Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - jarto

Pages: 1 [2] 3 4 ... 6
41
Osa 5 pitkästä käännöstyöstä. (Tässä päästään jo aikaisemmin mainitsemani huonon laskennan pariin)

Climategaten aiheuttaman paineen ansiosta, CRU on vihdoin lupautunut julkaisemaan alkuperäiset mittaustulokset ja tietokoneohjelmat. Mutta nyt saamme kuulla, että osa mittaustuloksista on kadotettu. Jonesilta pitäisi kysyä suoraan, toteuttiko hän tietojen hävittämisuhkauksensa, mutta on mahdollista että tiedot kadotettiin puhtaasti huolimattomuuden vuoksi. Kaikkein tuhoisin dokumentti CRU:n paljastuneessa aineistossa ei välttämättä löydy räikeistä sähköposteista, joihin suurin osa mielenkiinnosta on kohdistunut, vaan erään Ian "Harry" Harris-nimisen CRU:n ohjelmoijan yksityiskohtaisista muistiinpanoista, kun hänelle annetaan työksi läpikäydä ja selvittää mittaustulosten aineistoa ja ohjelmakoodeja.

Yli sata tuhatta sanaa pitkä HARRY_READ_ME.txt -niminen tiedosto antaa kuvan umpimähkäisestä tietojenkäsittelystä, josta melkein kuka tahansa yksityisellä sektorilla työskentelevä tutkija saisi potkut. Harryn selostuksessa olevien raskauttavien seikkojen lomassa on vielä enemmän "piilota laskeva trendi" -tapaisia kommentteja, kuten "Määritä aikaväli, jolta lasketaan regressiot (lopeta vuoteen 1940 laskevan trendin välttämiseksi" ja "Lisää HYVIN KEINOTEKOINEN muutos laskevan trendin korjaamiseksi!" Vielä pahempia ovat Harrisin kommentit puutteellisesti koodatusta (tai täysin koodaamattomasta) tiedosta, toimimattomista ohjelmafunktioista ja melkein täydellisestä kaaoksesta: "Minun täytyy valitettavasti raportoida, että loppu tietokannasta näyttää olevan melkein yhtä surkeassa kunnossa kuin mitä Australia oli... Aarrggghhh! Tunnelin päässä ei näy ollenkaan valoa... Olenko minä ensimmäinen henkilö, joka on yrittänyt saada CRU:n tietokannat toimivaan kuntoon?!!..." Harryn luettelo ohjelmavirheistä ja tiedon kauheasta kunnosta jatkuu ja jatkuu. Lopulta hän kirjoittaa: "VOI ulkosynnytin TÄTÄ. On sunnuntai-ilta, olen tehnyt töitä koko viikonlopun ja kun luulin saaneeni kaiken valmiiksi, törmään taas ongelmaan, joka johtuu siitä toivottomasta kunnosta, missä meidän tietokantamme ovat. Tietokannan eheydestä ei ole tietoakaan, luettelo ongelmista kasvaa jatkuvasti."

42
Anthony Watts analysoi ja näyttää, kuinka Australian lämpötilatilastoja vääristeltiin:

http://wattsupwiththat.com/2009/12/08/the-smoking-gun-at-darwin-zero/

43
Ja osa 5 pitkää käännöstyötä:

Vuonna 2003 kaksi lempeäluontoista kanadalaista, eläkkeellä oleva insinööri Stephen McIntyre ja Guelphin yliopiston ekonomisti Ross McKitrick, alkoivat nostaa esiin vakavia ongelmia jo tuolloin ikonisena pidetystä lätkämailagraafista. Kiistely McIntyren, McKitrickin (joita alettiin tiedemaailmassa kutsua lyhenteellä M/M) ja lätkätiimin välillä oli hyvin tekninen, sisältäen kehittyneitä metoodeja tiedon valitsemisesta ja tilastollisesta analyysistä, jota tavallisen pulliaisen on melkein mahdotonta seurata. Mutta keskeisenä aiheena oli halu päästä käsiksi alkuperäiseen mittaustietoon ja ohjelmakoodiin, jota Mann ja CRU olivat raporteissaan käyttäneet, mukautettujen lopullisten tietojen sijaan.

Jos jatketaan urheilutermien käyttämistä, Mann tiimeineen vastasi käyttäen tiedeyhteisön versiota korkeasta mailasta. McIntyren pyynnöt päästä käsiksi alkuperäiseen mittaustietoon ja ohjelmakoodiin saivat aikaan lukuisan määrän sähköposteja Jonesin ja muiden CRU:n henkilöiden välillä. Sähköpostien mukaan he "piilottelisivat" teknisten perusteluiden takana, jotta voisivat kieltäytyä noudattamasta informaation julkisuuslakia. Sähköpostien mukaan he jopa hävittivät tietoa, ohjelmakoodia ja sähköpostia vaikeuttaakseen McIntyren toimia. Ennen tätä hetkeä, suurin osa vuodetuissa sähköposteissa olleista valituksista kohdistui tunnettuihin skeptikoihin, kuten Virginian yliopiston Patrick Michaelsiin ja Fred Singeriin, MIT:n Richard Lindzeniin ja niiden lehtien päätoimittajiin, jotka eivät olleet samaa mieltä ryhmän kanssa. Vuoden 2003 jälkeen McIntyrestä tuli CRU:n ryhmälle pakkomielle. Hänet mainitaan 105 sähköpostissa nimeltä (joissain häntä kutsutaan "siksi tietyksi kanadalaiseksi") ja useimmiten hänestä kirjoitetaan katkeraan ja halveksuvaan sävyyn.

McIntyre ei ole ilmastotieteen sisäpiirissä eikä hän julkaise vertaisarvioituja artikkeleita lehdissä, joita lätkätiimi hallitsee tiukasti. Hän on amatööri, jolla on hyvät matemaattiset taidot ja paljon kokemusta tilastollisten huijausten löytämisessä. McIntyre, joka aikaisemmin vietti vuosikymmeniä malminetsinnän parissa, oli mukana paljastamassa Bre-X -huijausta Kanadassa vuosia sitten. Bre-X oli kullankaivuuyritys, joka lupasi suuria voittoja käytettäessä uutta yksityisomistuksessa olevaa teknologiaa Borneon malmiesiintymissä. McIntyre haistoi asiassa ongelmia ja vaati saada alkuperäiset mittaustiedot. Bre-X romahti vähän tämän jälkeen. McIntyre sai myös voiton NASA:n alarmistisimmasta tutkijasta James Hansenista löytämällä huomattavasti liioiteltuja arvioita Hansenin 1900-luvun lämpötilatilastossa. (NASA:n Gorrard Instituutti kiitti virheiden löytämisestä julkisesti McIntyreä www-sivullaan, arvattavasti hampaat kirskuen.) Lätkätiimin pakkomielle McIntyreä kohtaan tuntuu suhteettoman suurelta, jos heidän työssään ei olisi mitään vikaa.

McIntyre ja McKitrick ovat saattaneet tehdä virheitä kritisoidessaan lätkämailatilastoa - väitteistä ja vastaväitteistä on asiaa tuntemattoman vaikea vetää johtopäätöksiä - mutta ne olivat tarpeeksi vakuuttavia, jotta National Academy of Sciences asetti asiantuntijapaneelin selvittämään riitaa. NAS raportoi tuloksistaan vuonna 2006 ja kieli oli riittävän diplomaattista, jotta Mann ja tiedotusvälineet väittivät lätkämailateorian voittaneen. Raporttia tarkemmin lukiessa käy kuitenkin ilmi, että NAS murskasi lätkämailan. NAS väitti lätkämailan olevan "vakuuttavan tuntuinen" kuvaus 1900-luvun lämpenemisestä, mutta raportissa kuitenkin kirjoitetaan selvästi, että:

"tällä hetkellä on olemassa huomattavia epävarmuuksia laaja-alaisten pintalämpötilojen määrällisessä arvioinnissa ennen vuotta 1600 ja ne vähentävät luottamustamme tähän johtopäätökseen verrattuna siihen suureen luottamukseen, mikä meillä on pienen jääkauden aikaiseen kylmenemiseen ja 1900-luvun lämpenemiseen. Vielä vähemmän voidaan luottaa Mannin (1999) alkuperäisiin johtopäätöksiin, joiden mukaan 1990 olisi luultavasti lämpimin vuosikymmen ja 1998 lämpimin vuosi vähintään 1000 vuoteen."

Yksi NAS-komitean jäsenistä, Kalifornian yliopiston fyysikko Kurt Cuffley, oli suorapuheisempi kommenteissaan Science-lehdelle: "IPCC käytti [lätkämailaa] visuaalisesti ja näkyvästi vuoden 2001 raportissaan. Mielestäni se antoi hyvin harhaanjohtavan sellaisen kuvan, että tämän alan tieteellinen tutkimus olisi ratkennut." Mannin lätkämaila, joka oli keskellä IPCC:n vuoden 2001 raporttia, ei ollut mukana enää IPCC:n vuoden 2007 raportissa.

