Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Reino Kolmonen

Pages: 1 ... 11 12 [13]
481
Valtuuston tietoon / Re: Virkamiesmoraali
« on: 10. 01. 2006 20:08 »
Quote from: leena_hallasmaa on 10. 01. 2006 14:02

Suuri osa virkamiehistä on kaupunkilaisten valitsemien luottamushenkilöiden valitsemia. Ei pelkästään valtuutettujen tai kaupunginhallituksen edustajien, vaan lautakunnissa luottamustehtäviään hoitavien henkilöiden valitsemia työntekijöitä. Onko vedettävä suora johtopäätös luottamushenkilöiden kyvystä valita hyviä työntekijöitä? Tällöinhän luottamustehtäviään hoitamaan olisi tullut valituksi pääosin tehtäviään huonosti hoitavia henkilöitä ja samalla heitettyä varjo äänestäjien harkintakyvylle.

Juurikaan ei julkisuudessa keskustella yksityisen yrityksen johtajien, omistajien ja työntekijöiden työmoraalista.
Mutta sitäkin kiivaammin arvostellaan kunnan, valtion, laitosten, yritysten ja henkilökunnan työmoraalia.

Joillekin piireille se on ideologiaa arvostella julkista sektoria ja nyt uusliberalismin aikaan yksityistää kunnan töitä.

Yleisessä keskustelussa työmoraali on ollut esillä lähinnä korkeanvirkamiesjohdon osalta. Toisaalta he ovat itse siihen antaneet aihetta. Esimeikiksi epäilyt kaupunginjohtajien lahjuksista, jotka ovat syyteharkinnassa. Tässä asiassa nimenomaan valtuutetut ovat avain asemassa. Miten he hoitavat poliittisen valvonnan.

Toinen asia on ollut kilometrikorvauksien väärin käyttö. Mielestäni tästä on vastuussa ylempijohto, tämä on linjaorganisaatio asia eli työnjohdollinen.

Kaupungin muuta henkilökuntaa ei ainakaan julkisesti ole moitittu työmoraalista.

Tavallista suorittavaa työtätekevät työntekijät tulee valita ihan niin kuin yksityisessä yrityksessä työnjohdon tai sitä varten palkatun toimihenkilön. Resursseista päättäminen kuuluu valtuutetuille.

Kokonaisuutena kunta on kuin sosialistinen laitos, se on yhteisillä verovaroilla toimiva. Hyvä näin.

Kunta ei ole yksityinen yritys, se ei tuota voittoa osakkeen omistajille.

Vaan se tuottaa palveluja asukkaille, joiden rahalla koko kunta toimii.

Jos, työntekijät tekevät työnsä huonosti se on työnjohdon asia. Ja jos kaupunginjohtajat ottavat lahjuksia vastaan tai muuten tekevät työnsä huonosti on siitä vastuussa tietenkin itse virkamies (virkaehtolaki) mutta myös valtuutetut korkeimpana päättäjänä kunnassa.

Kaupungilla on linjaorganisaatio, jonka puitteissa kaupungin työpaikoilla työtä tehdään.
Jokaisella työpaikalla täytyy olla työsäännöt ja myös kunnan työpaikoilla nämä ovat.

Olen kyllä joskus kuullut joidenkin moittivan kaupungintyöntekijöitä laiskoiksi. Mutta ei pidä johdon näyttää myöskään mallia omalla huonolla työmoraalilla. Työyhteisö ei ole tyhjiö, kaikki vaikuttaa kaikkeen.

Mielestäni kuntatyöpaikalla on pidettävä erityisesti huolta työmoraalista, onhan se kunnallinen laitos aivan kuin sosialismia alkeismuodossa. Sosialismi ei ole sen kummempaa kuin julkinen yritys laitos, joka on yhteisessä omistuksessa ja hoidossa.

Työn iloa kaikille, joilla sitä on!



482
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 08. 01. 2006 18:06 »
Quote from: syntyperainen on 08. 01. 2006 07:07
Kolmosen tulkinta historisasta perustuu punaisien lasien takaa luetusta historiasta.

Suosittelen tutustumaan historiaan lukemalla sitä joko sinivalkoisten lasien takaa tai mikä vielä parempi kirkkaiden lasien takaa.

Yleistä tietoja Skandinavian maiden historiasta 1930–1940

Ennen toista maailmansotaa yhteiskunnallinen tilanne oli Pohjoismaissa hyvin samanlainen.
Työväen taloja poltettiin ja suljettiin. Työläisten palkkoja alennettiin ja lakkoja kiellettiin lailla.
Työttömyys oli korkea 1930 ja elettiin yleistä maailman laajuista talouskriisiä.

Mutta erikoista oli vain se, että muissa Pohjoismaissa (ei Suomessa) vasemmistopuolueet tekivät mittavia reformeja työläisten elinolojen parantamiseksi, samaan aikaan, kun poliittinen ilmapiiri kiristyi. Esimerkiksi 1938 Ruotsalaiset työläiset saivat 12 päivän palkallisen loman, Tanskassa 1937 sama, Norjassa 9 päivän, maatalous työläisille, merimiehille ja myyjille 8 tunnin työpäivä ym.
Muissa Pohjoismaissa vasemmistopuolueet parlamentaarisen enemmistönsä turvin käyttivät valtiovallan rahoja talouskriisin helpottamiseen. Esimerkiksi Ruotsissa teollisuustuotanto kasvoi vuodesta 1930 vuoteen 1939 jopa 60 %. Ruotsissa oli tuolloin alle kymmenen prosenttia työttömänä. Eli jo tuolloin alkoivat rakentaa Pohjoismaista hyvinvointi mallia!

Pohjoismaissa oli kaikissa fasistiset liikkeet ja puolueet. Tanskassa oli vastaava tilanne kuin Suomessa. Siellä 1939 vaaleissa fasistinen puolue pääsi ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa parlamenttiin 3 paikkaa suurkäräjille. Myös puoli fasistinen Vapaa Kansan puolue sai vaaleissa 5 paikkaa. Suomessa toimi vastaavia fasistisia liikkeitä kuten Lapuanliike, IKL, Suojeluskunnat, Lotta-liike ym.

