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola (kok.) arvostelee kovin sanoin hallituksen tuulivoimapäätöksiä. Hänen mukaansa tuulivoiman tukemisen ympäristöhyödyt ovat kyseenalaisia.

- Massiiviset satsaussuunnitelmat kannattamattomaan tuulivoimaan ovat huonoa politiikkaa, kun tiedetään, että kansa maksaa sen kohonneena sähkönhintana ja sitä loogisesti seuraavana työttömyytenä, kokoomuksen varapuheenjohtaja sanoo kannanotossaan.

- Maisema- ja meluhaitat sekä haitat eliöstölle jo tiedetään, mutta huonoin uutinen on viimeaikainen tutkimusnäyttö, jonka mukaan tuulivoima kasvattaa käytännössä hiilivoiman osuutta. Liian usein näin tapahtuu säätövoimatarpeen vuoksi.

Korholan mukaan Suomessa tarvittaisiin tasapainoista tukea kaikelle päästöttömälle energialle, jotta voitaisiin taata sekä päästöjen vähentäminen että sähköntuotannon omavaraisuus.

- Tuulivoiman mallimaa Tanska on kasvattanut hiilidioksidipäästöjään, samoin tuulivoimaan voimakkaasti investoiva Saksa satsaa yhtä massiivisesti hiilivoimaan. Britanniassa tuulivoiman rahoittajat ovat kaikkoamassa kannattamattomuuden vuoksi."

Ilmeisesti sähkön teollisessa tuotannossa sähköä ei varastoida akkuihin vaan tuotetaan suoraan verkkoon. Ydinvoimala tuottaa sähköä aina samaa määrää tasaisesti ympäri vuoden. Sähköntarpeen eroja vuodenaikojen mukaan tasoitetaan säätövoimalla.

Suuren mittakaavan sähköntuotannossa ratkaisee tuotannon tehokkuus, hallittavuus ja tasaisuus, joka saadaan esimerkiksi yhdistelmällä ydinvoimala ja sille säätövoimaksi vesivoimaloita.

Ilmeisesti tuulivoimalat ovat sähköntuotannossa epätasaisia, että kaiketi tarvitaan säätövoimaksi vesivoimala tai hiilivoimala. Tuuliahan ei pysty hallitsemaan ja varastoimaan, kuten esimerkiksi vettä patoaltaisiin, josta vettä sitten juoksutetaan säätövoimatarpeen mukaisesti.

Vaasan Vaskiluodossa on hiilivoimala Vaskiluoto 2 ja raskaspolttoöljyvoimala Vaskiluoto 3, jotka varmaankin kävisivät säätövoimaksi tuulivoimaloille ja näin voitaisiin Vaskiluoto 2 ja Vaskiluoto 3 ajamistarvetta ja ympäristökuormitusta pienentää ja Suomen sähköntuotannon omavaraisuutta lisätä tuulivoimalla. Öljyä ja hiiltähän ei Suomessa ole omasta takaa. Tuulta sen sijaan riittää.

"Vaskiluoto 2 -voimalaitos on tehokas kivihiiltä polttoaineenaan käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos (CHP-laitos), joka sijaitsee Vaasan Vaskiluodossa. Laitoksen omistaa Vaskiluodon Voima Oy. Laitoksen sähköteho on 230 MW ja kaukolämpöteho 175 MW ja sillä tuotetaan vuosittain sähkön lisäksi n. 80 % Vaasan alueen asukkaiden kaukolämmöntarpeesta. Laitos valmistui nykymuodossaan vuonna 1998."

"Vaskiluodon Voima Oy:n ensimmäisenä rakentama raskasta polttoöljyä käyttävä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitos on nykyisellään Pohjolan Voima Oy:n tytäryhtiön PVO-Huippuvoiman omistuksessa. Laitoksen sähköteho on 160 MW ja kaukolämpöteho 90 MW."

Taustaksi Merenkurkun energiaväylälle kertoisin, että:

Vaasa ei ole väestöllinen eikä liikenteellinen keskittymä, joka sijaitsisi lähelläkään mitään valtaväyliä. Joidenkin mielestä se on vain hyvä vaikka seikka merkitsee takuuvarmaa hidasta taantumista työpaikkakadon myötä.