Lisäksi NAS:n raportti myös epäsuorasti nuhteli Mannia ja hänen kolleegoitaan heidän haluttomuudestaan jakaa tietoa muiden tutkijoiden kanssa:

"Komitea toteaa, että pääsy tutkimustietoon on monimutkainen ja kursinalaisuutta vaativa asia ja että pääsy tietokonemalleihin ja metoodeihin on varsinkin hankalaa tekijänoikeudet huomioonottaen. Meidän mielestämme kaikki tutkimus hyötyy täydestä ja avoimesta päästystä julkastuihin tietosarjoihin ja että selvät selitykset ja analyyttiset metodit ovat välttämättömiä. Vertaisarviointia tekevien tulisi päästä käsiksi kaikkeen siihen tietoon, mitä he tarvitsevat, voidakseen toistaa julkaistut tulokset, jotta tutkimustuloksiin voidaan luottaa enemmän sekä tiedeyhteisön sisällä että sen ulkopuolella."

NAS:n esittämästä kritiikistä ja nuhteluista huolimatta. CRU:n lätkämailatiimi kieltäytyi tähän kuuhun asti julkaisemasta mittaustuloksia ja ohjelmakoodia McIntyrelle, McKitrickille tai kenellekään muulle. Mann väittää jatkuvasti, että keskiajan lämmintä kautta on yliarvioitu ja hän tuottaa enemmän lätkämailoja kuin NHL (hän julkaisi taas yhden lisää tämän viikon Science-lehdessä). Eräissä aineistosta paljastuneissa räikeissä sähköposteissa on kehoituksia hävittää IPCC-prosessiin liittyviä sähköposteja, jotta tiedon julkisuuslain myötä niitä ei tarvitsisi julkaista (mahdollisesti laitonta) ja yhdessä Jonesin lähettämässä sähköpostissa puhutaan itse tiedonkin hävittämisestä tiedon julkistusvaatimuksen vuoksi. Jones kirjoittaa Mannille sähköpostissa vuonna 2005: "Älä jätä mitään tietoa FTP-palvelimille - ikinä ei tiedä, kuka käy niillä. Kaksi MM:ää [McIntyre ja McKitrick] ovat halunneet käyttöönsä CRU:n mittauspistetietoja jo vuosien ajan. Jos he kuulevat koskaan, että Yhdistyneissä Kuningaskunnissa on nykyään tiedon julkisuuslaki, hävitän mieluummin kaikki tiedot kuin lähetän niitä kenellekään." Jones väittää nykyään, että mitään sähköposteja ei hävitetty, mutta hänen tulee selittää miksi hän kirjoitti Ben Santerille joulukuussa 2008: "Minun pitäisi muka käydä läpi kaikki sähköpostini ja hänen tulisi saada kopiot kaikesta, mitä olen kirjoittanut hänestä. Noin kaksi kuukautta sitten poistin paljon sähköposteja, joten minulla on jäljellä hyvin vähän - jos yhtään."

44
Osa 4 pitkää käännöstyötä:

Mann ei reagoinut hyvin kollegojensa osoittamaan epävarmuuteen. Jopa Ray Bradley, joka oli mukana kirjoittamassa lätkämaila-artikkelia, tunsi tarvetta kirjoittaa Briffalle yhden Mannin itsekeskeisen sähköpostin jälkeen: "Suokaa anteeksi kun oksennan." Yksi pitkä keskustelusäie muuttui yhä kärkkäämmäksi Mannin haukkuessa kolleegoitaan. Hän kirjoitti Briffalle, Jonesille ja seitsemälle muulle raivoissaan heidän hyväksyvistä kommenteistaan eräästä Science-lehdessä olevasta artikkelista, joka tarjosi lätkämailasta eroavan lämpötilatilaston: "Valitettavasti sinun kirjoituksesi Esperin artikkelista on vielä puutteellisempi kuin itse artikkeli... Nyt meidän täytyy tehdä paljon toimenpiteitä vahingon korjaamiseksi ja minun mielestäni olette tehneet karhunpalveluksen rehelliselle keskustelulle, jota kävimme ennen, koska te olette esittäneet todisteita väärässä valossa."

Briffalle Mann varsinkin kirjoitti: "Toivottavasti ymmärrät, että kunnioitan sinnua varsin paljon tutkijana! Mutta tässä tapauksessa olen sitä mieltä että olit huolimaton. Ja huolimattomuudella oli hintansa." Mannin huonot käytöstavat saivat Bradleyn vastaamaan: "Haluaisin etäännyttää itseni Miken kommenteista tai ainakin niiden sävystä. En pidä itseäni viimeisenä päättäjänä siitä, mitä Science-lehden pitäisi julkaista enkä pidä sinun tekoasi merkkinä sivilisaation loppumisesta." Pinnat paloivat niin pahasti, että Duken yliopiston Tom Crowleyn piti tulla väliin: "Olen huolissani kovista sanankäänteistä viime aikoina näkyvissä tekseissä... Pidän teitä hienoina kavereina ja todella hyvinä tiedemiehinä mutta nyt on aika polttaa rauhanpiippua ja julistaa väliaikainen sähköpostikielto kunnes kiukku laantuu vähän." Mann vastasi Don Corleonen tyyliin: "Loppujen lopuksi tämä ei ole henkilökohtaista, vaan kyse on tieteestä." Jos CRU:n sisäpiiri kohtelee toisiaan näin, ei ole ihme että he kohtelevat skeptikoita vielä tylymmin.

Yksi Briffan huolenaiheista Mannin lätkämailan osalta johtui siitä, että osa vuosirengasaineistosta (Briffan erikoisala) ei täsmännyt muiden aineistojen kanssa, joten Mann joko jätti ne huomioitta (joissain lätkämailan versioissa) tai muutti niiden tilastollista painotusta vähentääkseen aineistossa olevien tulosten eroja. Sivumennen sanoen, tähän perustuu Phil Jonesin "piilota laskeva trendi"-sähköposti; vuoden 1960 jälkeen vuosirengasaineistojen mukaan olisi lämpötilojen pitänyt laskea kun muut aineistot puhuivat korkeampien lämpötilojen puolesta. (Tämä on yksi monista kiistelyä aiheuttavista asioista lämpötilatilastojen muodostamisessa.) Jonesin ja Mannin keinot voivat olla puolusteltavissa, mutta ne ovat vähintään ongelmallisia.

45
Tällainen "hakkerointi" ei synny missään  tyhjiössä.

Anthony Watts:n sivuilla on analysoitu sähköposteja ja tultu siihen tulokseen, että kyseessä oli todennäköisesti sisäinen vuoto, eli joku East Anglian yliopiston sisältä vuoti materiaalin.

http://wattsupwiththat.com/

46

Onko tuo fakta että ne todella ovat autenttisia privaattisähköposteja?


Kyllä. Sitä ei kiistä edes ne tutkijat, jotka ovat joutuneet tässä huonoon valoon.

47
Vanha myyrä, jos lukisit tuon jutun ja puuttuisit siinä mielestäsi oleviin asiavirheisiin. Tuo minun kääntämäni artikkeli on täynnä lainauksia ilmastotutkijoiden omista sähköposteista. Sillä ei pitäisi olla kovinkaan paljon merkitystä, kerääkö ne kasaan punainen, sininen, vihreä, keltainen tai musta henkilö niin kauan, kun kirjoittaja tekee korkeatasoista työtä sitä tehdessään.

Minua tympii se, että näissä keskusteluissa hyökätään niin hanakasti henkilön kimppuun. Jos pidät artikkelin kirjoittajaa umpikonservatiivisena, niin huomauttaisin että viime huhtikuussa hän ei ollenkaan pelännyt kirjoittaa kriittiseen sävyyn Ronald Reaganista.

48
Jarton kääntämä artikkeli on peräisin The Weekly Standart ísta.  Lehti on Amerikan uuskonservatiivien äänenkannattaja.

Ja vastaavasti asiasta tänään vastaavasti uutisoinutta YLE:n M.O.T.:ia pidetään taas usein vasemmistolaisena. Onko sinulle vaikea sellainen ajatus, että asioista osattaisiin joskus kirjoittaa ilman poliittista agendaa?

Voisin kyllä mielelläni kääntää ja käsitellä muidenkin medioiden artikkeleita. Valitsin tuon Weekly Standardin artikkelin, sillä se käsittelee harvinaisen perusteellisesti tätä koko laajaa asiaa. Jos olet sitä mieltä, että kirjoitus ei vastaa totuutta, niin kaiva ihmeessä CRU:n sähköposteista siihen todisteet. Korjaan mielelläni siinä mahdollisesti olevat asiavirheet.

49
Osa 3 pitkästä käännöstyöstä:

Vuonna 1998 kolme amerikkalaista yliopistotutkijaa - Michael Mann, Raymond Bradley ja Malcolm Hughes - julkaisi Nature-lehdessä tutkimuksen, jota pidettiin läpimurtona paleoklimatologiassa - nykyään kuuluisa "lätkämailan muotoinen" lämpötilatilasto. (Kuvittele mielessäsi tasainen "varsi", joka ulottuu vuodesta 1000 vuoteen 1900 ja nopeasti nouseva "lapa" vuodesta 1900 vuoteen 2000.)  Heidän tutkimuksensa näytti osoittavan, että nykyiset maapallon lämpötilat ovat selvästi korkeimmat tuhanteen vuoteen - ja selvästi luonnollisen vaihteluvälin ulkopuolella. Sekä keskiajan lämmin kausi että pieni jääkausi katosivat. Lätkämailatilastoa käytettiin näkyvästi IPCC:n vuoden 2001 raportissa pitävänä näyttönä ihmisen aiheuttamasta ilmastomuutoksesta. Mann, Bradley ja Hughes totesivat, että "1990-luku on todennäköisesti kaikkein lämpimin vuosikymmen ja 1998 kaikkein lämpimin vuosi ainakin vuosituhanteen."

