Vaasalaisia.info - keskustelut

Lehdessä esiteltiin just kahden metrin rautabetonin läpäisevä muurinmurskaaja. Laite oli pieni ja kevyt... Ehkä kehitys tässäkin kehittyy ja päästään vieläkin suurempiin läpäisyihin....

En olisi aivan huoleton ydinvoimalan terroriuhasta.

Jos tästä todella oltaisiin huolissaan, ei tarvitsisi kuin nakittaa yksi varuskunta vastaamaan ydinvoimalan ympärostön turvallisuudesta. Se siitä terroririskistä. Tulisi vieläpä paljon halvemmaksi, kuin kaikki tuulivoman tukeminen.

Tuulivoiman kustannuksista luin Helsingin Sanomien laskelman 30.8. : jos kuudes ydinvoimala päätettäisiin jättää rakentamatta ja sama energiamäärä tuotettaisiin tuulivoimalla, kustannukset olisivat tämän päivän hinnoilla puolitoistakertaiset.

Kyse ei ole pelkästä yhteenlaskusta. Tuulivoiman suurin ongelma on se, mitä tapahtuu, kun ei tuule. Tällöin koko tuulivoimapuisto seisoo ja sähköä ei tuoteta ollenkaan. Esimerkiksi koko viime viikon ajan tuuli niin olemattoman vähän, että suunnitteilla oleva puisto ei olisi tuottanut tällä seudulla ollenkaan sähköä. Tälläinen on vielä pieni ongelma niin kauan, kuin korvattavana on vain 0,2% Suomen sähköntuotannosta. Mutta kun ison ydinvoimalan kokoinen sähkömäärä on korvattava, vaatii se vastaavan verran järeää kapasiteettia, joka voidaan kytkeä päälle lyhyellä varoitusajalla. Tämän kapasiteetin rakentaminen ja ylläpitäminen samoin kuin kalliiden tuulivoimaloiden seisottaminen tyvenessä maksaa.

Suomen ydinvoimaloiden käyttökertoimet olivat vuonna 2007 noin 95%. Vuoden aikana piti löytää korvaavaa kapasiteettia vain 5% käyttöajasta. Tuulivoiman kohdalla käyttökertoimet ovat noin 20%, joten korvaavaa kapasiteettia tarvitaan huikeat 80% käyttöajasta.

Toiseksi : ydinvoiman hinta on keinotekoisen alhainen. Sen hintaa alentavavat ensinnäkin nimelliset vakuutusmaksut. Mahdollisen ydinvoimalaonnettomuuden riski on Länsi-Euroopassa vähäinen, mutta sellaisen tuhot olisivat niin valtavat, että vakuutusyhtiöt yksinkertaisesti kieltäytyvät tarjoamasta vakuutuksia niitä vastaan. Yhteiskunnat sponsoroivat tuulivoimaa sillä, etteivät edellytä niiltä todellista riskiä vastaavia vakuutuksia.

Ydinlaitoksen haltijan vastuu on rajoittamaton vuonna 2005 hyväksytyn ydinvastuulain muutoksen 23.6.2005/493 mukaan.

HS:n ydinsähkön hintalaskelmassa on myöskin hyväksytty sellaisenaan ydinvoimayhtiöiden arviot jätteiden käsittelykustannuksista. Ydinjätteen loppukäsittelykustannukset ovat täysin arvauksia, koska missään maailmassa ei ole vielä loppusijoitettu ydinjätettä maaperään. Kaikki jäte, mitä koko maailmassa on tuotettu 40-luvulta lähtien, makaa väliaikaisvarastoissa. Kun ydinvoimayhtiö siis laskee täysin uuden toimenpiteen hinnan, se olettaa että kaikki menee sataprosenttisesti sen suunnitelmien mukaan, eikä mikään mene pieleen. Mikä on erittäin epätodennäköistä kun kyse on täydellisen uudesta ja testaamattomasta asiasta, jonka pitäisi toimia tuhansia vuosia. Mutta näin saadaan ydinjätteen käsittelykustannukset siirrettyä muutaman vuosikymmenen tai -sadan päähän.

Suomen ydinjäterahastostoon on kerätty jo nykyisiä ydinvoimaloita varten yli 1,6 miljardia euroa. Tämä rahamäärä on tullut suoraan ydinvoimaloiden omistajilta eikä valtiolta.

