Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Tapio Osala

Pages: 1 ... 50 51 [52] 53
2041
Tämänlaisen aloitteen panen nyt tänä iltana valtuustonkokouksessa virkamiesten pähkäiltäväksi:

VALTUUSTOALOITE 24.4.2006 


HENKILÖAUTOJEN RUUHKAVERO VAASAN SISÄÄNTULOTEILLE

Vaasan tulee tavallisena arkipäivänä noin 25 000 henkilöautoa. Muista kunnista saapuvat autot aiheuttavat aamuisin ruuhkia, ilman pilaantumista, onnettomuuksia, melua, katuverkon kulumista ja pysäköintipaikkojen rakentamistarvetta. Työpaikkapysäköinti keskustassa vie myös kaupunkilaisten asiointi- ja kauppamatkojen tarvitsemia pysäköintipaikkoja. Mikäli kuntaa saapuvat tulisivat julkisilla kulkuneuvoilla tai edes kimppakyydeillä ongelmat vähenisivät olennaisesti.

Kustannusten tasapuoliseksi kohdentamiseksi ja ongelmien vähentämiseksi esitän että kaikille Vaasan sisääntuloteille perustetaan valvontapisteet ja henkilöautoja* laskutetaan aaumuisin rajan ylityksestä.

Valmis toimiva tekniikka on jo käytössä esim. Tukholmassa ja Trondheimissä

Edut:
-   joukkoliikenteen parempi hyödyntäminen – kannattavuus
-   vähentyneet katujen ylläpitokustannukset
-   vähentynyt autopaikkatarve
-   kimppakyytien lisääntyminen
-   aiheuttaja maksaa periaate
-   puhtaampi ilma
-   lisääntynyt liikennetuvallisuus – vähemmän onnettomuuksia

Verosta saattaa muodostua myös merkittäviä tuloja., jotka tulisi kohdistaa katuverkon ylläpitoon ja pysäköintilaitosten ylläpitoon ja rakentamiseen.

Sivuvaikutuksena saattaa myös olla muuttoliike Vaasaan ja täten pendelöinnin vähentyminen ja sitä kautta veromaksajien lisääntyminen mutta tämä ei toki ole aloitteen tarkoitus.

Ruuhka voitaisiin periä vaikka aluksi vain arkisin klo 5.00 – 11..00 välisenä aikana Vaasaan tulevalta liikenteeltä. Täten esimerkiksi kaupungin kulttuuri-, vapaa-aika ja kaupallisia palveluita maakunnasta hakemaan tulevat eivät ensisijaisesti olisi maksun kohteena.



Tapio Osala



*Verosta on Tukholmassa vapautettu
•  Utryckningsfordon*
•  Bussar med totalvikt av minst 14 ton*
•  Diplomatregistrerade bilar*
•  Taxibilar*
•  Motorcyklar*
•  Utlandsregistrerade fordon*
•  Militära fordon*
•  Färdtjänstbil med totalvikt under 14 ton (efter ansökan från ägare hos Skatteverket)
•  Bil som undantagits från skatteplikt efter ansökan hos Skatteverket från den som beviljats parkeringstillstånd för rörelsehindrad. Undantaget gäller inte om bilen används i yrkestrafik
•  Bil som är utrustad med teknik för drift
a) helt eller delvis med elektricitet eller annan gas än gasol, eller
b) med en bränsleblandning som till övervägande del består av alkohol,
och som är registrerad som sådan hos Vägverket*.


2042
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 10. 04. 2006 18:06 »
Mikään ei estä pormestaripestin jatkumista pitkään. Jos kuntalaiset huomaavat pätevän pormestarin työn olevan kesken niin johan sitä jatkopesti irtoaa.
En siis näe tuota 4 vuoden jatkuvaa koeaikaa ongelmana. Suurin este tuohon systeemiin siirtymiselle on vanha sopimus, jolla kolme suurinta puoluetta on sopinut saavansa kukin yhden poliittisen eliniäksi valitun kaupunginjohtajan. Kunkin johtajan henkilövalinta jää siis kyseisen puolueen sisäiseksi valinnaksi. Aika pieni piiri päättää siis kuka oikean jäsenkirjan omaavista tulee valituksi johtajaksemme.

Jos kansa saisi valita niin....

2043
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 10. 04. 2006 18:06 »

Tosin onko 4 vuotta liian lyhyt aika saada aikaan olennaisia muutoksia?


Onko siis olennaiset muutokset ensisijainen tavoite? Hyvien muutospresessien alkuun saattaminenkin olisi arvokasta.

Kun tässä muistelen viimeisimpien kokopäiväisten poliittisten johtajiemme pestien pituuksia niin yhtä poikkeusta lukuunottamatta ovat työrupeamat olleet muutaman vuoden mittaisia. Keskiarvo taitaa jäädä 4:n vuoden paikkeille...

Juhani Turusen kaupunginjohtajuus (kok)
Seppo Sanaksenahon kaupunginjohtajuus (sd)
Ilmari Heinosen apulaiskaupunginjohtajuus (kok)
Heikki M Vehkaojan (vt) apulaiskaupunginjohtajuus (kok)
ja nyt Lonka ja Lumio (jo aikaisemminkin) haikailevat muualle.

Ainoastaan Strandin on poikkeus ja samalla muuten ainoa, joka on syntyperäinen vaasalainen.

Mitä siis yritän sanoa: ei 4 vuotta mitenkään kovin lyhyt aika ole näissä kuvioissa. Ja jos homman hoitaa hyvin niin jatkoaikaahan tulee 4 vuoden pätkissä. On toisallata hyvä, että päässee kunniallisesti eroon tyypistä jolla homma hoituu huonosti. Nykyisistä eiliniäksi valituista ei helposti pääse eroon jos jostain syystä tulisi sellainen seikka mieleen.





2044
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 10. 04. 2006 11:11 »
Kuntalaiset eivät ehdi yhteisiä asioitaan itse hoitaa ja antiikin Kreikan kaltaisesta suorasta demokratiasta on siksi luovuttu länsimaisissa demokratioissa. On siis siirrytty edustukselliseen demokratiaan eli kuntalaiset ovat valtuuttaneet tietyt henkilöt puolestaan tekemään päätöksiä - viisaita tai vähemmän viisaita. Vaaleilla säännöllisesti mitataan valtuutettujen luottamus.

Valtuutetut – tai käytännössä usein poliittiset kunnallisjärjestöt – sitten valitsevat edustajansa kaupunginhallitukseen. Kaupunginhallituksen jäsenen ei edes tarvitse olla kaupunginvaltuutettu, eikä vaaleissa menestynyt.

Valtuutetut, kaupunginhallitus ja lautakuntien jäsenet (lähes poikkeuksetta vaaleissa ehdolla olleita) valitsevat tehtävien hoidon avuksi palkallisia virkamiehiä ja muita työntekijöitä yhdessä sovittuja (ja valtion velvoittamia) tehtäviä hoitamaan.

Osaavatko kuntalaiset edustajiensa välityksellä siis valita aina itseään paremmin kuntalaisten arvostuksia tuntevia virkamiehiä? On selvää, että virkamiehet ovat asiantuntijoita aloillaan ja heidän ESITTELYSTÄÄN asioista päätetään mutta usein he alkavat tehdä myös päätöksiä….

Nyt on käynyt joskus niin että häntä heiluttaa koiraa, eli kaupunginhallitus ja virkamiehet eivät edes noudata valtuuston tahtoa. Näin kävi esimerkiksi Vaasa-lisä asiassa.

Joskus taas virkamiehet ja kaupunginhallitus vievät omavaltaisesti, varsin kalliitakin asioita, niin pitkälle että valtuusto ei voi asiassa toimia kuin kumileimasimena. Näin kävi esim. ehkä 5-6-7 M€ maksavassa Asuntomessuasiassa (edellisen vaalikauden kaupunginhallitus päätti de facto niistä viimeisinä viikkoinaan).

2045
Valtuuston tietoon / Pormestari?
« on: 09. 04. 2006 19:07 »
Minusta Vaasassa on sama ongelma kuin Helsingissä.
Helsnigin vihreiden kollega Otto Lehtipuu kiteyttää asian näin:

"Ongelma on tällä hetkellä, että virkamiehillä ja kaupunginhallituksella on liikaa valtaa. Vallan pitäisi olla niillä, jotka kaupunkilaiset ovat valinneet päättämään", Lehtipuu sanoo.

Tässä Oton yksi vaihtoehto:
"Ensimmäinen askel voisi olla jonkinlainen välimuoto, eli valtuuston puheenjohtajan asemaa vain pönkitettäisiin."

Tekninen puoli ei ehkä enää nykyisten hallinnollisten muutosten jälkeen kaipaisi omaa apulaiskaupunginjohtajaansa. Toimialuejohtajille voisi antaa kh:n esittelyoikeuksia.

Strandinin sektori (sosiaali, sivistys, kultuuri, vapaa-aika yms.) kylläkin kaipaa ahkeran, vahvan ja sitoutuneen virkamiehen. Siinä apulaiskaupunginjohtajuuden tuoma status on edelleen paikallaan.
Mutta löytyykö Strandinin jälkeen noin suuren kokonaisuuden hallitsevaa henkilöä? Ehkä tehtävät pitää jakaa ja sitten konkin sektorin johtajalla olisi esittelyoikeus kaupunginhallituksessa.

Jos protokollan mukainen ykkösmies on lähinnä ulkoministeri ja reissumies niin sitähän voisi aina neljän vuoden välein vaihtaa  - tai valita uudellen jos homma on ollut tuloksellista. Tämä voisi siis olla suorilla vaaleilla valittu pormestari. Tämä johtaisi puhetta myös kh:ssa. Näin demokratiaan tulisi väkisin aikamoinen lisä. Mokista maksaisi seuraavissa vaaleissa...