Ongelma ratkaistu? Tuskin. CRU:n sähköpostit paljastavat sisäisiä epäilyksiä koko tästä yrityksestä sekä ennen että jälkeen lätkämailan debyytin. Coloradossa sijaitsevan National Center for Atmospheric Research:n ilmastotutkija Tom Wigley lähetti vuonna 1996 sähköpostin laajalle joukolle CRU:n tutkijoita varoittaen heitä: "Kannatan jatkuvaa tiedonkeruuta, mutta minua häiritsee tapa jolla jotkut henkilöt paleoklimatologiassa yrittävät ylimainostaa tuotettaan." Mann kollegoineen käytti osittain CRU:n tietoja, mutta jotkut CRU:n tiedemiehistä eivät olleet tyytyväisiä tapaan, jolla Mann esitti sen. He myös pitivät Mannia enemmän kuin vähän sietämättömänä.

CRU:n tiedemies Keith Briffa, jonka työ Siperian puiden vuosirenkaista on ollut itsekin ristiriitojen kohteena, lähetti sähköpostin Columbian yliopiston Edward Cookille: "Olen kuolemanväsynyt Mannin tapaan väitää, että hänen mallinsa kattaisi maapallon trooppiset alueet, vaikka siinä on vain muutama (huonosti lämpötiloja esittävä) trooppinen sarja". Lisäksi hän kirjoitti, että hän oli kyllästynyt "Mannin kasvavasta trendistä tuottaa itsevarmaa sanahelinää viime vuosien aikana... ja (että olisi parasta olla menemättä pidemmälle)."

Cook vastasi: "Olen samaa mieltä kanssasi. Me molemmat tiedämme todennäköiset virheet Mann:n tutkimuksessa, varsinkin trooppisen tiedon osalta. Vastauksesi vuoksi päätin myös olla lukematta hänen kirjeensä julkaistua versiota. Se olisi liian ärsyttävää... On hämmentävää, kuinka niinkin välkky mies kuin Mike voi olla niin haluton arvioimaan työtään objektiivisemmin."

Lisäksi yhdessä paljastavassa sähköpostissa Cook kertoo Briffalle: "Totta kai Bradley ja muut MBH-ryhmän (Mann, Bradley ja Hughes) jäsenet suhtautuvat pohjimmiltaan negatiivisesti koko ajatukseen keskiajan lämpimästä kaudesta, joten minä tapaan suhtautua heidän paljastuksiinsa kuin ne tulisivat puolueelliselta taholta. Toisin sanoen, lasi ei ole heillä vain puoliksi tyhjä vaan se on selvästi hajalla. Minä suhtaudun keskiajan lämpimään kauteen enemmänkin "lasi on puoliksi täynnä"-näkökulmalla eli ehkä kyllä, ehkä ei, mutta on liian aikaista ottaa kantaa."

Cook valitti Briffalle myös Bradleystä: "Hänen tapansa olla olevinaan yhtä virheetön kuin Paavi on välillä aika kuvottavaa."

Vaikka IPCC tarttui innokkaasti Mannin lätkämailaan, Briffa lähetti Mannille varoitusviestin siitä, että "tässä mahdollisesti ilmaistaan varmempaa konsensusta kuin mitä oikeastaan on olemassa. Minua huolestuttaa aikaisempi puhe siitä, että meidän ei pitäisi sotkea kuvaa ottamalla mukaan vastakkaisia todisteita. IPCC:n pitäisi osoittaa konsensusta, mutta myös todisteiden epävarmoja alueita." Briffa oli jo aikaisemmin osoittanut erimielisyytensä lätkämailateoriasta sähköpostissaan vuonna 1999 Mannille ja Phil Jonesille: "Mielestäni 1000 vuotta sitten oli todennäköisesti yhtä lämmintä kuin nyt." Jopa Malcolm Hughes, yksi lätkämailateorian isistä, esitti varauksensa liian suuresta luottamuksesta heidän keksintöönsä. Hän kirjoitti Cookille, Mannille ja monelle muulle vuonna 2002:

"Toistaiseksi kaikki meidän yrityksemme arvioida pallonpuoliskon kokoisten alueiden lämpötiloja 1000 vuoden ajalta pohjautuu paljon pienempään tietomäärään, kuin kukaan meistä haluaisi. Yksikään tähän mennessä käyttämämme tietokokonaisuus ei kata läheskään sitä maantieteellistä laajuutta, joka tarvittaisiin viime vuosisatojen kokemusten perusteella ja kukaan ei ole löytänyt vakuuttavaa tapaa varmentaa alemman taajuuden komponentteja riippumattomaan tietoon verraten." Kuten Ed Cook kirjoitti, vuosirenkaisiin pohjautuvat tiedot, joiden varaan suurin osa julkaistuista arvioista rakentuu, kärsivät ongelmista. Niiden surkea toistuvuus aineiston alkupäissä on varsinkin akuutti ja joka puolella näkyvä ongelma... Siksi mielestäni kaiken tekemämme työn tulee olla alustavaa ja siihen pitäisi suhtautua hyvin varovasti."

Mann ei reagoinut hyvin kollegojensa osoittamaan epävarmuuteen. (Siitä jatketaan seuraavassa käännösosassa /jarto)

50
Osa 2 pitkästä käännöstyöstä:

Katsottaessa ilmastotiedettä kokonaisuutena, Climategate käsittelee pääasiassa yhtä pientä, mutta hyvin tärkeää tieteen osaa - paleoklimatologiaa, joka yrittää rekonstruoida maapallon ilmaston ajalta ennen kuin ihmiset alkoivat mitata ja tallentaa huomioita säästä. Tämä osoittautuu erittäin monimutkaiseksi tehtäväksi, joka vaatii valtavien tietomäärien tilastollista käsittelyä. Koska havainnon ja johtopäätöksen välinen ero riippuu niin paljon tilastomenetelmistä suoran mittaustiedon sijaan, on selvää että suuriakin ristiriitoja ilmenee ja että se vaatisi eniten ulkopuolisten tutkijoiden tekemää tarkastelua. Juuri tälläistä tarkastelua CRU:n sisäpiiri pyrki estämään tai vaikeuttamaan.

Koska maapallon ilmasto on monimutkainen järjestelmä, pyrkimys ymmärtää, miksi ja miten se muuttuu on luultavasti suurin maailman tiedeyhteisön koskaan tekemä yritys. East Anglian yliopiston ilmastotieteen laitos ei ole vain tärkeä ilmastotieteen keskus, vaan sillä on keskeinen rooli YK:n hallitustenvälisessä ilmastonmuutospaneelissa (IPCC), joka vuodesta 1992 lähtien on 5-6 vuoden välein julkaissut massiivista raporttia ilmastotieteen kansainvälisestä "konsensuksesta." Tämä on se elin, jonka kerrotaan koostuvan 2000 maailman huippututkijasta. Tuhannet muut ilmastotieteen parissa työskentelevät tiedemiehet eivät osallistu IPCC:n prosessiin ja monet heistä ovat eri mieltä jäykästä "konsensuksesta", jonka prosessi muodostaa. CRU:n sähköpostit osoittavat, että usein lainattu 2000 huippututkijan luku on harhaanjohtava; aidosti aktiivisten tiedemiesten määrä CRU:ssa ja muissa vastaavissa instituuteissa on hyvin pieni. Siitä huolimatta, Al Gore ja muut ilmastokampanjoijat ovat vahvasti luottaneet IPCC:n prosessiin todisteena väitteilleen, että ihmisen aiheuttama ilmastomuutos on "kiistatonta" tiedettä. Siitä ei välitetä, että viimeisimmässä IPCC:n vuoden 2007 900-sivuisessa raportissa ilmastotieteestä, sanat "epävarma" ja "epävarmuus" esiintyy yli 1300 kertaa ja raportti kuvailee meidän tieteellistä tietämystä ilmaston avainaspekteista "heikoksi" tai "hyvin heikoksi." IPCC:n kappale ilmastomalleista, jotka ovat pääasiallinen työkalu huolestuttavan tulevaisuuden ennusteissa, mainitsee malleissa olevan "merkittäviä epävarmuuksia" ja myöntää, että "malleissa on vielä huomattavia virheitä."

