Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Pentti Tarpio

Pages: [1] 2
1
Vaasa / Vs: Kuseeko kaupunkisuunnittelu kintuilleen?
« on: 20. 04. 2011 16:04 »
13 kuukautta sitten (29.03.2010) jättämäni kaavoitushakemuksen liitteenä on kolmen kiinteistön valtakirja. Neljäs, eli Radissonkiinteistö on ilmoittanut, ettei se ole hanketta vastaan, mutta ei tässä vaiheessa osallistu siihen. Hakemus on muutettu koskemaan muita kolmea kiinteistöä ja korttelin palokatualuetta sekä paikoitustilojen (600-800 autopaikkaa) louhimista Vaasanpuistikon alle.

Neuvottelut kaupungin kanssa jatkuvat ja toivomme pääsevämme pikimmiten myönteiseen yhteistyöhön kaavoitustyössä.

Pentti Tarpio

2
Vaasa / Vs: Vaasalaiset liikenteessä.
« on: 07. 07. 2010 08:08 »
Halpa-Halli, Huoneistokeskus ja Galleria Wasa ovat toistuvasti pyytäneet kaupungilta liikennejärjestelyjä, jotka mahdollistaisivat sujuvan liikenteen kortteliin. Turhaan!

Nyt kääntyminen Asemakadulta etelän suunnasta on kielletty. Samoin Vaasanpuistikolta lännestä tultaessa. Ongelma voidaan ratkaista monella tapaa. Eikä ratkaisuvaihtoehdot olisi edes kalliita toteuttaa.

Asiasta on kirjelmöity useita kertoja vuosien mittaan, mutta mitään ei tapahdu. Kirjeisiin ei edes vaivauduta vastaamaan!

3
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 05. 06. 2010 19:07 »
Miten on mahdollista, ettei Selkämeren sairaalan "luovutushanke" Kristiinankaupungille herätä enempää keskustelua. Onko Vaasan veronmaksajille yhdentekevää minne miljoona euroa vaasalaisten ikiomia verovaroja siirretään sairaanhoitopiirin toimesta? Eikö näille varoille todellakaan löydy sellaista hyödyllistä  käyttökohdetta, joka palvelisi vaasalaisia itseään? Onko esimerkiksi vanhushuolto niin mallikkaasti hoidettu, ettei siihen tarvittaisi lisää varoja?

Miksi kansa on niin äärettömän passiivista ja välinpitämätöntä? On varmaa, että tällainen meno jatkuu jos kukaan ei halua "huomata" mitään ja sanoa päättäjille, että nyt riittää!

Olen tehnyt tutkimuspyynnön asiasta poliisille koska ainakaan minun moraalini ei hyväksy sellaista kähmintää, mitä tämän asian yhteydessä on tehty. Tutustukaa asiaan tämän keskustelun aikaisemmista kirjoituksista. Tutkimuspyyntö ja päättäjille toimitettu päätösesityksen analyysi ovat kohdassa #392. Kysykää minulta jos haluatte lisätietoja!

4
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 05. 2010 05:05 »
Kyllä minua itseänikin hämmästyttää tutkimuspyyntöni saama laimea vastaanotto tiedotusvälineiden ja päättäjien keskuudessa. Ei noissa papereissa niin paljon luettavaa ole, että niihin tutustuminen olisi ylivoimainen suoritus.

Vaietaanko siksi, että luullaan asiaan tutustumisen olevan kannanotto Kondiksen puolesta? Eikö tajuta, että tutkimuspyynnössä ei puhuta sanaakaan Kondiksesta? Siinä on kysy yksinomaan julkisen hallinnon hoitamistavasta ja sairaanhoitopiirin varojen käytöstä!

Ydinkysymys on selvittää onko sairaanhoitopiirin peruspääoman kirjauskäytännöllä ja sen omaisuuden omistajuudella sellainen yhteys, joka on jo vuosia ollut käytäntö.

Malmin sairaalan ja Helenan sairaalan kohdalla on menetelty samalla tavalla kuin nyt aiotaan tehdä Selkämeren sairaalan kohdalla. Rahat aiotaan jakaa parikymmentä vuotta sitten sairaalan sairaanhoitopiirille myyneille ja jo silloin rahansa saaneille kunnille.

Vahingon kärsisivät muut sairaanhoitopiirin jäsenkunnat, Vaasa suurimpana noin miljoona euroa!

Luulisi kiinnostavan Vaasan virkamiehiä ja päättäjiä, mutta ei! Tuollaisen rahasumman takia kaupungin kannattaisi Osalan ehdotuksen mukaisesti tilata asiasta lausunto hyvältä ja kokeneelta julkisen hallinnon tilintarkastajalta.

5
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 24. 05. 2010 12:12 »
Poliisille jättämäni tutkimuspyyntö sisältää liitteitä, joita ei vielä ole liitetty tähän keskusteluun. Niistä eniten asiaa valaiseva on sairaanhoitopiirin hallituksen kokousta ennen tekemäni muistio (tutkimuspyynnön liite 2), jossa Selkämeren sairaalan luovutusta koskeva esitys kommentoidaan kohta kohdalta. Muistio toimitettiin muutama päivä ennen kokousta Vaasan kaupunginhallituksen ja Mustasaaren kunnanvaltuuston puheenjohtajille toivomuksella, että he, voidakseen evästää omia edustajiaan hallituksessa, tutkituttaisivat ennen kokousta esityksessä olevat virheet, omistusjärjestelyt ja rahasiirrot.

http://www.netikka.net/strahlky/selkameren_sairaalan_luovutus2.pdf

Lukekaa ja ihmetelkää miten meitä hallitaan! Ja miten pelkästään näiden kahden kunnan verorahoja siirretään yli miljoona euroa Kristiinankaupungille ja muille kunnille, joille ne eivät kuulu.
Tämä on keskeinen syy sille, että tein tutkimuspyynnön poliisille!


http://www.netikka.net/strahlky/tukimuspyynto_18052010.pdf

Sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksessa 30.04.2010 § 62 Hellevi Lohva yritti saada asian pöydälle, jotta selvitettäisiin sen juridisia taustoja. Hän ei saanut kannatusta, joten asia hyväksyttiin esittelyn mukaisena. Hellevi Lohva merkitsi eriävän mielipiteensä päätökseen.

Sairaanhoitopiirin hallituksen pöytäkirja30.04.2010 § 62 on nähtävissä sairaanhoitopiirin sivuilla.

6
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 15. 09. 2009 16:04 »
Vaasan kaupunki julisti tänään 3.000.000 euron säästämistavoitteen. Selkämeren sairaalan myynti Kondikselle antaisi jo yli 10 prosenttia tavoitteesta.

7
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 13. 09. 2009 16:04 »
Pohjalaisen kirjoituksessa Göran Honga puhuu ristiriitaisia:

Ensin hän toteaa sairaanhoitopiirin omistavan Selkämeren sairaalan kokonaan 100 prosenttisesti, mutta väittää sitten heti perään mahdollisen tasearvon ylittävän voiton jaettavan jonkin vanhan omistuksen suhteessa.

Ollaanko tässä taas jakamassa sairaanhoitopiirin rahoja "vanhoille" omistajille ja jättämässä "uudet omistajat nuolemaan näppejään?


Noinhan tuossa jutussa todella lukee. Asiaa ei kuitenkaan liene helppo tulkita koska  Honga itsekin mainitsee jutun lopussa, että mahdollisen voiton käytöstä ei ole päätöstä.

Palaan asiaan lähipäivinä kun olemme ehtineet selvitellä mitä sairaalan aikaisemmissa omistusvaiheissa on todellisuudessa tapahtunut ja sovittu. Tällä hetkellä en usko sellaiseen tulkintaan, että sairaalan lähes 20 vuotta sitten myyneillä aikaisemmilla omistajilla olisi jonkinlaista oikeutta tämän hetkiseen myyntivoittoon.

Väittämä ei perustu mihinkään tiedossa olevaan päätökseen, sopimukseen tai säännökseen.

Laki erikoissairaanhoidosta astui voimaan 01.01.1991. Lain astuttua voimaan, teki Vaasan sairaanhoitopiiri sopimuksen Selkämeren sairaalan ylläpitämisestä yhteisenä sairaalana.  Sairaala siirtyi järjestelyjen yhteydessä kokonaisuudessaan Vaasan sairaanhoitopiirin omistukseen yhteensä 25.632.572 markan (n. 4,3 miljoonan euron) kauppahinnasta. On huomioitava, että kiinteistökauppa on todennäköisesti sisältänyt myös myöhemmin vuonna 2005 Kristiinankaupungille luovutetun Helenan sairaalan tontteineen.