Ulkomaankauppaa käyvän yrityksen ei kannata sijaita edes Suomessa. Valtakunnallisesti suuntautuneen yrityksen ei edes kannata sijaita Vaasassa vaan keskeisemmässä Suomessa. Logistiikan ja ostovoiman keskittämisen kannalta haja-asutus ei vain kannata.

Kriisiaikana haja-asutus taas on elinehto. Jos asuisimme kaikki Helsingissä niin suomalaiset olisi helppo hävittää yhdellä keskitetyllä tulenkäytöllä. Pitkän rauhan aikana aletaan ihmetellä miksi me asumme näin hajallaan ympäri Suomea niin, että pitää kaikki perustaa erikseen joka niemeen ja notkoon.

Kaikki vaativat tekoja Vaasan työllisyyden ja verotulojen takaamiseksi. Sitten, kun niihin tekoihin pitäisi ryhtyä, kuten pyytämään Euroopan Unionin päättäjiltä energiaväylää Merenkurkkuun niin vaasalaisetkin nauravat kuorossa, että älytön idea.

http://www.suomenmerituuli.fi/
« Last Edit: 12. 04. 2009 09:09 by Timo Rintamäki »

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #503 on: 11. 04. 2009 20:08 »
Mielenkiintoinen artikkeli.

Keskeinen kysymys tuulivoimassa on yleensä sen kannattavuus. Ja vaihtoehtona tyrkytetään aina ydinvoimaa pelastajana. Suunta on tosin vaarallinen ja kello käy. Kylän viisaat ennustavat, että joskus vuonna 2018 näemme seuraavan tekniikan vaihdon autoilussa. Ja ennustetaan, että sitten mennään sähköllä. Jos näin, niin jo yksin se vaatii Suomeen lisää ydinvoimaloita - vaikka voidaan hyvällä omalla tunnolla viitata maailman suurkaupunkeihin ja sanoa, ettei Suomessa edes ole autoja. Miten sitten ydinjätteiden kanssa? Asia on yhä ratkaisematta, samaan aikaan, kun ydinjätevuori kasvaa.

Mitä jos onnistumme saamaan CO2-ongelmamme kuriin, mutta luomme uuden tilanteen, jossa olemme riippuvaisia ydinvoimasta, joka on vielä sitten moninkertainen tähän päivään verrattuna?

Joku laski Ruotsissa, että jos tekniikka vaihdetaan sähköön autoilussa, se tarkoittaisi yksin Ruotsissa 6 ydinvoimalaa.

Tuulivoimaa väheksytään juuri näiden kustannuksien takia. Näyttää tosin vähän siltä, että me joudumme tulevaisuudessa hyväksymään sen, että sähkö tulee maksamaan huomattavasti enemmän.

Näkisin mielelläni auringon suurempana sähköntuottajana. Saharassa paistaa aina. Miksei sinne voida perustaa aurinkokennokenttiä? Voidaanhan autiomaassa porata öljyäkin.

Offline jarto

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 314
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #504 on: 11. 04. 2009 23:11 »
Eija-Riitta Korhola kirjoittaa ihan asiaa. Tuulivoiman keinotekoinen tukeminen ei ole ollenkaan kannattavaa puuhaa. Ei taloudellisesti eikä ympäristönsuojelunkaan näkökulmasta.

Tilanne on se, että vesivoimalla voidaan tuottaa täällä vain 15% tarvittavasta sähköenergiasta. Loput 85% pitää kattaa joko ydinvoimalla, tuomalla sähköä tai polttamalla jotain. Jos lähdetään siitä, että ydinvoimaa ei haluta, täytyy meidän olla joko riippuvaisia naapurimaista tai polttaa enemmän.

Vaikka pykäisimme massiivisilla tuilla koko Suomen täyteen tuulimyllyjä ja saisimme tuulisella säällä 100% tarvittavasta sähköstä, se ei riitä. Tyynellä säällä tuo valtava kapasiteetti ei tuota mitään. Ja Suomessa on liian tyyntä tai vähätuulista noin 70-75% ajasta. Esimerkiksi tänä yönä kaikki Suomen tuulimyllyt seisovat turhan panttina.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #505 on: 12. 04. 2009 08:08 »
Kaikki vaativat tekoja Vaasan työllisyyden ja verotulojen takaamiseksi. Sitten, kun niihin tekoihin pitäisi ryhtyä, kuten pyytämään Euroopan Unionin päättäjiltä energiaväylää Merenkurkkuun niin vaasalaisetkin nauravat kuorossa, että älytön idea.