Jo vuosia on ollut huhuja poliittisesta paineesta, jonka tarkoituksena on tuottaa pelottavampia tuloksia, sillä 2-3 asteen lämpötilanousun vaikutukset eivät olleet tarpeeksi suuria aikaansaadakseen niin suuria päästövähennyksiä, kuin vihreät haluavat. Ja yksi suurimmista epävarmuuksista koko ilmastotarinassa on se, voidaanko todeta viimeisen 150 vuoden lämpötilanousun (noin 0,8 astetta) olevan pitkän ajan historiallisen vaihteluvälin ulkopuolella, joka antaisi painoarvoa tietokonemalleille, jotka ennustavat teollistuneen yhteiskunnan kasvihuonekaasujen aiheuttavan ennennäkemättömiä ja potentiaalisesti vaarallisia lämpötilanousuja tulevina vuosikymmeninä.

On pitkään oltu sitä mieltä, että viimeisen 1000 vuoden aikana maapallolla on ollut kaksi merkittävää luonnollista ilmastosykliä: Keskiajan lämmin kausi (Medieval Warm Period, MWP) vuoden 1000 tienoilla ja pieni jääkausi (Little Ice Age, LIA) noin vuodesta 1500 vuoteen 1850. IPCC:n ensimmäinen raportti vuonna 1992 näytti tyylitellyn tuhannen vuoden lämpötilatilaston, jossa keskiajan lämmin kausi oli nykyisiä lämpötiloja lämpimämpi, mutta tämä pohjautui pääasiassa olettamuksiin. Siitä huolimatta tämä oli suuri ongelma ilmastokampanjoijille: Jos keskiajan lämmin kausi oli yhtä lämmin kuin nykyään, kuten jotkut tutkijat uskovat, tarkoittaisi se että nykyajan lämpötilat olisivat luultavasti normaalin ilmastonvaihteluvälin sisällä ja emme voisi sanoa että kasvihuonekaasut olisivat ainoa viime aikojen lämpötilanousun aiheuttaja. Emme myöskään voisi luottaa tietokonemalleihin tulevaisuuden ilmastokatastrofin ennustamisessa. On pitkään ollut huhuja siitä, että ilmastotieteen johtavat henkilöt uskoivat, että heidän piti päästä eroon keskiajan lämpimästä kaudesta numeroita manipulomalla, mutta tästä ei ollut näyttöä ennen CRU:n sähköpostivuotoa.

Todisteet keskiajan lämpimästä kaudesta ja pienestä jääkaudesta ovat enimmäkseen anekdotaalisia, koska vuonna 1000 ei ollut lämpömittareita. Onko olemassa tapaa, jolla voisimme slevittää lämpötilan tuhat vuotta sitten? Koko planeetan keskimääräisen lämpötilan laskeminen ei ole mikään helppo asia, edes nykyään. Tässä kohtaa paleoklimatologia ja CRU tulee mukaan kuvioon. CRU otti tehtäväkseen rekonstruoida menneisyyden lämpötilahistorian "proxien" avulla, joissa tutkitaan puiden vuosirenkaita, jäätiköistä porattuja satoja vuosia vanhoja näytteitä, jokien sedimenttejä ja merien koralleja. Monien nerokkaiden tekniikoiden avulla on mahdollista saada lämpötila-arvio tietylle paikalle. Vuosirenkaita pidetään parhaimpana proxynä, sillä niistä voi laskea taaksepäin ja selvittää joka vuosirenkaan vuoden ja arvioida sen leveydestä lämpötilaa. Mutta vuosirengastietoa on hyvin vähän. Erittäin harvat puulajit elävät tuhatvuotisiksi, lähinnä läntisessä USA:ssa kasvava harjaskäpymänty ja muutama laji Siperiassa. Tuhannet vaivalloisesti tehdyt mittaukset eivät ole itsestään selviä. Niitä pitää muokata ja kalibroida sijainnin, korkeuden ja monen muun tekijän osalta (kuten vulkaaninen toiminta ja sademäärät). Jopa tarkimmat tilastolliset menetelmät tuottavat arvioita, joissa on suuret virhemarginaalit. Yksi silmiinpistävimmistä asioista CRU:n sähköposteissa on, kuinka paljon aikaa he käyttivät keskinäiseen keskusteluun lukemattomista ongelmista näiden tietojen käsittelyssä ja kuinka niitä pitäisi julkaista maailmalle. Tätä voi tyypillisesti odottaa kehittyvältä tieteelliseltä alalta. Toisaalta taas, nämä ovat samoja tutkijoita, jotka ovat vahvimmin väittäneet, että alalla on vakiintunut yksimielisyys kaikkien arvostettujen tutkijoiden kesken ja että mitään keskusteltavaa ei ole jäljellä. Toinen silmiinpistävä sähköposteista ilmenevä asia on, että ilmastomallintajat eivät arvosta paleoklimatologiaa ja että paloeklimatologian tutkijoilla on selvä alemmuuskompleksi. Kun katsoo monien ongelmista valittavien sähköpostiketjujen pituutta, voi vain ihmetellä miten tällä pienellä ryhmällä oli aikaa tehdä mitään tutkimustyötä.

(Käännöstyö jatkuu vielä. Tähän asti käännetyt osuudet 1 ja 2 antavat hyvää taustaa tuleville asioille. /jarto)

51
Tuossa oli vasta pieni osa pitkää artikkelia. Jatkan sen kääntämistä ja pian päästään itse asiaan :)

Ei ilmastodatan julkaisu ole ollenkaan takapakkia. Se avaa vasta mahdollisuuden tehdä tarkistavia laskelmia. Brittien ilmatieteen laitos aikoo laskea kaiken uusiksi ja arvioi työhön menevän kolme vuotta.

52
Kun kysyttiin niin hyvähän se olisi

Tässä alkuosa käännettynä artikkelista http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/017/300ubchn.asp?pg=1

Hitaasti ja pääasiassa suurten tiedotusvälineiden huomaamatta, ilma on karkaamassa ilmastomuutoksen ilmapallosta. Maapallon lämpötila lopetti nousemisensa muutama vuosi sitten, ilmastoston puolesta kampanjoivien harmiksi. YK:n tuleva Kööpenhaminan konferenssi, jonka oli tarkoitus Kioton jälkeen tuottaa sitova kasvihuonekaasuja vähentävä sopimus, romahti viikkoja etuajassa ja viruu henkihieverissään odottaen Obaman maagisia toimia. Päästökauppalainsäädäntö on juuttunut USA:n kongressiin. Viimeisimmät Gallupin, Pew:n, Rasmussenin ja ABC/Washington Post:n mielipidetutkimukset osoittavat dramaattista vähenemistä luottamuksessa ihmisen aiheuttamaan ilmaston lämpenemiseen. Ilmaston puolustajien mielestä tämä johtuu siitä, että heillä on "viestinnällinen" ongelma, mutta Al Goren Nobelin palkinnon, Oscar-palkinnon, miljoonien dollarien arvoisten mainoskampanjoiden ja tiedotusvälineiden ja poliitikkojen säälimättömän tuomiopäivälietsonnan jälkeen tämä tekosyy kuulostaa järjettömältä. Ja nyt ilmastokampanjalla on "Keisarin uudet vaatteet"-hetki.

Marraskuun puolivälissä suuri määrä East Anglian yliopiston ilmastotieteen laitoksen (CRU) sähköposteja ja teknisiä asiakirjoja tuli julkisesti ladattaviksi internet-palvelimille - joko hakkerin tai sisäisen ilmiantajan toimesta. Sähköpostit, joita on yli tuhat, paljastavat pienen tiedemiesten salaliiton, joka MIT:n Michael Schragen mukaan syyllistyi "ilkeämielisyyteen, pahantekoon ja häikäilemättömiin toimiin." Ironiaa kyllä, yksi monien sähköpostien lähettäjistä (Arizonan yliopiston Jonathan Overpeck) varoitti useita kollegoitaan lokakuussa: "Kirjoittakaa kaikki sähköpostit ikään kuin ne tultaisiin julkistamaan." Ei ihme. Tätä tapausta kutsutaan nimellä Climategate, mutta moni käyttää myös nimeä "CRUtape Letters."

Kuten tapahtui Dan Ratherin väärentäessä vuonna 2004 dokumentteja George W. Bushin kansalliskaartipalveluksesta, bloggaajia on massoittain materiaalin kimpussa syyttäen pientä ryhmää hyvin vaikutusvaltaisia ilmastontutkijoita huonosta uskosta, huonosta tieteestä ja mahdollisesti jopa rikollisesta toiminnasta (materiaalin hävittämistä Britannian Freedom of Information Act:n vastaisesti ja ehkä veronkiertoa).

Kuten Rathergatessa, fanaattiset ilmastokampanjoijat korjaavat vahinkoa käyttämällä "väärennettyjä, mutta silti tarkkoja"-tyylin puolustusta: Nämä tutkijat olivat ehkä epäeettisiä ja vahvasti puolueellisia, mutta tieteessä ei ole mitään epäselvää. Turha pysähtyä, ei mitään katsottavaa täällä. Joitakin merkittäviä poikkeuksia on, kuten Guardian-lehden kolumnisti George Monbiot, joka on ennen julkaissut kaikkein hurjimpiakin ilmastomuutosennusteita. "Ei kannata kuvitellakaan, etteikö tämä olisi kova isku", kirjoitti Monbiot kolumnissaan 23. marraskuuta. "Nämä hakkerin saamat East Anglian yliopiston ilmastotieteen laitoksen sähköpostit eivät juuri mitenkään voisi olla haitallisempia... Olen ällistynyt ja syvästi järkyttynyt niistä...  Olin liian luottavainen joihinkin heistä, jotka toimittivat käyttämiäni todisteita. Olisin ollut parempi toimittaja, jos olisin tutkinut heidän väitteensä paremmin." Monbiot on useiden johtavien ilmastotutkijoiden kanssa vaatimassa näiden CRU:n henkilöiden eroa ja heidän sulkemistaan tulevaisuuden ilmastotutkimuksen ulkopuolelle. CRU:n johtaja, Phil Jones, ilmoitti viime viikolla, että hän siirtyy syrjään tehtävistään tutkimusten ajaksi.