Tanskassa Vapaa Kansanpuolue käytti hyväkseen suurviljelijöiden tyytymättömyyttä kuten Suomessa Lapuanliike, joka sitten muuttui IKL:n.
Pohjoismaissa vasemmistopuolueet kehottivat tukemaan Neuvostoliiton ehdotuksia kollektiivisesta turvallisuuspolitiikasta sekä lujittamaan ja demokratisoimaan oman maan armeijaa.

Mutta Pohjoismaiden hallitukset pelkäsivät jo Saksaa ja tasapainoilivat länsimaiden ja erityisesti Englannin suuntaa. Englanti oli tuolloin tärkeä kauppakumppani kaikille pohjoismaille.

Tanska kuten Suomi olivat saksalaisystävällisiä. Kesällä 1939 Tanska suostui solmimaan Saksan kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen. Ruotsi oli tuolloin kaikkein itsenäisin toimissaan.

Suurin virhe oli se, että Pohjoismaat muut paitsi Suomi, julistautuivat fasismin uhan suhteen puolueettomiksi. Vähän sama asia kuin Saksassa, jossa juutalaiset aluksi suhtautuivat vastaavalla tavalla fasisteihin ja niihin raakuuksiin mitä Natsit tekivät juutalaisille. Mutta alkoivat sitten myöhemmin taistella vastaan.
Suomen poliittinen johto ei ollut puolueeton, vaan oli Natsi-Saksan liittolainen, ystävä.

Maailmasodan alkuun osunut Neuvostoliiton ja Suomen välinen aseellinen yhteenotto päästi irti äärimmäisen antikommunistisen hysterian kaikissa Pohjoismaissa.
Ruotsissa Luulajan kaupungissa fasistit polttivat maaliskuussa 1940 lehtitalon, jossa viisi ihmistä kuoli. Oikeudessa paljastuivat murhapolttajien yhteydet paikalliseen sotilaskomentajaan.
Suomessa oli jo kommunistinen puolue kielletty ja aktiiviset jäsenet olivat vankilassa.

Tässä nyt oli muutamia kohtia mielenkiintoisesta kirjasta, joka tuossa tuli viikonloppuna luettua.



483
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 07. 01. 2006 14:02 »
Quote from: Rinnewood on 07. 01. 2006 08:08

Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliiton ja Suomen välillä käytiin talvisota 1939-1940.
Toisin sanoen, kun neuvottelemalla ei saada siirrettyä rajaa niin otetaan se sitten vaikka väkivalloin.. Tästähän on kyse?! Ryssät otti vain vähän järeämmät keinot käyttöön päästääkseen tavoitteeseensa eli hyökkäsivät suomeen!



Neuvostoliitolla oli todella isommat tavoitteet kuin hyökätä Suomeen! Tavoitteena oli rakentaa laaja fasismin vastainen rintama. Ennen talvisotaa oltiin vasta alussa rintaman rakentamisessa. Fasismin vastainen rintama oli siis muodostumassa ja uusi maita tuli koko ajan mukaan. Samoin Saksalaisten hyökkäys Puolaan ja Pohjoismaihin joudutti fasismin vastaisen rintaman rakentumista.

Tavoitteena oli pysäyttää fasismin eteneminen Euroopassa.

Kylläpä olettekin itsekkäitä. Kun hoette vain sitä, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. Vaikka maamme oli jo melkein korviaan myöten Saksalaisen fasismin sylissä. Maassa riehui Lapuan liike, IKL ja muut oikeistolaiset hörhöt.

Kyllä kai olette tutustuneet siihen mikä oli henki Suomalaisilla neuvottelijoilla? Maaassa oli jo tuolloin Saksalaismielinen poliittinen eliitti, näille ei kelvannut mikään, mitä Neuvostoliittolaiset esittivät. Neuvostoliittolaiset eivät pitäneet Suomen rajaa pääalueenaan taistelussa Saksalaista fasismia vastaan, vaan päärintama oli Saksan suunnalla.

Suomi oli todella hyttynen siinä rintamassa mikä oli Neuvostoliittoa vastassa!



484
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 06. 01. 2006 22:10 »
Quote from: syntyperainen on 06. 01. 2006 20:08
Taas jäi sinulta jotain kertomatta!

Saksalla ja Neuvostoliitolla oli yhteinen sopimus niimpä Saksan hyökättyä Puolaan 1.9.1939 operaatioon osallistui myös Neuvostoliitto. Tästä osuudesta et puhu taaskaan mitään.

Et vieläkään myönnä kuka hyökkäsi 30.11.1939 itsenäiseen Suomeen.
Kerrot tekstissä, että Neuvostoliiton edettyä Suomeen jne. Taaskin laistoit sanomasta kuka hyökkäsi Suomeen . Kerron sinulle tässä, että se oli Neuvostoliitto.   



Sodan alku

Elokuussa 1939 Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop-sopimus). Näin Hitler pystyi ilman Neuvostoliiton uhkaa hyökkäämään Puolaan. Saksa hyökkäsi 1. syyskuuta 1939 Puolaan ja aloitti toisen maailmansodan. Saksa kukisti Puolan muutamassa viikossa Neuvostoliiton miehittäessä Puolan itäosat. Neuvostoliitolla oli tavoitteena fasistisen Saksan etenemisen pysäyttäminen.

Puolan jälkeen Neuvostoliitto pyrki vahvistamaan vaikutusvaltaansa ja solmi Baltian maiden kanssa turvallisuussopimukset, joka antoi Neuvostoliitolle luvan sijoittaa sotilastukikohtia niiden alueille.

Suomen kanssa käydyt neuvottelut epäonnistuivat, kun suomalaiset eivät suostuneet rajamuutoksiin ja tukikohdan vuokraamiseen Hangossa. Neuvotteluiden epäonnistuttua Neuvostoliiton ja Suomen välillä käytiin talvisota 1939-1940. Sodan päätteeksi Neuvostoliitto sai vaatimansa alueet ja enemmänkin, eikä se antanut alun perin lupaamiaan kompensaatioalueita.

