Vaasalaisia.info - keskustelut

Just toi risuttaa muakin ja oon kans tullu ajatelleeks, että
ajeleekohan joku niitä siiliä hengiltä ihan muuten vaan ja
on tullu myös mieleen, että listiiköhän jotkut autoilijat niitä
kissojakin aivan huvikseen, kun niitäkin vähän turhan usein
näkyy raatoina tienvierustoilla, viimeksi tänään yks täys-
kasvunen ja sitten vielä yksi ilmeisesti tämän kevään pentu.

Eväsleivälle ilmestyneet kärpäset risuttaa
tai ei oikeastaan se vaan se kun sitä leipää
ei sitten enää viitsi syödä.

Jäbät tuli himaan ja ihan OK-kunnossa.
On skruudattu. Jengi relaa.

Pitäiskö täs nyt sitte sanoo, että melkeen alkoi jo
juhannushiljaisuus risuttaan?
No, ei todellakaan.
Siis, toivoa sopii, että joka juhannus menis yhtä siististi.

Ohan voiton puolella ihminen jo aina silloin, kun ilman haavereita ovat
kaikki lähiomaiset juhannuksesta selvinneet.
On se meinaan tilastoissa semmoinen onnettomuus piikki,
että yks sun toinen saa kyllä varpasillaan olla ennen maanantaiaamun
koittoa, eikä sekään aina auta.

Mitäs me noista,
sanoi räkäinen kiiski soista.
Minä kuden
minne mahdun.

Siinäpä toisille
syyt mistä johduin.

Valitettava tosiasia:
Vaasan kaupunki
liian usein lupaa tehdä valmiiksi jotain
mikä ei lähihistoriassa ole toteutettavissa.

Voi peruskele minkälaisia EDUSTAJIA MEILLÄ ON.

Ruoppaustöiden yhteydessä kertyvä Aimo Annos lietettä voidaan
mieluusti pumpata kenenkä jarrumiehen tontin kylkeen tahansa, ja saahan
sitten vaikka joku taloyhtiö tai joku omakotiasuja kehitellä siitä esim. oman
vaalimisen arvoisen sammakonkutualtaansa. Sellaiset lietteen varaajat ovat
etuoikeutetussa asemassa, jotka nimenomaisesti haluavat mutalietteisen risukko
/ kaislikko-osuuden Suvilahden messualueeen valmistumisen sijaan säilyttää.
Ehdoton ennakkoasema annettakoon kuitenkin lietteettömien rantatonttin omistajille
kuin myös asiallisten rantakaistaleiden läheisyydessä sijaitseville taloyhtiöille.

Muistatkos Serafim minkälainen haiseva lutakko Onkilahti aikoinaan oli ja sen että
kuinka pitkään se sitä oli ? Tähän muistikuvaan verrattaessa paljon ei todellakaan paina
Wärtsilän rantapuoliskolla vielä oleva täyttämistään odottavan alueen rajasta kertova
punainen (vaikka onkin ruma) merkkiaita. Asiaa on myös ajateltava niin, että mitäs
meillä nyt olisi jos silloin joskus ei ruoppaustöihin olisi ryhdytty ? Niin, ei olisi
Onkilahtea, eikä hienoa puistoaluetta Onkilahden Palosaaren sivulla.

Ennen kaikkea olen luontoihminen, mutta arvostan myös suuresti hyvää
kaupunkiarkkitehtuuria ja sellaista sisältäväksi toivoisin Suvilahden keskusrantaosion,
mikä olisi näin rantakaupunkilaisittain ajateltaessa mielestäni hyvin luontevaa.
Toisaalta myös luonnonkin kannalta Kaupunginlahtea on ennemmin tai myöhemmin
ruopattava ja paljon (siis saariakin tarvitaan) jos siis haluamme, että Vaasalla niin
sanottu Kaupunginlahti säilyy, ettei kyseisestä vesialueesta tulisikin todellisuudessa
vain se Sundomin puoleinen lahti (Sundominlahdeksihan sitä on kansa aina kutsunut)
Suvilahden puoleisen sivustan ja Patteriniemen soistuessa yleisempään ihmiskäyttöön kelpaamattomaksi.
Historiallisesti aiempaa luontoa ja jopa kaupunkikulttuuria ajateltaessa Kaupunginlahti
on ollut merellisesti merkittävä niin ihmisille (muinoin Suvilahden rannoilla kauttaaltaan
sijainneet rikkaiden kesäpaikat näyttävine rakennuksineen) kuin luonnolle (entisinä aikoina
kunnon kalaa riitti lahdessa ammattikalastettavaksi ja kalasääksille ruuaksi) eli näitä arvoja
on kaikenlaisia.
Minä nyt luontoihmisenä katson rantakalliolta mielummin  kimmeltävää lahdenselkää
kuin loputonta kaislikkoa joka ei näytä edes vedenpilkettä silmäkulman ratoksi.