Eliniäksi valituista poliiitista virkamiesjohtajista on käytännössä vaikea päästä (halutessa) eroon vaikka mitä touhuaisivat tai olisivat touhuamatta. Vahva asema antaa mahdollisuuden vaikkapa uhmata valtuustoa.




2046
Vuonna 2013 Mustasaari, Vaasa, Vähäkyrö, Laihia ja Maalahti yhdistetään. Tietullit siirretään Närpiön, Isokyrön ja Vöyrin rajoille, sillä eihän tietulli voi kohdistua oman kunnan asukkaisiin. Aamuruuhkat palautuvat vuoden 2006 tasolle, mutta tullijärjestelmän tulot romahtavat, sillä uuden suur-Vaasan ulkopuolelta ei suuntaudu tänne kovin merkittävää työmatkaliikennettä.

Ihan mukiinmenevä skenaario. Silloin kyllä yksinautoilu on jo niin kallista että samalle tasolle eivät aamuruuhkat palaudu. Vöyrin ja Isokyrön rajoilla edelleen voisi tullia jatkaa.

Vaikea sanoa tietullin muuttovaikutuksista. Ihminen on outo tyyppi. Ilmaisen P-paikan takia ajellaan pitkiä matkoja...

2047
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 04. 04. 2006 08:08 »
Asuntomessujen pidosta kesällä 2008 on tehty (jälkeenpäin) laillisessa järjestyksessä päätökset. Päätös messujen hakemisesta tehtiin 2004 syksyllä (edellisen vaalikauden kaupunginhallituksen toimesta) ilman kustannusselvitystä. Sitä ei ole vieläkään esitetty. Viime vuodelle myönnettiin jälkikäteen määräraha ja tälle vuodelle asianmukaisesti talousarvioon) eri momenteille (muistaakseni mm. 650 000 € toimistokuluihin). 


Nyt alkaa näyttää siltä että Asuntomessut eivät voi millään ehtiä valmiiksi kesäksi 2008. Lupa-asiat ovat pahasti viivästyneet.

Ennen kuin aletaan rakentamaan rantaan/meren päälle, niin tarvitaan ainakin kaksi olennaista lupaa:

1) Vesilain mukainen ympäristölupa (ns. "vesilupa")
2) Asemakaava

Kun nämä luvat on kunnossa, voidaan aloittaa maapohjan/tonttien perustaminen, katuverkon rakentaminen yms. Nämä luvat ovat vasta alkuvaiheissa. Syitä näiden viivästymiseen en tiedä.

Asemaakaavan voi päättää kaupunki (valtuusto) itse Maankäyttö- ja rakennuslain tarkoin säätelemissä puitteissa. Siihen voi siis oma organisaatio yksin suoraan vaikuttaa.  Kaavamuutosehdotus onkin asetettu:
- Vaasan Asuntomessualueen asemakaava ja tonttijako on julkisesti nähtävillä 22.3.-26.4.2006 ajan Kaupunkisuunnitteluvirastossa. Siihen odotetaan nyt siis huomautuksia ja muistutuksia. Niiden käsittelyn jälkeen kaupunginhallituksessa kaavamuutos tulee valtuuston päätettäväksi. Lainvoiman se voi saada aikaisintaan kesällä. Riski siitä että joku asiasta valittaa on aina olemassa ja näin kaavan vahvistuminen viivästyisi useilla kuukausilla. (Mustikkamaan tapauksessa valittaja oli valtiovalta)

Ongelmallisempi lupa on tuo "vesilupa"koska se tehdään ympäristölupavirastossa Helsingissä ja siellä on pitkä jono lupa-asioissa.

Vaikka siis kaava olisi valmis niin lapiota ei rantamutaan saa iskeä ennen vesilupaa.
Vaasan kaupunki sai lähetettyä lupa-anomusasiakirjat vuoden 2005 lopulla ja ne on kirjattu Ympäristölupavirastossa 1.12.2005. Rantamudissa möyriminen (entinen likaviemärin purkupaikka) vaatii mm. tarkat sedimenttitutkimukset.

Helmikuussa 2006 pyysi Ympäristölupavirasto 9 kohdalta lisäselvityksiä, uhalla että asia muuten raukeaa. Puutteelliset selvitykset saatiin lähetettyä juuri määräpäivänä 15.3.  vasta sitten kun selvitykset on toimitettu voi koko Vesilupaprosessi alkaa. Se alkaa tiedoksiantokuulutuksella ja sitä ei ole vielä siis tehty. Yleensä arvioidaan vesiluvan käsittelyn kestävän noin vuoden ( ja mahdollisen valituksen käsittelyn toisen vuoden).

Vesilupaprosessia voi seurata täällä http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7624&lan=fi
Linkistä löytyy asuntomessujamme koskeva lupaprosessi kohdasta

Vaasan kaupunki/ Vesialueen täyttäminen ja louhospenkereen rakentaminen Kaupunginselälle    1.12.2005    LSY-2005-Y-370


Kun diaarikoodi (LSY-2005-Y-370) muuttuu siniseksi, on lupa-asiakirjat otettu käsittelyyn ja tiedoksiantokuulutus tehty.  Tätä ei ole vielä tänään 4.4.2006 tapahtunut. Lisäselvityksiä kaupungilta ilmeisesti edelleen odotetaan jotta lupa-anomus voidaan ottaa käsittelyyn?

Jos aikataulu todettaisiin mahdottomaksi niin ilman kustannusseuraamuksia Suomen Asuntomessut Oy:n taholta voidaan vuoden 2008 messuista vielä luopua heinäkuun 2006 aikana.


2048
Quote
Minusta autoilusta pitää maksaa se mitä se maksaa
Vaikka autoiljoiden etujärjestöt toisin väittävät niin muut kuin autoilijat maksavat suuren osan autoilun aiheuttamista kustannuksista. Ruumiit, vammautumiset...

2049
En voi vieläkään ottaa tätä tietulliajatusta todesta, kun ajattelee
a) Vaasan liikennemääriä verrattuna Suomen suurkaupunkeihin, maailman metropoleista puhumattakaan 
b) kuinka paljon suomalaista autoilijaa jo nyt verotetaan siihen nähden, kuinka huono tiestö täällä on
c) potentiaalisia tuloja verrattuna tietullijärjestelmän perustamiskuluihin

Mitä jos Mustasaari ja Laihia päättäisivät Vaasan päätöksestä suivaantuneina perustaa omat tietullinsa? Siinä loppuisi vaasalaisten vapaa liikkuminen hyvin äkkiä. Ilmiö laajenisi ja kohta pitäisi olla kojelaudan täydeltä transponderia, vaihtorahaa, lippua ja lappuja jos meinaa täältä vaikka Tampereelle päästä.

a)Vaasan suurin ilmansaastuttaja on liikenne ja siitä erittäin suuren osan aiheuttaa tänne joka arkipäivä töihin ulkokunnista tulevat. Samat autoilevat ulkokuntalaiset ruuhkauttavat vaasalaisten omia keskustan pysäköintipaikkoja - esim. niille jotka käyvät keskustassa töissä. Kadut kuluvat ja liikennejärjestelmät tehdään ruuhkahuippujen mitoituksella. Kustannuksia siis aiheutuu. Jos tietulli toteutuisi ja ulkokuntalainen haluaisi siltä välttyä niin voisihan alaa kimppakyytiläiseksi, vaihtaa bussiin tai pyörään...tai muuttaa Vaasan rajojen sisäpuolelle.

b) Autoilu lisääntyy jatkuvasti joten niin kallista se ei vielä ole, että rajoittaisi ajelua. Ehtyvien fossiilisten polttoaineiden tupruttaminen ilmakehää kuormittamaan ei muutenkaan ole kovin kauaskantoista. Öljyvarojen ehtyessä ja kiinalaisten/intialaisten päästessä kulutusjuhlista vähitellen osallisiksi alkaessa on todennäköistä jatkuva öljyn/bensiininhinnannousu - ehkä rajukin.
Työhön ulkokunnista tulevat saavat vähentää verotuksessa matkakulunsa - niin nämä tietullitkin - mutta oman kotikuntansa verotuksessa.

c) tätä varten teen valtuustoaloitteen, että pätevät virkamiehemme tutkivat asian. Sitä he varmaan eivät voi tutkia - eikä ole soveliastakaan - että mitä vaikuttaisi Vaasan verotuloihin mahdollinen muuttoaalto naapurikunnista. Senhän tämä tietulli myös voisi aiheuttaa. Jos tietulliasemalla joutuisi jonottamaan niin sitä herkemmin muutettaisiin tietysti rajan sisälle? (Nythän Gerby-Västervikiläiset jonottavat Pukinkulmassa osittain juuri ulkokuntalaistenkin takia)

Koska tietulleja ei rakennella valtion teille niin pelko ympäristökuntien vastaiskusta on turha. Maaseudun maantiet tiet ovat valtio teitä. Vaasasta pääsee Helsinkiin asti valtion tietä pitkin....

2050
Valtuutetut saavat olla luovia. Virkamiehet löytävät kyllä syyt jos niitä ei voi toteuttaa. He varmaan saavat helposti Tukholmasta tietää mitä vaihtoehtoiset systeemit maksavat. Autoon kiinnitettäviä transpondereita siellä käytetään. (Lähetin autossa joka elektroninen portti tunnistaa, maksu automaattiveloituksella suoraan tililtä)

Laskuesimerkissä oli vain muutaman tunnin maksutulot alhaisella tariffilla.

Liikenteen vähentymisestä aiheutuvista säästöistä en esittänyt arviota.
Nastarenkaat syövät kallista asfalttia...Verotulojen kasvu voi mahdollisen muuttoliikken ansiosta myös yllättää.

Maksamiseen kyllästyvät kansalaiset voivat alkaa vaatia kuntarakennemuutosta. Silloin portteja pitää siirtää kunnes ulkokuntalaisten aiheuttamat aamuruuhkat helpottavat.