Länsirintamalla liittoutuneet eivät uskaltaneet käynnistää suuria operaatioita. Saksa miehitti huhtikuussa 1940 Tanskan ja Norjan, koska Britannia ja Ranska tiettävästi suunnittelivat jo Suomen talvisodan aikana Norjan satamien valloittamista ja aluevesien miinoittamista sekä Narvik - Kiruna - Luleå -rautatien valloittamista edetäkseen sieltä etelään kohti Saksaa.

Toukokuussa Saksa käynnisti hyökkäyksen länsirintamalla. Alankomaat antautui 15. toukokuuta, Belgia 28. toukokuuta ja Ranska 22. kesäkuuta. Britit onnistuivat kuitenkin evakuoimaan suuren osan joukkojaan Dunkerquessa.
Itä-Euroopassa Neuvostoliitto miehitti Baltian 15. kesäkuuta-17. kesäkuuta ja Romanian Bessarabian 28. kesäkuuta.

Ranskan sotaretken jälkeen Hitler alkoi valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon. Saksan Luftwaffe pommitti rajusti Britanniaa ja yritti lamaannuttaa Kuninkaalliset ilmavoimat, mutta ei kuitenkaan onnistunut siinä. Taistelu Britanniasta oli hävitty ja Hitler siirsi Englannin miehityksen tulevaisuuteen.




485
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 05. 01. 2006 21:09 »
Quote from: Kike_B on 05. 01. 2006 19:07
Unohdin kirjoittaa Suomen yrityksestä saada muodostettua pohjoismaisen sotilasliiton. Yritystä oli, mutta se kaatui eteenkin sen takia että Neuvostoliitto sanoi sen olevan Moskovan rauhansopimuksen vastainen ja pysäytti siten kyseisen prosessin tarpeeksi kauan että Saksa ehti miehittää Tanskan ja Norjan. Tämä taas pakotti Suomen etsimään liittolaisia muualta, lopulta Saksasta vaikka Saksa oli tehnyt itsestään neutraalin Talvisodan suhteen Molotov-Ribbentropp sopimuksen takia. Saksa myös kontrolloi Suomen tärkeintä kauppareittiä Tanskan ja Norjan kaaduttua mikä myös vaikutti asiaan. Kolmonen yliarvioi muutenkin Suomen ja Saksan välisen suhteen. Suhde ei ollut niin hyvä 30-luvulla kun se oli ollut 1918, luultavasti juuri fascismin nousun takia. Suomen suhteet olivat hyvät siihen Saksaan joka oli olemassa ennen Hitlerin nousua.


Puolueettomuus oli Skandinaavien ase fasismia vastaan

Skandinaavien sotilaallinen valmius pysyi myös sodan alettua merkityksettömänä, suhteellisen pisimmällä olivat Ruotsalaiset (Ruotsin sotilasmenot käsittivät jo 1939–1940 51 % valtion kaikista menoista).
Maiden yleinen mielipide oli sodan alettua avoimesti (Tanskassa pidättyneemmin) fasistisen Saksan vastustajien puolella, mutta ne hyväksyivät tiukan puolueettomuuspolitiikan.

Ruotsi aikoikin vakaasti iskeä hyökkääjää vastaan. Tanskan hallituksen asenne oli taas peitetysti antautumismielinen, eikä se valmistautunut edes käyttämään omia mahdollisuuksiaan, taistelussa todennäköistä hyökkääjää Saksaa vastaan. Norjan hallitus ei myöskään ratkaisut ennen huhtikuun 9 päivän kysymystä asevoimien mahdollisen vastarinnan rajoista, mutta siinä tapauksessa jos maa joutuisi vedetyksi sotaan mukaan, hallitus aikoi pysyä Englannin puolella.

Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan alkamisen johdosta (joulukuu 1939) skandinaaviset hallitukset ilmoittivat avoimesti myötätunnostaan Suomea kohtaan ja pidättäytyivät (Tanskaa lukuun ottamatta) puolueettomuusjulistuksesta. Tästä ei Neuvostoliitto pitänyt, koska halusivat laajaa fasismin vastaista rintamaa.

Vuoden 1939 joulukuusta lähtien oli Saksa jo suunnittelut Norjan valtausta.

Pienten maiden oli siis vaikeaa pysyä historian myllerryksessä isojen mukana.

486
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 05. 01. 2006 21:09 »
Quote from: syntyperainen on 05. 01. 2006 20:08
Et vastannut kysymykseen Kolmonen, selektiivinen historian muistaminen siis jatkuu.
Vastaa nyt Kolmonen kahteen kysymykseen:

1. Mikä maan armeija hyökkäsi itsenäiseen Suomeen 30.11.1939?

2. Minkä maan Kansainliitto erotti jäsenyydestään 14.12.1939 sen takia, että kysytyn maan armeija oli hyökännyt itsenäiseen Suomeen 30.11.1939?


Suomella ei ollut kuin yksi vihollinen vuodesta 1918–1944 asti: Neuvostoliitto.

Suomi oli ainoa maa, joka esitti varauksia Neuvostoliiton kansainliiton jäsenyydelle syksyllä 1934.

Ensimmäisen tasavallan virallista politiikkaa Neuvostoliittoa vastaan leimasi syvä epäluuloisuus ja laaja epävirrallista julkisuutta epäluulon ohella katkeruus ja vihamielisyys.

Maailmansota puhkesi Euroopassa Saksan hyökättyä Puolaan. Tällöin neuvostohallitus ehdotti Suomelle neuvottelujen alkamista uudelleen. Nämä eivät kuitenkaan johtaneet tuloksiin, ja kun neuvottelut katkesivat marraskuussa 1939, maiden välillä jouduttiin sotaan – alkoi talvisota. Jo talvisodan edellä oli Suomessa toimeenpantu ylimääräiset kertausharjoitukset, jotka muodostuivat liikekannallepanoksi. Neuvostoarmeijan edettyä Suomi suostui maalliskuussa 1940 rauhaan, johon sisältyi alueluovutuksia.

Mutta hallitsevien suhtautuminen Neuvostoliittoon ei muuttunut, vaan esim. Suomen ja Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura lakkautettiin ja sen johto pidätettiin.