NYKYISIN TUNNETUT uraanivarat eivät riitä PERINTEISELLÄ ydinvoimateknologialla kovin monta vuosikymmentä. Tämä on käsittääkseni yleisesti tunnustettu tosiasia. Korjaa jos olen erehtynyt.

Uraania on nykytekniikallakin käytännössä sadoiksi vuosiksi. Samalla periaatteella voidaan käyttää myös thoriumia, jota on maapallolla 3-4 kertaa enemmän, kuin uraania.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uraanin_esiintyminen#Uraanivarannot

Uraani/plutoniumpuolella on sen sijaan jo nyt olemassaolevia teknologioita, joilla voidaan moninkertaistaa nykyisistä uraanivaroista saatava energiamäärä. Jos olen ymmärtänyt oikein, nämä teknologiat sisältävät moninkertaisia riskejä perinteiseen ydinvoimalateknologiaan verrattuna. Jätteiden määrä ja myrkyllisyys moninkertaistuu ja jäte on lähes sellaisenaan käyttövalmista ydinräjähdettä, vain odottamassa diileriä joka myy sen ensimmäiselle vastaantulevalle terroristiryhmälle.

Tässä on kyse hyötöreaktorista, joka tuottaa samalla transmutaation avulla uutta polttoainetta. Sen tuottamassa ydinjätteessä on plutoniumia, mutta sitä ei voi suoraan käyttää ydinräjähteen tekemiseen. Ydinräjähteen tekeminen vaatii aina paljon osaamista ja teknologiaa. Tästä huolimatta tuon riskin voi poistaa täysin lisäämällä alkuperäiseen hyötöreaktorin polttoaineeseen pieniä määriä curiumia tai neptuniumia.

Olen Juha Tuomikosken kanssa samoilla linjoilla sekä heitän lisää "vettä kiukaalle". 
Sillä Ydinvoimalaitoksessa on muitakin haittoja ja se on kriisitilanne.  Kun ensimmäinen ydinvoimala räjäytetään, saattaa se antaa kipinän jolle ei ole loppua.

Ydinvoimalan räjäyttäminen on kaikkea muuta kuin helppoa. Ne kestävät WTC 911-tyylisen täyden matkustajalentokoneen osuman ilman, että ne vuotavat säteilyä ympäristöönsä:

http://www.nmcco.com/education/facts/security/crash_analysis.htm

Kaiken lisäksi voimalan räjäyttäminen ei olisi edes mikään järin "tehokas" tapa tappaa ihmisiä. Ison padon tuhoaminen aiheuttaa paljon enemmän tuhoa. Tässä on Wikipedian listaa onnettomuuksista:

http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_dam_failures

Juha Tuomikoskelle plussa asiallisesta vastauksesta.

Siteraat Coloradon yliopistoa ilmastomuutoksen kohdalla. Saman yliopiston sivulta löytyy Sea level change-sivu, jossa Jason-1 -satelliitin avulla on jo vuodesta 1992 seurattu valtamerien pinnankorkeutta:

http://sealevel.colorado.edu/

Miten kantaasi vaikuttaa se, että merenpinnan nousuvauhti on satelliittimittausten mukaan 3,2 mm/vuodessa ja että mittausdatassa ei näy minkäänlaista signaalia siihen suuntaan, että merenpinnan nousutahti olisi nopeutumassa. Päinvastoin, kaksi viimeisintä vuotta näyttävät olevan tasaisia.

Toisin sanoen: 100 vuodessa merenpinta Raippaluodossa nousee 32 cm kun taas maa nousee 70 cm. Maailmanperintökohteemme tulisikin tämän mukaan olemaan 40 cm korkeammalla 100 vuoden päästä.

Toinen kysymykseni on: Miten perustelet sen, että ydinvoima olisi kapasiteetiltaan liian vähäinen tapa tehdä energiaa?

Jos jollakin on epäilyksiä STUK:n roolista, asiantuntemuksesta, valvonnasta tai säteilystä yleensäkin, kannattaa ihan rohkeasti ottaa yhteyttä STUK:een ja kysyä:

http://www.stuk.fi/ota_yhteytta/

Mielestäni Tapio Osala teki hienon teon, kun otti yhteyttä palolaitokseen Koulukadun palon osalta. Villit huhut ja epäilykset saatiin kerralla hoidettua pois päiväjärjestyksestä.