2051
Tietullimaksun voisi kohdistaa mielummin  vain yksinmatkustaville, jolloin kimppakyydit lisääntyisivät.
Tällöin lähtökohtana olisi ilmanlaadun parantaminen ja päästöjen väheneminen. Ruuhkat eivät aivan riitä perusteeksi Vaasan kokoisessa kaupungissa.

Järkiargumettti mutta käytössä oleva tekniikka ei oikein voi laskea matkustajia. ja kyllähän se ilmanlaatu parenee riippumatta tavasta, jolla autoilu vähenee. Bussi on vieläkin parempi kuin kimppakyyti. Varsinkin jos bussit liikkuisi  biopolttoaineella kuten swedubussit.

Kenelle perusteita pitää pystyä esittämään? Meillähän kunnallinen itsehallinto...

2052
Kyllä keinoja löytyy, jos vain halutaan ottaa niitä käyttöön kartuttamaan Vaasan kaupungin kassaa. On syytä harkita vakavasti Vaasakortin käyttöön ottoa uimahalliin.  Vain vaasalaiset voivat lunastaa Vaasakortin, jolla saa alennuksen.  Toinen meidän monopoliyhtiöistä eli Vaasan Vesi, voisi korottaa vesi- ja jätevesimaksut ulkokuntalaisille.  Samoin kaupungin 99,9% omistama Vaasan Sähkö voisi periä toimittamastaan energiasta korkeampaa hintaa muilta kuin vaasalaisilta.
Keinoja on, mutta onko uskallusta ja onko se järkevää, on sitten toinen juttu.

Meni vähän aiheesta sivuun mutta menkööt:
Uimahalliin voisi pästää edes omat koululaiset ilmaiseksi. Ainakan vanhaan hallin ei kouluilla ollut varaa.

Mitä tulee Vaasan veden tuotteisiin niin Mustasaari ei vettä osta vaikka putket on vedetty. Kunta myy kuntalaisille voitolla heikompilaatuista vettä. Kumma kun eivät vedenkuluttajat valita (ja tutki/vertaa veden laatua). Vaasan keinopohjavesi on erinoimaista laadultaan.

Jätevedet Sepänkylästä kyllä tulevat maksua vastaan Påttille (josta myös Mustasaari omistaa pienen siivun).

Vaasan Sähkö toimii avoimilla markkinoilla mikä tarkoittaa sitä että markkinat määräävät hinnat. kukin saa ostaa sähkönsä mistä huvittaa. Vaasan Sähkön voitto tulee osittain Vaasan kassaan. Koska Vaasan Sähkö on Oy eikä liikelaitos (kuten momissa kunnissa) niin valtio verottaa ensiksi voiton ja vasta loppu jää omistajalle=Vaasan kaupungille.  Liikelaitoksena toimiminen toisi monta miljoonaa lisäeuroa kaupungin kassaan vuosittain. Toki valtiokin tarvitee rahaa...mutta....

2053
Ajattelin jokaikistä Vaasan rajan ylittävää väylää. Ja vain sisääntuleva liikennettä arkisin klo 5.00-11.00.
Ne,jotka saapuvat naapurikunnista päivällä,iltapäivällä, illalla ja viikonloppuisin ostoksille, uimahallin, sinfoniakornsettiin tai teatteriin saisivat  esitykseni mukaan edelleenkin ilman lisämaksua sen tehdä.  Esitysluonnokseni mukaan vaikuttaisi siltä että pääosan tuotosta maksaisivat tänne naapurikunnsita aamuisin työhön tulevat ja veronsa naapurikuntaan maksavat.

Eli vaikka valtio rahoittaisi väylän ja maksaisi myös sen kunnossapidon niin Vaasan kaupunki keräisi siitä tietullin? Voisin uskoa, että tähän voisi olla myös valtion edustajilla sanansa sanottavana.
Ei suinkaan. Jos vaikka Sepänkyläläinen ajelee Kokkolan tietä Ohitustien kautta Moottoriteille ja sieltä Sulvalle niin välttyy maksulta. Mutta jos kurvailee Vaasan katuja pitkin niin silloin maksu rapsahtaa.  Ohitustie ja Moottortie ovat valtion teitä.

2054
mutta eikö tämä nyt ole vähän ylimitoitettua, kun ei isommissakaan kaupungeissa ole nähty tarvetta tällaisille tulleille. Onko tämä sinun "porkkanasi" naapurikunnille Suur-Vaasaan liittymisen puolesta?

Lontoossa ja Ttuhlomassa on jo teteutettu. Helsingissä harkitaan kuten myös  monessa muussa metropolissa em. edelläkävijöiden hyvien kokemusten rohkaisemina.

Kun autettaan joukkoliikennettä, parannetaan ympärstö tilaa ja vähennetään kustannuksia  JA SAMALLA sivutuotteena saadaan kohditstettuja edes pieni osa eri palveluiden kustannuksista tasapuolisemmin niiden käyttäjille niin tämä voisi kannatusta Vaasassa laajemminkin. Sen voi aloitteella testata.

En usko että monikaan vetää tästä sellsaisia johtopäätöksiä että muuttaisi Vaasaan tai että se saisi RKP:n naapurikuntien fundamentalistisiiven harkisemaan kantojaan kuntaliitosasiassa.

2055
Voisiko tämän saada suomeksi myös?

Ja oliko vielä alustavia suunnitelmia että tarkalleenottaen mihin kohtaan noi valvontapisteet tulisivat?

Lontoollahan taisi joku systeemi myös olla tai ainakin suunnitteilla?

Sama systeemi ratkaisi kerralla Lontoon keskustan liikenneongelmat. Samoin Tukholman!
Rutosikeilisessä osissa siis kerrotaan minkä autojen Ei trvitse tietullia maksaa: esim. Linja-autot, kuorma-autot, hälytysajoneuvot, taksit, (ulkomaan)turistit, motskat, invatunnuksiset, ekopolttoaineilla ajelevat...

Quote
Petri: Toivottavasti tämä tulisi sitten ainoastaan Vaasan kaupungin itsensä rahoittamille väylille. Osa on kuitenkin myös valtion rahoittamaa,

Ajattelin jokaikistä Vaasan rajan ylittävää väylää. Ja vain sisääntuleva liikennettä arkisin klo 5.00-11.00.
Ne,jotka saapuvat naapurikunnista päivällä,iltapäivällä, illalla ja viikonloppuisin ostoksille, uimahallin, sinfoniakornsettiin tai teatteriin saisivat  esitykseni mukaan edelleenkin ilman lisämaksua sen tehdä.  Esitysluonnokseni mukaan vaikuttaisi siltä että pääosan tuotosta maksaisivat tänne naapurikunnsita aamuisin työhön tulevat ja veronsa naapurikuntaan maksavat.

En usko että tien ylläpitäjällä voisi olla väliä. Erityiskysymys on vain ohikulkutein kautta Vaasan läpi ajavat. Tukholmassa on kylläkin tuokin jo ratkaistu. (Jos sama auto rekisteröidään asemalla poistumassa kaupungista tietyn ajan kuluessa ei maksua rapsahda. Vaasassa voitasiin ehdoksi vielä laittaa rekisteröintipiste ohikulkuteillä ja tiukka aikataulu etteivät jotkut ala hurjastellen säästää pikku summaa ja kiireesti käväise keskustassa).


Laskellaanpa paljonko tuo voisi tuottaa vuositasolla:

jos 
- klo 5-11 ajaa kaupunkiin seitsemän tuhatta autoa
-"tavallisia arkipäiviä"on 240 vuodessa
- maksu on  1 €
= 1,68M€

Tuolla summalla rahoittasi mukavasti vaikka teatteria, uimahalia ja kaupunginorketeria, taideteiden yötä  yms.

Quote
CGURU:- Olen kantanut työpaikalta Mustasaaren puolelta tullia verorahoina Vaasaan, koska koija
  sijaitsee täällä. Onkohan tämä viisasta?
Luepa tarkemmin: sinua tuo ei koskisi mikäli et siellä Mustasaaressa yötöissä käy.


2056
Yleistä keskustelua / Tietulli - ruuhkamaksu Vaasaan?
« on: 23. 03. 2006 09:09 »
Olen laatimassa valtuutoaloitetta. Vapaasti saa auttaa sen viilaamisessa.

-------
VALTUUSTOALOITE 24.4.2006  (LUONNOS)


HENKILÖAUTOJEN RUUHKAVERO VAASAN SISÄÄNTULOTEILLE

Vaasan tulee tavallisena arkipäivänä noin 25 000 henkilöautoa. Autot aiheuttavat aamuisin ruuhkia, ilman pilaantumista, onnettomuuksia, melua, katuverkon kulumista ja pysäköintipaikkojen rakentamistarvetta.

Haitat ja kustannukset kohdistuvat pelkästään Vaasalle.

Kustannusten tasapuoliseksi kohdentamiseksi ja ongelmien vähentämiseksi esitän että kaikille Vaasan sisääntuloteille perustetaan valvontapisteet ja henkilöautoja laskutetaan rajan ylityksestä.

Valmis toimiva tekniikka on jo käytössä Tukholmassa.

Edut:
-   joukkoliikenteen parempi hyödyntäminen – kannattavuus
-   vähentyneet katujen ylläpitokustannukset
-   vähentynyt autopaikkatarve
-   kimppakyytien lisääntyminen
-   aiheuttaja maksaa periaate
-   puhtaampi ilma
-   lisääntynyt liikennetuvallisuus – vähemmän onnettomuuksia

Verosta saattaa muodostua myös merkittäviä tuloja.  Sivuvaikutuksena saattaa myös olla muuttoliike Vaasaan ja täten pendelöinnin vähentyminen ja sitä kautta veromaksajien lisääntyminen.