Sen sijaan sitten suhteet Saksaan lujittuivat: syksyllä 1940 solmittiin ”kauttakulkusopimukset” Suomen ja Saksan välillä. Tästä sopimuksesta päätti pieni sisäpiiri, ilman että edes koko hallitus puhumattakaan eduskunnasta olisi asiasta tiennyt. Risto Ryti tuli presidentiksi Kallion jälkeen ja vuoden 1941 alussa muodostettiin uusi saksalaismielinen hallitus J.W. Rangellin johdolla; hallituksessa oli myös IKL:n edustaja mukana.

Jatkosota alkoi.

487
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 05. 01. 2006 18:06 »
Quote from: foliohattu on 05. 01. 2006 11:11

Sotaveteraaneihin kohdistui vasemmistolaisten halveksunta, tätä et voi kiistää.
Väität Suomen hyötyneen taloudellisesti sodankäynnistä. Miten voit väittää suunnatonta inhimillisiä ja taloudellista katastrofia bisnekseksi?




Sotaherrat eivät tulleet mukaan Rintamaveteraani liittoon, koska siellä oli tavallisia rintamasotilaita.

Rintamaveteraanit olivat tavallisia sotilaita. He joutuivat todella kokemaan kauheuksia ja paljon oli ihmisiä, jotka eivät koskaan sieltä selvinneet.
Sitten oli toinen järjestö, jossa oli niin sanottuja sotaherroja eli sotaveteraaniliitto. Tätä järjestöä ei vasemmisto katsonut suopeasti.

Ei Suomen valtio hyötynyt sodista, vaan yksityiset suuryritykset. Sota on liiketoimintaa yrityksille.
Yksi esimerkki löytyy täältä Vaasan seudulta, iso muovialan yritys. Mutta en sano siitä tällä palstalla enempää.

Jos satuitte katsomaan TV 1 keskiviikko iltana, sieltä tuli hyvä ohjelma USA:n sotateollisuudesta kuinka sillä on koko poliittinen kenttä hallussa. USA:n varapresidentti on yhden ison aseita valmistavan yrityksen omistaja. Yksityiset aseyristysjohtajat, jopa käynnistävät sotia. Liiketoiminta on pyörittävä, ruumista viis!

Fasistisessa Saksassa suurteollisuus oli Hitlerin joukkojen ja Natsien tärkein tukija.


488
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 04. 01. 2006 21:09 »
Quote from: foliohattu on 04. 01. 2006 20:08

Minä uskon vahvasti siihen, että historiallinen vasen/oikea tai porvaristo/proletariaatti ajattelu jää kokonaan pois. Maailma muuttuu. Vanhaan ei ole paluuta (toivottavasti). Maailma ei ole mustavalkoinen. Meillä on tulevaisuudessa aivan erilaiset haasteet edessämme. Aika näyttää olemmeko niin onnekkaita, että saamme muuttua ja kehittyä rauhassa vai tulevatko muutokset suurten mullistusten ja sotien saattelemana. Vanhaan takertuminen viittaa enemmän jälkimmäiseen.

Ei ollut sotaveteraanien syytä ne kärsimykset mitä he joutuivat kokemaan sotarintamalla. Syypäitä olivat ne poliittiset voimat, jotka olivat tuon ajan sisä- ja ulkopolitiikasta vastuussa. Ryti, Mannerheim, Tanner ym. sotasyylliset.

Ei nykyään ihannoida sotaveteraaneja, vaan sitä poliittista eliittiä, joka oli tuolloin johdossa, kuten Ryti, Mannerheim mm.

Mutta toisaalta taustalla oli maamme talouselämä ”kapitalistit”. Sodilla kuten tunnettua tehdään bisnestä.

Suomi jakautuu edelleen pääluokkiin työväenluokka ja omistavaluokka porvaristo. Suomi on siis kapitalistinen maa. Tuotantovälineitä omistamaton työväenluokka on edelleen olemassa.

Mikään ei ole muuttunut pääyhteiskuntaluokkien osalta Suomalaisessa kapitalismissa, vain poliittinen vasemmisto on hampaaton.

Tämän ajan silmiinpistävä piirre on poliittisen oikeisto laaja aktiivisuus ja usko ideologiaansa. 

Ainut myönteinen asia on, että maan presidentiksi heistä ei onneksi ole. Vasemmistolainen Tarja Halonen on hyvä lukko siihen ja hän jatkaa ainakin vielä yhden kauden.


489
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 04. 01. 2006 20:08 »
Quote from: foliohattu on 04. 01. 2006 19:07
Vaikka olen sinua nuorempi, väitän olevani sen verran viisaampi, että ymmärrän asioilla olevan kaksi puolta. Nämä eivät ole hyvä ja paha, kuten esität.

Historian tulkinta ja poliittinen hurmos on paras pitää erillään, eikä se tässä keskustelussa näytä onnistuvan.



Lue nyt vaikka Urho Kekkosen näkemykset Suomen sisäpoliittisista asioista, ennen tuhoisia sotia.

Vuoden 1944 jälkeen Suomessa alkoi aivan päinvastainen kehitys kuin ennen sotia.

Vuosiluvuilla ja henkilönimillä ei voi ymmärtää tapahtuneita poliittisia asioita maassamme ja maailmalla. Ne tietenkin ovat merkkejä, koska sota alkoi ja päättyi mm.

Tämän ajan politiikka on todella oikeistolaista ja se on selvää, että sotatapahtumille annetaan toinen tulkinta.

Mutta tätä nykymenoa jatkuu aikansa. Sen jälkeen historiaa tarkastellaan toisesta poliittisesta näkökulmasta, vasemmistolaisemmin.

490
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 04. 01. 2006 18:06 »
Quote from: syntyperainen on 04. 01. 2006 18:06
Kerroppa nyt Kolmonen oma versiosi talvisodan syttymisen syystä. Kerro myös se kuinka N-litto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939. Kerro myös se kuinka YK: n edeltäjä Kansalinliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäääjänä.

Kehottaisin tutustumaan siihen ilmapiiriin mikä Suomessa vallitsi ennen kohtalokkaita sotia.