STUK kai toimenkuvansakin takia haluaa ydinvoimaa

"Säteilyturvakeskuksesta annetun lain (1069/1983) 1 §:n mukaan Säteilyturvakeskus on säteilyn vahingollisten vaikutusten rajoittamista ja ehkäisemistä varten. Säteilyturvakeskuksen tehtävänä on säteilyn ja ydinenergian käytön valvonta sekä niihin liittyvä tutkimus, koulutus ja tiedottaminen."

Täältä löytyvät STUK:n toiminta-alueet: http://www.stuk.fi/stuk/toiminta/fi_FI/toiminta/

Ydinturvallisuusvalvonta on vain yksi osa laitoksen toimintaa. Vaikka Suomessa ei olisi yhtäkään ydinvoimalaa, säteilyturvakeskusta tarvittaisiin kuitenkin.

- Greenpeace taas ajaa pitäaikaisia, vaarattomia ja saastumattomia/puhtaampia ja uusiutuvia energiaratkaisuja.

Kuka ei haluaisi tuota samaa? Minä kritisoin GP:tä nimenomaan siksi, kun heidän toimintansa ajaa käytännössä kaikkea tuota vastaan. Viimeisten vuosikymmenien aikana heidän päätön ja uppiniskainen ydinvoimavastustuksensa on saanut aikaan sen, että hiilivoiman käyttö kasvaa räjähdysmäisesti.

Ensinnäkin: Ydinvoiman kohdalla Greenpeace on viimeinen taho, jota kannattaa kuunnella. GP:llä ei ole mitään pääsyä voimala-alueelle eivätkä he kuulu mihinkään sellaisiin tahoihin, jotka valvovat voimalan rakentamista. GP on pelkkä kansalaisjärjestö, jonka tavoite on keinolla millä hyvänsä kampanjoida ja taistella ydinvoimaa vastaan. GP:n asiantuntemus on heikolla tolalla ja heillä on toden totta oma lehmä ojassa.

Tästä huolimatta en paina mahdollisia rakentamispuutteita villaisella. Säteilyturvakeskus valvoo jatkuvasti tuota rakennustyömaata samoin kuin ydinvoimaloitakin. He ovat se puolueeton asiantuntijaorganisaatio, jota kannattaa kuunnella.

Helsingin Sanomista löytyi mielenkiintoinen linkki, jossa Helsingin yliopiston luonnonmaantieteiden professori kirjoittaa ilmastomuutoksesta:

http://www.tieteessatapahtuu.fi/0107/seppala0107.pdf

Ymmärtääkseni energian/sähkön varastointitekniikat kehittyvät. On muitakin kuin lyijyakkuja. Kun energia olisi ilmaista (ilmainen puu tai vaikka tuulivoima, aurikokenno) niin ei se 30-40%n hävikkikään riipaisisi....Jos sen ostoöljyllä tai ostohiilellä tuottaisi niin siiten olisi toinen juttu.

Jos energiantuotannossa hassataan turhaan 30-40% poltettavasta puusta, niin ei se mikään pieni ongelma ole. Tuulivoiman ja aurinkokennojen kohdalla ylimääräinen 30-40% hassaaminen näkyy siinä, että tuulivoimaloita ja aurinkokennoja pitää rakentaa vastaava määrä enemmän. Ja jokaisen rakentamisen yhteydessä tarvitaan luonnonvaroja. Hyötysuhde on aidosti tärkeä asia niin talouden kuin ympäristön kannalta.

Tämä nyt saattaa olla insinöörin heti torpedoitavissa oleva kysymyksenasettelu mutta esitän sen kuitenkin:

Edellytys:
Sinulla on ilmaista polttopuuta (sitähän itse asiassa saa kuka vaan jaksaa kysellä ja kerätä) (puu ei lisää hiilihioksidia poltettaessa kun uutta kasvaa tilalle, näin on herrat päättäneet).

Siiten itse kone:

Modernilla tekniikalla rakennettu höyrykone, jota lämmitetään puulla (hake tai ihan vaan halko - hukkalämmöllä lämmitetään boileria, vehje olisi kellarissa, josta ylimäärälämpö vielä jäisi talon alle muhimaan. Tietenkin talossa olisi muutenkin vapaakiertoinen vesipatterilämmitys).

