Vaasalaisia.info - keskustelut

Hyvä hra Meikäläinen,

Minä en ole ympäristöseuran jäsen mutta silti mielestäni syypää tähän tukalaan tilanteeseen (aikataulukompurointia) löytyy nimenomaan kaupungin organisaatiosta. Enkä puhu niinkään virkamiehistä vaan luottamushenkilöistä.

Ympäristöseura on osa kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia meidän pohjoismaisessa demokratiassamme. Toki meillä on hyvä virkamieskuntakin mutta suoraan kansalaisvaikuttamiseen on lakiin kirjattu tuollaisten yhdistysten osallistumismahdollisuus.

Suhtaudun lämmöllä kaupungin kehitysyhdistyksen perustamiseen. Ehkä tuosta yhdistyksestä löytyisi sitä osaamista, jota tuntuu kaupungin omasta organisaatiosta puuttuvan.

Vielä sen verran, että pilkkuvirhe ei ole laiton teko, eikä siitä voi valittaa.

Hyvä juhani,

jatkakaamme sivistynyttä linjaamme, kumpikin omaamme.

Kun olen lukenut kirjoituksiasi asian tiimoilta, olen huomannut, että tulkitset asioita varsin likinäköisesti. Olet lähellä tapahtumia; ehkä liian lähellä?

Tulkintasi kompromissista on varsin optimistinen. Versiossasi kaikki osapuolet ovat ja heidän pitäisikin olla tyytyväisiä ratkaisuun, joka on tuolla menetelmällä aikaansaatu. Omat kokemukseni kompromissista ovat lähes päinvastaiset: kukaan kompromissin osapuolista ei ole tyytyväinen ratkaisuun. Kompromissi on siis menetelmänä yleisen tyytymättömyyden luoja.

Tähän tapaukseen sovellettuna syyttäjä ei ollut kompromissiin tyytyväinen ja sen takia ja virka-asemansa johdosta vie asian korkeampaan oikeusasteeseen. Se on myös hänen virkavelvollisuutensa, jos hän on tyytymätön ratkaisuun.

Minä itse olen, se tässä myönnettäköön, varsin puristinen suhteessani virkamiehen lahjomanottoon ja sen suhteesta demokratiaan. Suomessa varsinkin valtiolla ja sen virkamiehillä on hyvä maine lahjomattomuudestaan (tosi tai kuviteltu). Tämä on huomattu myös monissa Suomen kilpailukykyä mittaavissa vertailuissa. Yritysten kilpailukykyä nostaa huomattavasti se, että yritykset pienimmästä isoimpaan voivat luottaa viranomaisen tasapuoliseen ja oikeudenmukaiseen kohteluun. Tämä on siis toimivan demokratian peruskiviä (toki tässäkin on joskus koplausta ollut; en elä sentään unimaailmassa ja tiedän sen). Kunnissa tämä on hieman vaikeampi toteuttaa, koska toimitaan pienemmissä yksiköissä ja kaikki tuntevat toisensa. Suomen lahjomattomuuden käsitystä onkin kritisoitu tämän hyväveli-järjestelmän huomioimattomuudesta. Sen vuoksi on erittäin tärkeätä, että tällaisia kaupunkimme johdon harjoittamille kestitysretkille ei osallistuta. Tai jos osallistutaan niin sen maksamme me kaupunkilaiset itse kaupungin varoista; ei ulkopuolinen hyödynsaaja.

Pienenä anekdoottina kerron, että olen tutustunut vuosien varrella myös itäisen naapurimme menetelmiin ko. asiassa ja voin kertoa, että siellä lahjoman vastaanoton yleisyys on suoraan verrannollinen demokratian puutteeseen. Tämä on ollut osaltaan kasvattamassa minusta em. puristia.

Vielä kyseiseen tapaukseen sen verran, että ymmärrän kyllä, että kaupungin johdolla pitää olla hyvät suhteet alueellamme toimiviin yrityksiin. Se kuuluu heidän tehtäviinsä kaupungin ”seurustelu-upseereina”. Yritysten ja kaupungin suhteita on kuitenkin hoidettava niin, että suhteidenhoidon on kestettävä julkisuus, kaikilta yksityiskohdiltaan. Sillä kaupungin johto ja ylimmät viranhaltijat ovat viroissaan hoitamassa kaupungin ja sen asukkaiden etua, eivät omaansa.