Suomessa pyrittiin tukahduttamaan kaikki demokraattinen toiminta, oikeastaan vuodesta 1918 alkaen ja päättyen vuoteen 1944. Suomessa riehuivat fasistiset voimat näkyvästi. Oli Lapuanliikettä, IKL, Suojeluskuntia, Akateemista Karjalaseuraa ym.
Työväentaloja poltettiin, vasemmistolaisia ihmisiä vainottiin ja muilutettiin Venäjän rajalle mm.

Vihamielisyys Neuvostoliittoa kohtaan oli yleistä. Joten ei ole ollenkaan ihme, että tämä sisäpolitiikka sitten johti sotiin ja lopuksi liittoon fasistisen Saksan kanssa.

Talvi ja jatkosodilla ei ole mitään eroa, ne olivat samaa sotapolitiikkaa.

Talvisotaan saatiin vielä työväestökin SAK ja työnantajien ylätason sopimuksella ”narrattua” mukaan.


491
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 04. 01. 2006 15:03 »
Quote from: Kike_B on 04. 01. 2006 11:11
Eikä saa unohtaa Ribbentropp-Molotov sopimusta, missä Suomesta tehtiin Neuvostoliiton intressialue. Älä unohda että Suomi taisteli Saksan aseveljenä vasta Jatkosodan aikana, ei Talvisodan. Mainita voi että Suomi yritti liittoutua pohjoismaitten kanssa ensin, mutta tämä yritys epäonnistui Neuvostoliiton protestejen vuoksi ja myös sen takia että Saksa miehitti Tanskan ja Norjan.

Neuvostoliitto valmistautui siihen, että fasistinen Saksa tulee hyökkäämään heidän kimppuun.

Ribbentropp-Molotov sopimuksella Neuvostoliitto haki lisä aikaa varustautumiseen, tulevaa Saksan hyökkäystä vastaan.
Siinä sopimuksessa pienellä suomella ei ole mitään merkitystä, paitsi se, että Suomi oli Saksalaisten ystävä.
Suomen suhde Saksaan alkoi jo 1918 ja jatkui aina siihen asti kun Suomi irtautui 1944 Saksasta.

Neuvostoliitolla ei olisi ollut mitään sitä vastaan, että Pohjoismaat kaikki, olisivat olleet Saksan vastaisella rintamalla. Mutta kun Suomi liittoutui fasistisen Saksan kanssa, se oli pahasta.

Suomi oli ainut Pohjoismaa, joka oli liitossa fasistisen Saksan kanssa.



492
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 03. 01. 2006 20:08 »
Quote from: foliohattu on 03. 01. 2006 13:01
Historian vääristelyä ei tule missään tapauksessa eikä missään muodossa hyväksyä. Historia on ainut asia mikä meistä jää, eikä sitä tule esittää tuleville sukupolville vääristyneenä tai epätodenmukaisena.



Olen täysin samaa mieltä! Jo alkaa riittää maamme historian vääristely.

Entäs ne Aunuksen sotaretket, joita Suomesta tehtiin vieraan maan alueelle?
Aunuksen retki oli heimosodista suurin ja tunnetuin. Se toteutettiin pääasiassa yksityisestä aloitteesta, jääkärien ja aktivistien toimesta, mutta rahoituksesta vastasi valtiovalta. Aunuksen retken pääasiallinen epäonnistumisen syy oli liian vähäiset voimat ja karjalaisten yhteistyöhaluttomuus. mm. Gunnar von Hertzen toivoi Suomen vakinaisen armeijan osallistuvan tapahtumiin. Hallitus käytännössä jätti Aunuksen retkikunnan oman onnensa nojaan kutsuen sitä myöhemmin rauhan tultua "seikkailupolitiikaksi".
Aunuksen retken epäsuora tulos oli, että Porajärvi julisti toiveensa liittyä Suomeen 6. kesäkuuta, kuten Repola oli tehnyt jo 1918. Suomen armeija siirtyi Porajärvelle ja miehitti sen. Tarton rauhassa 1920 Suomi ja Neuvosto-Venäjä sopivat yhteisestä rajasta. Suomi luovutti Repolan ja Porajärven Neuvosto-Venäjälle ja Suomen joukkojen oli vetäydyttävä 14. helmikuuta 1921 mennessä, vastineeksi Petsamon alueesta. Repolan nuori nimismies, heimoaktivisti ja ylioppilas Bobi Sivén (s. 1899) ampui itsensä protestiksi 12. tammikuuta 1921. Akateeminen Karjala-Seura piti luotia myöhemmin lipussaan.
Nämäkin sotaisat tapahtumat johdattivat Suomen liittoon myöhemmin fasistisen Saksan kanssa ja uuteen hyökkäykseen Neuvostoliittoon, mutta sekin epäonnistui ja Suur-Suomi jäi saavuttamatta.

Suomella ”pienenä” maana on sotainen historia.


493
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 29. 12. 2005 20:08 »
Quote from: juhani on 29. 12. 2005 19:07

Tekisi siksi melkein mieli kysyä, miten kansaamme olisi vaaran vuosina pitänyt johtaa, menestykset saavuttaa ja virheet välttää ja miten paljon paremmmin asiat Suomessa sen ansiosta nyt olisivat ?



Kaikki sodat olisi voitu välttää vastaavalla politiikalla, kuin harjoitettiin maassa hävittyjen sotien jälkeen Urho Kekkosen keskustan, kommunistien ja vasemmiston yhteistoiminnalla. Kokoomus ja oikeistodemarit olivat tuolloin sivussa vallankahvasta vuosikymmeniä. Hyvinvointiyhteiskuntaa alettiin rakentaa juuri 1945 jälkeen, joka on merkittävä käännekohta maamme historiassa. Sotiin johtaneet ja 1930 luvulla hallinneet oikeistovoimat olivat sivussa vallankahvasta. He olivat menettäneet uskottavuutensa ja luottamuksen hoitaa yhteiskunnallisia asioita.

EU:sta ei enää kukaan järkevä ”poliitikko” kehtaa puhua juuri mitään. Historioitsijoilla on vielä selvempi kanta siitä miten tulee EU:n käymään. EU on kaatumassa omaan mahdottomuuteensa.