Myyjäkunnista Kristiinankaupunki, Kaskinen ja Närpiö liittyivät jäseniksi Vaasan sairaanhoitopiiriin. Isojoki, Karijoki, Kauhajoki, Ilmajoki, Kurikka ja Teuva liittyivät jäseniksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriin, mutta jäivät sen lisäksi osajäseniksi myös Vaasan sairaanhoitopiiriin.

Kaikkien näiden kuntien kanssa tehtiin sopimukset sairaalan myynnistä ja kauppahinnan maksamisesta lain edellyttämällä tavalla tasaerinä kymmenen vuoden aikana.

Kristiinankaupungin ja sairaanhoitopiirin välisen sopimuksen käsittely tapahtui kaupunginvaltuustossa 15.06.1995 §49. Sen mukaan kauppahinta oli Kristiinankaupungin osalta 27/90 osaa, eli 7.689.758,10 mk ( n. 1,29 miljoonaa euroa).

Kristiinankaupunki ja kaikki muutkin myyjäkunnat ovat selvityksen mukaan saaneet maksun sairaalasta tasaerin kymmenen vuoden aikana sopimusten mukaisesti.

1. Väitteet siitä, että Kristiinankaupunki edelleenkin omistaisi sairaalaa, ovat perättömiä.
2. Kristiinankaupungilla ei myöskään ole minkäänlaista etuosto-oikeutta.
3. Eikä Kristiinankaupunki tai mikään muukaan "vanhoista omistajakunnista" ole oikeutettu mihinkään etuoikeutettuun asemaan sairaalan "myyntivoiton" suhteen.


Näiden väitteiden esittäjät ovat perustelleet käsitystään sairaanhoitopiirin peruspääomalaskelmilla, joilla ei ole mitään tekemistä sairaanhoitopiirin yksittäisen varallisuuserän omistamisen kanssa.
Väitteet on esitetty yksinomaan siksi, että saataisiin estettyä Vaasan kaupungin ja muiden todella suurten sairaanhoitopiirin omistajatahojen mielenkiinnon herääminen.

Eli kuten Pohjalaisen jutussa esitettiin: "Vaasan kaupungin osuus Selkämeren sairaalan peruspääomasta on noin 1 prosentti noin 57 000 euroa". Voiko selvemmin sanoa, että mitäs te siellä Vaasassa turhaa vaivaudutte!

8
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 11. 09. 2009 17:05 »
Pohjalaisen kirjoituksessa Göran Honga puhuu ristiriitaisia:

Ensin hän toteaa sairaanhoitopiirin omistavan Selkämeren sairaalan kokonaan 100 prosenttisesti, mutta väittää sitten heti perään mahdollisen tasearvon ylittävän voiton jaettavan jonkin vanhan omistuksen suhteessa.

Ollaanko tässä taas jakamassa sairaanhoitopiirin rahoja "vanhoille" omistajille ja jättämässä "uudet omistajat nuolemaan näppejään?


Noinhan tuossa jutussa todella lukee. Asiaa ei kuitenkaan liene helppo tulkita koska  Honga itsekin mainitsee jutun lopussa, että mahdollisen voiton käytöstä ei ole päätöstä.

Palaan asiaan lähipäivinä kun olemme ehtineet selvitellä mitä sairaalan aikaisemmissa omistusvaiheissa on todellisuudessa tapahtunut ja sovittu. Tällä hetkellä en usko sellaiseen tulkintaan, että sairaalan lähes 20 vuotta sitten myyneillä aikaisemmilla omistajilla olisi jonkinlaista oikeutta tämän hetkiseen myyntivoittoon.

9
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 09. 09. 2009 07:07 »
Kondis-hanke oli tänään esillä laajasti Pohjalaisessa. Kuten kirjoituksesta ilmenee, on se juuttunut Kristiinankaupungissakin juonittelun rattaisiin. Olen kiitollinen siitä, että Pohjalaisen toimittaja Sirpa Sainio raotti näytelmän esirippua hyvällä kirjoituksellaan.

Itse ihmettelen sitä miiten on mahdollista, että sairaanhoitopiiri tuntuu olemaan valmis kohtelemaan omia jäsenkuntiaan epätasa-arvoisesti.  Sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga sanoo kirjoituksessa, ettei kenenkään ole pakko myydä omaisuuttaan. Pitää paikkansa. Mikäli sairaalaa ei myydä Kondikselle vaan sensijaan huomattavasti alemman tarjouksen tehneelle Kristiinankaupungille, rikotaan jäsenkuntien tasapuolista kohtelua räikeästi. Pelkästään Vaasan kaupungin veronmaksajille koituisi maksettavaksi 300.000 - 400.000 euron tappio saamatta jääneestä korkeammasta kauppasummasta. Muut jäsenkunnat menettäisivät lisäksi yhteensä saman verran. Sitä ei kuntalain mukaan yksinkertaisesti saa tapahtua. Nykylaman aikana kunnilla olisi varmaan näille rahoille parempaakin käyttöä.

Göran Honga vähättelee Vaasan kaupungin osuutta (n. 1%) Selkämeren sairaalan peruspääomasta. Vaasan kaupungilla on kuitenkin vastuullaan yli puolet sairaanhoitopiirin budjetista. Suurimpana kuntana Vaasan kaupungin maksuosuus on puolet menetetystä kauppasummasta, eli noin 300.000 - 400.000 euroa. Mustasaarellakin 50.000 - 100.000 euroa.

Kuntalain mukaan kuntia on kohdeltava tasapuolisesti. Myös Kondis odottaa reilua ja tasapuolista kohtelua.


10
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 23. 06. 2009 08:08 »
Minulla on ollut tilaisuus tutustua sairaanhoitopiirin tilinpäätökseen 2008. Lähes 100-sivuinen kirja, joka on normaalien tilinpäätöstietojen lisäksi täynnä erilaisia tilastoja ja taulukoita, joita ei selitetä mitenkään. Monimutkaista!

Kuinkahan moni sairaanhoitopiirin luottamusmiehistä todellisuudessa ymmärtää tilinpäätöksestä paljoakaan? Pitääkö asioista tehdä niin monimutkaisia?

11
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 18. 06. 2009 07:07 »

Sairaanhoitopiirin hallitus on laittanut Selkämeren sairaalan yleiseen myyntiin. Kondis on tehnyt siitä 1,82 Meuron tarjouksen eikä voi hyväksyä sitä, että kuntayhtymän omistama sairaala myydään sen tarjoukseen verrattuna alihintaan ja huonommilla ehdoilla millekään taholle. Vielä vähemmän jos alihintaan myynnin halukkuus perustuu virheellisesti ruokittuun omistajuuskäsitteeseen tai väärään puoluesolidaarisuuteen!


Tuon edellisen analyysini jälkeen sairaanhoitopiirin valtuusto kokoontui 15.06.2009, jolloin sairaanhoitopiirin johtaja Göran Honga on, vastauksena Tapio Osalan kysymykseen, lopultakin selkein sanoin ilmoittanut valtuustolle, että sairaala on 100%:sti sairaanhoitopiirin omistama. Samalla hän on vahvistanut sen, että Selkämeren sairaalan peruspääomalaskelmilla ei ole mitään tekemistä omistajuuskysymyksen kanssa.

Täten Kristiinankaupungin juonittelulta putosi pohja pois. He onnistuivat syksyllä 2006 huijaamaan sairaanhoitopiiriä ostamalla siltä Helenan sairaalan hinnalla, josta virheellisesti vähennettiin "heidän omistusosuutensa" 38%. Kristiinankaupunki myi silloin Helenan sairaalan saman tien yksityiselle Neurocity Oy:lle.

Sairaanhoitopiirin päätösvalta on RKP:lla. Sinänsä sen kuuluisi olla Vaasan kaupungilla, joka väestömääränsä perusteella maksaa puolet sairaanhoitopiirin kuluista. Vaasan kaupungin päätösvaltaa on kuitenkin jouduttu leikkaamaan siten, että valtuuston 35:stä jäsenestä vain neljä on vaasalaista. Tällä on estetty ison kaupungin monipuoluejärjestelmän ylivalta sairaanhoitopiirin hallinnossa. Seurauksena on kuitenkin ollut yhden puolueen (RKP) ehdoton ylivalta, jota se estoitta käyttää.

Nyt ruotsinkielisten ryhmä haluaa myydä Selkämeren sairaalan "kaverilleen" Kristiinankaupungille noin puolella hinnalla siitä mitä Kondis on tarjonnut. Kun "osaomistajuudella" huijaaminen ei enää onnistu, on hihasta vedetty yritysvihamielisyys. Viimeisin väite onkin, ettei yhteiskunnan varoin rakennettua sairaalaa saa myydä yksityiselle yritykselle!

Väitehän on sinänsä täysin järjetön. Miten Helenan sairaala voitiin saman tien (juuri Kristiinankaupungin toimesta) myydä yksityiselle yritykselle? Miten tarpeettomaksi jäänyttä kuntien ja valtion omaisuutta voidaan kaiken aikaa realisoida juuri myymällä sitä yksityiselle taholle? Miksi se olisi juuri Kristiinankaupungissa kiellettyä tai moraalitonta?