Sorry  - näin se nyt vaan on.

Minä käyn alueella lähes päivittäin ja voisin väittää kohdanneeni lähes
kaikki muut alueella säännöllisesti lenkkeilyä harrastavat. Joitain poikkeus-
päiviä lukuun ottamatta tulee alueella muita lenkkeilijöitä keskimääräisesti
vastaan noin viisi (max). Tietenkin kellonajasta vähän roikkuen eli usein
ei kyseisellä pöpelikköosuudella näy ketään, joskus sitten satunnaisesti
vastaan saattaa lampsia muutaman hengen kävelysauvaporukka tai esim
Kiiston veryttelyhölkkäryhmä.
Talvisin käveleskelen jäällä hyvin usein ja siellä näkee satunnaisesti
hieman useammin enemmänkin ihmisiä vähän kauniimmalla ilmalla, mutta
enemmän sitä ryhmää kyllä siintää aina siellä Kalarannan suunnassa.
Kyllä sitä ruopattua rantaviivaa taloineen katselisi mieluummin kuin nykyistä
masentavan näköistä kaislarisukkoa, joka juuri kyseiseltä kohdalta vaatisi
sitä pikaisinta perkaamista ilman talojakin ja olisihan se hienoa kun ruoppauksen
jälkeen niin minä kuin muutkin tavalliset veneilijät pääsimme kesäisin ajelemaan
Kaupunginlahdella ilman potkurin mudassa tahkoamista, minkä johdosta lahden
Suvilahden laidalla ei enää pitkiin aikoihin ole juuri veneilyä päässyt esiintymään.

Varmasti Vaasan merikaupunki-ilmeellekin olisi merkittävää saada messuhanke
onnistumaan; vaikka kaikkihan me tiedämme, että monessa suhteessa tämä
rakas Vaasamme on enemmän merkillinen kuin merellinen menestyjä.

Esitän myös puolestani, että kalojen kutualueita sun sellaisia piisaa ympäri
ämpäri kaupunginlahtea aivan riittämiin vielä jos ja toivottavasti kun asunto-
alueen ruoppaukset ja maatäytöt saadaan tehdyiksi.
Eiköhän sitten jos mesualue joskus todellakin valmistuu (asui alueella nyt sitten
kuka hyvänsä), niin vähän yks sun toinen herää huomaamaan, että hyvä juttu ja
lahden lopullisen rehevöittymisen kannalta varsin tehokas torjuntavoitto.

Koirasmartta taisi tuossa vastata moneen vastausta vailla
olevaan kysymykseen.

Liian usein törmää tähän aikarajoitteisuuteen
ja aina joskus se risuttaa.
Viime aikoina olen kuitenkin melko hyvin onnistunut
pysyttelemään mahdollisimman kaukana deadlineista
ja oppinut jengaamaan kiireelliseltäkin tuntuvia asioita
löysemmille raiteille.
Ja niinhän se on, että turhien stressien poistaminen parantaa
elämisen laatua.
Ilman niitäkin tässä elämisessä on aivan täysi tekeminen.

Risuttaa pellet jotka luulee olevansa jotain mitä ne ei oikeesti oo
tai jota ne ei pienessäkään mittakaavassa edes mitenkään muistuta ja sit ku
nämä pahimmat tällaiset nimimerkin suojissa esittävät vielä jotain about
kaikkien alojen asiantuntijaa, niin kyllä se alkaa olemaan jo vähä liikaa.
 

Tää asia ei risuta. Ompahan vaan tällainen tarinantynkä.