Mutta kuten, kuntienkin yhdistämisestä nähdään, nykyeliitti, uskoo EU:n kaltaiseen suuruuden ekonomiaan. Vastaavat ongelmat tulevat myös kunnallisella tasolla, kuin on nyt EU:ssakin.

Onko näin, että poliittinen eliitti tulee järkiin vain pakon edessä?

Sotiin johtanut 1930 luvun politiikkakin kaatui vasta hävittyyn sotaan!


494
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 28. 12. 2005 21:09 »
Quote from: Eloveena on 28. 12. 2005 10:10

Eikö Kolmosta koskaan ahdista että hän näkee riistäjiä ja lahtareoita kaikkialla ja kaiken aikaa?


Ei ollenkaan, sillä todellisia ”tietoisia” riistäjiä on aika vähän. Ja, että meillä on hyvä presidentti maassa, tekee mielen rauhalliseksi.

Mutta toisaalta paikallispolitiikka kenkuttaa. Jo 14 vuotta on säästetty ja ensivuodelle on tiedossa 2,5 milj. euron säästöt Vaasalaisille.

495
Vaasa / Re: Pohjalainen hämmästyttää tänään!
« on: 28. 12. 2005 20:08 »
Quote from: Sandviken on 28. 12. 2005 19:07

Siis Pohjalisen mielestä julkisen vallan käytön ei tarvitse perustua lakiin? Neukkulan ihannointia?

Kansavallan ottamisesta oikein Perustuslakiin on eduskunta Pohjalaisen mielestä ollut aivan hakoteillä -eikä siitä siis kannata lainkaan välittää. Tyhmä laki.

Surullinen maakuntalehti. Kun argumentit loppuu niin aletaan vääristelemään asioita.

Tämä on tätä päivää Suomessa. Suurenrahan tahtoa on noudatettava. Mustikkamaan kaavassa on kyse ylikansallisen ABB
yhtiön edusta. Tätä vain Pohjalainen kokoomuksen lehtenä puolustaa.

Mutta se, että koko valtuusto on samlla linjalla on jo surkeaa!

496
Sekalaista keskustelua / Re: Historiaa
« on: 28. 12. 2005 20:08 »
Quote from: Rinnewood on 28. 12. 2005 08:08
Eiks tää koko aihe oo jo pikkasen kaukaa haettu..? Paljon todennäköisempi voisi olla sellainen kauhuskenaario että neuvostoliitto olis voittanu sodan ja miehittäny Suomen!


Ei ollenkaan kaukaa. Nyt jo viimein on Suomalaistenkin alettava tutkimaan menneisyyttään, että ymmärtäisi nykyisyyttä.

Näin on Saksassakin alettu tekemään.

Ei Suomi-Saksa mitään torjuntavoittoa hakenut vaan sehän oli hyökkääjä yksine suunnitelmineen.
Tarkoituksena oli tehdä Suur-Suomi.

Sehän on tosi hyvä, että saamme elää vapaassa ja demokraattisessa maassa, missä kaikki voi periaatteessa osallistua edustuksellisen demokratian toimintaan. Näin ei ollut ennen sotia.
Esimerkiksi kommunistit eivät voineet osallistua vapaasti vaaleihin.
Vaan hävitty sota sai aikaan sen, että tavallinen kansakin pääsi maata hallitsemaan.

Ennen sotia ei olisi tullut kuuloonkaan, että Tarja Halosen kaltainen ihminen olisi edes voinut asettua presidentin vaaleissa ehdokkaaksi, saati sitten vielä tulla valituksi. Näin ovat ajat muuttuneet sotien jälkeen. Olihan Urho Kekkonen sotien vastustaja. Tämä olikin suuri ansio, millä hän hankki kansan luottamuksen.


497
Sekalaista keskustelua / Historiaa
« on: 27. 12. 2005 21:09 »
http://www.yle.fi/yle24/videosali/
60 vuotta sotasyyllisyystuomioista-lähetys (Huom! Video on nähtävissä lauantaista 26.11. alkaen.)

Hyvä video katsottavaksi useammaksi kertaa.

Videosta kävi ilmi mm. se, että Mannerheim selvisi sotasyyllisyystuomiosta sillä, että lopetti sodan Neuvostoliittoa vastaan. Samoin se, että Suomi irtaantui fasistisen Saksan liitosta vaikutti siihen, että Mannerheim selvisi ilman mitään tuomiota sotasyyllisyydestään. Julkisanomaton tosiasia on, että Mannerheim oli koko sotaoperaation johtohenkilö.




498
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 23. 12. 2005 19:07 »
Quote from: EX-Vaasalainen on 23. 12. 2005 16:04

Nimenomaan missä ei "torikauppiaiden" tarvitsisi olla sateesssa ja tuiskussa,itsekkin voisi kulkea ilman sateenvarjoa 8)hieno juttu.

Aivan kuin Italiassa, jossa aikoinaan kuninkaalliset olivat rakennuttaneet kaupungilla holvikatuja, niille kaduille joilla liikkuivat. Arvon kuninkaallisten hienot asut ja hipiä ei saanut kastua.

Ei ole ihme kun nuorisomme ei enää kestä armeijaakaan? Mitään epämieluisaa ei kestetä!

499
Sekalaista keskustelua / Historiaa
« on: 23. 12. 2005 19:07 »
Jos, jos historiaa

Haaste kaikille itseään kunnioittaville suomalaisille historian tutkijoille:
Kertokaa meille millainen Suomi olisi tänään, jos liittolaisemme Adolf Hitlerin Saksa olisi voittanut toisen maailmansodan? Jos, jos, jos.

Missä olisivat Gestapon päämaja Helsingissä? Hotelli Kämpissä vai entisen valtiollisen poliisin päämajassa Ratakadulla? Miten olisi sen demokratian laita?

Mikä olisi oman ohranamme, nykyisen Suojelupoliisin asema suhteessa Gestapoon?

500
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 23. 12. 2005 15:03 »
Quote from: EX-Vaasalainen on 23. 12. 2005 09:09

Mikäs torin kattamisessa on vikana, mielestäsi ?

Se hävittäisi loputkin kauppatorista. Jokaisessa kaupungissa maassamme on tori.

