Monille keskustelijoille tuottaa vaikeuksia hyväksyä - tarkoitushakuisesti - Vaasan ulkopuolelta tulleiden mielipiteitä Vaasan kaupungin tilasta. Vaikka itse olen syntyperäinen vaasalainen, arvostan muidenkin suomalaisten mielipiteet Vaasasta täysin yhtä korkealle kuin paikallisten paljasjalkaistenkin. Ulkopuolisen näkemys on usein homeperseitä objektiivisempi.
Olen hyvinkin vastaanottavainen Vaasan ulkopuolelta tulleiden mielipiteille, en kuitenkaan ennakkoluuloille. Olen elämäni varrella kovin usein törmännyt kummallisiin ennakkoluuloihin
ruotsinkielisyyttä kohtaan ja verrannut niitä omiin kokemuksiini. Ennakkoluulot eivät ole koskaan objektiivisia. Aika usein olen kuunnellut vaikkapa jonkun kyröläisen tai
laihialaisen mielipiteitä Vaasan hurreista - heidän tuntematta ainoatakaan. Samankaltaista ennakkoluuloa näyttää myös täällä keskustelussa esiintyvän. Kauempaa tulevilla, esim. opiskelijoilla, on huomattavasti vähemmän ennakkoluuloja.
En tiedä, koskeeko kielirajan yli naiminen Jorma K:ta, mutta jostain syystä saa vaikutelman, että suomenkielisen päästessä ruotsalaisiin naimisiin, tämä olettaa kertaheitolla kivunneensa bättre folkin leiriin!
Tuo minun pääsyni avioliiton kautta "bättre folkin" kertoo paljon enemmän sinusta kuin minusta. Ensinnäkään minä en pidä ruotsinkielisiä parempana väkenä. Koeta nyt tajuta, että on myös aivan tavallisia ruotsinkielisiä ja myös parempaa suomenkielistä väkeä. Toisekseen vaimoni ei edes ole paremmista piireistä. Kolmanneksi olen itse osittain ruotsalaista sukua, koska äitini äiti oli ruotsinkielinen ja Maalahdesta. Olen jopa itse syntynyt Maalahdessa, vaikka kolmen kuukauden ikäisestä asunutkin Vaasassa – siis aika kauan. En siis päässyt mihinkään viittaamaasi, kun jo olin myös ruotsinkielistä sukua. Kouluja käymätön ruotsinkielinen mummoni oli viisain ikinä tavanneeni ihminen. Tosin hänestä tuli aikaanaan kaksikielinen.
Vaasan imagoon palatakseni. RKP on onnistunut yli odotusten pitämään Vaasan väestönkasvun aisoissa! Ilman mamujen ja opiskelijoiden lisääntymistä, kasvu olisi todennäköisesti punaisella.
Vaasan imago on rakennettiu siten, että suomalaiset olettavat kaupungissa olevan ruotsinkielisen enemmistön. Suhtautuminen on samanlaista kuin suhtautuminen Pietarsaareen, jonka väkiluku tuskin pysyy entisellään mamujen avusta huolimatta. Jos satutte eksymään Sisä-Suomeen, kysykää niiltä.
Vaasan imago on turhan ruotsinkielinen muualla Suomessa - se on totta. Onko se
RKP: n tai ruotsinkielisten hyvyyttä vai suomenkielisten heikkoutta - mene ja
tiedä. Kaupungin keskustassa puhutaan paljon enemmän kuin tuo 24 %
ruotsinkieltä ja se johtunee ympäristökunnista. Tässä ainakin yksi syy, johon
olen törmännyt.
RKP poliitikkoineen on varmasti yksi syyllinen huonoon väestönkasvuun, muttei varmaankaan ainoa. Itse asiassa juuri tällaiset yksinkertaistukset ovat minulle täysin vieras tapa käsitellä asioita.
Vielä tuosta Jerpyyn tulevasta päiväkodista. Se ei tule olemaan kaksikielinen sanan varsinaisessa merkityksessä, osastot rakennetaan kumpaisellekin kielryhmälle erikseen.
Se, että se tulee GERBY SKOLAN viereen, herättää määrättyjä epäilyksiä ....., aika näyttää. Valitettavasti historia on opettanut, että epäilyksille on aihetta! Vasta lukion jälkeiseen koulutukseen ruotsinkieliset ovat hyväksyneet yhteisiä kaksikielisiä opinahjoja, tämä olisi virallisesti ensimmäinen laatuaan.
Minusta on eteenpäinmenoa, jos nykyään mahdutaan edes samaan rakennukseen. Sehän on joka tapauksessa taloudellisesti järkevää rakentamista. En tiedä, onko edes tarvetta muuhun. Olet epäilyksinesi samanlainen kuin pahimmat RKP: läiset kielipoliitikot, jotka ovat aina samankaltaisine epäilyksineen halunneet rakentaa omia ankkalammikkojaan kielellisin perustein.
Laitetaan ihan erikseen vielä tämä:
Maalahdessa on suomenkielinen kylä Jurvan rajalla, joka ei koskaan ole halunnut liittyä Jurvaan, koska suomenkielistä vähemmistöä on kohdeltu siellä aina hyvin. Ilmeisesti sama tilanne on Vöyrin Petterinmäellä, vaikka se on huomattavasti lähempänä Ylihärmää kuin Vöyriä.
- Eli eivät ruotsinkieliset aina ja automaattisesti sorra suomenkielisiä. Jossain muualla asiat saattavat toki olla toisin. Asioiden yleistäminen ja yksinkertaistaminen on joskus aika turhauttavaa.