Me Kondiksessa olemme valmiit onnittelemaan Kristiinankaupunkia sairaalan ostamisesta mikäli sen tarjoama kauppahinta on suurempi kuin Kondiksen tarjoama hinta ja mikäli kauppahinta maksetaan myös käteisellä kaupanteon yhteydessä. Emme hyväksy minkäänlaista hyväveli-kähmintää, jossa sairaala myydään alihintaan Kristiinankaupungille. Se rikkoisi jo kuntalain edellyttämää kuntien tasapuolista kohtelua koska muut kunnat joutuisivat Kristiinankaupungille tehtävän "lahjoituksen" maksumiehiksi.

12
Sekalaista keskustelua / Autokatsastus kallista
« on: 01. 06. 2009 11:11 »
Yhä useampi autoilija tuskastelee autokatsastuksen kalleutta. Viranomaiset keksivät yhä uusia tarkastettavia ja mitattavia kohteita ja katsastusfirmat laittavat lisää hintaa.

Tähän saakka autojen jarrujen kuntoa on mitattu jarrudynamometreillä, mutta nyt uutena tehokatsastuksen kohteena näyttää olevan jarrulevyjen paksuus. Paksuutta mittaillaan innokkaasti ja täysin toimivat jarrut hylätään nyt mikäli paksuus alittaa maahantuojan määrittelemän minimipaksuuden.

Tässä on rajun rahastuksen maku. Onko oikein hylätä katsastuksesta auto, jonka jarrut toimivat moitteetomasti? Hylätä vain siksi, että sen alkuperäisestä 25 mm paksuudesta on kulunut 3 mm! Katsatusyrittäjä hyötyy uusintakatsastuksen maksun ja automaahantuojan "jälkimarkkinointi" pääsee myymään uusia jarrulevyjä varaosahintaan, joka on moninkertainen tarvikehintoihin verrattuna.

13
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 29. 05. 2009 13:01 »
Selkämeren sairaala kiinteistöineen on 100 %:sti Vaasan sairaanhoitopiirin omistama. Sen osoittaa jo vuonna 1992 vahvistettu lainhuutokin. Kuitenkin sairaanhoitopiirin johto on itsekin puhunut "suurista osaomistajista" (Kristiinankaupunki 28%, Närpiö 24% ja Kaskinen 5%) sekoittaen koko omistajuuskäsitteen niin, ettei ole ihmekään, että jotkut Kristiinankaupungin poliitikot ovat käyttäneet tilaisuutta hyväkseen nostaakseen poliittista profiiliaan. Väärillä ja puutteellisilla tiedoilla pyritään luomaan kansanliikettä, joka pakottaisi sairaanhoitopiirin myymään sairaalan 770.000 euron alihintaan Kristiinankaupungille.

Kysymys on ehkä jopa tietoisesti luodusta harhasta. Sekä sairaanhoitopiirin että kuntien päättäjille esitellään sairaanhoitopiirin sisäistä kuntakohtaista luetteloa Selkämeren sairaalan peruspääomasta kertomatta mitenkään mistä siinä on kysymys. Lukijalle jää ymmärrettävistä syistä kuva omistusosuuksista.

Peruspääoma on ikäänkuin kuntien rahasto, jolla sairaanhoitopiiri pystyy yksinkertaistamaan rahaliikennettä omistajakuntiensa kanssa. Kunnan maksut lisäävät kunnan peruspääomaa ja sairaanhoitopiirin hoito- yms. maksujen veloitukset pienentävät sitä.

Kun sairaanhoitopiirit perustettiin 1990-luvun alussa, myivät silloiset Selkämeren sairaalan omistajakunnat sairaalan Vaasan sairaanhoitopiirille. Kauppakirjat laadittiin erikseen jokaisen kunnan kanssa ja kauppahintojen maksuaikatauluista sovittiin sen yhteydessä. Maksutilannetta seuraamaan perustettiin erillinen Selkämeren sairaalan peruspääomaseuranta, jossa kunkin kunnan sairaanhoidon kustannukset kuitattiin vuosittain kauppahinnasta muodostunutta peruspääomaa vastaan.

Sairaanhoitopiirijaon yhteydessä kävi kuitenkin niin, että osa aikaisemmista Selkämeren sairaalan omistajista siirtyikin Seinäjoen sairaanhoitopiirin jäsenkunniksi. Näillä Suupohjan kunnilla oli kuitenkin sairaalan kauppahinta saamatta Vaasan Sairaanhoitopiiriltä ja siksi luotiinkin järjestelmä, jossa nämä kunnat ovat myös osajäsenkuntina Vaasan sairaanhoitopiirissä. Tarkoitus oli myös heidän osaltaan saada niin paljon sairaanhoitopalvelujen käyttöä, että kauppahinta olisi tullut maksetuksi peruspääomaa vastaan. Tämä ei kuitenkaan ole toteutunut. Kaikki muut kunnat ovat sairaalakiinteistön kauppahinnan saaneet, mutta Suupohjan kunnilla on vieläkin yhteensä 768.610 euroa saamisia Vaasan sairaanhoitopiiriltä.

Näitä peruspääomalaskelmia ei tule sekoittaa omistajuuskeskusteluun. Kyse on pelkästään maksuliikenteen seuraamisesta.

Selkämeren sairaalan myyminen on tärkeää Vaasan sairaanhoitopiirille. Se pääsisi eroon noin 700.000 euron vuotuisista ylläpitokuluista ja lisäksi pääsisi purkamaan perussopimuksestaan Suupohjan osajäsenkuntien järjestelmän, joka aiheuttaa ylimääräisiä seurantatoimia, mm. tämän Selkämeren sairaalan peruspääoman seuraamisen.

Sairaanhoitopiirin hallitus on laittanut Selkämeren sairaalan yleiseen myyntiin. Kondis on tehnyt siitä 1,82 Meuron tarjouksen eikä voi hyväksyä sitä, että kuntayhtymän omistama sairaala myydään sen tarjoukseen verrattuna alihintaan ja huonommilla ehdoilla millekään taholle. Vielä vähemmän jos alihintaan myynnin halukkuus perustuu virheellisesti ruokittuun omistajuuskäsitteeseen tai väärään puoluesolidaarisuuteen!


14
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 29. 05. 2009 09:09 »
Ilkan uutisoima Selkämeren sairaalan lautakunta on sairaanhoitopiiria alainen aluelautakunta, jossa sen lähipiiria kuntien edustajat keskustelevat sairaalan asioista. Päälepäsmärinä on Kristiinankaupungin kaupunginhallituksen puheenjohtaja Hans Nybond, sama mies joka puuhastelee sairaalan luovutusta kaupungilleen. On näinollen aivan luonnollista, että Selkämeren sairaalan lautakunta antaa tuollaisen lausunnon. Sairaala siirtyisi sairaanhoitopiirin omistuksesta alihintaan oman alueen kunnalle ja tappion maksaisi pääasiassa sairaanhoitopiirin suurimmat jäsenkunnat Vaasa ja Mustasaari.

Tosin myös Suupohjan suomalaiset kunnat olisivat menettäjiä. Heille on luvattu suhteellinen osuus (27,5%) tasearvon (1,22 Meuroa) ylittävästä kauppahinnan osasta, mikä tarkoittaa, että suupohjan kunnat menettävät 165.000 euroa ellei sairaalaa myydä Kondikselle vaan sen sijaan Kristiinankaupungille1.052 Meuron kauppahintaan.

Joka tapauksessa, myydään sairaala tai ei, Suupohjan kunnat ovat saamassa v. 2009 sairaanhoitopiiriltä Selkämeren sairaalan maksamattomia kauppahintoja yhteensä 768.610 euroa (sairaanhoitopiirin valtuusto 28.11.2008 § 23). Niidenkin osalta maksuvelvollinen on sairaanhoitopiiri, jonka suurimmat jäsenkunnat (=maksajat) ovat Vaasa ja Mustasaari.

Kondis on tarjoutunut maksamaan kauppasumman käteisellä. Kristiinankaupungin tarjouksen koroton maksuaika lisää korkokulut huomioiden tarjousten eron vielä kaksinkertaiseksi edellä esittämästäni.

 

15
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 24. 05. 2009 08:08 »

Nyt sitten vain Kristiinankaupungin kunnanvaltuutettujen pitäisi kertoa, onko Kristiinankaupungilla rahaa ostaa Selkämeren sairaala ja mitä Kristiinankaupunki aikoo ostoksellaan tehdä.