Höyrykone pyörittää generaattoria, generaattori lataa akkuja, tietenkin sitä voisi suuremman tehontarpeen (pyykkikone tms.) ajan pitää käynnissäkin.

(Voisi toki olla kyse ottomoottorista, joka pyörisi häkäkaasulla, jos tehokkuus olisi paljon parempi - menisi kyllä monimutkaisemmaksi).

Tässä näyttäisi olevan kyse ihan tavallisesta kaukolämpövoimalaitoksesta, tosin hyvin pienestä sellaisesta. Ne tuottavat sähköä ja sivutuotteena syntyvää lämpöä käytetään kaukolämmön tuottamiseen.

Voimalaitokset normaalisti syöttävät sähkönsä suur- tai keskijänniteverkkoon. Jos tämän sijaan ladataan generaattoreilla akkuja, menee tuotetusta sähköstä noin 30-40% hukkaan.

Kannattaako sitten ison kaukolämpövoimalaitoksen sijaan rakentaa paljon pieniä? Suurten voimalaitosten hyötysuhde saadaan korkeammaksi, kuin pienten. Tällöin polttoaineen tuottamasta energiasta saadaan hyötykäyttöön suurempi määrä.

(ei kai nyt edes Jartokaan voisi uskoa, että kirjoittaja tarkoitti koko Suomen pyörivän auton akuilla?)

Niin Antti Majava vain kirjoitti: "Jos vaikkapa 20% (600 000kpl) suomalaisesta autokannasta olisi sähköautoja ja niillä ajettaisiin keskimäärin 20 000km vuodessa, meillä olisi kulutushuippuja (jolloin siis ollaan töissä tai kotona saunomassa) tasaamassa noin 500 000 auton akkukapasiteetti, jolla katettaisiin ääritilanteessa koko Suomen sähkönkulutus kahdeksaksi tunniksi."

Mitä ajattelijoiden ja johtajien koulutustaustaan tulee niin, ei se nimellinen oppiarvo ja suuntautuneisuus edes energia-asioissa viisautta tuo (tulee mieleen professori Martti Tiuri, Ronald Reagan, A Hitler ja vaikka Vaclav Havel).  En antaisi energia-asioista päättämistä vain ydinfyysikoille.
Ei nuo niin vaikeita asioita ole.

Godwin's Law of Nazi Analogies: "As an online discussion grows longer, the probability of a comparison involving Nazis or Hitler approaches one."

Aivan turhaan nuo ydinfyysikot tosiaan opiskelevat tieteitänsä. Vuosikausia kaiken maailman matematiikkaa ja tutkimusta kun voisi vain lonkalta vedellä lukuja. Itse asiassa ihan turhaan tietokoneessakin on huipputeknologiaa. Pelkkä peltikuori ja siihen propelli sisälle antaisi ihan yhtä hyvän yhteyden nettiin.

NASA on kanssasi eri mieltä http://www.ksml.fi/uutiset/ulkomaat/nasa:-kylmin-talvi-14-vuoteen(89882).ece. Kuka on oikeassa?

Viimeiset 7 vuotta on ilmasto jäähtynyt eikä lämmennyt.

Vasabladet kirjoittaa tänään lehdessään että Mansikkasaareen sopisi Musiikkitalo.
Siellä on innostuttu asiasta, kun Helsinki ja Pietarsaari on saanut valtiolta tukea vastaavien rakentamiseen.

Palosaaren asukasyhdistyksestä Benita Nordgren on asiasta mielissään "Pääasia ettei sinne rakenneta yksityisasuntoja" sanoo Benita.

Mansikkasaari on todella potentiaalinen rakennuspaikka. Sinne voi hyvällä ja taitavalla suunnittelulla saada aivan ainutlaatuisen kokonaisuuden. Yksi tärkeä asia suunnittelussa on se, että ei haeta pelkästään yhdenlaista ratkaisua. Siis:

- ei pelkästään musiikkitaloa.
- ei pelkästään asuntoja.
- ei pelkästään liiketiloja tai kauppoja.
- ei pelkästään harrastustiloja.
- ei pelkästään puistoa.

Taitava arkkitehti voi sommitella kokonaisuuden, jossa kaikki ylläoleva saadaan yhdistettyä toimivaksi ja toisiaan tukevaksi kokonaisuudeksi.