Ruuhka voitaisiin periä vaikka aluksi vain arkisin klo 5.00 – 11.00 välisenä aikana Vaasaan tulevalta liikenteeltä. Täten esimerkiksi kaupungin kulttuuri-, vapaa-aika ja kaupallisia palveluita maakunnasta hakemaan tulevat eivät olisi maksun kohteena.


Verosta on Tukholmassa vapautettu
•  Utryckningsfordon*
•  Bussar med totalvikt av minst 14 ton*
•  Diplomatregistrerade bilar*
•  Taxibilar*
•  Motorcyklar*
•  Utlandsregistrerade fordon*
•  Militära fordon*
•  Färdtjänstbil med totalvikt under 14 ton (efter ansökan från ägare hos Skatteverket)
•  Bil som undantagits från skatteplikt efter ansökan hos Skatteverket från den som beviljats parkeringstillstånd för rörelsehindrad. Undantaget gäller inte om bilen används i yrkestrafik
•  Bil som är utrustad med teknik för drift
a) helt eller delvis med elektricitet eller annan gas än gasol, eller
b) med en bränsleblandning som till övervägande del består av alkohol,
och som är registrerad som sådan hos Vägverket*.


2057
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 18. 03. 2006 10:10 »
Oletteko miettineet sitä miten paljon negatiivista julkisuutta Vaasalle tulisi siitä, että asuntomessujen toteutus kaatuisi liian kankeaan byrokratiaan ja poliittiseen vastaanhangoittelemiseen?
Mitä jos se kaatuukin epärealistiseen aikatauluun?

Yksikään poliittinen elin ei ole viivästyttänyt hanketta. Kaavoitusta+vesi/rantarakentamista ohjaava lainsäädäntö on ollut voimassa pitkään. Jos lainsäädäntö katsotan byrokratiaksi niin siitä pitää syyttää eduskuntaa - jos joitan nyt on syytettävä. Yhteiseksi parhaaksihan niitä lakeja säädellään.

Faktojen esiintuominen voi tietysti olla "pirujen maalaamista seinille" mutta joitakin voi kiinnostaa missä mennään nyt. Jos hanke jostain syystä kariutuu niin ei "syyllisiä" yleensä ensiksi etsitä peilistä.

Asuntomessuissa alkaa olla samoja piirteitä kuin haudatussa Sepänkylän ohitustiessä. Siinä tarvittiin monimutkainen manööveri kansanedustajasirkuksineen, jotta ei-kenekään-haluamasta hankkeesta päästiin kasvot säilyttäen eroon.


2058
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 18. 03. 2006 08:08 »
Aikataulusta. Helmikuun 9. sai Vaasa kirjeen Vesiluvasta (= ruoppaus ja maansiirto messualueella) päättävältä Länsi-Suomen ympäristövirastolta, jossa todettiin että
Hakemukseen liitetty selvitys on puutteelinen Hakijaa pyydetään täydentämään hakemustaan.
1)....9).


Täydennyksille asetettiin määräjaksi 16.3.2006,  muuten asia raukeaa.

Alustavat täydennykset saatiin toimitettua juuri määräpäiväksi. Kunnolliset täydennykset (mm. sedimenttinäytteet) luvattiin toimittaa jahka valmistuvat.

Normaalisti vesiluvan saaminen kestää n. vuoden. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty arvio, että maansiirtotöihin päästäisiin toukokuussa. Melkoinen ristiriita kun lupa-anomuskin on vielä puutteellinen.

Päätös Asuntomessuista tehtiin 2004 syksyllä ja olisi voinut kuvitella, että se vesilupa-asia olisi pantu kiireen vilkkaa työn alle. Outoa, että edes anomus ei ole vielä valmis 15.3.2006.

Kaupungilla on kesään asti mahdollisuus ilman sanktioita perääntyä koko hankkeesta.


Kyseessä on kallis projekti. Yhtä asuntoa kohti tuleva tonttikustannus tulee olemaan huikea. Vielä ei ole kerrottu montako M€ hanke tulisi maksamaan. Tämä siirtää monen muun hankkeen aloitusta vuosilla. Kaupngin taloustillanne ei ole hyvä. Olen huolissani tilanteesta.


2059
Quote
-On täysin mahdollista että, terveyskeskuksen palvelujärjestelmä otetaan kunnan omaksi toiminnaksi. Myös tällaisia kaupunkeja on olemassa, Nyt on arvioitava, minkälainen toiminta on sopivin Vaasaan ja mitä se tulisi maksamaan ja millaisia muutoksia tarvitaan esim. puhelinkeskustekniikan muuttamiseen tarkoitusta vastaavaksi, ja millaisia lisäpanostuksia tarvittaisiin henkilökunnan suhteen, sanoo Sirviö.

Oikean strategian valitseminen ei ole helppoa, koska vaikuttavia tekijöitä on tavatoman monta. Medianeuvon palveluksessa on tällä hetkellä n. 14 sairaanhoitajaa, jotka vastaavat puheluihin 24 tuntia vuorokaudessa. Kaikki eivät ole toki vain Vaasaa varten, vaan Medineuvon sisällä voidaan resursseja jakaa myös muille alueille tarpeen mukaan.

Vaasassa toimi julkisellakin sektorilla maankattavaa kaksikielistä puhelinpalvelua. Miksei Vaasan työssäkäyntialueen kuntien yhteistuumin voisi järjestää omakustanteista vastaavaa puhelinpalvelua?

Ei Medineuvo mikään hyväntekijä ole vaan hakee voittoa. Ei siinä mitään pahaa ole mutta kun on kyse kunnan tärkeimmästä toimesta - kuntalaisten terveydestä sairauden/hädän hetkellä niin pitäsiin tämän toiminnon tiukasti kunnan hallussa.

Kuntakin voi järjestää palveluitaan tehokkasti. Tämä yksikkö voisi olla eriytetty liikelaitos ja se myisi palveluitaan myös muille.Kohderyhmänä vaikkapa maan  kaksikieliset kunnat ja yksikieliset kunnat, joilla pieniä kielivähemmistöjä.

Jos naapurikunnat lähtevät mukaan niin toiminta voidan järjestää vaikka Oy-muodossa. Elleivät lähde niin voihan niille silti myydä palveluita - aivan kuin nyt myydään vaikkapa hyvää vettä kyröläisille.

2060
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 06. 03. 2006 12:12 »
Ehdottaisin, että mahdollisten "passage" -käytävien rakentaminen aloitettaisiin Teräksenkujalta. Kun vielä Cittariin saataisiin käynti myös siltä kujalta niin siitä tulisi viihtyisä kauppapaikka ja se yhdistäisi mukavasti Tammipihan kävelykatuun-toriin.

Kun Hallin ja Aktian korttelit saatasiin yhdistettyä esteettömään jalankulkuun torille niin johan olisi Topin rinkiä ja Passagea riittävästi. Kavahdan voimakkaasti torille lisärakennelmien tuontia. Toriparlin porraskäytävätkin rumentavat sitä - miksiköhän niistä niin isot piti tehdä?

Bondegårdenin ("Pikku-Sokos"= Aktian takapiha) ja Tammipihan lasikatteita voisi hyvin harkita.

2061
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 06. 03. 2006 09:09 »
Kyllä tori pysyy tyhjänä niillä hinnoilla mitä siellä kesäisin  pyydetään esim. uusista perunoista tomaateista ja muista tuotteista, samoja tuotteita myydään marketeissa  paljon, paljon halvemmalla!

Kyllä laadullakin on väliä. Vihanneskauppa käy varsin hyvin torilla. Turha torilla on yrittää markettien tarjousten kanssa kilpailla. Torilla saa ostaa suoraan paikalliselta tuottajalta tuoretta ja myrkytöntä tavaraa. Vastuullisia kuluttujaikin rittää, jotka ei vain kilohintaa tuijota. (Muuten: tapaan ostaa torilta säkkikaupalla perunaa  - toimitus kotiin - ilman lisämaksua!)

Eiköhän Vaasan kauppatorin historia ole torikauppiaiden osalta ohitse.  Ne kolme, jotka ovat jäljellä siirtyvät muutaman vuoden kuluessa eläkkeelle tai nurmen alle.

Pieni alue toria tulee toki säilyttää varmuuden vuoksi, mutta yleisesti otttaen toria pitää kehittää ja se tarkoittaa jonkinlaista rakentamista.  Ei tuollasia aluetta kannata pitää tuottamattomassa tilassa.

Kaikkea ei pidä uhrata tuottavuuden markkinoille. Ääritapauksessahan tuo tarkoittaisi, että tori hävitetään ja rakennetaan siihen uusi kauppakeskus. Kaikissa kaupungeissa on tori. Ja torilla ei ole rakennuksia! Muuten se ei ole enää tori.

2062
Yleistä keskustelua / Re: Luistinrata torille
« on: 14. 02. 2006 10:10 »
Luistinrata torille on hyvä idea. Siihen sen laskettelumäen lähelle johonkin.

 (Se laskettelulumäki on minun ideani. Aikaisemmin lumi ajettiin kovalla kiireellä torilta pois - se häritsi ja maksoi.  Esitin että lumet jätettäisiin sinne torille odottamaan kevättä... ja näin tehtiinkin. Nyt voi vaikka lapsukaiset lasketella sen aikaa kun vanhemmat ovat kaupoilla)

Tori on aina ollut kalteva. Aktian nurkan ja Osuuspankin nurkan välinen korkeusero on yli 5 metriä!

On Kasarmintorikin kalteva eikä se ole haitannut jäädytystä. Vettä  pannaan vähän kerralla.

2063
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 06. 02. 2006 15:03 »
Kesti tosiaan pitkän aikaa kun tori oli auki toriparkin rakentamisen vuoksi. Paljon maata jouduttiin repimään auki, joka on sittemmin paikattu umpeen.