Kaveri sanoo neljä vuotiaalle varsin omanlaisellensa pojalle,
että maistas sinäkin tätä ruotsalaista näkkileipää, on muuten hyvää.
Pikkumies vastaa ykskantaan: ’’En maista’’.
Kaveri yrittää sitten kysellä;  Mikset maista? Ja pikkumies tuumaa vain:
’’Ei huvita. Ja en varmaan maista’’ ja lisää vielä ’’ On varmaan pahaa’’.
Parin viikon päästä otetaan sama uusiksi, mutta nyt kaveri sanoo:
’’Näihin näkkileipiin sitten kukaan ei koske. Oon ostanut nää itselleni’’.
Läsnä oleva vesseli ilmoittaa välittömästi haluavansa maistaa just niitä.
Pitkän selvittelyn jälkeen sitten hälle suodaan oikeus mutustella parit
tällaiset kielletyt näkkärit. Ja kyllä kuulemma maistuivat hyviltä.

Hauskoja nämä tällaiset nurinkuriset lapset. heidän kanssaan pitää
pelata käänteisillä ehdoilla eli kehottaa kieltämällä, niin päästään
vanhempien suunnittelemaan lopputulokseen.

Tuntuuko tutulta ?

Minulla on lukuisia hyviä kokemuksia Vaasan keskussairaalan henkilö-
kunnasta ja varsinkin heistä, jotka siellä tätä totista työtä tekevät. Kaiken
sen kiireen keskellä, niin sairaala-apulaiset kuin sairaanhoitajatkin tuntuvat
vielä oikeasti jaksavan potilaista välittää. Mikä on hienoa.
Tämä lie se perimmäisin syy, minkä johdosta tämän vitjan tulin aloittaneeksi
ja toivottavaa olisi, kiireen heitä yhä enemmän kuormittaessa, että jaksavat
edelleen oli palkka nyt sitten mitä tahansa.

Teette arvokasta työtä.

Itse asiasta voitaisiin tälläkin keskustella enemmänkin.

Siirrytään pormestarimalliin. Perusteena se, että tällöin ei tarvitse
huomioida palkkauksessa nykyisen kaupunginjohtajan ylimitoitettua
tilinauhaa seuraavaa pestattaessa.
Uusi virka ja hieman normaalimmalta tuntuva palkka eli tässä
tapauksessa tulevan pormestarin palkka olisi hieman pienempi kuin
nykyisen kaupunginjohtajan. Jos mitään ei tehdä, niin taas mennään
vanhan kaavan mukaan ja seuraava kaupunginjohtaja saa edeltäjäänsä
paremman palkan ja vähintään samat, luultavasti hieman edeltäjäänsä
paremmat luontaisedut.
Pormestarin tultua valituksi palataan sitten myös hänen asumisjärjestelyissään
normaaliin käytäntöön. Mikä tarkoittaa sitä, että pormestari maksakoon itse
oman vuokransa tai ostakoon itse oman asuntonsa niin kuin muutkin
kaupunkilaiset. Tämäkin on demokratiaa.
Nykyisellä kaupunginjohtajallammehan ei katsottu ilmeisestikään olevan
varallisuutta luxusasuntonsa vuokranmaksuun koska me kaupunkilaiset
niin mielellämme yhtenä luontaisetuna hänen vuokransa maksamme.

Tässä yhden pormestarin mallissa voidaan sitten samalla huomioida, että
esim. kaupunginhallituksen puheenjohtaja on niin sanottu VT (varatoiminen)
pormestari, joka hoitaa lomitukset, sairas poissaolot ja mahdollisesti ilmenevät
päällekkäisyydet.
Näin toimimalla säästetään taas selvää rahaa, koska tällöin virallista vara-
pormestaria ei tarvitse palkata vaan kuvattujen kaltaisten tilanteiden hoitaminen
lankeaa aina kulloisellekin asiasta vastaavalle henkilölle, joka omien normaali
toimiensa ohella hoitaa kyseiset tehtävät tarpeen sitä vaatiessa.

Tällä hetkellä vähän nyppii, ku autos on vaan
muutama litra bensaa ja taskus vaan vitonen ja
vähän kolikoita ja lisää fyffee saa vasta perjantaina.
Onneks on kaapis ruokaa ja pari boxii röökii,
että kyllähän tämä taas tästä.
Mut ku pitäis tehä vähä kaikenlaista eikä
vaan satu oleen just fyrkkaa, niin ottahan
se pattiin.