Ennen kaikkea Kristiinankaupungin tulisi korottaa tarjoustaan ja parantaa maksuehtojaan ollakseen kilpailukykyinen. Nyt Kristiinankaupungin tarjous sairaalakiinteistöstä on 770.000 euroa pienempi kuin Kondiksen tarjous ja maksuaika 10 vuotta.

Kondiksen tiimissä on myös hyvät hoiva-alan asiantuntijat, jotka odottavat innolla pääsevänsä tositoimiin.

16
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 23. 05. 2009 07:07 »
http://www.kondis.fi/?q=fi/node/10

"Kondis Finland Oy:llä ei toistaiseksi ole kiinteää palvelupistettä Vaasassa. Tämä johtuu siitä, että toiminta on tähän saakka ollut lähinnä neuvotteluja eri osapuolten kanssa. Kiinteälle toimistolle on kuitenkin varattu tila Tornikeskuksesta. Se otetaan käyttöön välittömästi, kun se toiminnan kannalta on mielekästä."

Eikö Kondiksella ole tulovirtaa liiketoiminnasta lainkaan. Onko Kondis vain paperilla oleva hanke, jolle ollaan vasta etsimässä toimitilaa ja rahoitusta. Milläköhän rahoilla Kondis nyt sitten on ostamassa Selkämeren sairaalaa. Entä onko Kristiinankaupungin kunnalla rahaa ostaa Selkämeren sairaala. Onko koko juttu vain silkkaa hanketta ja aikomusta ilman rahoittajia.

Vaasassa Kondis-hanke on iso ja sen valmistelu ja kaavoittaminen vie vielä aikaa. Valitettavasti...

Sitävastoin Kristiinankaupungin osalta ratkaisu olisi lähempänä. Sielläkin tilojen muutoksiin pitää varautua, mutta toiminta olisi voitu aloittaa vielä tämän kesän aikana mikäli sairaalan myynti olisi edennyt maalis- huhtikuussa sairaanhoitopiirin hallituksen kaavailemassa aikataulussa.

Toivomme voivamme ostaa Selkämeren sairaalan mahdollisimman pikaisesti, jotta ensimmäinen Kondis pääsisi siellä tosi toimiin. Kondis tarjoaa Kristiinaseudulle uusia palveluja, kymmeniä pysyviä työpaikkoja ja kunnille verotuloja.

Selkämeren sairaalan ostorahoitus on kunnossa ja tarjoamamme kauppahinta 1,82 Meuroa maksetaan kokonaisuudessaan käteisellä kaupanteon yhteydessä.

Kondiksia on ajan mittaan tarkoitus rakentaa usealle paikkakunnalle. Kristiinankaupungin ja Vaasan Kondis-hankkeet eivät siten ole toisiaan pois sulkevia projekteja.

17
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 04. 10. 2008 11:11 »
Kondis hanke on peruuttamatta ohi.
Sitä EI enään tule. Piste.

Rest In Peace.


Klaus: Toivottavasti tuo kannanotto ei ole omasi. Kerro jos tiedät noin varmasti joidenkin tahojen halusta lopettaa Kondis-hanke!

Päinvastoin voin kertoa sinulle, että Kondis-hanke voi hyvin. Kaupunginvaltuuston päätös on hankkeelle myönteinen ja tarve on huutava. Lukemattomat ihmiset ovat ilmaisseet odottavansa hankkeen toteutumista mahdollisimman pikaisesti. Ja me toteutamme sen Vaasassa.

Kaupungin ja Kondiksen yhteisen konsultin Saraco Oy:n selvitystyö on käsitelty yhteisessä seminaarissa ja sen yhteydessä on sovittu askelmerkit hankkeen etenemisestä vielä tämän syksyn aikana.

Kondiksen tapaista yhteiskunnallisesti merkittävää hanketta ei enää riitä kaatamaan joidenkin yksittäisten tahojen jarrutus ja sabotointi!

Kondis-hankkeen puolesta

Pentti Tarpio

18
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Sairaanhoidon arvot
« on: 01. 09. 2008 19:07 »
Selvyyden vuoksi on mainittava, että edellä kuvatun tapainen maksujen määrittely ("panttausoikeus") on mahdollista vain kuntien itse järjestämässä tai ostopalveluina hankkimissa vanhusten palveluissa. Ja niiden osalta palvelujen tasoa ja laatua valvoo vain kunta, eli palvelujen tilaaja itse.

Yksityisillä palvelusopimuksilla ei tällaista vanhusten rahastamista voisi edes tehdä ja lisäksi yksityisiä palvelun tarjoajia valvoo lääninhallitukset paljon kireämmin kriteerein kuin kunnat omia palvelujaan.

19
Vaasa / Vaasanpuistikon parkkiluola
« on: 31. 01. 2008 07:07 »
Kondishankkeessa on käynnissä asemakaavoitusta edeltävä selvitysvaihe, jossa suunnittelutoimisto Saraco D&M Oy laatii tarvittavat suunnitelmat. Yksi tämän selvitystyön osa-alue on hankkeen edellyttämät pysäköintijärjestelyt.

Ajatus pysäköinnin sijoittamisesta Vaasanpuistikon alle lähti Vaasalaisia.infon tekemästä kehitysjohtaja Jorma J Pitkämäen henkilöhaastattelusta. Vaasan keskusta tarvitsee lisää pysäköintimahdollisuuksia ja niiden sijoittaminen on järkevintä ratkaista maan alla. Jos asia ratkaistaa pysäköintiluolana, ei rakentaminen edellytä Vaasanpuistikolla olevien putkien, kaapeleiden ja muun tekniikan siirtämistä ja koko työ voidaan toteuttaa tunnelitekniikalla häiritsemättä koko keskustan elämää. Asia ratkennee suunitelmien edetessä.

Vaikka Kondishanke ei ole mikään jättihanke edes Vaasassa esiteltyjen muiden hankkeiden rinnalla, merkitsee se toteutuessaan satojen pysäköintipaikkojen rakentamista sekä velvoitepaikkoina että asiakaspaikkoina. Lisätarvetta tulee vielä Matkakeskuksesta ja muista ydinkeskustan tarpeista. Meillä kaikilla on tällä hetkellä pulaa pysäköintipaikoista.

Hyvät pysäköintijärjestelyt helpottavat myös liikenteen sujumista ratkaisevasti. Siksi suunnitelmat on laadittava huolella. Tarkoitus on esitellä Saraco D&M Oy:n suunnitelmat kaupungille heti niiden valmistuttua lähiviikkojen aikana.

Pentti Tarpio

20
Mustasaari / Re: Mustasaari-Vaasa kuntaliitos
« on: 02. 01. 2008 16:04 »
Minusta Vaasa-Mustasaari kuntaliitoson saatava pikaisesti aikaan. 

Miksi kuntaliitos on saatava aikaan?

Yksinkertainen vastaus kysymykseesi:

Pienessä kunnassa on liikaa itsekästä kyläpolitiikkaa (byapolitik). Päättäjät eivät näe metsää puilta.

21
Mustasaari / Re: Mustasaari-Vaasa kuntaliitos
« on: 31. 12. 2007 13:01 »

Ja niin kuin aikuisten oikeasti, luuleeko joku että Vaasaa kiinnostaa mahdollisen liitoksen jälkeen joku etäinen Karkkimalan kylä edes sen vertaa kuin Mustasaarta, no ei tosiaankaan...


Erehdyt Herkkoo. Jos vähänkään katsot vaasalaisten tapaa hoitaa asioita, niin huomaat, että tapa on vallan toinen. Olen vakuuttunut, että kuntaliitoksen jälkeen asiat sujuvat aivan toisella tavalla. Vaasalle liitetyt alueet ja niiden väestön tyytyväisyys ovat tärkeitä.

Mustasaaren alaisena emme saa mitään vastinetta verorahoillemme.

22
Mustasaari / Re: Mustasaari-Vaasa kuntaliitos
« on: 30. 12. 2007 19:07 »
Asun Mustasaaressa aivan Laihian ja Vähänkyrön rajan tuntumassa. Karkkimalan kylä oli aikoinaan vireä taajama 3-tien varressa. Kylässä oli kaksi kauppaa, koulu ja muutaman sadan metrin päässä Tuovilan rautatieasema. Yhteydet olivat hyvät ja kylä voi hyvin.

50-luvulla tuli ensimmäinen muutos. Valtio siirsi valtatie 3:sen nykyiselle paikalleen. Sinänsä aivan oikein ja järkevää. Tielaitos täydensi muutosta kuorimalla entiseltä 3-tieltä, nykyiseltä Karkkimalantieltä, puolen metrin paksuudelta tien pintaa rakentaakseen sillä rantatien (VT8) nykyiselle paikalleen välillä Riimala-lentokenttä. Sen jälkeen Karkkimalantietie ei enää olekaan ollut koskaan hyvässä kunnossa.

