Vaasalaisia.info - keskustelut

Nimimerkki Mustasaarelainen tavis ylistää Mustasaarta lapsiperhegallupin tulosten pohjalta.

Tekisi mieleni kiinnittää huomiota siihen millä eväillä hyvä tulos saavutettiin. Pisteitä tuottanneet 10 asiaa on lueteltu päivän Pohjalaisessa. Näyttäisi siltä että suunnilleen joka kohdassa hyvä arvosanaan on auttanut enemmän tai vähemmän suoraan naapuri eli Vaasa.
Kovin äänekkäästi ei mustasaarelaisten tämän gallupin pohjalta kannattaisi henkeseleitään paukutella.

Mutta tottahan se on ettää lapsiperheellä on Mustasaaressa hyvä olla.

Risuttaa kun en ymmärrä risuuntua niin hienoilla sanakäänteillä ja niin korkealentoisista asioista kun tällä palstalla tapana.
Nytkin harmittaa niin yksinkertainen ja maanläheinen asia että ilmaa saastuttavvilla ja meluavilla moottirikelkoilla ajellaan sänkipelloilla myös kesäiseen aikaan ihan vain huvin vuoksi.
 
 

FST ohjelma antoi aika hyvää kuvaa miehestä. Työväkeään kohteli isällisen mallikelpoisesti.  Kadehditutti päättäväisyys, se että ihmisellä on unelmia ja ryhtyy niitä täydellä rähinällä toteuttamaan. Tällaisia tarvitaan. Valtaosa meistä kuitenkin harrastaa sohvaperunaunelmointia, haaveilee lottovoitosta tai  muuten vain ei tule tartuttua toimeen. Maailma pysähtyisi, vähitellen alkaisi taantua ilman unelmiaan toteuttavia tarmokkaita ihmisiä. Sikälikin Rabben kaltaiset ovat tarpeen että tavallinen ihminen tarvitsee jotain mitä kadehtia voidakseen hyvin.

Se jäi ohjelmassa ihmetyttämään että Tullikoura ei ottanut ollenkaan puheeksi RG Line bisnestä.

Päähän ottaa ja kaduttaa kun synnyin väärään aikaan tähän maailmaan, ainakin kymmenen vuotta liian aikaisin. Monenlaista harmia ja kiusaa siitä on seurannut, päällimmäisenä epäillys  että nyt on jo niin kovin vanha.
Opiskelutkin joutui rahoittamaan oman työnteon ansioilla ja opintolainoilla. Isä eikä äiti kuljetellut autolla palloiluharjotuksiin eikä taksi kansakouluun. Rikkeistä tuli luunappeja ja tukistuksia, isommista rötöksistä koivunvitsaa paljaalle ahterillle.
Hammaslääkärin porassa oli vain hihnaveto, oli puusukset ja kangashenkselit. Se että ei ollut kännyköitä, tietokoneita, vesiskoottereita eikä golfinpeluu mahdollisuuksia ei kovin palon riso.
 

Mustasaaren ja Vaasan yhteensaattamisesta valtiovallan pakkokeinoin ei liene koskaan toivoa.

Tässä päätöksentekoa tai siis tekemättömyytttä ohjaa yksinkertainen tosiasia. Kun Suomeen muodostetaan hallitusta on mukana kaksi kolmesta suuresta puolueesta. Että hallituspohja olisi tukeva tarvitaan yleensä mukaan pieniä apupuolueita yhdestä kolmeen kappaletta. Historia on osoittanut suurille että RKP on ylivoimaisesti käyttökelpoisin. Rautalangasta väännettynä: KOK, SDP tai KEPU eivät ikinä heitä kapuloita rattaisiin RKPlle elintärkeissä asioissa.

KEPUllla on niin vahvasti oma lehmä allikossa kuntapuolueena että se lienee ihan paras kaveri RKPlle.

Näin se vain on yksinkertaista. Että harmittaa!