Muuten hyvä asiakommentti, mutta tähän pitää antaa lisää viimekäden tietoa.

Syy miksi asiassa lähestytään EU päättäjiä on taustatuen saaminen mahdollisimman korkealta.
EU:n komission päätöksellä tukea hanketta aukeaa moni ovi Suomen ja Ruotsin virkakoneistossa. Hanke ei tarvitse EU:n, Suomen tai Ruotsin verorahoja, mutta se tarvitsee maanomistajien (valtioiden) suostumukset ja sopimukset rakennushankkeelle. Vähän niinkuin entiseen aikaan jos halusit talon tyttären kättä. Ei sitä kannattanut rengin kanssa suunnitella. Pakko mennä isännän juttusille ja pyytää tyttären kättä isännältä itseltään.

Siksi tulee aloittaa hanke esittelemällä se ylimmälle johdolle joka sitten antaa hankkeelle legimaatin.

Mitä tulee näiden luonnonvoimien energioiden talteenottoon niin siinä on nyt tapahtunut kehitystä. Juuri sain tietoa onnistuneesta hankkeesta jossa bakteerien avulla tuotetaan metaania syöttämällä bakteerille sähköä. Metaani on puhdas luonnontuote jota voidaan varastoida ja näin polttaa myöhemmin, kun esim. ei tuulisi. (Merenkurkussa yleensä tuulee 90% ajasta.)
Metaanin hyötysuhde oli sensaatiomaiset 80% eli sähköstä jota altaaseen syotettiin saatiin metaania polttamalla energiaa melkein saman verran.
http://www.newscientist.com/article/dn16902-bacterium-eats-electricity-farts-biogas.html

Kehitys menee huimaa vauhtia ja ennenkuin Merenkurkun Energiaväylän luvat on kunnossa, tulee meillä olemaan uutta ekoteknologiaa jollaista ei vielä edes tänään tiedetä. Pitää vain olla asialla ja tehdään se väylä nyt eikä huomenna menetetä sitä jollekin muille.

Energiaa, liikennettä, turismia, työpaikkoja.

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #506 on: 12. 04. 2009 08:08 »
Esimerkiksi tänä yönä kaikki Suomen tuulimyllyt seisovat turhan panttina.

Näen työhuoneeni ikkunasta tuulivoimalaitoksen. Ihmettelen usein, mutta ei ole tullut otetuksi selvää, miten lujaa sen pitää pyöriä, ennen kuin se tuottaa sähköä tyydyttävällä tavalla? Se nimittäin kiinnitti huomioni eräänä kauniina aamuna. Aurinko paistoi, eikä tuullut yhtään kun kiipesin autosta ulos. Sisällä sitten äkkäsin ikkunasta, että tuulimyllyn siivet pyörivät. Tuli vain mieleeni, pyörivätkö tyhjäkäynnillä, vai tuottiko se sähköä?

Mietiskelin, että maan pinnallahan se tuulen voimakkuus on usein nolla, mutta harvemmin vähän korkeammalla. Usein näkee jopa lipun liehuvan hieman, vaikka maan pinnalla on ihan tyyntä. Saksassa tämän huomaan hyvin silloilla, jotka on kaikki varustettu tuulen suunnan kertovilla pusseilla. Vaikka olisi kuinka tyyntä, ne sojottavat johonkin suuntaan. Ne pitää olla vain tarpeeksi aukealla paikalla ja tarpeeksi korkealla. Näin myös kun kysymys tuulivoimaloista. Se kaikkein ekonoomisin korkeus tuulivoimalalle on välillä 75-120 metriä ja sillä korkeudella taitaa tuulla aina.

Tanskassa on sijoitettu suhteellisen paljon tuulivoimaan. Tuulivoima vastaa 20 prosenttia koko energiatarpeesta. Lisäksi, Tanska sai vientituloja tuulivoimasta 39.4 miljardia Tanskan Kruunua vuonna 2007. Se on 8.2 miljardia enemmän, kuin vuotta aikaisemmin, eikä mikään viittaa siihen, että tanskalaiset suhtautuisivat pessimistisesti tuulivoimaansa - päinvastoin, he suunnittelevat, että vuonna 2050 tuulivoima tuottaa 70 prosenttia heidän energiastaan ja salaisuus tähän on tuulivoimasta saadun energian varastointi, kaasuksi muutettuna.