Valtatien siirryttyä elämä kylässä alkoi hiipua. Vuosien mittaan kylä on menettänyt julkisen liikenteensä, niin linja-autot kuin rautatieasemansakin, molemmat kauppansa, työtä antaneet yrityksensä ja koulunsa. Nykyään kylä on rauhallinen asuinpaikka, jossa maanviljelys kukoistaa ja loput asukkaat pendelöivät töissä lähinnä kaupungissa.

Mustasaaren kunta on omilla päätöksillään osallistunut Karkkimalan alasajoon. Palvelut ovat minimissään ja asukkaiden on matkattava parinkymmenen kilometrin päähän kaupunkiin tai Sepänkylään saadakseen palveluja.

Mustasaaren keskustassa kaikki on toisin. Rakennetaan palveluja, puistoja, kevyen liikenteen väyliä, katuvalaistusta jne. Tiet ovat asvaltoituja ja hienossa kunnossa. Takavuosina tällaiset investoinnit rahoitettiin ns. katumaksulla, joka perittiin niiltä, joita nämä rakenteet palvelivatkin. Sitten katumaksu muutettiin kiinteistöveroksi, jota peritään kaikilta kunnan kiinteistöiltä vaikka syrjäkylien asukkaat eivät mitään palveluja tai muutakaan vastinetta kiinteistöverolleen saisikaan!

Mustasaari on alueellisesti iso kunta, joka kehittää keskustaansa ja pohjoisosiaan. Samalla se on unohtanut syrjäkylänsä. Karkkimalan asukkaat ovat ymmärtäneet, etteivät he voi paljoa pyytää. Ainoa toive kunnalle on kunnon tieyhteys eli Karkkimalantien peruskorjaus. Se on sekä valtion että kunnan puolesta jo moneen kertaan luvattu ja yhtä usein nämä lupaukset on unohdettu.

Nykyinen Karkkimalantie toimii tärkeänä Mustasaaren ja Laihian välisenä yhdystienä kahden kielikulttuurin välissä. Tai toimisi, jos se olisi paremmassa kunnossa. Suurimman osan vuodesta tie on täysin kelvottomassa kunnossa.

Mustasaaren kunta puhuu kunnan itsenäisyyden säilyttämisestä. Karkkimalan näkökulmasta puhuisimme pikemminkin päättäjien itsekkyydestä. Omat nurkat pannaan kyllä verorahoilla kuntoon, mutta kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta ei paljoa välitetä.

En anna paljoa arvoa Mustasaaren kunnan itsenäisyydelle. Parasta mitä meille Mustasaaren kunnan keskustan ulkopuolella asuville syrjäkyläisille voisi tarjota, olisi sellainen kuntaliitos, joka tarjoaa palvelujen kehittämisen myöskin syrjäkylille. Se toisi asukkaita ja uutta elämää myöskin meille. Analyyssin kartan mukainen kuntaliitos olisi ratkaisu kylienkin ongelmiin. Kannatan!

23
Valtuuston tietoon / Re: Kuntaliitos Vaasa-Mustasaari
« on: 30. 12. 2007 18:06 »
Asun Mustasaaressa aivan Laihian ja Vähänkyrön rajan tuntumassa. Karkkimalan kylä oli aikoinaan vireä taajama 3-tien varressa. Kylässä oli kaksi kauppaa, koulu ja muutaman sadan metrin päässä Tuovilan rautatieasema. Yhteydet olivat hyvät ja kylä voi hyvin.

50-luvulla tuli ensimmäinen muutos. Valtio siirsi valtatie 3:sen nykyiselle paikalleen. Sinänsä aivan oikein ja järkevää. Tielaitos täydensi muutosta kuorimalla entiseltä 3-tieltä, nykyiseltä Karkkimalantieltä, puolen metrin paksuudelta tien pintaa rakentaakseen sillä rantatien (VT8) nykyiselle paikalleen välillä Riimala-lentokenttä. Sen jälkeen Karkkimalantietie ei enää olekaan ollut koskaan hyvässä kunnossa.

Valtatien siirryttyä elämä kylässä alkoi hiipua. Vuosien mittaan kylä on menettänyt julkisen liikenteensä, niin linja-autot kuin rautatieasemansakin, molemmat kauppansa, työtä antaneet yrityksensä ja koulunsa. Nykyään kylä on rauhallinen asuinpaikka, jossa maanviljelys kukoistaa ja loput asukkaat pendelöivät töissä lähinnä kaupungissa.

Mustasaaren kunta on omilla päätöksillään osallistunut Karkkimalan alasajoon. Palvelut ovat minimissään ja asukkaiden on matkattava parinkymmenen kilometrin päähän kaupunkiin tai Sepänkylään saadakseen palveluja.

Mustasaaren keskustassa kaikki on toisin. Rakennetaan palveluja, puistoja, kevyen liikenteen väyliä, katuvalaistusta jne. Tiet ovat asvaltoituja ja hienossa kunnossa. Takavuosina tällaiset investoinnit rahoitettiin ns. katumaksulla, joka perittiin niiltä, joita nämä rakenteet palvelivatkin. Sitten katumaksu muutettiin kiinteistöveroksi, jota peritään kaikilta kunnan kiinteistöiltä vaikka syrjäkylien asukkaat eivät mitään palveluja tai muutakaan vastinetta kiinteistöverolleen saisikaan!

Mustasaari on alueellisesti iso kunta, joka kehittää keskustaansa ja pohjoisosiaan. Samalla se on unohtanut syrjäkylänsä. Karkkimalan asukkaat ovat ymmärtäneet, etteivät he voi paljoa pyytää. Ainoa toive kunnalle on kunnon tieyhteys eli Karkkimalantien peruskorjaus. Se on sekä valtion että kunnan puolesta jo moneen kertaan luvattu ja yhtä usein nämä lupaukset on unohdettu.

Nykyinen Karkkimalantie toimii tärkeänä Mustasaaren ja Laihian välisenä yhdystienä kahden kielikulttuurin välissä. Tai toimisi, jos se olisi paremmassa kunnossa. Suurimman osan vuodesta tie on täysin kelvottomassa kunnossa.

Mustasaaren kunta puhuu kunnan itsenäisyyden säilyttämisestä. Karkkimalan näkökulmasta puhuisimme pikemminkin päättäjien itsekkyydestä. Omat nurkat pannaan kyllä verorahoilla kuntoon, mutta kuntalaisten tasapuolisesta kohtelusta ei paljoa välitetä.

En anna paljoa arvoa Mustasaaren kunnan itsenäisyydelle. Parasta mitä meille Mustasaaren kunnan keskustan ulkopuolella asuville syrjäkyläisille voisi tarjota, olisi sellainen kuntaliitos, joka tarjoaa palvelujen kehittämisen myöskin syrjäkylille. Se toisi asukkaita ja uutta elämää myöskin meille. Analyyssin kartan mukainen kuntaliitos olisi ratkaisu kylienkin ongelmiin. Kannatan!

24
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 07. 09. 2007 07:07 »
Quote

Kondispalvelutaloihin ei varmaankaan oteta vammaisia vanhuksia?
Sinne pääsee vain ylipirteät ikäihmiset, joilla on rahaa, ostokykyä ja mieltä kulutuselämään.

Quote

Kondis-asunnot tulevat olemaan kohtuuhintaisia omistusasuntoja, joihin pääsee vähintään 55 vuotta täyttänyt seniori. Muita kriteerejä ei ole.

Kondiksessa tulee olemaan myös vuokra-asuntoja.

25
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 28. 08. 2007 08:08 »
Toimittajan työ on monipuolista ja kiireistä. Siksi on ymmärrettävää, että juttuihin tulee toimittajan olettamuksia.

Kondiksen osalta monet palvelujen sopimustekniikkaan liittyvät asiat ovat vielä auki. Hinnoitteluun liittyvät kysymykset sekä palvelujen että asuntojen on mahdollista ratkaista lopullisesti vasta ulkoisten tekijöiden (kaavoituksen ja rakennusoikeuksien hinta, rakennuskustannukset yms.) hinnoittelun selvittyä.

Vakava pyrkimyksemme on tehdä Kondiksesta ikäkeskus kaikille senioreille. Kustannustaso on saatava kohtuulliseksi ja hinnoittelulla tulee varmistaa, ettei Kondiksesta tule vain rikkaiden ulottuvilla oleva palvelumuoto.

26
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 06. 06. 2007 19:07 »

Eikös siinä aiesopimuksessa ollut ihan numerojärjestyksessä menettelytavat miten toimitaan? Myös kaupungin virkamiehet ovat tässä ohittaneet täysin sen marssijärjestyksen, miten kaupungin omien sääntöjen perusteella asiassa pitäisi edetä. Kyllähän se väkisinkin pistää ihmettelemään kun mutkat vedetään yhtäkkiä suoriksi.