On houkuttelevaa tuntea syvää tyydytystä tämän jengin kärsimyksistä, joka on aiemmin herjannut jatkuvasti eri mieltä olevia tiedemiehiä. (Esimerkiksi NASA:n James Hansen vertasi MIT:n Richard Lindzeniä tupakkateollisuuden tiedemieheksi ja Al Gore lukemattomien muiden kanssa kutsui skeptikkoja Holokaustin kieltäjiksi.) Tästä huolimatta näitä CRU-dokumentteja ei tulisi ymmärtää väärin. Sähköpostit eivät itsessään paljasta, että katastrofaaliset ilmastonmuutosskenaariot olisivat huijausta tai täysin perättömiä. Mutta ne paljastavat ongelmallisia aspekteja koko tiedeyhteisölle, eli taipumuksen tutkijoille ylittää raja jossa asiasta vähän kiinnostuneet totuuden tutkijat muuttuvat ennakkokäsityksiään esille tuoviksi kannattajiksi. CRU:n Phil Jones ansaitsee vuoden vähättely-palkinnon myöntäessään, että sähköpostit "eivät ole mukavaa luettavaa." Jones kirjoitti vuonna 1999 kaikkein laajimmin lainatun sähköpostin, jossa hän kertoo käyttäneensä "Miken Nature-lehden trikkiä" "laskevan trendin piilottamiseksi", joka harmittavasti näkyy vuoden 1960 jälkeisissä lämpötilatilastoissa. Mutta hän korostaa, että kokonaisuutena CRU:n työ osoittaa tämän olevan vain harhaanjohtava kielikuva. Koko sähköpostiarkiston läpilukeminen ei kuitenkaan vahvista tätä; sen sijaan kymmenet muut viestit (ei tosin yhtä räikeitä kuin "piilota laskeva trendi") paljastavat skandaalimaisen epäammattimaista käytöstä. Oli jatkuvia ponnisteluja huijata ja manipuloida vertaisarviointi-prosessia, joka on kriittinen osa artikkeleiden matkaa tieteellisiin julkaisuihin. Tietoa, jota olisi pitänyt julkaista muille tutkijoille tarkistamista varten, julkaistiin vain vastahakoisesti, jos ollenkaan. Ehkä merkittävintä on se, että sähköpostiarkisto myös paljastaa, että jopa tämän pienen ilmastotutkijoiden ryhmän sisällä oli suuria erimielisyyksiä, hämmennystä, epäilyksiä ja ajoittain jopa riitaa töiden tuloksista, vaikka ryhmä muuten yhdessä lietsoi vimmatusti poliittisia toimenpiteitä ilmastomuutoksen torjumiseksi. Ilmastotieteen sisällä oli selvästi vähemmän yksimielisyyttä ja konsensusta, kuin mitä meidän oli annettu ymmärtää.

CRU:n ryhmän käytös on heittänyt ison varjon koko ilmastotieteen tiedeyhteisön päälle ja monet rehelliset tiedemiehet leimautuvat nyt syyttä Climategaten vuoksi ellei näitä asioita käsitellä läpikotaisin. Muut CRU:n kanssa läheistä yhteistyötä tehneet tärkeät ilmastotieteen keskukset, kuten NASA:n Goddard ja NOAA:n Climate Change Science Program, pitäisi myös tarkistaa läpikotaisin. Uudelleenarviointia tehdessä on ymmärrettävä, kuinka keskeinen rooli CRU:lla on ollut ilmastomuutosdraamassa.

53
Tämä artikkeli antaa todella kattavan kokonaiskuvan koko jutusta. Varsinkin 2. sivu on mielenkiintoinen.

http://www.weeklystandard.com/Content/Public/Articles/000/000/017/300ubchn.asp?pg=1

Kuinka moni täällä kaipaisi tuosta käännöstä suomeksi?

54
Ilmastoskeptikoilla on huikeat taustavoimat ja propagandakoneisto. Uskon, että kaikki kivet käännetään, jotta saataisiin uusi ja uskottava ilmastoteoria kansainvälisen tiedeyhteisön arvioitavaksi.

Näillä Hadleyn ilmastotutkijoilla on kyllä melkoiset rahat käytettävissään. Vuotaneessa tiedostossa oli Excel-taulukko, johon on kerätty tämän porukan saaneet apurahat vuodesta 1990 lähtien: 13,7 miljoonaa puntaa.

Ja nämä kaverit neuvottelivat myös British Petroleumin ja Shellin kanssa yhteistyöstä. Dr. Mick Kelly:ltä löytyy monta sähköpostia sekä sopimusrunkoa hedelmälliselle yhteistyölle Shell:n kanssa. Kellyä ei ollenkaan haitannut se, että "Shell:n kiinnostus ei ole perustieteessä, vaan kaikella heidän tukemallaan työllä pitää olla selvä ja välitön vaikutus tosielämän toimintoihin ja että he ovat varsinkin kiinnostuneita päästökaupasta ja puhtaan kehityksen mekanismin hankkeista." (Lainausmerkeissä oleva osuus käännetty Mick Kellyn kirjoittamasta uea-tyndall-shell-memo.doc:sta)

55
USA ei pitänyt "tietovuotoa" tärkeänä vaikka vArmasti sieltä oli löytynyt intressejä niin tehdä....

USA:ssa tästä asiasta tuli vielä poliittisempi. Demokraatit vaikenevat täysin ja yrittävät vaieta asian kuoliaaksi. Republikaanit ovat kaivaneet tätä kovaan ääneen jo toista viikkoa. Internetissä tätä on analysoitu jo kaksi viikkoa ja paine medioita kohtaan kasvaa päivä päivältä. Vaikeneminen näin isosta asiasta on nyt jo noloa. Se olisi kuin uutisoida Berliinin muurin kaatumisesta kuukausi tapahtuneen jälkeen.

Kuten monessa asiassa, huumori räjäytti pankin. Jon Stewart käsitteli asiaa Comedy Centralissa ja paukautti: "Poor Al Gore, global warming completely debunked by the very Internet you invented!"

http://www.youtube.com/watch?v=FgPUpIBWGp8 Yli 100 000 katsojaa per päivä YouTube:ssa pitää aika hyvin huolen siitä, että asiaa on vaikea vaieta kuoliaaksi.

57
Runsas viikko sitten tapahtui tietovuoto, jonka seurauksena ilmastotutkijoiden yli 1000 sähköpostia, runsaasti ohjelmakoodia ja muuta tietoa tuli julkisuuteen. Aineistosta käy ilmi, että ilmaston lämpenemisteoria pohjautuu laskentavirheisiin. Aineisto paljasti paljon muitakin ongelmia, mutta siitä myöhemmin.

Joka tapauksessa minua ihmetyttää sinun reaktiosi. Et ole missään vaiheessa kysynyt, mitä nämä laskentavirheet ovat. Et ole myöskään suhtautunut uutiseen positiivisesti, vaikka tälläisen uutisen pitäisi kaiken järjen mukaan olla hyvä uutinen luonnosta välittävälle ja tulevaisuudesta huolehtivalle ihmiselle.

58

En vielä tällä syömällä usko, että ilmasto ei olisi ihmisen toimesta ja luonnon+ihmiskunnan kannalta aivan liian nopeasti lämpenemässä. En myöskään usko, että esim. pohjoisesta jäätiköstä otetut VALOKUVAT olisivat väärennöksiä.
En myöskään jaksa uskoa, että ne muutaman vuosikymmenen takaiset talvet ja syksyiset luistelut Hietalahden luistinradalla olisivat vain vääriä muistikuvia.

Mitä jos se laskuvirhe olikin tapahtunut toiseen suuntaan?

Pelkään heidän puolestaan, että kehitysoptimistien laskuvirheisiin perustuvat märät päiväunet vielä osoittautuvat todella vain uniksi.

Enhän minä nyt todellakaan toivo luonnonkatastrofia mutta kyllä omiin silmiin vielä täytyy voida luottaa.

Jäiden kanssa menee niin, että jäätä tulee lisää talvella ja sitä sulaa kesällä. Nyt pohjoisnavalla jäätä tulee enemmän, mutta siitä ei oikein saa hyviä kuvia pilkkopimeässä. Kesällä sitten auringon mollottaessa 24h vuorokaudessa tapahtuu sulamista. Ja siinä säässä on hyvä ottaa valokuvia.