Kahten kertaan se auki revitiin vaikka kaupunginvaltuusto ylimpänä päättävänä elimena hyväksyi toriparkin asemakaavan vain sillä edellytyksellä, että toria eii revitä auki vaan parkki rakennetaan tunnelilouhostekniikalla.

Pari vuotta aitaa pääoven edessä riitti myös Vaasan ainoalle tavaratalolle Sokokselle...

Tähän lopputulokseeen oltasiin päästy myös toisin...ehkäpä torikauppa säilyttäen.

2064
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 03. 02. 2006 12:12 »
Yleensä kun itse päätän (ja varmaan monet muutkin päättävät) asioiden tekemisestä tai tekemättä jättämisestä suoritetaan tarvittavien toimien arviointi.
Mietitään ovatko tulot>menot ja hyödyt>haitat

Asuntomessut sisältävät sekä aineellisia että aineettomia hyötyjä ja haittoja, mutta aineettomillekin asioille voidaan laskea jokin hinta.
Peräänkuuluttaisin siis päättäjiä esittämään yksinkertaisia laskelmia perusteista, miksi kannattaa järjestää asuntomessut.

Samaa mieltä VSHAKIn kanssa. Joskus tulee toki tehtyä "heräteostoksia".

En vastusta Asunomessuja Vaasaan.  Olen perännyt juuri noita persuteluita ja kustannuksia. Se mitä olen saanut selville on aika köykäistä:

- n 90 % uudille asuntoaliielle muuttavista tulee yleensä omasta kunnasta
- Asuntomesut saavat paljon palstatilaa ja onnistuessaan tuovat imagohyötyä

Mitä sitten tulee kolmesta vahtoehdosta juuri tähän Schäferivikenin alueeseen niin se aiheuttaa alueena tällä aikataululla epävarmuustekijöitäongelmia:
Quote
-Ruoppaus Suvilahden koulun alapuolella alkaa toukokuussa. Se kestää kesän puoleen väliin. Heti syksyllä on tarkoitus aloittaa kunnallistekniikan rakentaminen, eli vesi ja viemärityöt. Tavoitteena on, että maaliskuussa 2007 on kunnallistekniikka valmis, eli kadut ovat pinnoitteita vailla valmiit. Huhtikuussa 2007 luovutamme tontit rakentajille. Näin jää vuosi aikaa rakentamiseen. Messut avataan 2008 heinäkuun 17. päivänä perjantaina kello 10, kuvaa aikataulua messujen tiedottaja Anni Johde..

Ruoppaukset vaativat ympäristöluvan (ns. vesilupa). Se on tullut "vireille"vasta 24.11.2005 mutta se ei vielä ole tullut käsittelyyn (lausunnoille, julkipanoon). Yleensä lupakäsittely kestää n. vuoden. Samoin kestää vuoden siitä mahdollisesti tehtävä valitus.

Pehmeälle pohjalle rakentaminen aiheuttaa ongelmia ja on kovin kallista. Karitiellä/Sorsantiellä on tuoretta esimerkkiä tästä. Maa on laskenut talojen alta ja piha-alueilla.

Jos minä olisin saanut päättä niin olisi ottanut aikalisän ja tehnyt Asuntomessut kovalle maalle, vaikka Sundomin puolelle tai Gerbynnimelle. Sikäli mikäli tarkkojen analyysien pohjalta olisimme katsoneet kannattaviksi. Nyt tuntuu olevan kyse lähinnä "heräteostosta".

2065
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 01. 02. 2006 13:01 »
Nyt herää kysymys. Onko tässä kyseessä herra T. Osalan oma henkilökohtainen mielipide vai edustaako se Vaasan Vihreiden virallista kantaa?

Siis mikä olisikaan ollut henkilökohtainen mielipiteeni? Ei tämä tässä vaiheessa valtuutetuille edes kuulu. Olen esittänyt joitakin kysymyksiä, joihin hankkeen vetäjillä täytyy olla vastaukset, jotta se etenisi virkamieskunnassa.

Esim.
Quote
Jos tarvitaan ylisuuria rakennusoikeuksia niin siinä tarvitaan sitten hyviä perusteluita ja vaikkapa P-paikkojen vapaaksiostoja. Näissä tarvitaan paljon pääomaa. Onko koko korttelin kiinteistönomistajat hankeessa mukana? Onko rahoitus järjestyksessä?

Jotta kaavoitukseen lähdetään täytyy kaavoitushakemus tietysti olla kaikilta tontinomistajilta ja sitouminen viulujen maksamiseen. Tästäkö se kiikastaa ettei se etene?

Viime aikoina on kaupugissa tehty mittavia turhia kaavoja, jotka eivät ole koskaan totetuneet. Se on saattanut saada kaavoittajamme varovaisiksi?

Suhtaudun avoimen positiivisesti tähän mutta virkavastuulla  toimivien virkamiesten tulee asia tuoda päättäjien eteen päätösesityksellä varusntettuna ennekun voin ottaa asiaan lopullista kantaa.

Minua(kin) kiinnostaa ennenkaikkea tässäkin hankkeessa mitä lysti maksaa veronmaksajille - tai toisinpäin= jääkö veronmaksajilta saamatta joitakin tuloja, joita sille kuuluisi.

Tulipa mieleen, että olisko hanke toteuttaa helpompi rakentamattomasssa korttelissa? Esim "Kardanin" tai  "Milkan" korttelissa josta juuri vapautui suuri tontti.

2066
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 31. 01. 2006 20:08 »
Tapio Osalalle:
2)   Kaavakustannukset ja lisärakennusoikeus
Kondis on tehnyt asiasta jo paremman ehdotuksen, joten tästä ei ole enää epäselvyyksiä.
Toki kysymys on siitä, paljonko on maksettava, että Vaasan kaupunkiin viitsitään  investoida monien kymmenien miljoonien eurojen edestä. Tämähän tuo kaupungille myös miljoonien edes hyötyä. (työtä ja palveluita)
          Ennen kuin hinta on selvä, ei suunnittelu tai rakentaminen voi edetä.

    3.) Löytyykö vastaavaa jossain muualla Suomessa
         Kuten aineistosta selviää, vastaavaa ratkaisua ei ole vielä muualla 
         Suomessa. Emme ole myöskään kopioineet muualta mitään,
         ei sellaista (Venture Cupin liike-ideakilpailussa) palkita.
         Toisaalta paljon heppoisemmalla liike-idealla joissakin kaupungeissa on
         saavutettu jopa 20% säästöt  sosiaali- ja terveysmenoihin.
 

Paljonko hanke tuo kaupungille etuja ja kuinka paljon se voisi kaiken kaikkiaan hyödyttää kaupunkia? Ei ole meidän asia sitä selvittää, varmasti kokonaisvaltaisella SWOT-analyysilla asia selviää.
 
Emme näe siinä paljonkaan pahaa, kun haluamme ottaa palveluiden tuotteistamisessa kaupungin näkemykset huomioon.

Quote
Ovatko koko korttelin kaikki tontinomistajat mukana hankkeessa?

Kyse on siis liike-ideasta. Yleensä business ihan normaaleilla kaavoitussopimuksilla etenee. Jos tarvitaan ylisuuria rakennusoikeuksia niin siinä tarvitaan sitten hyviä perusteluita ja vaikkapa P-paikkojejnn vaapksiostoja. Näissä tarvitaan paljon pääomaa. Onko koko korttelin kiinteistönomistajat hankeessa mukana? Onko rahoitus järjestyksessä?

Kiinteistöiihin sijoittavat tuovat toki aina taloudellista toimeliaisuutta mutta yksityiset rakennushankkeet joutuvat yleensä  maksamaan rakennusoikeudesta ja kaavoittamisesta. Ei näitä investointeja hyväntekeväisyytenä yleensä nähdä koska yleensä todella on taustalla voitonhaku. Eikös tässäkin hankeessa?

Kondiksen liike-idea ja kaupugin osuus siinä ei ehkä vieläkään ole minulle(kaan) avautunut. Maksukykyisten palveluasumista ja kovat lisärakennusoikeudet (korteliin missä jo ennettän taitaa olla melkoiset rakennustehokkuudet)? Onko jokin muukin juju?

"Joissakin kaupungeissa saavutettu 20 % säästöt sosiaali- ja terveysmenoihin" (paljon heppoisemmalla liike-idealla)? Tuosta haluaisin kuulla enemmän. 10 %:kin olisi huikea säästösummma!

Kyllä minusta juuri hankkeen vetäjän tehtävä on ihan rautalangasta taivuttaen selvitettävä miten se voisi hyödyttää kaupunkia. Ensiksi on saatava virkamiehet vakuuttuneeksi - sitten vielä meidät päättäjät. 

Uusien (liike-)ideoiden ja ajatusmallien läpivienti on työlästä vaikka ne olisivat kuinka hyviä! Tiedän sen varsin hyvin esim nojapolkupyörästä....

2067
Vaasan sosiaalipalvelut / Re: Kondis-hanke
« on: 30. 01. 2006 09:09 »
Olen yrittänyt tutustua Kondis-hankkeeseen ehkä jopa keskimääräistä valtuutettua enemmän. Me luottamushenkilöt emme kuitenkaan suunnitelman tässä vaiheessa voi paljon auttaa. Vastuulliset virkamiehet täytyy saada vakuuttuneeksi hankkeista. Eivät ne muuten päätettäväksemme tule. Näin toimii järjestelmämme.

Suuri ongelma tässä lienee, että Kondis-konsepti koskee useampia kuin yhtä hallintosektoria. Kun grynderi rakentaa asuintalon niin homma on selvä. Kaavoitussopimus ja rakennuslupa ja nosturi tilataan paikalle vaan.

Tässä on kyse hallinnollisesti monimutkaisemmasta kokonaisuudesta. Tässä painitaan myöäs sosiaali-ja terveyssektoreilla, jotka juuri on Vaasassa yhdistetty. Minulle on jäänyt epäselväksi mihinkä "kaupungin" tulisi näiltä osin hankkeessa sitoutua. Kaupungillahan on alan omaakin "tuotantoa", esim. hieno Kirkkopuistikko 32 palvelutalo.