Mitä tulee nimettömiin ilmiantoihin, olisi asian ehkä voinut hoitaa tyylikkäämminkin. Toisaalta nimettömyys voi olla pienen ihmisen ainoa keino saada äänensä kuuluviin ja ”selvitä hengissä”.

Uusimmassa Rakennuslehdessä on tämän kesän rakennusmessujen arvostelut. Messut järjestetään Espoon Kauklahdessa.

Arkkitehtuuri on mielenkiintoista mutta alueen sijainnista johtuen tarjonta sopii paremmin ammattilaisrakentajille. Tarjolla on vähemmän omakotitaloja. Tekniset ratkaisut ovat moninaiset.

Vaasa kannalta mielenkiintoista on se, että myös Kauklahdessa alueen pohjaolosuhteet ovat olleet hankalat. Rakennusmessut tekniseltä kannalta pitkään arvostellut Keijo Silvonen toteaakin, että huonolle pohjalle rakentaminen ja luonnollisen maanpinnan nostaminen ja laskeminen lisäävät riskejä maan painumisen suhteen. Hänen mukaansa on todennäköistä, että piha- ja liikennealueiden painumat näkyvät jossain vaiheessa.

Lisäksi huomiotani kiinnitti se, että vieläkään asuntomessujen asunnoista ei ole myyty kuin yksi viidestä. Tämä oh hieman yllättävää ottaen huomioon, että uusien asuntojen kysynnässä ei ole tapahtunut samanlaista notkahdusta kuin vanhojen asuntojen kaupassa ja asunnot sentään sijaitsevat pääkaupunkiseudulla. Tosin asunnoilla on hintaa kolmen tuhannen euron kumminkin puolin per neliö. Siis varsin hintavaa tavalliselle pulliaiselle.

Tänään kuulemme (?) josko kaupunkimme peruu sopimuksensa Asuntomessujen kanssa.

Syyttäjä valittaa lahjuspäätöksestä
28.06.2006
Vaasan kihlakunnansyyttäjä Mikko Jaatinen aikoo valittaa KPO:n lahjusoikeudenkäynnin lopputuloksesta Vaasan hovioikeuteen. Syyksi Jaatinen ilmoittaa tyytymättömyytensä päätökseen ja siihen, että useat syytteet hylättiin.

Tässä vaiheessa syyttäjä tutkii käräjäoikeuden tuomiota tehdäkseen valituksensa. Syyttäjällä on 30 päivää aikaa valituksen tekoon. Jaatinen on hakenut lisäaikaa, koska hänellä on muita kiireellisiä asioita käsiteltävänä.

Lähde: YLE Pohjanmaa

Vaasan kaupunki on nyt vastannut muistutuksiin, jotka on annettu hakemukseen vesilain mukaista ympäristölupaa varten Suvilahdessa.

Seuraavaksi ympäristölupavirasto tekee päätöksensä luvasta ja mahdollisesta aloitusluvasta. Niitä lupia vastaan voi sitten tehdä valituksen, jos ei ole tyytyväinen muistutuksensa käsittelyyn.

Tässä muuten osoite sellaiseen pumaskaan, jossa selitetään aika tarkasti kuinka lupa tulee hakea, mitä selvityksiä tulee tehdä ja kuinka lupaprosessi etenee.

http://www.miljo.fi/download.asp?contentid=17339&lan=fi

Mielenkiintoista olisi esim. saada lupaviraston tulkinta Patteriniemen varustusten kohtalosta. Laissa mainitaan ruoppausalueen lähistöllä olevat vedenalaiset varustukset ja niiden suojelu. Ainakin Korpelan Jorman mukaan (asuu siinä lähellä; oli juttu Pohjalaisessa keväällä) siellä sellaisia on. No niistä ei ole taidettu muistuttaa eli lienevät tarpeeksi kaukana. Luulen, että kaupunki ei ole kyllä oikeasti miettinyt kaikkea mahdollista mitä lupaan vaaditaan.

Mielenkiinnolla odotan päätöstä...