Kaupunginhallituksen päätös ilmeisesti tarkoittamastasi aiesopimuksesta löytyy:

http://www.vaasalaisia.info/foorumiapu/Vanha_aiesopimus.pdf

Tutustukaa siihen, niin tiedätte mitä on päätetty...

Tämä aiesopimus oli alku sille prosessille, jota nyt halutaan seuraavaan vaiheeseen (asemakaavan muutoshakemuksen tekemiseen).

Kaupunginhallituksen päätöksessä sanotaan selkeästi, että
a) korttelin kiinteistöt ovat yhdessä sopineet kehittämissuunnitelman teettämisestä alueelleen asemakaavan muutoksen pohjaksi.
b) Päätöksessä kaupunki sitoutui osallistumaan puoliksi kehittämissuunnitelman kustannuksiin, siten, että niitä hyvitetään osasuorituksena myöhemmin laadittavassa maankäyttösopimuksessa.
c) Kiinteistöjen ja kaupungin neuvottelujen lopputulos on kirjattu päätöksen liitteenä olevaksi aiesopimukseksi.

Tärkeimmät kohdat aiesopimuksesta:

Vaasan kaupunki sekä kiinteistöyhtiöt ovat sopineet kehittämissuunnitelman teettämisestä viiteaineistoksi asemakaavan muutoksen pohjaksi.

1. Vaasan kaupunki lupaa käynnistää asemakaavatyön saatuaan kiinteistöjen sitä koskevan asemakaavan muutoshakemuksen.

2. Kehittämissuunnitelman liitteineen sovittiin olevan osa asemakaavan muutoksen valmisteluaineistoa.

3. Vaasan kaupunki sitoutui osaltaan hyvittämään puolet suunnitelman kustannuksista (=puolet 22.000,- eurosta) maankäyttösopimuksen yhteydessä.

6. Maankäyttösopimusta laadittaessa pidetään periaatteena, että kaupungin saamat korvaukset ohjataan alueen liikenneolojen ja infrastruktuurin kehittämiseen maankäyttösopimuksessa määriteltävien ehtojen mukaisesti. (tämä on huomioitu kaupunginhallituksen esityksessä valtuustolle)

Petri: Missä kohtaa tässä nyt sitten on vedetty mutkat suoriksi? Ollaan vasta toteuttamassa kohtaa 1.

Lue kaupunginhallituksen päätös. Se koski vain kehittämissuunnitelman kustannuksiin osallistumista. Se realisoituu jos korttelihanke joskus pääsee asemakaavoitus- ja maankäyttösopimusvaiheeseen. Aiesopimuksessa mainituista kohdista ei ole erimielisyyttä kunhan niitä päästään toteuttamaan.

Korttelin kiinteistöt tarvitsevat selkeän tiedon maankäyttösopimuksen yksikköhinnoista. Olemme vuosien mittaan saaneet eri virkamiehiltä erilaisia vastauksia yksikköhinnaksi. Niiden vastausten mukaan emme voi edetä seuraavaan vaiheeseen, eli tekemään sopimuksessa mainittua asemakaavan muutoshakemusta.

Asemakaavan muutoshakemusta ei ole voinut lähteä tekemään puutteellisten tai ristiriitaisten yksikköhintatietojen perusteella. Kiinteistöjen välisessä sopimuksessa kehittämissuunnitelman jälkeisestä jatkosta sovitaan erikseen. Siihen me tarvitsemme yksikköhinnat, jotta kiinteistöt tietävät mihin sitoutuvat.

Puheet marssijärjestyksestä tai virkamiesmenettelystä poikkeamisesta pitää jättää omaan arvoonsa. Neljän-viiden kiinteistön yhteishankkeessa ei kenelläkään ole varaa ylittää valtuuksiaan.

27
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 31. 05. 2007 13:01 »
Tässä minun laskelmani eri esityksistä:

1. Lumion esitys:

          - liiketilat                                 11065 m2         a 137,50         1.521.437,50
          - asuntilat (Hovioikeudenp. 20)      800 m2         a 110,00             88.000,00
          - Kondis-asunnot                      10497 m2         a   71,50           750.535,50
          - Kondis-palvelutilat                    3054 m2         a   71,50           218,361,00

                                          Lumion esitys yhteensä                         2.578.334,00 euroa

2. Kaupunginhallituksen esitys:

          - liiketilat                                  11065 m2        a 137,50         1.521.437,50
          - asuintilat (Hp 20)                        800 m2        a 110,00             88.000,00
          - Kondis-asunnot                       10497 m2        a   66,00           692.802,00
          - Kondis-palvelutilat                     3054 m2        a     0,00                    0,00

                                         Kaupunginhallituksen esitys yhteensä       2.302.239,00 euroa


Erotus näiden kahden esityksen välillä on siis 276.095,00 euroa

Kaupunginhallituksen esityksen mukaan korttelin kiinteistöt maksavat siis maankäyttömaksuina kaupungille noin 2,3 milj. euroa. Lisäksi Palokadun myyntihinta.

28
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 27. 05. 2007 20:08 »
Tässä keskustelussa Kondis on leimautumassa pelkästään eliittipalvelujen tuottajaksi. Se on varsin yksipuolinen kuva Kondiksesta.

Kondis sisältää kahdentyyppistä asumista. Omistusasuntojen lisäksi Kondikseen sisältyy vuokra-asuntoja. Kaavoitus tulee määrittelemään paljonko niitä kaikkiaan voidaan rakentaa. Toteutuakseen Kondiksessa tulee olla riittävästi asuntoja, muuten sen palvelutuotannolle ei ole riittävää pohjaa.

Aivan yhtä väärin on Kondiksen leimaaminen pelkäksi eläkeläisten asumismuodoksi. Kondikseen pääsee asumaan vähintään 55-vuotias. Tämä ikäraja tarkoittaa, että juuri ikärajan ylittänyt uusi asukas saattaa olla vielä vuosia työelämässä.

29
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 26. 05. 2007 08:08 »
Riski jää yrittäjille, mutta entäs jos hanke epäonnistuu. Meillä on sen jälkeen keskustassa kammottava kolossi kolisemassa tyhjyyttään - varsinkin kun keskustan liikevirtoja on tarkoitus suunnata torilta Klemettilää kohden. Kyseisellä tämän hankkeen rakennuspaikalla on jo esimerkki siitä miten käy kun kaikki kaatuu - Black Jack nimittäin. Toista samantyyppistä epäonnistumista ei kyseiselle paikalle kaivata - olkoonkin että nykyään alue muistuttaa enemmän Mogadishu Avenueta, joten eipä sitä ainakaan enää rakentamalla voi rumemmaksi muuttaa.

Quote
Puheenjohtaja
Tarpio Pentti Juhani
Varsinainen jäsen
Koski Antti Tapani
Varsinainen jäsen
Malkamäki Reijo Henrik
Varsinainen jäsen
Strömman Per Yngve
Varsinainen jäsen
Tarpio Jarto Juhani

Mielenkiintoani herättää edelleenkin myös Tornikeskuksen hallinto. Ainakin vauhdikkaita käänteitä lienee luvassa, mikäli Antti Koski on mukana häärimässä hankkeen suunnittelussa.

Sinun mielestäsi paikka on nyt kuin Mogadishu Avenue. Jos näin on, on se seurausta siitä, että kaupunki pakotti aikoinaan rakentamaan Tornikeskuksen varautumaan kaavan mukaiseen korttelien keskellä kulkevaan yhteyteen torilta asemalle. Tämän yhteyden rakentaminen on kaikkien muiden kiinteeistöjen osalta jätetty toteuttamatta ja siksi kiinteistömme on kärsinyt toiminnallisiesti keskeneräisistä ratkaisuista, jotka vain rumentavat ympäristöä. Tornikeskuksen osalta olemme tehneet parhaamme ehostaaksemme rakennusta ja sen ympäristöä ja  korjataksemme silloin tehdyt virheet.

Tämän korttelihankkeen tarkoitus on nimenomaan saattaa silloinen, nykyisinkin voimassa oleva, kaavan mukainen yhteys toimimaan. Kaupungissa on neljä 10-kerroksista taloa, joista kolme sijaitsee juuri tässä korttelissa. Siitä on seurauksena, että rakennusoikeus on käytetty korkeisiin taloihin ja korttelin keskiosa on toimimaton ja tyhjä. Tätä kaupunkikuvallista ja toiminnallista virhettä haluamme korjata.

Älä ole huolissasi. Riski jää todellakin yrittäjille. Rakennushanke sinänsä onnistuu. Se on nykypäivänä rutiinia. Hankkeesta ei tule "kammottava kolossi", eikä se jää ammottamaan tyhjyyttään. Kaikille tiloille löytyy toinen käyttö jos alkuperäinen käyttötarkoitus ei toteudu.