Hankkeen puuhamies E Strahl:
Quote
Kondis Oy valitsee, neuvottelee ja tekee sopimuksen palveluntuottajien kanssa (siis yhteistoiminnassa kaupungin kanssa) sekä organisoi toiminnan.

Onko siis tarkoitus, että kaupunki jo hankkeen tässä vaiheessa sitoutuisi ostopalveluihin?
Kuinka koko jättihanke rahoitetaan? Tarvitaanko kaupungin vakuuksia, ostopalvelusopimuksia?
Onko hankkeen läpiviemiselle edellytyksenä kaupungin sitoutuminen muuhun kuin kaavoitukseen?
Olisiko tarkoitus, että kaupunki luopuisi tavanomaisen kaavoitussopimuksen tuomasta rahasta? (Normaalistihan kaupunki maksattaa kaavoituskustannukset grynderillä ja vielä nappaa osan lisärakennusoikeudesta kaupungin taskuun)
Ovatko koko korttelin kaikki tontinomistajat mukana hankkeessa?
Jos hankkeessa on kyse vain omarahoitteisesta palveluasumisesta niin mihinkä kaupunkia oikeastaan tarvitaan? (Kaavoitussopimuksen lisäksi?)
Joko vastaava jossain Suomessa toimii? Mitkä on kunnan kokemukset?

Tämä ei välttämättä liity tähän hankkeeseen mutta taustaksi:
Kaupunki perii omista vanhuspalveluistaan niiden todellisia kustannuksia vastaavan maksun, edellyttäen että asiakkaalla on siihen riittävät tulot. (Yksityinen Fylgia ei rokota suurituloisia vaan kaikilla on sama maksu). Pienempituloiset tietysti tulevat meidän yhteiseen piikkiin. Jos yksityiset nappaavat maksukykyiset asiakkaat niin kaupungille jää vain ne, joilta palvelumaksuja kustannusvastaavasti ei saada. Tämä taas aiheuttaa  maksutulon vähennyksen sosiaali-ja terveystoimelle   

Minä en mihinkään salaliittoteoriaan usko. Siihen uskon, että kyse on ainakin hankkeen monimutkaisuudesta. Vaatii taitoa ja sitkeyttä saada näin uusi konsepti läpi.

(T.Tylylle: Eivät kunnat yksityistä lääkärikeskustoimintaa subventoi. Ostopalveluita toki voidaan käyttää - myös Vaasan kaupunki ostaa lääkäripulan takia yksityisiltä esim.  pääterveysaseman iltapäivystyksen. Yhteiskunnan tuki tulee siitä kun esim. 100 € lääkärinpalkkiosta valtio maksaa rahana 31,79 € euroa ja jättää perimättä 22 %:n alv:n)

2068
Yleistä keskustelua / Re: Vakavasti tästä foorumista
« on: 23. 01. 2006 20:08 »
Hyvä luku.

Vertailun vuoksi:
Sportin sivuilla vierailee nykyään kahden tuhannen molemmin puolin kävijöitä. Katsottuja sivuja on n. 7000 päivässä.  Ennen kesäsitä sivujen uudistamista oli käyntiluku alle 1000.

Ennätys oli  lähes 5000 kävijää päivänä (7.12),  jolloin Tammisen Audi suuntasi etelää kohti (sinä päivänä katsottiin 20 000 sivua).

Uskon, että kävijäluku tulee tällä foorumilla vielä  kasvamaan. Toivottavasti myynitori lisää niitä ja tietysti mehevät avaukset aina tuovat uusia kävijöitä.

Toivottavasti palstan ylläpitäjä vaan jaksaa. Ja varmaan jaksamista auttaa suosion kasvu! Kova homma harratuksena!

Yksi idea olisi: nykyään on aika näppäriä videokameroita - riittäsikö serverikapasitettii videoille? Onkohan yhteistoimintaa RadioVaasan kanssa mietitty? Voisi löytyä synergiaa - RadioVaasalla on juuri testauksessa mielenkiintoinen uutuus ulkovaasalaisille...

2069
"Puistometsä" kuvaa metsän tilaa. Se ei ole luonnontilainen metsä kun sitä on "hoidettu" siten , että aluskasvillisuutta on karsittu.

"Hoitaako" joku Vaskiluodon puistometsää oikeasti?

Aika paljon olet sitten saanut Googlen indeksoimaan sanaa ;). Wikipedia näyttäisi tarvitsevan myös sanan määritystä kunhan joku sen vain sinne lisäisi...

Kyllä siellä aina muutaman vuoden välein käydään "hoitamassa". Kutsuvat sitä myös risusavotaksi. Hävittävät siis rusakoiden kodit - tiheät pusikot. 

Näyttää googlen mukaan ilmeiseltä,että  puistometsä -nimitys ei ole tosiaan keksintöni. Kuitenkin käytin sitä oikeassa yhteydessä. Puistometsä on siis urbanisoitu, "siistitty" metsä, jossa kulkee IHMISTEN kulkua helpottavia rakennettuja polkuja.

2070
"Puistometsä" kuvaa metsän tilaa. Se ei ole luonnontilainen metsä kun sitä on "hoidettu" siten , että aluskasvillisuutta on karsittu. En ole aivan varma myöskään siitä olisko koko metsä peräti istutettu/kylvetty joskus männylle? Aika tasaikäiseltä se vaikuttaa.

Urbaani eläjä, joka ei ehkä koskaan ole käynyt oikeassa täysi-ikäisessä metsässä, kokee varmaan Vaskiluodon "puistometsän" ihan oikeana metsänä. Ja sehän on ihan hyvä ja riittävä metsä sekin.

"Oikeaa" metsää löytää pari kilometriä kauempaa Öjenistä http://netti.nic.fi/~tapioo/ojenkuvat.html

iEn ole varma kuka tuon "puistometsä"-nimityksen on keksinyt - ehkä jopa minä. 

2071
Tänään oli Vaasan Työväenopistolla koolla suuri joukko kaupunginosayhdistyksiä ja päättäjiä. Teema: asukasdemokratian kehittäminen. 90% ajasta meni kyllä yksittäisten kaupunkisuunnitteluun liittyvien detaljien puimiseen mutta hyvä niinkin.

Vaskiluoto ja sen  puistometsän puolustaminen sai suuren osan. Siitä vain pieni raapaisu:

iAsko Halme ( Keskutan asukasyhdistys) kysyi miksi merenläheistä asutusta ei voitaisi kaavoittaa Vaskiluodon metsän sijaan Sundomin puolellle,  Myrgrundista louhokselle päin, kaupungin puoleiselle rannalle?
Suunnittelujaoston puheenjohtaja Helena Boucht-Lindeman (r.) vastasi, että kaupunki, ei omsita kaikkea maata siellä..
Täällä on aikaisemminkin epäilty, että maanomistus ohjaa kaavoitusta. Se tuli nyt todistettua!

Tuotiin myös esiin Vaskiluodon muut alueeet, vanhat terminaalit, Moottoritehtaan alue, jopa öljysatama ym. Miksi sinne ei rakenneta kunnon merenläheisiä asuinalueita?  Hyvä kysymys!

Itse tilaisuuden aiheesta itse yritin painottaa mahdollisen kuntakoon suurenemisen tuomia paineita asukasdemokratiaan mutta siitä ei oikein juttua tullut. Olisin halunnut puhua enemmän aluetoimintien valtuuksista ja mahdollisista kunnanosavaltuustoista....näihin kysymyksiin tarvitaan ehkä piankin vastauksia.

2072
Valtuuston tietoon / Re: Virkamiesmoraali
« on: 17. 01. 2006 13:01 »
Ehkäpä ilmaisin asian hieman epäselvästi.

Tässä käytettiin kaupunkisuunnittelun varsin rajallisia kaavoituresursseja hyväksi. Sitten itse hankkeen vetäjät (rakennusliikkeet) eivät halunneetkaan totetuttaa omaa osuuttaan sopimuksessa, eli rakentaa.

Tämä naamioitiin sitten täydessä yhteisymmärryksessä, rakennusliikkeiden toiveesta, johtavien virkamiesten ja parin johtavan poliitikon  toimesta siten, että jo valmista kaavaa ei enää tuotukaan loppusiunaukselle.

Nyt voidaan varmaan taas syyttää (kuten jo "foliohattu" teki) että joku on jarrumies on taas liikkeellä...ja kaavat ei valmistu.

Noihin korttelleihin olisi tullut muistakseni yli 1000 uutta asuntoa. Nyt ei siis tule toistaiseksi mitään.

2073
Valtuuston tietoon / Re: Virkamiesmoraali
« on: 17. 01. 2006 08:08 »
Kritisioin eilen virkamiehiä valtuustossa:

Olivat antanet tahallaan rakennusliikkeiden tilaamaan merkittävän kerrostalokaavan raueta. Asiaan liittyi  n 800 000 €:n tonttikauppa, jotka tulot siis kaupunki menetti. No, tyhjä tontti jäi...lohdutettiin.
Ilmeisesti pari johtavaa luottamusmiestä on ollut siunaamassa tätä "laiminlyöntiä". Kyseessä on "Milkan" kortteli".

Ensiksi rakennusliikkeet tekivät maaaluekauppoja ja esisopimuksia. Sitten tehdään työläs kaaavoitustyö - tässä taisi jopa olla arkkitehtikilpailu. Kaikki tämä viivästyttää tietysti muuta kaaavoitusta. Rakennusoikuetta myönnettiin huikeasti - ihan rakennusliikkeiden toivoiden mukaan. Rakennusliikkeet eivät sitten  halunnetkaan jostain syystä rakentaa. Sitova kauppa m.m. kaupungin kanssa oli tehty - ehtona kaavan valmistuminen MONEN vuoden päästä (eli 31.12.2005).

