Show Posts
1
Vaasa / Pikipruukin hallituksessa
« on: 22. 10. 2011 23:11 »
Olen ollut Pikipruukin hallituksessa asukasedustajana kaksi vuotta 2010-2011. Nyt olen ehdolla uudelleen kaudelle 2012-13. Tämä kirjoitus on toisaalta tilitys kuluneelta kaksivuotiskaudelta, toisaalta vaalimainos.
Olen asunut viisihenkisen perheeni kanssa Pikipruukilla viisi vuotta. Pikipruukki oli helppo valinta : kerroimme millaisen asunnon ja missä haluamme, ja kahden viikon kuluttua saimme valita kahdesta vaihtoehdosta Piirikatu 5-11:ssä Melaniemellä. En edelleenkään kadu silloista valintaamme.
Vuonna 2007 minulle nakitettiin Piirikatu 5-11:n asukaskokouksessa asukastoimikunnan puheenjohtajan homma. Vuonna 2009 asetuin ehdolle yhtiön hallitukseen. Yllättäen tulin valituksi toiseksi suurimmalla äänimäärällä. Valintani salaisuus oli vaalimainos, jossa lupasin ponnistella vuokrankorotuksia vastaan kahdella tavalla : yrittämällä saada tyhjien asuntojen osuutta vähenemään ja siirtää yhtiötä kalliista energiasta halvempaan.
Pikipruukin hallituksen kokouksissa on paikalla toimitusjohtaja Birgit Mäkinen sekä seitsemän hallituksen jäsentä - heistä viisi on poliittisten puolueiden asettamia, kaksi asukkaiden valitsemia. Minulla on yksi seitsemäsosa äänistä, kun päätetään esim. vuokrankorotuksista.
Pikipruukki on parinkymmenen miljoonan euron liikevaihdon firma. Se omistaa 2800 asuntoa, joissa asuu vajaa 10% vaasalaisista.
Osakeyhtiön hallituksen jäsentä sitoo vaitiolovelvollisuus. En voi esimerkiksi kertoa, paljonko Pikipruukin hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita. Henkilökohtaisesti päädyin siihen ratkaisuun, että otan kokouspalkkioista kolmasosan omaan käyttööni. Toinen kolmasosa on mennyt verottajalle ja kolmas lahjoituksiin (eri vihreät yhdistykset, UNICEF, Amnesty jne.).
Pikipruukin jäsenille tarjotaan myös koulutustilaisuuksia koti- ja ulkomailla. En ole osallistunut niihin.Esteinäni ovat olleet perhe, työ ja muu yhdistystoiminta. Tietojani olen kasvattanut niin, että olen häirinnyt kokousten kulkua ns. tyhmillä kysymyksillä. Siltikin lain ja talouden tietämyksessäni on pahoja aukkoja.
Hallitustyö on vienyt paljon aikaa ja energiaa. Tästä syystä epäröin, ennen kuin päätin asettua ehdolle uudelleen. Motiivini oli lähinnä se, että uudella asukasedustajalla menee käytännössä ensimmäinen vuosi pelkästään asioihin perehtymiseen - ensimmäisen vuoden aikana en pystynyt vaikuttamaan käytännössä ainoaankaan päätökseen. Ajattelin, että nyt kun olen vähän perehtynyt hommiin, minun on oltava käytettävissä ainakin toinen kaksivuotiskausi.
Vuosina 2010-11, kun olen ollut hallituksessa, vuokrat ovat pysyneet käytännössä ennallaan. Vuokrat ovat nousseet siellä, missä asunnot ovat täynnä, ja pysyneet ennallaan tai laskeneet siellä, missä niitä on paljon tyhjillään. Vuokratasoon on vaikuttanut eniten se, että asuntoja jäi paljon tyhjilleen juuri näinä vuosina.
Tässä tilanteessa Pikipruukin hallitus on noudattanut yksimielisesti pienten tai olemattomien korotusten linjaa. Laskettiin, että parempi täydet asunnot maltillisella vuokralla kuin tyhjät kovalla vuokralla, jota kukaan ei maksa. Linjanveto toimi : vuoden 2011 aikana Pikipruukille alkoi virrata vuokralaisia. Käyttöaste on nyt parempi kuin vuosiin - itse asiassa meitä uhkaa tilanne, että Pikipruukilta loppuvat pian vapaat asunnot.
Nyt kun Vaasassa ollaan lähellä vuokra-asuntopulaa, Pikipruukilla on periaatteessa mahdollisuus korottaa vuokria. Yhtiöllä ei sinänsä ole välitöntä rahantarvetta - nykyvuokrilla pystytään kattamaan juoksevat menot ensi vuonnakin, vaikka energian hinnat nousevatkin. Yhtiöllä on myös rahaa jemmassa, nimellä asuintalovaraus. Vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan asuintalovarausta kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa vuosina 2009-10. Sen verran siis jäi kahden vuoden vuokrarahoista yli, kun menot oli vähennetty. Summa voi kuulostaa suurelta, mutta isossa firmassa on kyllä isot menotkin.