Esittelit KOY Vaasan Tornikeskuksen hallituksen. En ymmärrä mitä sillä halusit vihjailla.

Vaasan Tornikeskus on yksi korttelin neljästä kiinteistöyhtiöstä ja se on keskeisimpänä toimijana tässä hankkeessa koska projektin alussa kaupunki halusi yhden keskustelukumppanin (ei neljää) ja silloin muut kiinteistöt valtuuttivat Tornikeskuksen hoitamaan asiaa.

30
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 25. 05. 2007 07:07 »

Tapio Osalan kommenttien pohjalta kyllä ihmetyttää esittelijän ja Kouhin esitysten erot. Onko tässä päädytty siihen, että aikoinaan on annettu liian vähällä harkinnalla edullista kohtelua joillekin tahoilla, ja nyt tasavertaisuuden nimissä siitä onkin tullut kaikkia koskeva standardi? Tämän takia myös luottamusmiesten tulisi pitää tasavertaisuus mielessä aina päätöksiä tehdessään. Koska periaatteessa kunnallisessa päätöksenteossa kansalaisia tulee kohdella samanarvoisesti, tarkoittaa se sitä, että yksittäisellä päätöksellä voi olla laajoja vaikutuksia vuosien ajan seuraavien yksittäistapausten kautta.

--peris

Esittelijän ja Kouhin esitysten ero on siinä, että Kouhi mainitsee tekstissään tuon 50%, jonka virkamiehet jättävät itsestäänselvyytenä mainitsematta. Kaikkialla Suomessa "maan ansiottomasta arvonnoususta" (tässä tapauksessa 275,- euroa/k-m2) laskutetaan maanomistajalta puolet. Ellei maanomistaja omista tonttia, vaan se on kaupungin, laskutetaan rakennusoikeudesta. Esittelijän tekstissä tämä koskisi Palokatua jos sitä ei myytäisi.

31
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 24. 05. 2007 21:09 »
Olisiko tuosta maankäyttömaksujen suuruudesta asianosaisten nyt kovin vaikea vääntää rautalankamalli.

Mitä maksoi Rewell Center korttelin kattamisestaan? - ja mitä on maksamassa uudesta tulevasta liiketilastaan. Mitä maksoi HS-Center? Ja mitä maksoi Airaksinen?

Rautalankamallista on suuri hankkeelle apu sillä asia on kovin monimutkainen outoine määreineen ja termeinenn tavalliselle valtuutetulle.

Mitään luokkakantaisuutta en itsessäni tunnista enkä lainkaan vastusta hanketta. On vain oltava oikeudenmukainen ja tasapuolinen kun kunnan resursseja jaellaan.

Rewell Centerin kattamisesta on päätetty kaupunginvaltuustossa 1988. Silloin mitään maksua rakennusoikeudesta ei ole määritelty. Rakentaja sitoutui korvauksena rakennusoikeudesta rakentamaan 35 autopaikkaa yli autopaikkojen velvoitteen. Autopaikkojen hinnaksi on tuolloin arvioitu 60.000,- markkaa/autopaikka (n. 10.000,- euroa/autopaikka). Nämä autopaikat rakennettiin myöhemmin Toriparkin 1-vaiheen yhteydessä.

Rewell Centerin laajennus hyväksyttiin valtuustossa 17.06.2002 §64. Kortteli muodostuu viidestä eri tontista, joista ainoastaan yhdelle muodostui rakennusoikeutta niin paljon, että se ylitti valtuuston maankäyttösopimukselle asettaman alarajan. Koko lisärakennusoikeus oli 1562 m2, josta näin tuli maankäyttösopimuksen piiriin 1233 m2. Rakennusoikeuden hinta oli valmistelun mukaan 50% hinnasta 242,- (220,- + 10%) euroa/k-m2, mutta valmistelussa olevan laskelman mukaan maksuksi päätettiin (ilmeisesti virheestä johtuen) 135.630 euroa, mikä teki valmistelusta poiketen rakennusoikeuden hinnaksi 50% hinnasta 220,- euroa/k-m2. Tämä korvaus suoritettiin päätöksen mukaan siten, että kiinteistön piti osallistua asemakaavan kunnallistekniseen toteutukseen, lähinnä kävelykadun toteutuksen osalta.

HS Centerin maankäyttösopimus hyväksyttiin valtuustossa 11.12.2006 §147. Siinä maankäyttösopimuksen hinnaksi päätettiin 50% hinnasta 275,- (220,- + 25%) euroa/k-m2.

Postitalon (Biskajan Kiinteistöt Oy) maankäyttösopimus hyväksyttiin valtuustossa 23.04.2007 §48. Siinä maankäyttösopimuksen hinta on 50% hinnasta 275,- (220,- + 25%) euroa/k-m2.

Kuten pyydetyistä selvityksistä ilmenee, korttelimme liiketilojen maankäyttösopimuksen hinta on sama kuin HS Centerin ja Postitalon kohdalla käytetty hinta. Aikaisemmin päätetyt Rewell Centerin hinnat ovat näitä halvemmat.

Kuten jo aikaisemmin sanoin: Korttelimme liiketilojen maankäyttösopimuksen hinnoissa ei ole mitään alennusta tai erityiskohtelua.

Nyt valtuustoon tulevan ehdotuksen mukaan palokatu myydään korttelihankkeellemme. Ehdotettu hinta on sama millä samaa katua (nimellä Rosteeninkatu) myytiin valtuuston kokouksessa 23.04.2007 § 47 Postitalolle (Biskajan Kiinteistöt Oy).

32
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 24. 05. 2007 19:07 »
Haluan saada lisää tietoa miksi esim. liiketilojen suhteen on myönnettävä 50 % alennusta. Eikö tämä hanke ole kannattava ilman erikoiskohtelua?

Kyse ei ole korttelin liiketilojen osalta mistään alennuksesta tai poikkeushinnasta! Maankäyttösopimuksissa maanomistajalta peritään 50% "kaavoituksen tuomasta arvonnoususta". Eli korttelimmekin liiketilojen osalta juuri tuon käytännön mukaisesti. Täsmälleen saman verran kuin keskustan muissakin vastaavissa hankkeissa.

33
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 24. 05. 2007 15:03 »
Ymmärrän nyt että esim. asunnon hintaa koskevaan kysymykseen ei ole vastausta, koska kaavoituksen, maanarvon yms. lopullista hintaa ei ole selvillä.  Tässä kuitenkin pari kysymystä, joihin on varmasti vastaus olemassa.

-Millaisiin laskelmiin Kondiksen työllistävä vaikutus perustuu?

Koko korttelihankkeen työllistävä vaikutus on arvioitu 200-300 henkilöksi. Tarkempia laskelmia on mahdoton tehdä kun ei vielä tiedetä hankkeen lopullista kokoa. Arviossa on mukana Kondiksen ja liiketilojen mukanaan tuomat työpaikat.

Liiketilojen osalta työvoimatarpeeksi lasketaan yksi työntekijä 100 neliötä kohden, eli pelkästään niiden osalta arvio on 110 henkilöä. Kondis palvelukeskuksineen on erittäin palveluintensiivinen koska siinä on suurilta osin ympärivuorokautinen työvoimatarve. Kuten sanottu, kokonaisarvio on 200-300 henkilöä.

34
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 23. 05. 2007 22:10 »
Täällä on melkein pelkästään puhuttu Kondis-projektista mutta suuri osa lisärakennusoikeudesta olisi tavallista liikerakentamista (ja osittain tavallista asuinrakentamista). Liikerakentamisesta Kouhi esittää:
Quote
3.   Muiden liiketilojen osalta perittävä maksu on 50 % k-m2 hinnasta 275 €.

Tuon 50 %:n alennuksen logiikkaa en ymmärrä.
Quote
Kondis-asuntojen..peritään maankäyttömaksuna 30 % k-m2 hinnasta 220 €

En myöskään ymmärrä tuota 70 %:n alennuksen logiikkaa.

Sen kyllä ymmärrän, että maksukykyisiä eläkeläisiä jatkossa riittää mutta eikö niitä riittäisi myös sellaisille palveluille, jotka ihan normaaleilla maksuilla rakentavat palvelunsa? Kun jollekin projektille annetaan alennusta niin vaativatko muutkin samaa jatkossa?

Kun siis vaikka Minimani sai laajentaa Vöyrinkaupungilla niin siitä maksettiin normaali maankäyttömaksu. Kyllähän senkin voidan katsoa tuoneen työpaikkoja ja palveluita. Mitenkä tämä projekti siis periaatteessa eroaa mistä tahansa lisäliikerakentamisesta?


Tuo 50% on käytännössä normaali maankäyttömaksu. Jostakin syystä se vain ilmaistaan noin. Se on puolet arvioidusta arvon noususta. Eli 70% alennettu tarkoittaa todellisuudessa 40% alennusta normaalista maankäyttömaksusta.