Vanha vitsi, arveluttava ja epäsiveellinen tapaus

( ei ole kovin korkeatasoinen juttu, jätä lukematta jos olet herkkä ihminen, puhdassieluinen tai muuten vain kiiruinen)

Tämä tapaus perustuu tositapahtumaan sadan vuoden takaa, peräkylältä itärajan pinnasta.

Kauppamatkoillaan Sergei, laukkuryssä, oli kulkeutunut Nyhtälän Arviitin harmaaseen pirttiin. Arviitin vaimo Selma oli ostanut parsinneulan, pari kyynärää kanttinauhaa sekä jotakin muuta pienempää tarviskalua. Ehtoo alkoi jo painaa päälle kun kaupat oli saatu hierotuksi.
Syksyiseen yönselkään ei vierasta päästetty vaan ajan tavan mukaan vieraalle tarjottiin yösijaa.
Nyhtälän pienessä tuvassa oli vain yksi sänky, Arviitin ja Selman koruton sivustavedettävä aviovuode. Koska pirtissä oli sangen kalseaa sai Sergei vieraanvaraisesti nukkumasijan lämpöisesti
Arviitin ja Selman välissä. Illan hämärtyessä kellistyivät kaikki kolme pidemmittä puheitta yöpuulle. Ja mitenkäpä siinä olisi rupateltu kun Sergei ei suomea osannut, venäjää vain vuolaasti posmitti.

Tovin kuluttua Arviiti havahtui horroksestaan kummaan ähinään ja kihnutukseen. Aikansa asiaa ihmeteltyään urahti:

 “Kuulehan Selma miust tuntuu et sinnuu naijjaan”

Selma: “Voi tokkiisa niinhä taitaa mokoma turjas muina miehinä vaen paineloo mänemään”

Arviiti: “Eihän se nyt passaa, sano sille että herkeää eihän tällainen peli ja meno ollenkaan sovi”

Selma: “Tiiäthän tuon se ryöttä ei  suomen sannaa ymmärrä”

Arviiti: “Nyt ei auta kun lähteä naapurin Nikolaita tulkiksi hakemaan”

Selma: “Totta tuo uskoo kun Nikolai tulkkina toimittaa asian”

Arviiti ponnistaa ylös pediltä, kaapaisee pussihousut ja palttoon päälle. On jo ovensuussa menossa kun
Selma toppuuttaa “Elähän hosu matkaan Arviiti, miust tuntuu et hää jo lopettelloo”

Tässä olisi keino rahoittaa Ruotsi yhteyttä. Pengerosuuksille rakennetaan sopivin välein aukkoja joihin asennetaan propelit jotka pyörittelevät taas sähkögeneraattoreita. Vedenkorkeuden alituinen vaihtelu takaisi että potkurein varustetuissa putkiloissa vesi virtaisi vilkkaasti.

Jos tämä ei riitä rakennettaisiin pengertien levikkeille tuulimyllyjä sähköä tuottamaan kun tuntuu niin vaikealta löytää niille sijoituspaikkoja rannikoiilta. Toimisivat samalla merimerkkeinä etteivät laivat aja pahki penkereeseen.

Jackille sanoisin että ei kai Longjohn kirjoitukksessaan mitenkään edellytä että hänellä on oikeus ajaa ylinopeutta. Rattijuopumuksen jälkeen on ylinopeus tappavin ja vammauttavin ongelma liikenteessä.
Longjohn puuttunee siihen epäkohtaan että nopeuksien valvontaan kiinnnitetään suhteettoman paljon resursseja. Poliiseja tutkineen tehostettuna kamerapöntöillä. Resurssit ovat tunnnetusti rajallisia. Kun nopeuksia valvotaann yliitehokkaasti jää rattijuoppojen ym pienempien liikennerikollisten jahtaamiseen vähemmän voimia.
Niinkuin Jackia niin minuakin risuttaa jos poliisi on asettunut tutkineen hilljaiselle, suoralle, vähän liikennöidylle tieosuudelle nopeutta valvomaan, tulee etsimättä mieleen että tämä panos liikennetuurvallisuuden eteen pitäisi asettaa vaikkapa rattijuoppoja etsiväänn puhallutukseen tai sitten niin että tutka asetetaan vaikkapa koulun tai vaaralllisen risteyksen kohdalle.