Asuintalovaraus pitää käyttää lain mukaan asuntojen korjauksiin. Peruskorjausten suma on Pikipruukissa luvassa joskus vuoden 2020 tienoilla - paljon vanhoja asuntoja tulee peruskorjausikään. Asuintalovarauksen kasvattaminen on sikäli aiheellista tulevaisuuteen varautumista. Kysymys kuuluu kuitenkin : kuinka suurella summalla meidän varautua tulevaan - eli kuinka paljon asukkaiden pitää sietää ylimääräistä vuokrissaan? Olen vaatinut hallituksessa arviota tulevaisuuden remonttitarpeista vähintään vuoteen 2020 saakka. Tarvitsemme tällaista laskelmaa, ettei vuokria vain korotettaisi summamutikassa. Tavoitteeni on, että voisimme jatkaa maltillisten korotusten linjalla. Nollakorotukset eivät ole pitkällä aikavälillä realistisia, kun esim. energianhinnat nousevat joka vuosi.
Pikipruukki on sitoutunut alentamaan sähkön ja lämmön kulutustaan 7% vuosina 2009-16. Tavoite on mielestäni melko vaatimaton, eikä senkään saavuttaminen ole täysin varmaa.
Energiantuhlaus johtuu osittain vanhoista taloista ja huonoista teknisistä tai rakenneratkaisuista. Osittain se johtuu siitä, että asukkaat suhtautuvat leväperäisesti energiansäästöön. Pikipruukin asukkaat maksavat lämmityksensä kiinteänä maksuna, osana vuokraa. Energiaa tuhlaavat ja säästävät perheet maksavat saman summan, eli käytännössä energiansäästäjät rahoittavat tuhlarien tuhlausta. Olen esittänyt pari kertaa, että taloihin laitettaisiin asuntokohtaiset veden- ja lämmönkulutusmittarit - silloin jokainen maksaisi vain siitä minkä kuluttaa. Tämä järjestelmä johtaisi erittäin todennäköisesti siihen, että kaikkien energiakulut laskisivat, kun ihmiset alkaisivat tarkkailla turhaa kulutustaan. Ehdotukseni on toistaiseksi tyrmätty sillä perusteella, että vuokralaiset ovat tottuneet maksamaan kaikki asumiskulut yhtenä summana.
Olen myös puhunut maalämmön puolesta. Yhtiössä pidettiin maalämpöä aluksi kalliina, mutta sain hallituksen vakuuttumaan, että se on kallista vain lyhyellä aikavälillä - vajaassa vuosikymmenessä maalämpöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin ja tuottavat sen jälkeen erittäin halpaa energiaa. Pikipruukki tulee lähivuosina satsaamaan runsaasti maalämpöön.
Parin hallituksessaolovuoteni aikana Pikipruukki on ostanut useita kokonaisia kerrostaloja tai taloyhtiöitä. Tätä kautta Vaasaan ollaan tuomassa lisää vuokra-asuntoja - muuttamalla muita asumismuotoja vuokra-asunnoiksi, muuttamalla toimistotiloja asuintiloiksi ja rakentamalla uutta. Investoinnit maksetaan velkarahalla, ja pääsääntönä on että jokainen kiinteistö vastaa itse omista kuluistaan. Pikipruukin vanhat asukkaat eivät siis joudu uusien hankkeiden maksumiehiksi.
Olen kannattanut näitä hankkeita, koska pelkään, että Vaasa on ajautumassa kohti vuokra-asuntopulaa. Yksiöistä ja kaksioista on pulaa jo nyt. En pidä vuokra-asuntopulasta, koska se johtaa raakaan köyhien kyykyttämiseen - mistä minulla on erittäin paljon omakohtaisia kokemuksia nuoruudestani. Siksi kannatan ripeää asuntokannan kasvatusohjelmaa, ja nimenomaan yksiöissä ja kaksioissa. Tosin Pikipruukki ei voi yksin ratkaista Vaasan asuntotilannetta, vaikka iso firma onkin.
Olen myös ollut mukana päättämässä pysäköinninvalvonnan käyttöönotosta Pikipruukilla. Kannatan sitä, koska haluan pitää autot ja lapset erillään toisistaan.
Olen puoluekannaltani ja jäsenkirjaltani vihreä, Vaasanseudun vihreät ry:n puheenjohtaja. Olen ollut vihreiden ehdokkaana parissa vaaleissa, ja harkitsen ehdolle asettumista myös vuoden 2012 kuntavaaleissa. Pikipruukin hallitukseen pyrin kuitenkin asukkaiden, en vihreiden edustajaksi.