Lisäys

Niin ja sit nää tanan loskakelit.
Et ei taho viittii lähtee edes lenkille.

Lisäyksen lisäys

Onneks tää elämä on sellasta, et väliin tulee ilosiaki
yllätyksiä. Tos just äske käytiin sit kuitenki vähä
ilmaa haistelemas, koukattii pesutuvan kautta ja
huomattii, tiedä sitte auttoko tää saitissa manailu vai
ei, et joku oli sen vaimolta pesutuvasta  hävinneen yö-
paidan käyny palauttamassa. Siellä se roikku narulla niin
viattoman näkösenä; aivan ku ei koskaan olisi missään
muuaalla ollukaan.
That’s right.

Lisäys lisäyksen lisäykseen

Vaimo kysy just äsken, ku laskin centtejä jonoon:
- Ekkö sä välkky muista et on pääsiäinen ?
Vastasin:  -Ei tullu mieleen,  mitä sitte ? ?
- Sitäpä vaan, että perjantai on pyhä. Ootko kuullu
 pitkästäperjantaista ? Että saadaan liksaa kuule jo torstaina.

- Jaa-ha, että sillä viisiin.

- Noh, sepä sattu sopivasti.

Miten olis ''Klinikka'' ?

Jos ja kun ehkä joudun autiolle saarelle, niin onnekseni
minulla sattumoisin olsi / on isohko levyreppu mukanani.