Säiden kanssa homma on kinkkisempää. Ikkunasta ulos katselemalla näkee, mimmoinen sää on täällä. Jotta voisimme saada käsityksen lämpötilasta maapallonlaajuisesti, pitää mitata lämpötiloja ympäri maailman ja laskea niistä keskilämpötila. Ja juuri näissä laskuissa on ilmennyt isoja virheitä, jotka ovat aikaansaaneet viime vuosien isot otsikot huolestuttavasta lämpötilan noususta.

Ilman näitä virheitä ei olisi ollut kirkuvia otsikoita ja sinäkään Tapio et murehtisi lämpötiloista ja hiilidioksidista vaan keskittyisit esimerkiksi hiukkaspäästöjen vähentämiseen ja vesistönsuojeluun.

59
Maapallon hyvinvointiin uskovien määrä taitaa olla vielä hyvin rajallinen.

Mitä mieltä Jarto olet nyt sitten siitä ydinvoimaintoilijoiden argumentista, että se on lääke ilmaston lämpenemiseen?

Ydinvoimasta jutellaan toisessa säikeessä. Jos päätän joskus jatkaa kanssasi keskustelua aiheesta, teen sen siellä. Toistaiseksi olen kirjoittanut sinne moneen kertaan jo sen, mitä asiasta tiedän ja mitä siitä ajattelen.

Täällä ilmastomuutospuolella ymmärrän kyllä, että sinulle on vaikeaa ottaa tätä uutta tietoa ilmastoprofessoreiden laskuvirheestä hyvänä uutisena. Jos on ajatellut luonnon tilasta pessimistisesti vuosikausia, niin kestää aikansa muuttaa ajatustapaansa. Mutta onhan se fantastista, että tuomiopäiväennustukset johtuivat laskuvirheestä, eikö totta?

60
Tapio, älä nyt ole niin negatiivinen. Pitäisi olla hyvä uutinen, että maapallo voi hyvin.

61
Hyvät uutiset jatkuvat. Samanlainen laskentavirhe on löytynyt myös Uuden Seelannin ilmastotutkijoiden laskuista. Virheen korjaamisen jälkeen 150 ei lämpökäyrissä näy mitään nousua viimeisen 150 vuoden aikana! Seuraavaksi tarkistuksen kohteena on NASA:n laskelmat, mutta oletettavasti sama virhe on niissä, sillä IPCC:n tutkijat ovat tehneet hyvin tiivistä yhteistyötä ja virheelliset käyrät ovat olleet yksi-yhteen NASA:n käyrien kanssa.

Eli huolestuttavalta näyttänyt ilmaston lämpeneminen on ollut pelkkä laskuvirhe! Loistavaa!

62

Mitä hyvää tuossa nyt on? Virheet on kamalia tapahtui ne sitten ydinvoimalan rakentamisessa tai missä tahansa.

No virheitä tapahtui, mutta kaikkein tärkeintä on se, että iso katastrofi ei olekaan uhkaamassa meitä. Moni on varmasti ollut hirveän ahdistunut (vähän kuten ilmastotalkoiden mainoksessa) ja tämä on heille aivan fantastinen uutinen.

63
Minulla on loistavia uutisia. Siis aivan mahtavia:

Huolestuttavalta näyttänyt ilmaston lämpeneminen on ollut laskuvirhe!

Tuo kävi ilmi, kun viime viikon lopulla ilmastotutkijoiden laskentaohjelmat tulivat julkisiksi. Niissä oli pahoja virheitä, joiden vuoksi ne tuottivat vääriä tuloksia.

Voiko parempaa uutista olla?

64
Briteissä on "Freedom of Information Act", jonka pohjalta näiltä proffilta vaadittiin julkaistavaksi tutkimusmateriaalia. Moni näistä sähköposteista koskee sitä, miten tämä voitaisiin estää. Kaikkein räikein on tämä, jossa Phil Jones pyytää Michael Mann:ia ja muita tutkijoita hävittämään sähköposteja. Ja tämä on siis kaksi viikkoa sen jälkeen, kun heille on tullut FOI-pyyntö.

http://www.anelegantchaos.org/cru/emails.php?eid=893

65
Englanniksi yhteenvetoa ilmastotutkijoiden sähköposteista:

http://bishophill.squarespace.com/blog/2009/11/20/climate-cuttings-33.html

Sähköposteissa on mm. keskustelua tutkimusaineiston ja sähköpostien hävittämisestä, jotta ne ei joutuisi vääriin käsiin. Samoin manipuloinnista, jotta tulokset näyttäisivät lämpimämmiltä. Osassa kannetaan huolta, kuinka IPCC:n raportit pohjautuvat epävarmaan ja jopa huonoon aineistoon, mutta tästä on oltava hiljaa. Sitten keskustellaan tavoista hankkiutua eroon skeptikoista jne jne jne.

Yhdessä mailissa Greenpeace toimii kirjoittajana mielipidekirjoitukselle, joka lähetetään vuonna 1997 Times-lehdelle kahden professorin nimissä. Herää kysymys, kuinka syvällä Greenpeacen poliittiset lonkerot ovat oikein tässä tieteessä?

66
Syöttötariffia miettinnyt työryhmä on ollut pihalla kuin lumiukko antaessaan lausuntonsa tariffin alarajoista. Sähköntuottajan alaraja on 1 MW joten ei toivoakaan että saisi myydä pientuottaja virtaa verkkoon päin.

Perustelut oli kummalliset, se kuulemma aiheuttaa niin kauhiasti vaivaa.
Jaa, naapurimaassa se ei aiheuttanut. Siellä jopa kansalaisia kannustetaan tähän pientuotantoon. Meidänkin talon seinällä on mittari joka toimisi nollamittarina. Siinä on valmius siihen.

Pientuotannon rajoittamiseen on paljon nimenomaan teknisiä syitä. Lue alkaen sivulta 20: http://www.motiva.fi/files/232/Sahkon_pientuotannon_liittaminen_verkkoon.pdf

Quote
Mutta, mutta poliitinen eliitti on energiayhtiöden talutusnarussa ihan selvästi.
Olisihan se kauheaa jos suomalainen alkaisi pian tienaamaan ?
Siihen pitäisi verottajankin pian puuttua ettei kukaan rikastu.

Mutta silti tämä on hyvä hanke ja kannattaa lähteä sijoittamaan tähän.
Joskin se kirpaisee ensin, mutta palkitsee varmuudella pitkällä juoksulla.

Väitit tuon tuulimyllyn tuottavan 33.000 kWh vuodessa. Voitko kertoa laskutoimituksen, jolla sait tämän luvun?

67
Jartolle kommentoisin että meikäläisen laskelmat on vähän paremmalla puolella kuin sinun. Olen laskeskellut että saan oman taloni sähköt tuosta jos kulutukseni on n. 33.000 kWh / vuodessa.

2,5 kW teho 365 päivää ja 24 tuntia vuorokaudessa tekee 21900 kWh. 33000 kWh on mahdollinen vain, jos vuoden aikana tuulee lujaa joka ikinen päivä ja yö ja olet keksinyt 36-tuntisen kellon.

Quote
Ei silti käy kiistää että 5 kW genu taitaa olla se mihin tähdätään vähintäin tulevissa toimituksissa.

Matematiikka ei valitettavasti paljoa muutu. 5 kW tuulivoimala tuottaa käytännössä max 8800 kWh vuodessa, joka sähkölaitokselta ostettuna maksaisi vähän runsaat 600 euroa. Pahoin pelkään, että tuo isompi voimala on myös vastaavan verran kalliimpi, jolloin takaisinmaksuajat ovat yhä vielä 30-50 vuoden haarukassa.

68
Ohjauskeskus sisälltyy tekniikkaan ja pakettiin, sillä ohjataan virransyöttö siten että sitä ei valu talosta ulos vaan se menee sitten hukkaan. Näin yhtiöt haluavat. Se on Suomessa vanhaa kuin arkipäivä, täällä ajetaan öisin terawatteja peruskallioon koska ydinvoimalat jauhaa virtaa jota kukaan ei käytä. Päivällä siitä on pulaa ja sitä tuodaan ulkomailta.

Ei Suomen sähköverkko ole vanha vaan kyse on puhtaasti toteutustavasta. Kun sähköverkko rakennetaan yksisuuntaiseksi tuottajalta kuluttajalle, se on paljon yksinkertaisempi, edullisempi ja helppohoitoisempi, kuin hajautettu sekametelisoppa. Kyse ei ole siis mistään poliittisesta asiasta vaan puhtaasti teknisestä, jota ei muuta edes mahdollinen syöttötariffi.

Syöttötariffista on noilla sivuilla täysin virheellinen kuva. Syöttötariffi ei anna tuon myllyn ostajalle lupaa myydä sähköä verkkoon, vaan syöttötariffi on pelkkä tukiainen. Syöttötariffista tulee hyötymään vain isot tuulivoimapuistot.

Se siitä, aletaan laskemaan. Jos tuo 2,5 kW tuulivoimala tuottaisi sähköä täydellä tehollaan ympäri vuoden, se tuottaisi 2,5 x 365 x 24 = 21900 kWh vuodessa. Isotkin tuulivoimalat tuottavat kuitenkin vuoden aikana parhaimmillaan sähköä vain 20% nimellistehostaan ja pienikokoinen pystymalli on niitä paljon tehottomampi. Mutta jos ollaan optimistisia ja lasketaan tuolle myllylle huikea 20% hyötysuhde, voisi tuo mylly tuottaa maksimissaan 4380 kWh sähköä vuodessa.