Ruotsinkielistä lasta puolestaan ei saa kylvettää, tai edes suihkuttaa suomenkielellä, sanoo sv. folktinget! Heidän identiteettinsä ei sitä kuulema kestä.

Viikko sitten pidin koulutuspäivän parille ruotsinkieliselle peruskoululle. Heidän opetussuunnitelmassaan oli täysin suomenkielisiä aineita. Näissä ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvat opiskelivat siis toista ainetta 100% suomeksi. Aineet olivat jopa suosittuja.

Pizzayrittäjien starttirahat ovat vielä pientä. Tekes:n rahoittamissa IT-projekteissa palaa miljoonatolkulla rahaa koko ajan ilman, että tuloksia syntyy.

Jos sähköautojen akut olisivat käyttäjälleen ilmaisia, toisi se myös ongelmia:

- akkujen käyttöiän parantamiseen ei olisi enää tarvetta.
- sähköautoon ilmaiseksi saatuja akkuja myytäisiin pimeästi eteenpäin muuhun käyttöön.

Pitäisikö Pohjalaisen sitten aina kirjoittaa vain ylevästi, positiivisesti ja kehuvasti Suomesta ja suomalaisista? Noin puoli vuotta sitten Hesarin kuukausiliitteessä haastateltiin viittä helsinkiläisnuorta, jotka olivat lapsina kasvaneet Moskovassa. Moskova on niiiin paljon parempi ja ihanampi kuin köppäinen Helsinki ja Suomi. Se oli hauskaa luettavaa ja kertoi kyllä niistä nuorista paljon enemmän kuin haukkujen kohteesta.

Joskus tälläiset jutut antavat kyllä ajattelemisenkin aihetta meistä itsestämme. Peiliin kannattaa aina välillä vilkaista.

Toivoisin, että jokainen ydinvoimaa vastustava lukee ajatuksen kanssa tämän:

Maailmassa on paljon yrityksiä ja ihmisiä, jotka ovat vastuussa siitä, että töpseleiden takana on sähköä. Tältä näyttää maailma heidän työpöytänsä takana:

http://www.eia.doe.gov/oiaf/ieo/electricity.html

Oikeassa reunassa on kuvaaja (Figure 61), joka kertoo sähkön maailmanlaajuisen kulutuksen 1980-luvulta lähtien. OECD-maiden sähkönkulutus on tasaisessa nousussa. Muiden maiden kulutus kasvaa vielä voimakkaammin. Samalla sivulla oleva tilasto  (Figure 63) kertoo myös, millä sähköä tuotetaan maailmanlaajuisesti:

- hiilivoima: 40,5%
- maakaasu: 19,5%
- uusiutuvat: 18,6%
- ydinvoima: 15,8%
- öljy: 5,6%

Sivulla myös kerrotaan, että maailmanlaajuisesti hiiltä poltettiin vuonna 2004 pelkästään
sähköntuotantoon:

- OECD-maat: 46,6 quadrillion Btu
- Muut maat: 67,9 quadrillion Btu
- Yhteensä: 114,5 quadrillion Btu

Btu on brittien lämpöyksikkö ja se vastaa 1055 joulea. Quadrillion on taas tuhat miljoonaa miljoonaa. Yksi quadrillion Btu vastaa noin 41 miljoonaa tonnia hiiltä. Hiilä palaa siis pitkin poikin maapalloamme pelkästään sähköntuotantoon 4700 miljoonaa tonnia. Jos kaiken tuon hiilen kasaisi tasapaksuksi kerrokseksi koko Vaskiluodon päälle, se olisi 1,2 KILOMETRIÄ korkea. Ja tuo hillitön möhkäle hiiltä poltetaan maailmanlaajuisesti JOKA IKINEN VUOSI.

Samassa Figure 63 -tilastossa on myös ennusteet siitä, miten sähköä tuotetaan maailmanlaajuisesti
vuonna 2030:

- hiilivoima: 44,5% (NOUSUA 4 %yks)
- maakaasu: 24,2% (nousua 4,7 %yks)
- uusiutuvat: 15,7% (LASKUA 3,1 %yks)
- ydinvoima: 11,8% (laskua 4 %yks)
- öljy: 3,8% (laskua 1,8 %yks)

Ennusteiden mukaan siis vuonna 2030 sähkön tuotanto on melkein tuplaantunut ja vielä suurempi osuus siitä tehdään hiiltä polttamalla. Vuonna 2030 tuo koko Vaskiluotoa peittävä hiilikerros olisi 2,3 KILOMETRIÄ paksu.