1. J.J. Cale: Okie
Tämä –74 tullut levy on eräs unohtumattomimpia
musiikillisia kokemuksiani. Ehyin kokonaisuus mitä
älppäriksi kenties koskaan on muovattu. Sielukkaan
musiikin perikuva.
2. Lou Reed: Coney Island Baby
Levy jossa kaikki on vaan just kohdallaan. Vanhoista
Kickseistä kertoo sille omistettu piisi. Arvasitte varmaan
jo mikä on piisin nimi. Joo, ja kyllä kohahtaa ja potkii.
3. Roy Buchanan: Roy Buchanan
Mies joka kehitti, niin omaperäisesti tikuttavan sydäntä
riipaisevan kitarasoundin, että alta pois.
4. Tony Joe White: Best Of Tony Joe White
Ehkä musiikillisilta svegiarvoiltaan tärkein koskaan tehty kokoelma.
Rämemusiikin kunkku. Tina Turnerkin sorvasi yhden hitin tän äijän
matskusta.
5. Eric Burdon & Animals: Love Is (tupla)
Harvinainen helmi jonka käsiinsä saadessaan tuntee sielukkuuden
ja Burdonin äänen tumman raspin sekä Andy Summersin kitarapuhelun taian.
6. Van Morrison: Astral Weeks
Maailmankaikkeuden runollisin levy. Taidenautintoa alusta loppuun.
7. Muddy Waters: Rollin’ Stone
Kautta aikojen paras ja aidoin blueslevy.
8. Pen Lee: Catlook Gypsies (tupla)
Taitaa olla melkoinen harvinaisuus tämäkin. Paras Suomessa koskaan
tehty tuplaviritys. Helmiä peräjälkeen sekä akustisella että
sähköisellä puolella.
9. Bob Dylan: Desire
Edeltäneessä Blood On The Tracks –platassa uuden tatsin tekemisiinsä
löytänyt uudestisyntynyt Dylan takoo runollisesti kulkevia kuvioita
uusiin ulottuvuuksiin.
10. Queen Ida & Her Zydeco Band: In  San Francisco
Zydecosyke takoo kuin tautinen kone josta kukaan ei voi saada tarpeekseen.
Missä ja koska tahansa menojalkaa vipattaa, niin tätä lääkkeeksi ja jos
ei vipata, niin huitaseppa levy lautaselle, niin alkaa tapahtua.
11. Dave Lindholm: Kissatanssit
Tämä Helsingin juhlaviikoille tilattu musapaketti on parasta
kokonaisuutenakin toimivaa suomenkielistä Davea.
12. Shell Silverstein: Grouchin’ On The Outside (tupla)
Tää Playboy –lehden pakinanikkarin soololevy on riemastuttavaa
kuultavaa. Ei mikään ihme, että velmuryhmä Dr. Hookin levyt
myivätkin kun Shell pani heille sananpaloja päästä papruun.
13. U-Roy: Natty Rebel
U-Royhan oli se jannu, joka varasti Jamaikalla koko shown, kun
keksivät nää deejahit ruveta tekeen discoversioita näistä reggae-
hiteistä ja höystää ne omilla huudahduksillaan ynnä muulla.
Kyllä kolisee.
14. Linton Kwesi Johnson: Bass Culture
Tää jäbä muotoili omaa slowreggaeta Lontoossa ja koruttomasti
kaunista on hänen soundaava pompsottelunsa ja tarinat todella elää.
That’s cool.
15. Patti Smith: Horses
Nousukiitoa. Heroiinin harhaa. Sykettä syvää. Toimii aina.
16. The Mothers: Over Night Sensation
Zappa tuo äideistä parhain on järjestänyt sekopäisyytensä
sellaiseen ojennukseen, että alta pois. Tästä ei kukaan todellakaan
yhdessä yössä selviä.
17: Rolling Stones: Beggars Banguet
Jagger ja Richards ovat saaneet iskuryhmänsä sellaiseen lyöntiin,
että kyllä kulkee. That’s pleasure.
18. Mu: Mu
Tää kopla vietti aikaansa tolllasella Mu nimisellä saarella. Keskittyivät
musisointiin muusta maailmasta erillään ja saivat aikaan todella
hienoa psykedeelistä kamaa.
19. Mallard: Mallard
Captain Beefhartinkin taustalla rymistellyt ryhmä menee jumalattomalla
menovaihteella. Siinä raiteet notkuu.
20. Roy Harper: Folkjokeopus
Pink Floydin taustallakin häärineen neron kansanmusiikkia.
Manana – huomenna vakuuttelee Roy ja minä myöntelen
niin vieläkin ja tänään.
21. Gat Stevens: Mona Bone Jakon
Tässä toinen mekoinen nero, hilölitympi toki kuin neuroottinen
Harper. Kaikkihan muistaa kyseisen levyn
roskapönttökannen? Sieltä kai se Catin naukuminen on peräisin.
22. Neil Young: Old Ways
Siellä sitä taas maalaismaisemissa mennään rockhillybillyharharetkeilyje
sun muiden avaruusseikkailujen jälkeen ja kyllä maistuu. Koskettaa. Kaunista.
Onneksi Niilo tuntee nämä vanhat reitit.
23. David Peel & The Lover East Side: Have A Marijuana
Tämä New Yorkin kaduilla äänitetty tallenne on sitä varsinaista
fiilistelyä. John Lennonkin jaksoi ikänsä tätä jengiä kehua ja tukea,
enkä kyllä yhtään ihmettele miksi.
24. Man: Be Good To Yourself At Least Once A Day
Ton tämän liveälpyn nimikkeen, kun kaikki muistaa toteuttaa, niin
johan menee kaikilla mukavammin. Tää bändihän vieraili Vaasassakin.
Taisi olla 1976 Kaupungintalolla, jossa luonnollisestikaan soundi ei toiminut
ollenkaan. Onneks on tää levy.
25. Roxy Music: For your pleasure
Levy josta saattaa enteillä jopa punkin tuloa. Ferry valuttaa äänensä kiihkoa.
Brian Eno kohoaa sfääreihin syntikalla. Mackayn saksofoni johdattelee salat-
tuihin puutarhoihin. Riivauksen lumo on kohdallaan. Kokemus johon pitää vaipua.
26. Eva Dahlgren: För Väntan
Vuosi 1981 ja vielä niin viaton villapaitainen Eva, joka sulatti äänellään
sydämet ja noitui mielet.
27. Steve Miller Band: Greates Hits 1974 - 78
Siellä ne kaikki on Swingtownista lähtien. Bändi joka löi ällistyttävällä
osaamisellaan ja varmalla rytmivaistollaan kaikki Kalifornialaiset hörhöt
puihin tööttäilemään. Varmaa, kyltymätöntä menoa. That's Rock.
28. Ten Years After: Recorded Live (tupla)
Joo tää on se levy mistä löytyy se maailman nopein rockpätkä
ja siitä tehty se ainoa oikea kaikki irti repivä tallenne. Alvin Lee
spiidaa niin lujaa, että sitä kerta toisensa jälkeen joutuu ihmetteleen,
että ai noinkin nopeesti skittasoolo voi kulkee, vaikka eipä kai äijä itsekään
kovin montaa kertaa ole samaan kyennyt, mihin on omat selityksensä.