Olen asunut viisihenkisen perheeni kanssa Pikipruukilla viisi vuotta. Pikipruukki oli helppo valinta : kerroimme millaisen asunnon ja missä haluamme, ja kahden viikon kuluttua saimme valita kahdesta vaihtoehdosta Piirikatu 5-11:ssä Melaniemellä. En edelleenkään kadu silloista valintaamme.
Vuonna 2007 minulle nakitettiin Piirikatu 5-11:n asukaskokouksessa asukastoimikunnan puheenjohtajan homma. Vuonna 2009 asetuin ehdolle yhtiön hallitukseen. Yllättäen tulin valituksi toiseksi suurimmalla äänimäärällä. Valintani salaisuus oli vaalimainos, jossa lupasin ponnistella vuokrankorotuksia vastaan kahdella tavalla : yrittämällä saada tyhjien asuntojen osuutta vähenemään ja siirtää yhtiötä kalliista energiasta halvempaan.
Pikipruukin hallituksen kokouksissa on paikalla toimitusjohtaja Birgit Mäkinen sekä seitsemän hallituksen jäsentä - heistä viisi on poliittisten puolueiden asettamia, kaksi asukkaiden valitsemia. Minulla on yksi seitsemäsosa äänistä, kun päätetään esim. vuokrankorotuksista.
Pikipruukki on parinkymmenen miljoonan euron liikevaihdon firma. Se omistaa 2800 asuntoa, joissa asuu vajaa 10% vaasalaisista.
Osakeyhtiön hallituksen jäsentä sitoo vaitiolovelvollisuus. En voi esimerkiksi kertoa, paljonko Pikipruukin hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkioita. Henkilökohtaisesti päädyin siihen ratkaisuun, että otan kokouspalkkioista kolmasosan omaan käyttööni. Toinen kolmasosa on mennyt verottajalle ja kolmas lahjoituksiin (eri vihreät yhdistykset, UNICEF, Amnesty jne.).
Pikipruukin jäsenille tarjotaan myös koulutustilaisuuksia koti- ja ulkomailla. En ole osallistunut niihin.Esteinäni ovat olleet perhe, työ ja muu yhdistystoiminta. Tietojani olen kasvattanut niin, että olen häirinnyt kokousten kulkua ns. tyhmillä kysymyksillä. Siltikin lain ja talouden tietämyksessäni on pahoja aukkoja.
Hallitustyö on vienyt paljon aikaa ja energiaa. Tästä syystä epäröin, ennen kuin päätin asettua ehdolle uudelleen. Motiivini oli lähinnä se, että uudella asukasedustajalla menee käytännössä ensimmäinen vuosi pelkästään asioihin perehtymiseen - ensimmäisen vuoden aikana en pystynyt vaikuttamaan käytännössä ainoaankaan päätökseen. Ajattelin, että nyt kun olen vähän perehtynyt hommiin, minun on oltava käytettävissä ainakin toinen kaksivuotiskausi.
Vuosina 2010-11, kun olen ollut hallituksessa, vuokrat ovat pysyneet käytännössä ennallaan. Vuokrat ovat nousseet siellä, missä asunnot ovat täynnä, ja pysyneet ennallaan tai laskeneet siellä, missä niitä on paljon tyhjillään. Vuokratasoon on vaikuttanut eniten se, että asuntoja jäi paljon tyhjilleen juuri näinä vuosina.
Tässä tilanteessa Pikipruukin hallitus on noudattanut yksimielisesti pienten tai olemattomien korotusten linjaa. Laskettiin, että parempi täydet asunnot maltillisella vuokralla kuin tyhjät kovalla vuokralla, jota kukaan ei maksa. Linjanveto toimi : vuoden 2011 aikana Pikipruukille alkoi virrata vuokralaisia. Käyttöaste on nyt parempi kuin vuosiin - itse asiassa meitä uhkaa tilanne, että Pikipruukilta loppuvat pian vapaat asunnot.
Nyt kun Vaasassa ollaan lähellä vuokra-asuntopulaa, Pikipruukilla on periaatteessa mahdollisuus korottaa vuokria. Yhtiöllä ei sinänsä ole välitöntä rahantarvetta - nykyvuokrilla pystytään kattamaan juoksevat menot ensi vuonnakin, vaikka energian hinnat nousevatkin. Yhtiöllä on myös rahaa jemmassa, nimellä asuintalovaraus. Vuoden 2010 toimintakertomuksen mukaan asuintalovarausta kertyi yhteensä 4,9 miljoonaa euroa vuosina 2009-10. Sen verran siis jäi kahden vuoden vuokrarahoista yli, kun menot oli vähennetty. Summa voi kuulostaa suurelta, mutta isossa firmassa on kyllä isot menotkin.