Haluatko, että Vaasa olisi sellainen kaupungi missä ei ole avointa kauppatoria?


501
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 22. 12. 2005 20:08 »
Quote from: EX-Vaasalainen on 22. 12. 2005 18:06

Höpö höpö Kolmonen, eikös toria alettu kehittä sen vuoksi kun siellä ei ketään ollut eikä viihtynyt.


Alkujaan oli tarkoitus rakentaa parkkitaloja 2 kpl torin läheisyyteen. Mutta se jäi. Sitten rakennettiin parkkialue torin alle.

Parkkialueen lisäämisestä keskustaan, lähtivät torin muutostyöt.

No nyt on sitten parkkialue torin alla. Voi kulkea sisältä, sisälle eivät varpaat kastu!
Seuraava vai on oletettavasti torin katon rakentaminen.

Ja kaikki tämä vain kuluttamisen vuoksi! Mihin me ihmiset olemme menossa? Missä on meidän sivistys?



502
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 20. 12. 2005 21:09 »
Quote from: kirves on 20. 12. 2005 21:09
Tuskin torilta torikauppiaat rakentamisen vuoksi mihinkään ovat kadonneet vaan kun asiakkaat ostavat samat tavarat marketista ja lämpimistä sisätiloista halvemmalla, niin minkäs teet!

 Kehitys kehittyy, nääs!

Mutta kyllähän se on, joka toiminnan kanssa vähän niin, että jos tulee katkos toimintaan, niin se pakkaa sitten sen jälkeen hiipua.

503
Yleistä keskustelua / Re: Valtuuston juhlapäätös - ideoita
« on: 20. 12. 2005 14:02 »
Quote from: pentti suksi on 19. 12. 2005 21:09
Pentti, Vaasan taloutta on pantu jo 14 vuotta kuntoon!


Mutta kun on kysymys ihmisten palveluista, niin niitä ei voi ajatella yksioikoisen taloudellisesti. Sosiaali, terveys ja kouluasioita ei voida mitatat kuten jonkun yrityksen taloutta. Jos näin tehdään se tarkoittaa aina sitä, että palvelut kärsivät, joko saatavuuden tai laadun osalta. Taloudellista tulosta syntyy, joko tekemällä enemmän työtä tai harventamalla palveluja. Säästöpolitiikalla on juuri tätä tehtykin.

Me ei nyt tarvita mitään konserttisaleja Vaasan, ainakaan niin, että ne resurssit ovat asukkaiden tärkeistä sosiaali, terveys ja koulupalveluista pois.

Silloin kun olin valtuustossa Vaasalla oli talouskunnossa, mutta silloinkin piti säästää ja tehdä alijäämäisiä talousarvioita.

En nyt tiedä tarkaan miten paljon on tällä hetkellä rahastoissa ja osakkeissa Vaasan verovaroja kiinni. Tuolloin kun olin valtuustossa rahastoissa oli isoja summia.


504
Yleistä keskustelua / Re: Valtuuston juhlapäätös - ideoita
« on: 19. 12. 2005 20:08 »
Mitenkähän on auttaako Pukkilan esitys siihen tilanteeseen mikä on sosiaali, terveys ja koulusektorilla? Nyt on säästetty 14 vuotta ja ensivuoden säästöt ovat 2,5 milj. euroa.

Onhan se hyvä, että Vaasaa rakennetaan. Mutta mitenkä hoidetaan ne asukkaiden palvelut kuntoon?

Eikö pitäisi tehdä sellaisia päätöksiä ja tekoja, joista olisi apua palvelulujen laadun, saatavuuden parantamiseen ja vähemmän juhlavia lupauksia.



 

505
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 18. 12. 2005 20:08 »
Quote from: Leena on 22. 11. 2005 12:12
Siinä ilmoitustaulussa voisi olla sellainen ominaisuus että siihen voi jättää kännykällä viestejä.  Esimerkiksi:  "K. heti kotiin, Äiti"

Niin ja iso piirrustustaulu lapsille piirtämistä ja maalaamista varten!

506
Vaasa / Re: Vaasan kaupunkirakenne
« on: 18. 12. 2005 18:06 »
Quote from: Sandviken on 18. 12. 2005 18:06
Pukkilankin puheita valtuuston pöntöstä seuranneena ei tuo nyt kovin yliampuvaa ollut. Kovasti hän on hyökännyt professoreita, ekonomeja ja lääkäreitä vastaan. Maalaisuuden eikä koulutamattomuuden toteaminen tuskin on solvaus? Eikä hänen polittisen sijaintinsa arviointi. Tuo loppuosa oli kai sitä sarkasmia?


Onko asiat loppuneet, kun pitää alkaa juoruilemaan? Tämä on kai sitä henkilöpolitiikkaa!
Siinä ei koulusivistystä tarvita.

507
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 18. 12. 2005 18:06 »
Quote from: ikiteini on 18. 12. 2005 05:05
Vaasalaiset tietysti rakentavat oman kaupunkinsa niinkuin parhaaksi katasovat.  Vaasan kävelykeskusta on upeata kosmetiikkaa ja sisältää hienoja yksityiskohtia ja tyydyttää varmasti suunnittelijoitaan.  Savolaiselle tallaajalle kävelykeskusta on aivanliian tuulinen, autio ja steriili.


Kävelykatu on ihan hyvä ja lisää vain autoista vapaata tilaa keskustaan!

508
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 17. 12. 2005 17:05 »
Quote from: ikiteini on 17. 12. 2005 11:11
Vaasan kävelykeskusta on vain tuulinen aukio, missä ei ihminen toistaan kohtaa, ei edes kiireisempäna lounasaikana.


Savolaisen miehen totemus Vaasan torista on ihan oikea. Näin siinä kävi kun alettiin keskustaa kehittämään. Ihmiset, kauppiaat katosivat torilta ja kävelykadulta. Nyt asiakkaat kiertävät ostosparatiiseissa ympäritoria. Se on ikävä kyllä, joka asian kanssa näin, kun perinnettä aletaan murentamaan. Se häviää. Eli Vaasalainen tori elämäsi hävisi.