Emme siis voi aliarvioida mitenkään Tanskaa, päinvastoin, mitä jos Suomi saa itse katsoa sivusta, parta postilaakossa ydinvoimaloidensa kanssa, kun muut naapurit ovat menneet ohi energiapolitiikassaan?

Ydinvoimasta puhuttaessa tulee myös kysyä, että miten halpaa se todellisuudessa on? Valtiohan tukee sitä, emmekä me maksa koskaan sähkölaskussa sähköstä suoraan sitä, mitä se todellisuudessa maksaa... miten puheet menisivät, jos me todellakin joutuisimme maksamaan sen mukaan, mitä se maksaa??

Yksi asia unohtuu monella. Tuulivoimalat vievät maata ja tilaa samalla tavalla, kuin ydinvoimalat. Erona on vain se, että sillä maalla ei voi tehdä mitään muuta, silloin kun siinä seisoo ydinvoimalaitos. Tuulivoimalaitoksien ympärillä taas on yleensä aina maanviljelyä, silloin kun ne ovat maalla.

Lisäksi, ydinvoimalan rakentaminen maksaa giganttisia summia. Niillä rahoilla saa paljon tuulivoimaloita. Voidaan kysyä vaikka tanskalaisilta.



Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #507 on: 12. 04. 2009 08:08 »
Berg on ihanan tyhmä mies kertomaan noita satuja silloista ym. energiaväylöistä. Eihän niihin verorahoja tarvita. Riittää että EU suostuu ja maanjussit antaa luvan tehdä konetiet peltojen yli.


Offline Timo Rintamäki

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1386
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #508 on: 12. 04. 2009 09:09 »
Maalla puiden ja talojen katveessa puun latvojen alapuolella olevat tuulivoimalat voivat ehkä seistäkin tyhjänpanttina samaan aikaan, kun merialueilla ylitetään lataukseen riittävä tuulennopeus. Merialueilla tuulee aina vaikka maalla ei juuri tuulisikaan.

Kyse on tuulivoimalan korkeudesta ja sijoittelusta. Tuulivoimala ei toimi tehokkaasti, jos se ei ole riittävän korkea yltääkseen reilusti puunlatvojen yläpuolelle tai sijaitse laajalla aukealle mäen päällä tai merellä.

Tavalliselle kesämökin pientuulivoimalalle riittää latauksen käynnistämiseksi 3 m/s tuulen nopeus.

http://www.air-fish.com/tuulivoimalat.htm

Tuulen nopeuden silmämääräiset mittarit

Tyyni 0-0,2 m/s Savu nousee pystysuoraan, peilityyni meri.
 
Heikko tuuli 0,3-1,5 m/s Tuulen suunnan näkee savun liikkeestä, mutta tuuliviiri ei käänny, meren pinnassa pientä karetta.
 
Heikko tuuli 1,6-3,3 m/s Tuuli tuntuu ihoon, puiden lehdet kahisevat, tuuliviiri kääntyy pieniä, lyhyitä, selviä aaltoja, jotka eivät murru.
 
Kohtalainen tuuli 3,4-5,4 m/s Puiden lehdet ja lehvät liikkuvat, kevyt lippu suoristuu, aallon harjat alkavat murtua, silloin tällöin läpinäkyvä vaahtoa aallon harjalla.
 
Kohtalainen tuuli 5,5-7,9 m/s Nostaa maasta pölyä ja irrallisia papereita, liikuttaa pieniä oksia, pitkähköjä aaltoja, joiden harjalla valkoista vaahtoa.
 
Navakka tuuli 8,0-10,7 m/s Pienet lehtipuut heiluvat, järvenselällä vaahtopäitä, aallon harjat kauttaaltaan valkoisina vaahtopäinä, meri kohisee jatkuvasti
 
Navakka tuuli 10,8-13,8 m/s Suuret oksat heiluvat, suhisee puhelinlangoissa, sateenvarjoa vaikea pidellä, aaltojen vaahto leviää, meri kohisee kumeasti.
 
Kova tuuli 13,9-17,1 m/s Puut heiluvat, on vaikea kulkea vasten tuulta, aaltojen huiput murtuvat, vaahto järjestyy tuulen suuntaisiksi juoviksi, kohina kuuluu kauas.
 