Yksi kWh sähköä maksaa sähkön hintavertailusivujen mukaan noin 7 senttiä, joten tuo mylly tuottaisi sähköä 306 euron edestä vuodessa. Kun itse mylly maksaa 9950 euroa, kestää 32 vuotta, ennen kuin mylly on edes maksanut itsensä takaisin.

Koska nämä laskelmat tehtiin optimistisesti tuulivoimalaa suosien, on todennäköisempää, että tuo mylly ei tule koskaan tuottamaan niin paljon sähköä, että se kattaisi siitä syntyneet hankinta- ja ylläpitokustannukset.

69
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 12. 04. 2009 09:09 »
Ihmisillä tuppaa olemaan vahvat mielikuvat ja näistä asioista puhutaan aivan liikaa mutu-tuntumalta. Se on surullista, sillä netistä löytyy erittäin tarkat tuulivoimatilastot jokaisesta Suomen myllystä, tarkka merisää pitkin poikin rannikkoamme sekä myös roppakaupalla tietoa ydinvoimasta.

Ydinvoimaa ei tueta Suomessa tueta ollenkaan. Se ei saa mitään tukiaisia. Ydinvoimaloiden omistajat kustantavat itse myös jätteenkäsittelyn, loppusijoituksen ja laitosten purkamiset. Noiden kustannukset on jo nyt rahastoitu täysin. Siitä huolimatta ydinvoimalla tuotettu sähkö on tuulisähköä edullisempaa.

Tämän syvemmälle en viitsi asiaan enää sukeltaa. Minun puolestani Suomeen saa rakentaa tuulivoimaa, kunhan rakentajat tekevät sen omalla riskillä ilman tukiaisia ja sillä ei tuhota luontoa. Esim. Ei maailmanperintöalueelle merikotkasilppuriksi.

70
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 11. 04. 2009 23:11 »
Eija-Riitta Korhola kirjoittaa ihan asiaa. Tuulivoiman keinotekoinen tukeminen ei ole ollenkaan kannattavaa puuhaa. Ei taloudellisesti eikä ympäristönsuojelunkaan näkökulmasta.

Tilanne on se, että vesivoimalla voidaan tuottaa täällä vain 15% tarvittavasta sähköenergiasta. Loput 85% pitää kattaa joko ydinvoimalla, tuomalla sähköä tai polttamalla jotain. Jos lähdetään siitä, että ydinvoimaa ei haluta, täytyy meidän olla joko riippuvaisia naapurimaista tai polttaa enemmän.

Vaikka pykäisimme massiivisilla tuilla koko Suomen täyteen tuulimyllyjä ja saisimme tuulisella säällä 100% tarvittavasta sähköstä, se ei riitä. Tyynellä säällä tuo valtava kapasiteetti ei tuota mitään. Ja Suomessa on liian tyyntä tai vähätuulista noin 70-75% ajasta. Esimerkiksi tänä yönä kaikki Suomen tuulimyllyt seisovat turhan panttina.

71
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 10. 04. 2009 19:07 »

Sinä olet ruotsinkieliseksi samaistunut suomalainen, joka katsoo ruotsin TeeVeen, lukee pelkästään ruotsinkielistä uutislehteä ja yrittää palstalla sivistää meitä suomalaisia.


Jos näin on, niin pitää nostaa hattua tytön suomen kielen taidoille ;)

72

Kyllähän jokainen tietää ydinvoiman riskit.


Jos tästä keskustelusta mitään johtopäätöksiä voi vetää, niin näemmä ei. Ette viitsi edes lukea muutaman sivun mittaisia tietopaketteja vaikka kyseessä on asia, jonka pitäisi olla puolueellenne tärkeä.

Ja mitä ihmeen hulluttelua on joku ydinpommin pudottaminen ydinvoimalan päälle? Jos jollakulla on ydinpommi ja hän haluaa sillä aiheuttaa tuhoa Suomessa, niin "paras" paikka tiputtaa se on ehdottomasti keskellä pääkaupunkiseutua. Ei siinä mitään ydinvoimalaa tarvita.

Ja kun nyt sitten lähdetään oikein vetämään katastrofiskenaarioita, niin entä jos:

- keskellä myrskyä joukko laskuvarjohypääjiä ajautuukin tuulivoimapuistoon ja silpoutuu kuoliaaksi?
- hakerekan jarrut pettävät alamäessä ja rerkka törmää päiväkotiin?
- lapsi leikkii hiilivoimalan hiilikasalla ja ajautuu hihnalle, joka vie hiilen poltettavaksi?
- myrsky irrottaa aurinkopaneelit, jotka lentävät järveen ja liukenevat sinne ja myrkkyjä tulee juomaveteen?

73
En ymmärrä vieläkään mitä tekmistä tuolla on luonnonuraanin kanssa. Eikös se ole luonnossa aika hajallaan?Säteilevä atomi on vaarallinen vasta jos niitä on useita lähellä toisiaan.

Sinä lihavoit luonnonuraanin puoliintumisajan osoittaaksesi, kuinka ydinjäte olisi vaarallista miljardeja vuosia. Siinä taulukossa ydinjätettä ovat Koboltti-60 (5,27 vuotta) ja Plutonium-239 (24 100 vuotta) ja nuo puoliintumisajat ovat niitä tärkeitä, sillä mitä lyhyempi puoliintumisaika, sen vaarallisempaa aine on. Tuo on jopa mainittu alkuperäisessä lainauksessa, jonka postitit!

Olisit yhtä hyvin voinut lainata kohtaa, jossa lukee: "Kun on kulunut 200 000 vuotta, loppusijoitustila vastaa radioaktiivisten aineiden määrältään keskikokoista uraaniesiintymää".

Jos olet todellakin huolissasi tuosta loppusijoituspaikasta, kerro, missä kohtaa turvallisuusanalyysissä mennään metsään. Eli sivu 14.

Quote
Ehkä vastaat samalla myös tähän kysymykseen:
Onko meidän sukupolvellamme oikeus aiheuttaa ongelmia seuraaville ydinenergialla?

Ei toki. Siksi ne aineet haudataan 500 metriä peruskallioon hullunvarmalla tavalla sen sijaan, että jätteet tuprutetaan taivaalle.

PS. Pelkästään hiilivoimaloiden vuosittain tuottamassa tuhkassa on uraania ja thoriumia 6000 - 15000 tonnia. Siis vuosittain. Ja tuota ei haudata minnekään 500 metrin syvyyteen vaan sitä tuprutetaan savupiipuista taivaalle.

74
Minä poika vastustan radon-säteilyäkin (tarkoitan sitä, että rakennusten alapohjien tuuletukset olisi hoidettava kuntoon)!

Kaikki ionisoiva säteily aiheuttaa mutaatioita geeneissä= syöpää.
Kaikki tuollainen säteily on vahingoksi ihmiselle. Se on jo ihmisen toimesta aivan liikaa lisääntynyt, jokainen rikka rokassa on liikaa.

Onko sinun todellakin noin vaikea myöntää olleesi väärässä luullessasi luonnonuraania ydinjätteeksi? Keskustelun siirtäminen heti radon-säteilyyn (joka siis syntyy kallioperässä olevasta luonnonuraanista) on tässä kohdin pelkkää savuverhoa.

75
Kaunis esite kauniine malleineen...Tserenkovin sininen hehkusäteilykin näytti ihan kauniilta....

Ei kyllä oikein rauhoittanut kun katsoin keitä oli tuon yhteisön takana. =Ne tahot jotka ydinvoimasta rahaa tahkovat.

Täällä on lista Energiateollisuus Ry:n jäsenistä:

http://www.energia.fi/fi/energiateollisuus/jasenet/jasenet-medlemmar-members.html

Tuossa listassa ydinvoimaloiden omistajat ovat hyvin pieni osa.

Quote
Radionuklidien puoliintumisaikoja
Koboltti-60 5,27 vuotta
Plutonium-239 24 100 vuotta
Uraani-235 704 miljoonaa vuotta
Uraani-238 4,47 miljardia vuotta


Siis ydinjätteen säteilystä on vasta puolet hävinnyt n 4 miljardin vuoden kuluttua....

Nuo lihavoimasi Uraani-235 ja uraani-238 eivät ole ydinjätettä vaan luonnonuraania. Siis sitä, jota on kallioperässä pitkin poikin maapalloa noin 63 biljoonaa tonnia.

76
Tapio, Kari ja muut vihreät: Voisitteko ystävällisesti lukea tämän julkaisun:

http://www.energia.fi/fi/julkaisut/hyvatietaa-sarja/hyvatietaaydinjatteesta.pdf

Sivu 3 on aika teknistä, mutta sen jälkeen koko julkaisu sisältää hyvin tyhjentävästi ja helppolukuisesti kirjoitettuna kaiken mahdollisen, mitä ydinvoimasta, ydinjätteistä, loppusijoittamisesta ja turvallisuudesta vain haluatte tietää. Sivuja ei ole kuin 24 kpl ja siellä todellakin on vastaukset moneen kysymykseen, joita täällä aprikoitte.