Nyt kun purkuehto asui voimaan niin asiasta kerrottiin valtuustolle. Hieman harmittaa kun juuri näistä yhden rakennusliikkeen johtaja hiljattain kritsoi kaupungin kaavoituksen hitautta...

Eii noussut nostureita sinne suunnalle...

2074
Ensiksi hieman väestötietoja Vaasan työssäkäyntialueen kunnista:

Äidinkieli         suom.       ruots.

Vaasa          41000      14200
Mustasaari      5000      12500
Maalahti           500       5000
Laihia             7500
Vähäkyrö        4700
Vöyri                500       3000
Oravainen         250       1900   
Maksamaa         100        950
----------------------------------------------
Yht ( n.)    60 000 suom. 33 000 ruots         eli ruotsinkielisten osuus. n. 35 %
Kunnan koko olisi siis  93 000 ja sillä olisi jo  8. sijalla Suomessa.(Onhan toki  myös mahdollista, että Isokyrö, Jurva, Korsnäs, Närpiö...myös innostuisivat... ja silloin menisi maaginen 100k rikki)

Vaasassa on tällä hetkellä hieman alle 25 % ruotsinkielisiä. En ole havainnut, että ruotsinkielisten palveluissa olisi suuria puutteita Vaasassa. Jos kunnassa olisi suhteellisesti enemmän ruotsinkielisiä niin varmaan palvelut voitaisiin turvata entistä vankemmin. Vaasan ruotsikielisten osuus on tasaisesti pudonnut ja tietysti ennen pitkää on uhkana joutua niin pieneen vähemmistöön, että palvelut alkavat yskiä. On siis mitä suurimmassa määrin ymmärrettävää, että Vaasan ruotsinkieliset haluavat, että kuntaa liitettäisiin lisää ruotsinkielisiä. Itse suhteellinen osuus on tietysti hyvä asia sekin mutta kaikista tärkeintä on silti absoluuttinen väkimäärä - se takaa kaikissa olosuhteissa palvelut omalla äidinkielellä.

Mitä sitten tulee Mustasaaren ja Maalahden suomenkielisiin, niin heidän kunnallisissa palveluissaan tapahtuisi selkeä parannus päästä kunnan jäseneksi, jossa on paljon suomenkielisiä.

Vaasan suomenkieliset taas tietävät varsin hyvin kustantavansa suuren osan palveluista myös ulkokuntalaisille. Ruotsinkielisten suhteellisen osuuden kasvu ei tuottaisi mitään ongelmia vaasalaisille veronmaksajille. Asuisivathan kaikki aivan entisillä sijoillaan - vain hallinnollisia rajoja siirreltäisiin.

Tonttivalikoima kunnassa kasvaisi huimasti. Vaasa pomppaisi merkittävien kaupinkien listoille ja ehkä kiinnostaisi uusia yrityksiäkin asettumaan tänne. (Ainoa "menettäjä" olisi: suomenkieliset valtuustoryhmät menettäisivät muutaman valtuustopaikan).

Jos tarkastellaan vain Vaasa-Mustasaari-Maalahti väestöä niin edellisen päättelyn mukaan n 60 700 asukasta "hyötyisi" yhteiselosta saman katona alla.

Menettäisivätkö 17 500 ruotsinkielistä Mustasaaressa ja Maalahdessa jotain? Jotkut heidän edusmiehensä ovat näin antaneet ymmärtää..

Mutta mitä he itse asiassa menettäisivät?

Eivät mitään! He voittaisivat - he kuuluisivat jatkossa vahvaan yli 27000:n ruotsinkieliseen väestöryhmään, jolla olisi kotikunnassaan takuumiehenä selvästi suurin valtuustoryhmä. He olisivat Pohjanmaan ja Svensk-Finlandin johtava ruotsin-/kaksikielinen kunta ja lippulaiva. He näyttäisivät koko maailmalle kuinka elävä kaksikielisyys ja suomenruotsalainen kulttuuri toimii myös käytännössä. Ja tietenkin elivoimaisen kunnan lisääntyvät palvelut ja työn tarjonta olisi myös ruotsinkielisille hyväksi.

(Ainoa "menettäjä" olisi: nyt ehdottoman enemmistön yksinvaltaa kunnissa pitävät rkp:n johtajat joutuisivat opettelemaan olemaan jatkossa vain suurimman valtuustoryhmän jäseniä ja opettelemaan yhteispeliä muiden valtuustoryhmien kanssa Vaasan rkp-läisten opastuksella).

Jos mukaan tarkasteluun otetaan vielä Laihia-Vähäkyrö-Vöyri-Oravainen-Maksamaa niin myös näissä kunnissa ainoat "menettäjät" olisivat poliittiset valtuustoryhmät.

(Jos ajattelisin asiaa vain edustamani valtuustoryhmän kannatuksen kannalta niin äkkiä lopettaisin tällaiset puheet. Kaikkien naapurikuntien yhteenlaskettu vihreiden valtuutettujen määrä on tasan 0 (nolla), joten kannatuksen nousua en tässä tavoittele).

2075
Vaasa / Re: Vaasan kaupunkirakenne
« on: 28. 12. 2005 10:10 »
Oikeassa järjestyksessä

Kun päätöksenteko tapahtuu oikeassa järjestyksessä, syntyy keskimäärin parempia päätöksiä.

Tämä tarkoittaisi mm. sitä, että
1)   asemakaavat tehdään yleiskaavan pohjalta
2)   poikkeusluparakentamista (nykyään ns. suunnittelutarveratkaisu) vältetään
3)   kh:n/stj:n päätöksellä tehtäviä ”vähäisiä kaavamuutoksia” ei tehdä
4)   julkipanoja noudatetaan
5)   asioita ei tuoda ”pöydälle” jaettuna suoraan kokouksiin
6)   asiat tuodaan aina päätösesityksellä varustettuina päätettäviksi
7)   noudatetaan lakeja

Ilman asemakaavaa tapahtuva poikkeusluparakentaminen on sääntö Vaasassa kun se muualla,  esimerkiksi Oulussa on perin harvinaista (meillä taitaa olla satakertainen määrä suunnittelutarveratkaisua Ouluun verrattuna). Poikkeusluparakentaminen vaikeuttaa huomattavasti tulevaa kaavoitusta. Onpa meillä myönnetty poikkeuslupia esim. tulevalle tielinjalle ja näin tukittu järkevä liikenneyhteys tulevaisuudessa.

Esimerkkinä hyvin toimineesta kaavallisesta ratkaisusta on 8. 9. kaupunginosien (Kauppapuistikko-Hietalahdenkatu-Klemetinkatu-Rauhankatu väliin jäävä alue). Raastavista ja aikaa virkamieskoneistoltamme vievistä purku-suojelukiistoista päästiin kerralla kompromissiin kaikkien tonttien osalta (pl. muutama valituksen alainen purkujupakkatontti).
Nyt sama prosessi alkaa Viikingalla - Palosaarella. Hyvä näin.

Nämä prosessit ovat tietysti työläitä mutta niiden läpikäynti on välttämättömyys ja se tuo kaikille osapuolille mahdollisimman oikeudenmukaisen ja tasapuolisen kohtelun. Yksittäisiä tontteja kaavoittamalla voin joku saada huomattavasti suuremman edun kuin toinen. Yksittäisten tonttien kaavoitus vie hyvin paljon aikaa kaavoittajiltamme. Siksi varsinaiseen asemakaavojen ajantasaistamiseen ei riitä aikaa.
Onneksi viimeinkin on aloitettu yleiskaavan laadinta. Se on kaiken pohja (tietysti seutukaava myös).  Hieman tässä arveluttaa se, että nyt toimitaan kuin Vaasa olisi ikuisesti tämän kokoinen maa-alaltaan.

Mustikkamaiden ja muiden kiireellä ajettujen kaavahankkeiden ainoa tarkoitus on saada lisää asuntoja uusille (ja nykyisille) veronmaksajille joidenka odotetaan nimenomaan muuttavan tänne Vaasan talousalueelta. Aika monet ovat silti sitä mieltä, että puistoja ja viheralueita tarvitaan viihtyisyyden ja terveellisen ympäristön vuoksi.

Uskon, että järki vielä voittaa ja Vaasan ympärille muodostuu yli 100 000 asukkaan kaksikielinen valtakunnan osakeskus. Tällöin olisi harmittavaa jos ”kantakaupungissa” olisi ehditty tehdä viihtyisyyttä ja vetovoimaa vähentäviä hätäisiä kaavaratkaisuja.

On erittäin mukavaa ja kannustavaa, että tällä palstalla käydään asiallista keskustelua tästä tulevaisuuteemme suuresti vaikuttavasta asiasta.

Maansa voi myydä vain kerran… ja puiston voi vain kerran rakentaa asunnoiksi (ja myös uuden asunnon saaja jää ilman sitä puistoa)

Hyvää Uutta vuotta kaikille palstan lukijoille ja toivotan tälle palstalle pitkää ikää!

Tapio Osala
Kaupunginvaltuutettu

2076
Osala huomaa että kalenterissa voi mainostaa Sportin otteluita ( tämä kaikessa ystävyydessä, kaima).

104 000 maksanutta katsojaa viime kaudella...aika merkittävä tapahtuma.

2077
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 05. 12. 2005 08:08 »
Ainoa järkevä keino "pealstaa" tori on kehitellä sinne uudentyyppistä toimintaa ja rakentaa tori sinne sopivilla rakennuksilla/rakenteilla.

En näe suurtakaan syytä "pelastaa toria". Kauppoja ja galleroita tulee lisää sen tuntumaan koko ajan eikä kauppapaikosita ole pulaa.