Että ottaa päähän kun ei ymmärrys riitä, ei ole varma mitä tämä Professional aina tarkoittaa.

Jos esim edellisessä ajaa takaa sitä että päätä ei pidä laittaa pensaaseen jos ympärillä tehdään pahaa, keskittyä pönkittämään vain omaa lintukotoaan olen samaa mieltä kanssaan.

Olohuoneen pöydällä oli ilmeisimmin vaimon talouteemme hankkima lehti levällään, ajatuksissani luin kisssankokoisen otsikon "Mika ja Marketa kuhertelivat meressä LEMMEN LOMA". Päiväuniltaheräämistokkurassa sen verran katsoin tarkemmin että ymmärsin kyseessä olevan  suomalaisen kilpa-ajajan ja jonkun ulkomaan epämäääräisen naisihmisen uimassa käymiseen liittyviä kuvia.

Se on kovaa kun huomaa pudonneensa junasta, ei enää ymmärrä mikä tässä maailmassa on mielenkiintoista ja tärkeää. Pakkohan tuhansien ihmisten on olla oikeassa kun tällaista ostavat.
Että kauheasti risuttaa kun ei ymmärrä myötäelää Mikan ja Marketan mukana.

Ramiska on oikeilla jäljillä.
Leipää ja sirkushuveja kansalle.

Ennen vanhaan kun urheilija onnistui hän näytti onnelliselta, hyppi ilmaan, heilutteli iloissaan käsiään, saattoipa heitellä lentosuukkoja katsomon suuntaan.

Onnistumisen hetkellä tämän päivän urheilija usein käyttäytyy toisin. Ottaa naamalleen hirveän irvistyksen, karjuu kuin eläin, pui nyrkkiä, tekee väkivaltaisen näköisiä seksuaalisia elkeitä jne.

Niinkuin urheilu ja onnistuminen ei enää olisikaan iloinen asia. Miksi pipo näin kiristää?

Jos olisin ruotsinkielinen mustasaarelainen taistelisin kaikin keinoin sellaisia kuntaliitoksia vastaan joissa muodostuisi suomenkielinen enemmistö. Ihan itsekkyyttäni sen tekisin ajattelematta olenko oikeassa vai väärässä. Toimisin vain sen eteen joka on minulle hyvä.

Nyt kun en ole ruotsinkielinen mustasaarelainen ihmettelen suureen ääneen miksi ei toimita terveen maalaisjärkisesti ja yhdistetä Vaasa ja Mustasaari.

 On varmasti fakta, mutta kuitenkin ihan loogisesti fakta, sillä siitähän se tie yleisimmin ylitetään.

Mutta kuitenkin, me vaasalaiset emme ole hyviä liikenteessä, emme ainakaan me autoilijat.
Ja samaa liikennekäyttäytymistä on muissakin suomalaisissa kaupungeissa.
Mikähän tässä mättää?

Se on itsekkyys

Kolkko paikka kun huomaa olevansa kalkkis. Vauvojen, lasten ja nuorten vaatteisssa käytetään "somisteena" paljon pääkallon kuvaa. Se on varmaan jotenkin hienoa ja OK, tuhannet ostajat eivät voi olla väärässä. Yksinkertaisuuudessani en voi ymmärtää mustan pääkallon onttoa tuijotusta vauvan ruokalapussa.

Vähän risuttaa sekin kun Proessionalin mukaan ei saisi marista kun kaupat heittävät vanhenevaa mutta käyttökelpoistta ruokaa roskiin. Laiskuuttani jaksaisi parrikaadeille, mutta boikotoisin kyllä kun olisi tietoa kaupoista jotka näin tekevät ja nimenkin laittaisinn haaskausta vastustavaan addressiin.