Kova tuuli 17,2-20,7 m/s Katkoo puiden oksia, ulkona liikkuminen vaikeata, aallot pitkiä ja verraten korkeita, vaahto tiheinä tuulen suuntaisina juovina.
 
Myrsky 20,8-24,4 m/s Aiheuttaa pieniä vaurioita rakennuksille (irrottaa kattotiiliä ja savupiippujen hattuja) aallot korkeita ja niiden pärske huonontaa hiukan näkyvyyttä, meri pauhaa.
 
Myrsky 24,5-28,4 m/s Kiskoo puita juurineen, aiheuttaa huomattavaa vahinkoa rakennuksille, meri aaltovuorina, merenpinta valkoisena vaahdosta, pauhu kovaa, puuskittaista, pärske huonontaa näkyvyttä.

Myrsky 28,5-32,6 m/s Kaataa metsää, siirtää rakennuksia, (erittäin harvoin sisämaassa) näköpiirissä olevat laivat katoavat aaltovuorten taakse, koko merenpinta valkoisena.
 
Hirmumyrsky >= 32,7 m/s Perinpohjaista tuhoa koko merenpinta valkoisena, näkyvyys erittäin huono.



http://www.ee.lut.fi / courses / Sa2721200 / seminaariraportit_s2006 / Kallava tuulivoimaloiden generaattori ja sahkokayttovaihtoehtojen vertailu.pdf

"Suomessa parhaat tuulennopeudet saavutetaan rannikko- ja merialueilla sekä Lapin tuntureilla. Rannikolla tuulennopeus on
keskimäärin 6-6,5 m/s, merialueilla 7,5–8 m/s ja tuntureilla 7-9,5 m/s. Sisämaassa tuulennopeus on yleensä niin matala (4-4,5 m/s keskimäärin), että tuulivoima ei ole taloudellisesti kannattavaa. (Tuulivoimayhdistys)"

Merialueilla tuulee siis keskimäärin 7,5-8 m/s.

"Tuulivoimalaitos tarvitsee käynnistyäkseen vähintään 3 m/s tuulennopeuden. Tuulennopeuden välillä 4-13 m/s tuulivoimalan tuottama teho riippuu suoraan tuulen nopeudesta. Voimalan mallista riippuen noin 12-15 m/s tuulen nopeudella voimala
saavuttaa nimellistehonsa. Tästä eteenpäin aina 25 m/s tuulen nopeuteen asti voimala tuottaa vakiotehoa eli voimalan nimellistehoa. Poikkeuksena sakkaussäätöiset tuulivoimalat, joiden tuottama teho hieman alenee 15-25 m/s tuulen nopeus alueella. Tuulivoimalat on poikkeuksetta suunniteltu toimimaan vain alle 25 m/s tuulen nopeuksilla, sillä sitä kovemmilla tuulen nopeuksilla voimalan rakenteisiin kohdistuu erittäin suuria rasituksia ja laiterikkoutumisen vaara on suuri."

"Kaikki verkkoon kytketyt kaupalliset tuuliturbiinit ovat vaaka-akselisia 3-lapaisia turbiineja. Toinen sovellus on
pystyakseliset turbiinit. Syitä vaaka-akselisen mallin suosioon ovat sen tehokkuus verrattuna pystyakseliseen ja se, että se hyödyntää tuulienergian korkeammalta, missä tuulennopeus on suurempi."

Vaaka-akselinen on potkurin pyörimisalaltaan suurempi kuin pystyakselinen. Suuri potkurin pyörimisala on uhka linnustolle.

Merialueilla ongelmana on tuulivoimalapylvään tukeva asentaminen merenpohjaan. Oletettavasti olemassa oleville Merenkurkun saarille ei voida rakentaa koska ne sijaitsevat lintujen suosimilla luonnonsuojelualueilla ja pesimäalueilla. Tuulivoimaloita ei myöskään voida rakentaa lintujen tunnetuille muuttoreiteille. Ainoaksi mahdollisuudeksi oletettavasti jää rakentaa tuulivoimalat tuottavuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi ulkomerelle keinosaarille.

Keinosaaria ryhmitettäessä voitaisiin huomioida mahdollinen kiinteä yhteys Uumajaan.