Täällä kirjoittelu on ehkä hivenen turhaa, kun minusta tuntuu, että asioista päättävät tahot eivät näitä juttuja lue tai eivät ainakaan piittaa. Mutta onhan se mukavata saada omaa ääntä kuuluviin eli:

Eiköhän nyt jo olisi syytä unohtaa haaveet siitä, että 2008 Suvilahdessa olisi hyvin rakennettuja taloja messuvieraiden ihmetellä ja ihastella. Tässä ajassa (2 v) saataisiin alueelle pikaisesti rakennettua sutta (siis jos rakentaminen olisi lupateknisesti mahdollista). Rakentamisesta voi sanoa vaikka, että moni talo päältä kaunis (ja hometta sisällä)… Messualueella rakentamisen tekniset ongelmakohdat kohdistuvat nimenomaan siihen kaikkein vaikeimmin korjattavaan eli maa- ja pohjarakentamiseen. Tässä ajassa eivät mitkään ennakko kuormitukset tule kysymykseen eli alueen pohjissa on mentävä massanvaihtoihin (mm. sitä ruoppausta). Tämä on tietenkin parempikin vaihtoehto merenpohjan ko. mutta pirskatin kallis. Tämä siis tonttien osalta. Rakennukset joudutaan tod.näk. lisäksi paaluttamaan. Pohjatutkimusta en ole nähnyt vaan tämä on mutu-tietoa. Saavatkohan muuten tontin varaajat nuo tutkimukset?

Toistan edelleen mielipiteeni: messut olisi pitänyt tuolle alueelle unohtaa, kun kovahkolta maalta jouduttiin allikkoon. Jokin järki sentään pitäisi päättäjilläkin olla (tuntuu olevan jääräpäisyyden kanssa vaihtoehtoinen vaatimus). Minua ei huvita yhtään maksaa veroillani kunnallistekniikkaa ja tontin rakentamista vielä paljastumattomalle merenpohjalle.

Esalle muuten tällaista: olen niissä ”neukkulan peräkylissä” joskus vieraillut ja siellä nimenomaan näkee yksisilmäisen päättämisen pelottavat jäljet. Pidän kuitenkin demokratiaa valitusoikeuksineen suotavampana vaihtoehtona. Nythän siellä itärajan takana on käytössä ”venäläinen demokratia”, joka tuntuu olevan myös varsin harvain valtaa. Ja päätöksiä tehdään siis edelleen kuuntelematta kansalaisia. Onneksi siis emme tosiaankaan ole näitä peräkyliä vaan kansalaisemme saavat käyttää halutessaan valitusoikeuttaan kaikkein räikeimpiä kehitysoptimistisia räpellyksiä vastaan.

Ja kuten lammaspaimen jo sähköjänikselle totesi: taisin olla vain rietas ajatus isäni mielessä silloin, kun puutaloja keskustasta purettiin.

Kärjistyksiä puoleen ja toiseen näissä asioissa, tottakai tajuan koko jutun pointtin ja valittaminen on oikeutettua ja kiistämätöntä silloin, kun perusteet ovat oikeasti olemassa. Jollekin se oikea peruste vain on a)kateus, b)oma etu, c)metsän näkemättömyys puilta, d)"mihinkään-ei-saa-koskea-kaiken-tulee-olla-kuin-lapsuudessani" jne etc.

Minä en kärjistänyt ainakaan omasta mielestäni. Valitusviranomaisen tehtävä on seuloa aiheelliset ja aiheettomat valitukset toisistaan. Mutta valitusoikeutta ei voi ottaa etukäteen pois, jos sellainen on lakiin kirjoitettu.

Minä en ainakaan halua kaiken olevan kuten lapsuudessani. Lapsuuteni aikana esim. purettiin suurin osa keskustan puutaloista Ja kyllähän esim. Runsorissakin yrittäjillä on oma etu kyseessä, jos liiketoiminnan perusta katoaa pölyisen ilman takia. Muutto tulee kalliksi > oma etu olisi, että ei läjitettäisi tuhkaa alueelle.

Runsorin valitusjupakassa on kysymys todellisesta huolesta.

1. Valituksen tekeminen ei ole jupakka vaan lainmukainen oikeus.

2. Asuntomessujen vesiluvan käsittelyyn muistutuksen tekijät ovat myös varmasti tehneet huomautuksensa "todellisesta huolesta". Näitä huolenaiheita on ehkä vaikeampi mitata mutta kuitenkin.