Asuintalovaraus pitää käyttää lain mukaan asuntojen korjauksiin. Peruskorjausten suma on Pikipruukissa luvassa joskus vuoden 2020 tienoilla - paljon vanhoja asuntoja tulee peruskorjausikään. Asuintalovarauksen kasvattaminen on sikäli aiheellista tulevaisuuteen varautumista. Kysymys kuuluu kuitenkin : kuinka suurella summalla meidän varautua tulevaan - eli kuinka paljon asukkaiden pitää sietää ylimääräistä vuokrissaan? Olen vaatinut hallituksessa arviota tulevaisuuden remonttitarpeista vähintään vuoteen 2020 saakka. Tarvitsemme tällaista laskelmaa, ettei vuokria vain korotettaisi summamutikassa. Tavoitteeni on, että voisimme jatkaa maltillisten korotusten linjalla. Nollakorotukset eivät ole pitkällä aikavälillä realistisia, kun esim. energianhinnat nousevat joka vuosi.
Pikipruukki on sitoutunut alentamaan sähkön ja lämmön kulutustaan 7% vuosina 2009-16. Tavoite on mielestäni melko vaatimaton, eikä senkään saavuttaminen ole täysin varmaa.
Energiantuhlaus johtuu osittain vanhoista taloista ja huonoista teknisistä tai rakenneratkaisuista. Osittain se johtuu siitä, että asukkaat suhtautuvat leväperäisesti energiansäästöön. Pikipruukin asukkaat maksavat lämmityksensä kiinteänä maksuna, osana vuokraa. Energiaa tuhlaavat ja säästävät perheet maksavat saman summan, eli käytännössä energiansäästäjät rahoittavat tuhlarien tuhlausta. Olen esittänyt pari kertaa, että taloihin laitettaisiin asuntokohtaiset veden- ja lämmönkulutusmittarit - silloin jokainen maksaisi vain siitä minkä kuluttaa. Tämä järjestelmä johtaisi erittäin todennäköisesti siihen, että kaikkien energiakulut laskisivat, kun ihmiset alkaisivat tarkkailla turhaa kulutustaan. Ehdotukseni on toistaiseksi tyrmätty sillä perusteella, että vuokralaiset ovat tottuneet maksamaan kaikki asumiskulut yhtenä summana.
Olen myös puhunut maalämmön puolesta. Yhtiössä pidettiin maalämpöä aluksi kalliina, mutta sain hallituksen vakuuttumaan, että se on kallista vain lyhyellä aikavälillä - vajaassa vuosikymmenessä maalämpöinvestoinnit maksavat itsensä takaisin ja tuottavat sen jälkeen erittäin halpaa energiaa. Pikipruukki tulee lähivuosina satsaamaan runsaasti maalämpöön.
Parin hallituksessaolovuoteni aikana Pikipruukki on ostanut useita kokonaisia kerrostaloja tai taloyhtiöitä. Tätä kautta Vaasaan ollaan tuomassa lisää vuokra-asuntoja - muuttamalla muita asumismuotoja vuokra-asunnoiksi, muuttamalla toimistotiloja asuintiloiksi ja rakentamalla uutta. Investoinnit maksetaan velkarahalla, ja pääsääntönä on että jokainen kiinteistö vastaa itse omista kuluistaan. Pikipruukin vanhat asukkaat eivät siis joudu uusien hankkeiden maksumiehiksi.
Olen kannattanut näitä hankkeita, koska pelkään, että Vaasa on ajautumassa kohti vuokra-asuntopulaa. Yksiöistä ja kaksioista on pulaa jo nyt. En pidä vuokra-asuntopulasta, koska se johtaa raakaan köyhien kyykyttämiseen - mistä minulla on erittäin paljon omakohtaisia kokemuksia nuoruudestani. Siksi kannatan ripeää asuntokannan kasvatusohjelmaa, ja nimenomaan yksiöissä ja kaksioissa. Tosin Pikipruukki ei voi yksin ratkaista Vaasan asuntotilannetta, vaikka iso firma onkin.
Olen myös ollut mukana päättämässä pysäköinninvalvonnan käyttöönotosta Pikipruukilla. Kannatan sitä, koska haluan pitää autot ja lapset erillään toisistaan.
Olen puoluekannaltani ja jäsenkirjaltani vihreä, Vaasanseudun vihreät ry:n puheenjohtaja. Olen ollut vihreiden ehdokkaana parissa vaaleissa, ja harkitsen ehdolle asettumista myös vuoden 2012 kuntavaaleissa. Pikipruukin hallitukseen pyrin kuitenkin asukkaiden, en vihreiden edustajaksi.