Tässäpä näitä joitain ensimmäiseksi mieleen tulleita tai
siis sellaisia mitä en koskaan myymään suostuisi.
Moni jäi joukosta pois, mutta eipä nyt ole aikaa enempiä kirjoitella.

Maailmanrauhaa kaikille
toivoo Riku

Riittääkö tuo avoin nähtävyys?
Kyllä asiat on aina hyvin pitkälle valmiiksi petattuja
ennen kuin niitä kommentoimaan päästään.

Miten olisi tuollainen avoin mielipidekysely ennen
minkään muotoisia ennakoivia toimia?

Tällainen tavallisten kaupunkilaisten määräävä päätäntävalta
ennen minkäänlaista kaavojen esivalmistelua?

Tämä olisi sellaista kaupunkidemokratiaa, jossa ei painaisi niin paljon se
mitä valtuutetut mapeissaan liiketalouden kanssa tiimityönä pyörittelevät.

Samaa mieltä edeltäneen kirjoittajan kanssa, että
onhan se liian masentavaa jos kohderyhmä itse ei saa
edes omaa mieltään avatuksi näistä asioista keskustellakseen.
Jos heillä itsellään, ilmeisesti yhtä poikkeusta lukuunottamatta,
ei mitään kommentoitavaa tässäkään blogissa ole, niin
turha kai sitä muidenkaan on asiasta mitään kantaa ottaa
tai mitään heidän puolestaan esittää.
Taitaa muillakin kuin Gurulla olla mielessä, että antaa paskan olla.

Taas vanhalla tuli noi vanhat ajat mieleen.
Muistoissa puhkesi kukkaan puinen keskuskortteli ja
kauniit näyteikkunat.
Voiko muuten joku tosissaan väittää tuota Rewell Centeriä
ulkoisesti kauniiksi ?
Varsinkin tämä kaupungintalon puoleinen  sivu kaipaisi pikaisesti eteensä
jotain edustavaa. Ajatelkaa nyt:  - tommonen kaiken tappava megaseinämä
kaupungin parhaalla paikalla pilaamassa rotiskomaisuudellaan koko yleiskuvan.
Kyllä asialle pitäisi jotain tehdä, että historiallisesti Vaasan keskustan merkittävin osa,
= Kirkon, Suomenpankintalon, Hallintotalon ja Kaupungintalon rajaama alue, saisi
ansaitsemansa raamituksen torinkin suuntaan.

Sitten kun se Raastuvankadunpätkä tosissaan autoista vapautetaan,
niin siihenhän voitaisiin rakennuttaa rivi vanhankaltaisia puisia puoteja.
Harvakseltaan kun ne siihen suunniteltaisiin, niin voisi lisäksi istutella puitakin.
Toki talot voisivat vaihtoehtoisesti olla vaikka pienimuotoisia roiskerapattuja
joihin kuuluisi pilareilla komistetut verannat.
Alueen keskiöön voisi sitten sen suihkukaivonkin suunnitella ja samalla, kun tehdään
 se Raastuvankadun tunneli, niin voisi  kaupungintalon alle puhkaistu vähän parkkitilaa
ja muuta mukavaa esim taidekävelytunnelin ja miksei siitä sitten vielä vaikka
maanalaiset oleskelutilat soittajavieraille.
Ideoita riittää ja mahdollisuuksiahan on. Eriasia tietenkin mihin ja miksi kaupunki
resurssinsa käyttää ja mitä liiketalous tukemaan lähtee.
Tämän päivän oppien mukaan näillä ihmisläheisimmillä arvoilla ei juurikaan arvoa ole.
Ja tuntuu siltä, että ei varsinkaan täällä Business Vaasassa, jossa Big Diilejä
massamarkkinoille kaupittelee kaupungin hallintojohtaja Liikekeskusta ry:n
puheenjohtajan roolissaan. Myisi siinä samalla vähän kulttuuriakin.
Eikö tän pitänyt olla ArtCity ?