Risuttaa jos ei suorastaan pöyristytä kun kaupat heittävät vanhenemassa olevia elintarvikkeita roskiin. Kaikki selitykset tällaiselle irvokkaalle toiminnalle ovat onttoja.

Jos olisi netissä nähtävillä lista näin menettelevistä kaupoista välttäisin niihin astumista
viimeiseen asti omana protestinani.

 Pääministeri on kepulainen. Kepulla Suomessa eniten kunnalliselämän valtaa - valtuusto, hallitus, lautakunta, virkamies paikkoja? Vaikuttaisiko pääministerin kannanottoiihin kuitenkin enemmän puoluepoliittinen peli kuin huoli järkevistä kunnanrajoista? Toimiiko tällainen logiikka?

Esim hokema "jos kaksi köyhää menee yhteen ..." tuntuu epämääräisen loogiselta mutta onko siinä mitään järkeä.

Mielestäni pääministerin virkansa puolesta pitäisi olla enemmän asialla että kunnat yhdistyisivät. Onhan kai yleisesti tunnustettu tosiasia että Suomessa on liikaa kuntia verrattuna ympäröivään sivistyneeseen maailmaan.

Millainen on tietosuojavaltuutetun työnkuva, mitä tuo mystinen, ehdottoman vallan omistaava virkamies tekee päivät pitkät?
Asiaan sen kummemmin perehtymättömänä on tullut sellainen mielikuva etä kun joku ehdotaa jotain uutta käytäntöä niin tietosuojavaltuutettu tyrmää sen. Nyt viimeksi tämä sormenjälkirekisteri.

En kannata stasimaista kontrollia mutta rosmot pitäisi saada kiikkiin. En esimerkiksi yksinkertaisuudessani ymmärrä miksei sormenjälkiä saisi rekisteröidä.

Vai voisiko olla niin että tietosuojaguru hyvinkin usein antaa kannatuksensa muutoksille mutta siitä ei media hiiskahdakkaan?

Olisiko aiheellista perustaa hätävarjelun liioitteluasiamihen toimi?  Voisi ottaa kantaa vaikkapa näihin tietosuojakärhämiin. Saisi heitellä myös maalaisjärkisiä viisauksia rakennustensuojelu ym valkohäntätikka kiistoihin.

Oma saamattomuus ja tapumus laiskuuden sävyttämään materialismiin ym itsekkääseen nautiskeluun. Ei tullut edes käytyä Korsholman musiikkkijuhlien konserteissa.

Säästeliäästi noissa mainioissa tilaisuuksissa kävivät muutkin. Mihin olen menossa, mihin vaasalaiset ovat menossa, mihin maailma on menossa kun ei korkeampi kulttuuri viehätä?
Ja miksi kuitenkin parveillaan vaikkapa Kuhmon ja Uudenkaupungin musiikkijuhlilla?

Savonlinnan ja Porin suosiohan perustuu siihen että firmat maksavat ja että näissä kahdessa paikassa onn hienoa käydä.

Automarketit tuntuvat olevan pahasta. Pitäiskös IKEAlle sitten raivata tontti kaupungille? Vai onko niin että Vaasasta pitäisi rakentaa joku esimerkkikaupunki ilman isoja marketteja? Kaunosieluisuudelle ei ole paljon tilaa mykymaailmassa, ihmisten suuri enemmistö HALUAA näitä suurmarketteja, vakaat pohjalaisetkin vaeltavat laumoittain vaikka Espooseen tai Pohjanlahden perukkaan niiden perässä.
Polkupyörällä on paha käydä huonekalukaupassa vaikka olisi lähempänäkin. Niin se vain on että tätä maailmaa rakennetaan pääsääntöisesti niinkuin enemmistö tahtoo. Demokratiaa näet.

Jos Vaasan viranhaltijat nikottelevat asiassa saattaisi yhteistyöhakuinen, yritysystävällinen Seinäjoen seutu kelvata IKEAlle?