Jokainen varmaankin voi päätellä, että ulkomerellä ei paljoa lintuja näy paitsi kenties muuttoaikoina lintujen reiteillä, jotka lintuasiantuntijat varmaankin osaavat osoittaa, ettei niille rakenneta tuulivoimaloita.

Offline jarto

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 314
  • Gender: Male
    • View Profile
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #509 on: 12. 04. 2009 09:09 »
Ihmisillä tuppaa olemaan vahvat mielikuvat ja näistä asioista puhutaan aivan liikaa mutu-tuntumalta. Se on surullista, sillä netistä löytyy erittäin tarkat tuulivoimatilastot jokaisesta Suomen myllystä, tarkka merisää pitkin poikin rannikkoamme sekä myös roppakaupalla tietoa ydinvoimasta.

Ydinvoimaa ei tueta Suomessa tueta ollenkaan. Se ei saa mitään tukiaisia. Ydinvoimaloiden omistajat kustantavat itse myös jätteenkäsittelyn, loppusijoituksen ja laitosten purkamiset. Noiden kustannukset on jo nyt rahastoitu täysin. Siitä huolimatta ydinvoimalla tuotettu sähkö on tuulisähköä edullisempaa.

Tämän syvemmälle en viitsi asiaan enää sukeltaa. Minun puolestani Suomeen saa rakentaa tuulivoimaa, kunhan rakentajat tekevät sen omalla riskillä ilman tukiaisia ja sillä ei tuhota luontoa. Esim. Ei maailmanperintöalueelle merikotkasilppuriksi.

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #510 on: 12. 04. 2009 10:10 »
Hyvä tietopaketti Timolta.

Silmiin pisti ensimmäisenä nuo Lapin Tunturit. Mikä vitamiiniruiske se olisikaan, jos lappalaiset alkaisivat tuottamaan tuulisähköä erämaasta.

Ymmärtääkseni valtio kuitenkin osallistuu ydinvoimalan rahoitukseen, koska on siitä myös päättämässä. Muutenhan ei olisi muuta kuin rakentaa se vain ja alkaa myymään sähköä. Ja eikös se ole aina valtio, joka päättää siitä rakennetaanko se vai ei?

Ydinjätteiden varastoinnista koituvat kustannukset eivät myöskään hoidu taivaalta satavalla rahalla, vaan kyllä ne haetaan kuluttajalta tavalla toisella, oli sitten kysymys perinnästä suoraan sähkölaskun yhteydessä, tai jonkun rahaston muodossa.

Offline pee1assa

  • Aktiivi vaikuttaja
  • ****
  • Posts: 298
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #511 on: 19. 04. 2009 22:10 »
Eric Sardinas # 510

"Ymmärtääkseni valtio kuitenkin osallistuu ydinvoimalan rahoitukseen, koska on siitä myös päättämässä."

Ymmärtääkseni valtio EI rahoita ydinvoimaloita, vaan se antaa luvan rakentaa.

Sitävastoin valtio osallistuu tuulivoimaloiden rakentamiseen erinäisin tukitoimin.

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #512 on: 20. 04. 2009 06:06 »
Eric Sardinas # 510

"Ymmärtääkseni valtio kuitenkin osallistuu ydinvoimalan rahoitukseen, koska on siitä myös päättämässä."

Ymmärtääkseni valtio EI rahoita ydinvoimaloita, vaan se antaa luvan rakentaa.

Sitävastoin valtio osallistuu tuulivoimaloiden rakentamiseen erinäisin tukitoimin.

Muistelen lukeneeni jostain, että esim. Olkiluodon ydinvoimala on saanut valtion tukea lähes 600 miljoonaa euroa.

Tämän linkin takaa http://beta.sfnet.fi/group.php?id=20332&newsgroup=sfnet.keskustelu.energia&sid=&bf=4 voi lukea myös esim:

Quote
Näin sitä poltellaan veronmaksavien rahoja.
Valtio on piilo-omistajana investointikustannuksissa 40 %:n osuudella:

Eli valtio tukee veronmaksajien rahoilla 40 % koko investoinnista,
ts.