Palveluiden osalta on huomioitava, että niiden osalta täytyy pystyä tuottamaan palveluja kilpailukykyisillä hinnoilla. Jos kaupunki tai jokin yleishyödyllinen yhteisö olisi mukana Kondiksen omistajana, olisi hanke kokonaan vapaa maankäyttömaksusta ja siten hinnoittelussa siltä osin kilpailukykyinen.

Käsitykseni on että mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy ehdotetut maankäyttömaksut, on kaikilla muillakin vastaavat kriteerit täyttävillä hankkeilla oikeus samoihin alennuksiin tasapuolisuusperiaatteen mukaisesti.

35
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 23. 05. 2007 19:07 »
Tässä voisi kai nyt sitten jo ennakkoon informoida, alan asiantuntijoiden neuvomana.

Eli miten minä tavallinen duunari omaisuutta omaamattomana, tulen pääsemään tähän kondispalveluun tulevaisuudessa, sen mahdollisesti toteutuessa.

Paljonko pitää löytyä pääomaa, eli siis tässä tapauksessa lainaa ?

Pääseekö siihen käsiksi perseaukinen, eli tavallinen eläkeläinen, tai sairaseläkeläinen ?

Tuleeko edelleen pieneksi jäävästä eläkkeestä johtuen, kohtalomme olemaan Vaasan Sairaskoti,
tai vastaava, tulevaisuuden suhteen.

Tämä puoli asiassa on jäänyt visiosta pienemmälle puheelle, aina intresseihinkin asti ulottuen.

Ketä tulevaisuudessa tulee kiinnostamaan köyhä, tai eläkeläinen, näiden välimuodosta puhumattakaan.

Eli riittääkö tilaa kaikille ? Viitataan nyt vaikka jonoon pyrkivään suureen ikäluokkaan.

Ei Kondiksesta mitään eliittipaikkaa olla tekemässä. Eikä sen asukkaiden tarvitse olla ökyrikkaita.

Asuntojen hinnassa pyritään mahdollisimman lähelle keskustan normaalia neliöhintaa. Tämä onnistuu jos hankkeelle ei lastata tarpeettomia kustannuksia.

Omistusasuntojen lisäksi Kondikseen on tarkoitus sisällyttää myös vuokra-asuntoja.

Palvelujen laatu saadaan hyväksi ja niiden hinta pysymään kohtuudessa jos omistus- ja vuokra-asuntojen määrä saadaan riittävän suureksi.

36
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 16. 05. 2007 06:06 »
Quote
Remedin kytkintä on täysin selvää, Kondis- päätösesityksessä lukee, että Kondikseen on tulossa lääkäriasema.  Ainakin siis Lohva olisi pitänyt jäävätä.  Voidanko asialle tehdä jotain jälkikäteen?

Tämähän on päivänselvä asia: Lohva Remedi-edustajan ominaisuudessaan olisi pitänyt ja pitää jatkossa ehdottomasti jäävätä Kondis-käsittelyssä, senhän ymmärtää jokainen. Muuten saadaan kutsua Spotlight tai vastaavat lehtimiehet uudelle käynnille, ja Vaasa saa taas hävetä.

En minä pysty näkemään mitään syytä Lohvan jääviyteen. En myöskään ole nähnyt hänen toiminnassaan mitään sellaista, joka antaisi edes aihetta spekuloida asialla. Jos ihmisiä lähdetään jääväämään sillä perusteella, että he ovat työssään yhteistyössä jonkin tahon kanssa, ei meillä kokouksissa kovin montaa päättäjää voi istua. Asia olisi täysin eri, jos Lohva istuisi Remedin hallintoelimissä.

37
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 12. 05. 2007 17:05 »
Toivokaamme niin. Uskoisin että kortteli todella kaipaa uudistamista.

38
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 12. 05. 2007 16:04 »
Kävin tuolla Kuntaliiton sivuilla lueskelemassa kaikki aiheeseen liittyvät sivut läpi. (http://www.kunnat.net/k_peruslistasivu.asp?path=1;29;145;30546;38442;25193;32444 Maankäyttösopimukset ja Käyttökorvaus)

Minusta näytti sille, että kh:n esittelyteksti on aivan oikeassa.

Ennen kaavan nähtävillä oloa:
Maankäyttösopimuksessa ei voi sopia muusta kuin kaavoituksen aloittamisesta ja kaavoituksen kustannusten jakamisesta kunnan ja maanomistajan välillä.

Nyt sinä muutit tuota tekstiä mieliseksesi.

Oikea teksti kuuluu:
Sitovasti voi ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista.

39
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 12. 05. 2007 07:07 »
Tuossa yhteydessä kohta "siihen liittyvistä kustannuksista" viittaa kaavoituksen aiheuttamiin kustannuksiin eli kuluihin, jotka kaupungille aiheutuvat kaavoittamisesta. Kohdan tarkoituksena on se, että mikäli jostain syytä kaava ei saisikaan lainvoimaa löytyisi maksumies niille kustannuksille, mitkä kyseisestä turhasta prosessista ovat aiheutuneet.

Tärkeintä olisi nyt saada Kondis-hankkeesta joitain virallisia päätöksiä aikaiseksi puoleen tai toiseen, jotta tämä pelkkä mielipiteidenvaihto loppuisi. Sittenhän meillä olisi olemassa virallisia demokraattisia, valituskelpoisia päätöksiä joilla osapuolet voisivat hakea oman näkökulmansa mukaisia oikeuksia, jos päätös ei miellyttäisikään.

Itse en ainakaan kaupunkina lähtisi vielä tässä vaiheessa ottamaan riskiä ja betonoimaan maankäyttösopimuksen hintaa ennen kuin kaava on ollut nähtävillä. Mikäli asiasta valitetaan ja tuloksena on Kivihaan Citymarketin kaltainen prosessi en pidä järkevänä, että kaupunki sitoo ranteensa hintatasoon, koska KHO:n päätöksissä saattaa mennä useita vuosia. Kaiken järjen mukaan hintataso kun nousee jatkuvasti, jolloin vuosien päästä alueesta saataisiin huomattavasti enemmän rahaa veronmaksajille.

En voi ymmärtää millä perusteella tekstin maininta kustannuksista voidaan rajata viittaukseksi vain osaan kaavoituksesta aiheutuvista kuluista. Jos sitä olisi tarkoitettu, niin olisi myös sanottu.

Toivomme todella että Kondis-hankkeesta saadaan järkevä ja toteuttamiskelpoinen päätös, jolla voidaan lähteä edessä olevaan työhön sensijaan, että meidän oletetaan jaksavan vielä hakevan uutta vauhtia raskaan valitusprosessin kautta. Emme toivo kaupungilta yksipuolisia, ilman neuvotteluja tehtäviä rahastuspäätöksiä tyyliin "alueesta saataisiin huomattavasti enemmän rahaa veronmaksajille". Se ei ole lain tarkoittama maankäyttömaksun tarkoitus.

Toivomme kaupungilta rahastuksen sijaan kohtuullista päätöstä, joka mahdollistaisi hankkeen etenemisen. Olemme valmiit kehittämään ydinkeskustan alikehittyneestä korttelista nykyaikaisen keskustakorttelin, jossa on ainutlaatuiset palvelut nykyaikaiseen senioriasumiseen ja runsaasti autopaikkoja keskustan huutavaan pysäköintiongelman ratkaisemiseen.

Hankkeen toteuduttua suurin hyödynsaaja kaikilla mittareilla on kaupunki.

40
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 11. 05. 2007 21:09 »
Em. kohdan hallituksen esityksen perustelut:
Quote
Sitovasti voi siten ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista. Vasta sitten, kun kaavoitus on edennyt vaiheeseen, jossa kaava on luonnoksena tai ehdotuksena asetettu nähtäville ja osallistumis- ja arviointimenettelyn mahdollistama kaavan julkinen arviointi on mahdollista, kunta voi tehdä sitovia sopimuksia kaavan toteuttamiseen liittyvistä kysymyksistä, mutta ei silloinkaan itseään kaavoittajana kaavan sisältöön sitoen.

Näin ollen väitän edelleen, että maankäyttösopimuksella ei voi sitovasti sopia hintaa ennen kuin kaava on nähtävillä.


"Sitovasti voi siten ennen kaavoitusprosessia tai sen alkuvaiheessa sopia vain kaavoituksen käynnistämisestä ja siihen liittyvistä kustannuksista."

Siinähän se oli! Pyydämme ennakkopäätöstä hinnasta, emme maankäyttösopimusta ennen aikaisesti. Näinollen väitän edelleen, että kaupunginhallitus voi sitovasti sopia maankäyttösopimuksen yksikköhinnasta. Se kuuluu kaavoituksen käynnistämiseen ja siihen liittyviin kustannuksiin.

Pages: [1] 2