509
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 16. 12. 2005 17:05 »
Quote from: Eloveena on 16. 12. 2005 12:12
Reino hyvä
jos kaupungin keskustaa halutaan kehittää niin jonkunhan on maksettava lysti.  Näin se menee:  ensin kerätään rahat kuluttajilta sen jälkeen osa niistä investoidaan mahdollisimman järkevästi ja lasku maksatetaan kuluttjajilla.  Näinhän se menee.  Onko tässä jotain omituista.


Eloveena

Mutta eikö voisi keskustan kehittämisessä huomioida muutakin kuin kaupallisuus? Tuntuu, kun seuraa keskustan kehittämistä, että tuo kaupallisuus on jonkinlainen pakkomielle.

Pitää olla vaihtoehtoja!

Sanot aivan oikein, että ensin kerätään rahat kuluttajilta ja osa investoidaan uuden lisäarvon tuottamiseen ja laskun maksaa kuluttaja. Hyvä! Ei ole sitten mitään omituista. Näin se vain on niin kauan kuin me tässä järjestelmässä eletään. Tämä on kuule sitä Marxilaista ajattelua. Marxin pääomasta saat näistä asioista hyvää oppia.

510
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 14. 12. 2005 18:06 »
Quote from: Eloveena on 14. 12. 2005 05:05

Ei maailma ole niin mustavalkoinen kuin mitä Reino Kolmonen yrittää selittää.  Kyllä kaupalliset palvelut voivat, ja ovatkin, myös laadullisia. Vai mitä mieltä Kolmonen mahtaa olla kirjakaupoista, lehtikioskeista, äänilevykaupoista ja taidegallerioista, nyt esimerkiksi.


 
Aivojen käyttäminen ei ole koskaan turhaa. Ihmisistä aivan liian iso osa käyttää vain lihaksiaan.

Kyllähän se on tunnettu ja paljon tutkittukin asia, että nykyään mainosten tuottamiseen laitetaan rahaa ja ammatti-ihmisten tietotaitoa enemmän kuin laadukkaiden elokuvientuottamiseen.
Hyvänä esimerkkinä on MTV.
Ei joulukuusikaan ole kaunis, jos se on täynnä (rihkamaa) tavaraa. Laatu ei tarkoita, että tavaraa on joka paikka täynnä.

Nyt käydään taistelua rahasta ja siihen liittyy nimenomaan ihmisten kuluttamisen ohjaaminen.  Ihmisten kuluttamista pyritään ohjaamaan ympäristön kautta ja tässä mielessä ilmeisesti myös Vaasan keskustaa pyritään kehittämään. Näin siis rahastus toimii lyhyesti.



511
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 13. 12. 2005 21:09 »
Quote from: Eloveena on 12. 12. 2005 05:05
Yksi keskeinen on minusta se, että kesakusta pysyy asuttuna.  Me emme tarvitse mitään aavekesakustaa.  Asuttu keskusta edellyttää että keskustasa on palveluja lähes vuorokauden ympäri, kohtuuhintaisia asuntoja ja virikkeitä.


Ei nyt ole enää kysymys keskustan osalta asumisesta. Vaan keskustan kaupallistamisesta. Onko se kaupungin elävöittämistä? Antaako se laadukkaita virikkeitä asukkaille? Vai onko tarkoitus vain antaa virikkeitä, miten aina vain voisi kehittää kuluttamistaan?

Ei kaupalliset mainokset, osteleminen ja tavaroiden kautta eläminen todellakaan kehitä ihmistä laadukkaasti.

Mutta jos nyt vaikka menee kirjastoon on aivat eri juttu. Laadukasta kuttuuria lisää keskustan tuntumaan!
 

512
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 10. 12. 2005 18:06 »
Nyt sitten alkaa näkymään tuloksia siitä, mitä sai aikaan toriparkin rakentaminen.

Tavallinen torikaupankäynti katosi. Tilalle on tullut Rewel centerin liikekeskukset ja muut ostosparatiisit. Keskusta on nyt yhtä ostosparatiisia. Takaisin ei tietenkään ole enää paluuta. Seuraava vaihe on ilmeisesti torin kattaminen ja koko torialueen hyödyntäminen kaupalliseen toimintaan.

Itse en ole enää aikoin käynyt koko keskustassa, kuin ohimennen. Ei kiinnosta tavaroiden ihailu, eikä tyhjänpäiväinen oleilu. Ostan sen mitä on tarpeen. Ne tuotteet löytyvät lähempää.

 




513
Yleistä keskustelua / Re: Pohjalainen
« on: 19. 11. 2005 18:06 »
Quote from: juhani on 15. 11. 2005 10:10
Kiitos Pohjalaiselle jatkuvasta pyrkimyksestä parempaan ja onnea eteenpäin.   Paikkaseudun yleisten yhteisten etujen ajaminen, uusien ideoiden etsiminen ja kokeilu lienevät rehellisyyden ja kohtuullisen räväkkyyden ohella hyvät kenot tehdä lehdestä kiinnostava, kannattava ja jopa merkittävä.  Päätoimittajan palstakin on nykyisissä käsissä kiinnostavaa luettavaa niin kannattajille kuin varmaan myös vastustajille.

Pohjalainen on todella edistynyt kaupallisuuden suuntaan mittavan askeleen. Pääkirjoituksetkin alkavat olemaan muuta kuin politiikkaa! Kuten tänään esimerkiksi kerrottiin Hennes&Mauritzin vaatemallistosta.
Toisaalta samasuunta on menossa Yleisradiossakin, jossa omaaohjelmatuotantoa ajetaan alas ja yt-neuvottelujen mukaan tullaan irtisanomaan 100 työntekijää.

Tämän jälkeen ylen ohjelmatuotanto muuttuu samanlaiseksi kansainvälisesten ohjelmaformaattien toisteluksi kuin mitä kaupalliset kanavat jo nyt ovat.

Kyllä nyt olisi tässäkin asiassa kansalaisten lähdettävä henkisesti köydyttävää kaupallisuutta vastaan.
Mutta toisaalta tiedonvälitys kapitalismissa ei voi olla muuta kuin liiketoimintaa!

Pages: 1 ... 11 12 [13]