Julkaisun on tehnyt Energiateollisuus Ry, jonka jäseninä ovat kaikki energiantuottajat, ei pelkästään ydinvoimaa käyttävät. Esimerkiksi Vaskiluodon Voima ja Hiirikosken Energiakin ovat jäseninä.

Jos teillä on tuon lukemisen jälkeen vielä epäselviä asioita, voin kaivaa esiin enemmän tietoa.

77
Erilaisilla tuotantotavoilla on erilainen kannattavuus erilaisilla käyttöasteilla.
Laite joka kuluu seisoessaan tai kuluttaa seisoessaan (esim. ydinvoimala)
pitää olla korkea käyttöaste.  Laite joka ei juurikaan kuluta seisoessaan
vaan sen elinkaari jopa pitenee pienemmällä käyttöasteella kuten tuulivoima-
generaattori, saakin pitää pienempää käyttöastetta. Eli toisin sanoen
tuijottamimen hyötysuhteeseen tai käyttöasteeseen kahden toisistaan
erilaisen tuotantolaitoksen kesken ei ole verrannollinen.

Tuuli- tai ydinvoimala ei ole mikään laite, jota tarvitaan vain silloin tällöin. Sekä ydin- että tuulivoimalan tarkoitus on sama: tuottaa sähköä mahdollisimman luotettavasti Suomen sähkönkulutuksen edellyttämä määrä. Ydinvoimala pystyy sen tekemään todella luotettavasti, mutta tuulivoimala ei alkuunkaan.

Jos sähkömarkkinoilta voisi oman vakaumuksensa mukaan ostaa nimenomaan haluamallaan tavalla tuotettua sähköä, tuulivoimaan luottavilla olisi asunnossaan sähköä vain parin päivän verran viikossa. Esimerkiksi päivällä voisi olla sähköä ja illalla ja yöllä taas luettaisiin kynttilänvalossa pakasteiden sulaessa iloisesti keittiössä. Ja viikon mittaiset sähköttömät ajat eivät olisi ollenkaan harvinaisia.

Quote
Muistaaksei ydinvoimalaa ei voi purkaa vaan se pitää jättää.  Olenko oikeassa vai väärässä?

Olet väärässä. Ydinvoimalan voi purkaa ja ydinvoimalan omistaja on velvoitettu keräämään varat siihen ydinvoimalan käytön aikana.

78

Jos siis on viisi tuulivoimalaa tai peräti kymmenen, kaukana toisitaan, niin aina tulee yhden voimalan verran.


Palaan tässä kohtaa siihen, miten lasketaan Suomen tuulivoimaloiden käyttöaste. Otetaan pohjalle VTT:n tuulivoimatilastot. Ne löytyvät täältä:

http://www.vtt.fi/services/cluster7/topic7_9/Tuulivoiman_tuotanto-_ja_vikatilastot.jsp

Kemi Ajos 1 on tuottanut ensimmäisten 7 kuukauden aikana 3132 MWh sähköä. Tämän se on tehnyt 2108 tunnin aikana. Nämä arvot löytyvät kahdesta viimeisestä sarakkeesta.

Kemi Ajos 1 on 3 MW (3000 kW) mylly. Jos se olisi tuottanut tuolla tehollaan sähköä 7 kuukauden ajan, sen olisi pitänyt tuottaa 3 x 24 tuntia x 212 päivää = 15264 MWh.

3132 jaettuna 15264 tekee 0,205 eli käyttöaste on 20,5 prosenttia.

Samalla tavalla voi laskea läpi muut 3000 kW myllyt. Käyttöasteiksi saadaan:

Kemi Ajos 1: 20,5
Meri-Pori 10: 30,0
Oulu Vihreäsaari T2: 17,9
Kemi Ajos T2: 16,4
Kemi Ajos T3: 21,1
Kemi Ajos T5: 16,6
Kemi Ajos T6: 16,5
Kemi Ajos T7: 18,2
Oulunsalo Riutunkari T1: 8,4
Oulunsalo Riutunkari T2: 10,4

3000 KW myllyjen keskiarvo: 17,7%. Ja laskuissa huomioin kyllä sen, että osa näistä on valmistunut vasta tänä vuonna.

Pienemmillä myllyillä tuntuu menevän tosin paremmin. Enercon:n kuusi 2300 KW Lemland/Båtskär -myllyä tuottivat sähköä 32,9% käyttöasteella. Saksalaiset näemmä osaavat tuulivoimalan tekemisen paremmin, kuin suomalaiset.

Ydinvoimalla tuotettiin vuonna 2007 22,4 TWh sähköä. Jos tämä määrä haluttaisiin tuottaa tuulivoimalla, tarvitaan:

3960 WinWinD:n suurimpia myllyjä tai
3380 Enercon:n myllyä tai
9087 Kristiinankaupungin edessä pyöriviä WinWinD:n pienempiä myllyjä.

Ja jotta saatte jonkinlaisen kuvan siitä, minkäkokoisia nuo myllyt ovat: WinWinD:n jättiläisissä on 50 metrin pituiset lavat. Sen "propellin" halkaisija on 100 metriä. Saksalaisten myllyissä on 35 metrin lavat, eli 70 metrin halkaisija. Verratkaa tuota Korsnäsin jo varsin näkyviin myllyihin, joissa lavan pituus on vaatimattomat 12 metriä. Sitten kuvitelkaa tuon kokoisia jättiläisiä pitkin poikin rantojamme 300 metrin välein. Ja yrittäkää sen jälkeen jotenkin sanoa, että 3500 tuon kokoisen jättiläisen rakentaminen kauniille rannikollemme olisi jotain muuta, kuin ympäristörikos.

79
Olet ymmärtänyt väärin.  Ei tässä ongelmia maalata taivaalle vaan katsotaan
eteenpäin ja tuodaan esille luontoystävällisiä vaihtoehtoja joita ei heilauta
maailman kriisit eikä sitä voi käyttää terroriaseena.  Samaten Tsernobyl
opetti, että ydinlaskeuma liikkuu kauaksi ja ei aiheuta mitään hyvää.
Jos vahingolle ei anna mahdollisuutta niin sitä ei synny.

Mitähän täällä on kaiveltu esiin:

- uraani loppuu, vaikka sitä on ainakin sadoiksi vuosiksi
- kriisitilanteessa uraania ei saisi, vaikka sitä voi helposti varastoida vuosikausien tarpeeksi
- terroristit, joita vastaan voi yksinkertaisesti varautua paremmalla vartioinnilla. Puolustusvoimat on keksitty.
- ydinpommi, jonka tekemiseen ei edes tarvita ydinvoimalaa, mutta kylläkin paljon rahaa, tietoa, taitoa ja aikaa.

Ja sitten lyödään pöytään Tshernobyl-kortti ilman, että tarkemmin syvennytään itse onnettomuuden syihin ja seurauksiin ja varsinkaan neukkuvoimaloiden ja länsireaktoreihin eroihin.

Täydellinen ytimen sulaminen tapahtui USA:ssa Three Mile Islandin ydinvoimalassa. Seurauksena oli, että kukaan ei loukkaantunut, sairastunut tai kuollut. Thernobyl oli paha jo siksi, kun neukkureaktoreiden ympärillä ei ollut länsireaktoreiden tapaan massiivista suojakupua.

Ja vaikka Tshernobylissä höyryräjähdys posautti kaiken ydinmateriaalin ilmaan, koko onnettumuuden seurauksena on kuollut alle 50 ihmistä. Ja näistä 50 henkilöstä puhutaan paljon samalla, kuin hiilivoiman vuosittain tappamista tuhansista ihmisistä ei juuri ollenkaan.

Miksi ette ole yhtä kriittisiä muita energiantuotantotapoja kohtaan?

80
Asiasta toiseen tässä kaavio sähkönhankinnasta energialähteittäin
vuodelta 2004.  Neljäsosa tuotetaan Suomessa ydinvoimalla.  Se on paljon
jos uraanintuotanto tyrehtyy.  Kriisitilanteessa uraanilaivat eivät seilaa.

Löytyy tuoreempaakin tilastoa: http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto

Ydinvoiman osuus vuonna 2007 oli 24,9%

Ydinvoimala käyttää vuosittain niin vähän uraania, että tänne voitaisiin ihan yhtä hyvin ostaa ja varastoida ydinvoimalan polttoainetta vaikka 10 vuoden tarvetta varten. Jo nyt varastot ovat parin vuoden kokoiset.

Mikä ihmeen hinku vihreillä on maalailla taivaalle yksinkertaisia "ongelmia", jotka on todella helppoja ratkaista? Tuulivoiman kohdalla taas jätätte täysin huomioimatta sen todella konkreettiset ongelmat.

Voin tarkentaa myöhemmin tuota tuulivoiman 20% käyttöastetta. Ne pystyy laskemaan helposti VTT:n tuulivoimatilastojen pohjalta:

http://www.vtt.fi/services/cluster7/topic7_9/Tuulivoiman_tuotanto-_ja_vikatilastot.jsp

Pages: 1 [2] 3 4 ... 6