Kuvitellaan tilanne, että tuo 1,2 km korkea Vaskiluotoa peittävä hiilimöhkäle korvattaisiin ydinvoimalla ja kasataan tarvittava uraanimäärä samantapaiseksi kasaksi. Kasa on enää vain Hietasaaren kokoinen ja 30 senttimetrin paksuinen.

Jos katson näitä laskelmia luonnonsuojelun puolelta, niin minun ei ole ollenkaan vaikeaa puhua ydinvoiman puolesta. Kun tuo hillitön määrä hiiltä poltetaan, se leviää saasteina luontoon ja hengitysilmaamme. Se myös nostaa hiilidioksidin määrää ja on yksi suurimmista kasvihuoneilmiön aiheuttajista. Katsoo tätä asiaa miten päin tahansa, niin ydinvoiman vastustaminen on kaikkea muuta kuin luonnonsuojelua.

Taustatiedot:

Btu-muuntokertoimet: http://physics.syr.edu/courses/modules/ENERGY/ENERGY_POLICY/unit_2.gif
Kivihiilen tiheys: http://www.tkukoulu.fi/info/aineet.html#kiint
Vaskiluodon pinta-ala: Noin 3 km2 (Arvio Google Earth:n avulla)
Uraanin energiamäärä verrattuna kivihiileen: 20000-kertainen:
http://www.uic.com.au/Factsheet.htm
Uraanin tiheys: http://wapedia.mobi/fi/Uraani
Hietasaaren pinta-ala: Noin 200x200 metriä. (Arvio Google Earth:n avulla)

Hyvin yksenkertaisella tariffipolitiikalla siihen päästää.

- Fossiiliset ja uraanit verolle sekä tuonti, joka tuotettu fossiilisilla tai ydinvoimalla.

- Vastaavasti kotimaiselle (esim. metaani, tuuli, aurinko, hake yms. biomassa) verohelpotuksia ja syöttötariffit.

Sen jälkeen markkinat hoitavat energiatuotannon.

Toimii tasan yhtä hyvin, kuin bensiinin verottaminen. Me maksamme täällä hillittömiä veroja polttoaineissa, mutta eipä täällä näy häkäpönttöautoja.

Ennen tuommoisia veropäätöksiä pitää olla myös se konkreettinen ratkaisu olemassa. Joten odotan innolla yhä vielä niitä suunnitelmia voimaloiden tyypeistä, koosta ja sijaintipaikoista.

EON omistaa 34 % Fennovoimasta ja vie kaiken energian kotimaahansa Saksaan koska siellä on enregian hinta korkeampi (Suomessa lienee Euroopan halvimmat energiahinnat).

Täällä n'kyy kulutus ja tuotanto Suomessa tuonti ja vienti mukaanlukien:

http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila

Sillä hetkellä, kun minä katsoin tuota sivua, Suomi:

- vei 56 MW Norjaan
- toi 1105 MW Ruotsista
- toi 1185 MW Venäjältä
- toi 22 MW Virosta

Mistä tuo Saksan vienti on oikein keksitty?

Quote from: tekopirteä on 17. 02. 2008 13:01

Mutta kun joillakin on moraalia. Emme tarvitse niin paljon halpaa energiaa ja lisää krääsää. On elettävä säästäen tätä ainutta Tellustamme.

Kerro "jarto" mitä sinulta puuttuu elämässä. Mitä sellaista kaipaat, jonka voi saavuttaa vain halvalla lisänenergialla?

---------

Et vastannut kysymykseen. Paljonko firmassasi/taloduessasi kuluu energiaan? Meneekö ehkä huonosti? Vai oletko ahne? Jokin järkevä syy täytyy olla kun et ole valmis maksamaan vastuullisesti tuotetusta energiasta mahdollisesti hieman enempää.

Olen pitkään mielenkiinnolla odottanut jarton vastausta... Onko oma lehmä ojassa?

En tavallisesti vastaa mitään henkilöille, jotka menevät asiakeskustelussa henkilökohtaisuuksiin. Ehkä yksinkertaisinta on vastata, että käytän paljon vähemmän energiaa kuin Al Gore.