Eikä voida myöskään unohtaa, että valtio tukee Ydinjätehuoltorahaston kautta ydinvoimaa. Ja kuten jo ylempänä kirjoitin, nämä rahat eivät sada taivaalta.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #513 on: 01. 05. 2009 16:04 »
Uusin Israelin poikien keksintö tuuliturbiinista on alla olevan kuvan mukainen.
Käänsin kuvan ylösalaisin tahallani jotta näkisin miltä se näyttää roikkuessaan sillantien alapuolella. Ei yhtään hassumpi ?



Näitä 5 kW laitteita voisi sijoittaa kymmeniä tuhansia siltatien alle. Pystyturbiini, kun ei tarvitse vapaa-aluetta ympärilleen niinkuin propellimallit. Testeissä on todettu että turbiinin halkaisija kertaa kolme on se etäisyys mikä niillä toimii ja riittää.

Kuvan turbiini on halkaisijaltaan 2 metriä. Seuraava voisi olla 6 metrin päässä jne jne. Niitä mahtuisi 65 kilometrin matkalle aika monta. Niin ja jos siltatien leveys olisi about 18 metriä näitä voisi laittaa kolmiriviin. Mielenkiintoista matematiikka tiedossa loppuillaksi, kun laskee mitä sieltä saisi yhteensä virtaa näillä arvoilla ?

http://www.leviathanenergyinc.com


Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #514 on: 01. 05. 2009 16:04 »
Komee pönttö.

Tähän asti näihin sinun juttuihisi on voitu suhtautua huumorilla. Mutta jotenkin näyttää siltä, että olet tosissasi hehe...

Offline Risto Jalonen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 2012
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #515 on: 01. 05. 2009 21:09 »
Saiskohan sen sillan kaiteet sit aikanaan duunattua joistain autotarvikeliikessä
myytävistä varaosista, halvoista vanhempien mallien puskureista, kattotelineistä
tai jostakin? Että löytyiskö siltä suunnalta sopivaa kaluu tämmötiin tarkootuksiin?
Entä saiskohan joku betonifirma EU:lta Pohjoismaista hankerahaa, että vähän
enemmän mäskiä pääsisivät halvalla sekotteleen. Mites sitte noitten teräs-
rompeitten laita? Saattaisko niitä saada taantumassa ajelehtivilta alan firmoilta
poistohinnoilla? Kuins paljon probelleja pitäis pystyttää et saatas tuulivoimavalot
kattamaan koko Uumajaan johtavan siltatien? Lähtisköhän Maailmanpankki
tätä hanketta kestävien  luontoarvojen johdosta tukemaan?


Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #516 on: 01. 05. 2009 22:10 »
Saiskohan sen sillan kaiteet sit aikanaan duunattua joistain autotarvikeliikessä
myytävistä varaosista, halvoista vanhempien mallien puskureista, kattotelineistä
tai jostakin? Että löytyiskö siltä suunnalta sopivaa kaluu tämmötiin tarkootuksiin?
Entä saiskohan joku betonifirma EU:lta Pohjoismaista hankerahaa, että vähän
enemmän mäskiä pääsisivät halvalla sekotteleen. Mites sitte noitten teräs-
rompeitten laita? Saattaisko niitä saada taantumassa ajelehtivilta alan firmoilta
poistohinnoilla? Kuins paljon probelleja pitäis pystyttää et saatas tuulivoimavalot
kattamaan koko Uumajaan johtavan siltatien? Lähtisköhän Maailmanpankki
tätä hanketta kestävien  luontoarvojen johdosta tukemaan?



Juhlavaa luettavaa näin pikku vappusimoissa (ja tais olla tekstikin näin)! On se hienoa Risto, että sinulla on vielä noita vanhoja fiiliksiä jäljellä!

Offline Risto Jalonen

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 2012
    • View Profile
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #517 on: 01. 05. 2009 22:10 »
Kiitos kiittämisestä ja takaan et fiiliksiä piisaa.
Mihinkäs ne olis haihtunu tai haihtus ja
toivottavasti piisaa sullakin kuin muillakin.

Hyvät simat... eiku vaput.

Offline Klaus Berg

  • Omalla nimellä
  • Veteraanivaikuttaja
  • *
  • Posts: 1527
  • Gender: Male
  • Elämä on juoksukilpailu ajan kanssa
    • View Profile
    • Blogi
    • Email
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #518 on: 06. 05. 2009 07:07 »


Energiaväylä...

Eric Sardinas

  • Guest
Re: Merenkurkun siltayhteys
« Reply #519 on: 06. 05. 2009 11:11 »