Suurtapahtumissa tarvitaan nykyisen kaltaista oikeaa toria. Jäsentäähän se kaupunkitilaakin mukavasti. Melkein jokaisessa kunnon kaupungissa on tori. En voisi kuvitella että Senaatintorille alettaisiin rakennnella kaupparakennuksia.

2078
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 03. 12. 2005 10:10 »
Jos olisin ollut viime vuonna Asuntomessuhakemukessta päättämässä niin olisin ehdottanut:

1) Selvitetään tarkasti ennen päätöstä kuinka paljon Asuntomessut maksavat ja mistä meidän on luovuttava niiden takia

2) Analysoidaan selvästi mihin ongelmaan Asuntomessujen odotetaan tuovan ratkaisiun

3) Tuodaan asia  valtuuston päätettäväksi  kun vastavalittu valtuusto on ottanut komennon (nythän päätöksen hakemisesta teki juuri eromassa oleva kaupunginhallitus syksyllä 2004)

4)Tutkitaan huolella Sundomin ja Gerbynnimen soveltuminen Asuntomessuihin

5) Analysoidaan huolella aikataulukysymys : valitaan sellainen aikatulu, että se kestää minkä tahansa valituksen

Jos nämä seikat olisi tuotu tänä vuonna työnsä aloittaneeseen valtuustoon niin Asuntomessuja olisi ehkä vasta haettu monta vuotta myöhemmällevuodell. Tuollin meillä olisi saattanut olla paremmin varaa niihin ja tuolloin on jo varmaan kuntarakennekin toisenlainen.

MUUTEN: Ensi heinäkuuhun (2006) saakka voi Vaasa perääntyä näistä Asuntomessuista ilman sanktioita. Kun/jos edes vesilupaa ole tullut siihen mennessä niin näin varmaan käykin.


2079
Vaasa / Re: Vaasan Asuntomessut
« on: 01. 12. 2005 22:10 »
"Kouhi esitti Raija Kujanpään kannattamana, että päätösehdotukseen lisätään seuraava lause: Ennen hakemuksen jättämistä kaupunginhallitukselle annetaan karkea arvio kustannuserittelystä."

12.9.2005 ! "Kaupunginhallitus hyväksyy esitetyn messutoimiston budjetin ja esittää valtuustolle lisämäärärahan 375 000 € myöntämistä vuoden 2005 talousarvioon"
linkki talousarvioon e.m. >
http://www1.vaasa.fi/ktwebbin/docisa.dll?323030355c303930375c32363038363137382e544946++TIF

Viime keväänä myönnettiin joitan 200 000 maanrakennusrahaa, (jotka nyt taitavat tosin säästyä kun lupia ei vielä ole.)
Budjetin 2006 yhteydessä  oli rahoja monella eri momentilla. Investoinneissa taisi olla joitan 2,4 m€ (josta muutama satatuhatta ensi vuodelle). Asuntomessutoimiston kulut ensi vuodelle oli "Varausmäärärahoissa" 850 000 €. Kaupunkisuunnitteluun oli pantu asuntomessurahaa ensi vuodelle muistaakseni 60 000 €.

Kokonaiskäsitystä messujen jo kuluttamista ja sille varatuista rahoista on tosi vaikea saada. Mitään ksutannsuerittelyä tai kokonaisarviota kuluista ei ole esitetty. Messut sitoo tietenkin huomattavasti kaavoitusresursseja - muut kaavat seisovat kun osa henkilöstöstä puuhaa messujen kanssa..

Muuta en tässä vaiheessa osaa avoida kuin että miljoonia menee.

http://www1.vaasa.fi/ktweb/ hakukonelta sopivlila sanoilla: asuntomessujen, asuntomessut tms  löytyy yhtä sun toista:
---------------
Asuntomessutoimikunta:    Markku Lumio, Håkan Nordman,Heikki Kouh,Heikki Lonka, Jorma J. Pitkämäki, Teuvo Ijäs, Pasi Heiskanen, Raimo Rauhala
------------------

Kaupunginhallitus 14.11.2005
   Katu- ja vihertoimi on laatinut suunnitelmat A-1853/1 Suvilahden messualueen
   MW 2008 (NN-0,70) rantaviivan ja toimenpidealueen selvittämiseksi sekä A-1853/2 Hietalahden               venesataman täyttösuunnitelmaksi. Kartat liitteenä.   LIITTEET   

Apulaiskaupunginjohtaja HL 4
   Kaupunginhallitus päättää hakea vesilain mukaista lupaa Länsi-Suomen ympäristölu-pavirastolta Suvilahden asuntomessualueen ruoppaus- ja läjitystöille sekä tekosaarten rakentamiselle että Hietalahden venesataman muuttamisesta ruoppausaltaaksi teknisen lautakunnan esityksen mukaisesti.
------------------
25.5.2005 TeLa:
   Tekninen lautakunta päättää

1.   hyväksyä Suvilahden asuntomessualueen esirakentamissuunnitelman ja siihen liit-tyvien tilapäisten yhteyksien rakentamisen,

2.   antaa katu- ja vihertoimelle luvan aloittaa työt alueella sen jälkeen kun asuntomes-sutoimikunta on hyväksynyt suunnitelman
> Asian pani Lehto pöydälle.

---
Asian tullessa pöydältä huomattiin, että pitäähän sitä lupakin olla:
Tekninen lautakunta 8.6.2005
Kaupungininsinööri
   Tekninen lautakunta päättää

1.   hyväksyä Suvilahden asuntomessualueen esirakentamissuunnitelman ja siihen liittyvien tilapäisten yhteyksien rakentamisen,
2.   asettaa suunnitelman nähtäville ja hakea maisematyöluvan kaupunginhallituksen suunnittelujaostolta.
-------------------

Kh/Stj myöntää luvan:
Suunnitelmasta on kuultu naapureita ja se on ollut julkisesti nähtävillä 1.-14.7.2005 välisen ajan teknisen keskuksen III kerroksen ilmoitustaululla.
-------------
Ympäristöseura valittaa luvasta
Hallinto-oikeus pyytää suunnittelujaostolta lausuntoa valituksen johdosta sekä sen jälkeen varaamaan hakijalle (Vaasan kaupungin teknisen keskuksen katu- ja vihertoi-mi) tilaisuuden antaa selityksensä valituksen ja siitä annetun lausunnon johdosta. Asiakirjat pyydetään palauttamaan täydennettyinä hallinto-oikeuteen 14.11.2005 mennessä.

   Vaasan ympäristöseura esittää yhteenvedossaan, että:
   ”Koska Vaasan kaupunginhallituksen suunnittelujaoston päätös ei ole syntynyt julki-panon jälkeen, se on lain vastaisena kumottava.

   Maisematyöluvalla ei päätösasiakirjojenkaan mukaan ole tarkoitus toteuttaa voimassa olevaa asemakaavaa, vaan päätöksellä ennakoidaan mahdollista tulevaa asemakaavan muutosta. Asemakaavan muutoksen sisältö on kuitenkin avoin ja myönnetty maisema-työlupa saattaa vaikeuttaa olennaisesti alueen käyttämistä muutetussa asemakaavassa varattavaan tarkoitukseen.

   Maisematyölupa tulee turmelemaan tämän Suvilahden alueen keskeisen ranta-alueen maisemakuvan täydellisesti. Samalla se tulee olennaisesti heikentämään koko ranta-vyöhykkeellä olevan liito-oravakannan elinmahdollisuuksia.

   Maisematyöluvan myöntämiselle ei ole ollut lain tarkoittamia edellytyksiä ja päätös tulee kumota lain vastaisena.”

-----------
Tämä on nyt tarkoitus siirtää Hietalahden venesatamaan:
-   " Ruoppausallas, mikä palvelee merestä ruopattavaa liejua on suunniteltu sijoitettavaksi Ahvensaaren itäpuolelle. Alue on osittain asemakaavan mukaista puistoa ja tältä osin se voidaan katsoa olevan nykyisen kaavan toteuttamista."

-----------------
Liekö edes vesilupahakemus vielä edes lähtenyt matkaan? Sitä päätettiin hakea siis vasta 14.11.2005 eli pari viikkoa sitten. Vesiluvan käsittely kestää yleensä vuoden.  Jos siitä sattuisi joku valittamaan niin siinä menisi toinenkin vuosi. Jos valitus hylättäsiin oltaisiin jo vuoden 2007/2008 vaihteessa, jolloin työt vasta voisi aloittaa - ja kesällä olisi jo messut.. Tulee kiire ilman valituksiakin.

(Vahteran esitys rantaraitista oli hieno! Olisi melko outoa että muutamalle suotasiin omarantaiset tontit Suvilahtelasiten rantavyöhykkeeltä - yhteiseltä rannalta)

2080
Yleistä keskustelua / Re: Vaasan kauppatori
« on: 16. 11. 2005 11:11 »
Näin Münchenin keskustassa hienon taulun: siinä oli selkeä näyttö ilman laadusta. Sen oli sponssannut paikallinen pankki. Vaasassa on heinot nettiyhteydessä olevat ilman laadun mittauslaitteet...

Koska verorahat menevät tärkeämpiin kohteisiin olisi talululle löydettävä sponsori. Kirkasnäyttöinen taulu maksaa paljon.

Ideani: paikalliset firmat sponssaavat valotaulun (johon toki saavat vastineeksi omat logonsa) ja taulussa näytetään reaaliaikaisesti :
1) ilman laadun indikaattorit
2) meriveden korkeus
3) meriveden lämpötila
4) ilman lämpötila
5) tuulen suunta ja nopeus
6) rullaava teksti, jossa esim 10 seuraavaa yleisötapahtumaa kaupungissa (mutta ei varsinaisia kaupallisia tiedotteita)
7) bussien lähdöt (monenko minuutin päästä lähtee ja mihinkä)

Taulun voisi sijoittaa vaikka Toriparkin porraskäytävän päälle.

Pages: 1 ... 50 51 [52] 53