Vaasalaisia.info - keskustelut

(Anteeksi, kun tästä tuli näin pitkä.)

Synteessin tilastoissa paljon perustavaa laatua olevia virheitä.
Kait me luimme samoja tilastoja?

http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773

Vaasan kokonaistulot:
50,5%   Verotulot (kunnallisveroa 86% ja kiinteistö- ja yhteisöveroa 14%)
22,9%   Valtionosuudet (myös verotuloja)
26,6%   Muut tulot
------
100%   Yhteensä

Kiinteistö ja yhteisöverot ovat siis (pienen ynnäämisen jälkeen) yhteensä vain 7% Vaasan tuloista. Tästä tulevaa rahaa Synteessi väitti Vaasan suurimmaksi tuloksi.

Osoitahan kohta, jossa väitin yhteisö- ja kiinteistöverotuloja suurimmaksi tuloksi. En väittänyt. Väitin, että suhteellisesti ottaen, kuntabudjettien tulo- ja menopuolta tarkastelemalla, ne ovat ylivoimaisesti kannattavimpia tuloja.

Ts. yhteisö- ja kiinteistövero tuottavat hyvin, yritystoiminta tuottaa kunnille hyvin, mutta menoja siitä ei juuri ole.

Teikäläinen jaksaa joka viestissä hokea siitä "teollisuusinfrasta", mutta se ei ole mitään. Se on käytännöllisesti katsoen ilmaista siihen verrattuna, mitkä ovat yhteisö- ja kiinteistöveron tuotot.

Työntekijän asuinkuntaan maksama kunnallisvero on siis kuitenkin kuntien suurin yksittäinen tulonlähde, joka oli Vaasan kaikista tuloista noin 43,5% vuonna 2006. (Tätä Synteessi kutsui murusiksi.)

En kutsunut tuota kokonaissummaan murusiksi, vaan sitä osaa, joka valuu Vaasan ulkopuolelle. Eli jos ajattelet Vaasan työpaikkaomavaraisuuden olevan noin 120 prosenttia, niin käytännössä Vaasan ulkopuolelle potentiaalisista kunnallisverotuloista valuu se pari kymmentäprosenttia. Kaikista tuloista se on jo alle kymmenyksen. Mutta: sille työntekijämäärälle, joka vie kunnallisverotuloja Vaasan ulkopuolelle, ei myöskään tarvitse järjestää palveluja!

Se, ettei tarvitse järjestää palveluita, on keskeistä, koska palvelujen järjestäminen on kallista. Vaasassa töitä tekevä ulkopaikkakuntalainen kasvattaa Vaasan veropottia, mutta hänelle, tai perheelleen ei tarvitse järjestää päivähoitoa, koulua, terveydenhoitoa, kirjastopalveluita jne. Jokainen ulkopaikkakuntalainen ja Vaasassa työskentelevä tuo Vaasalle rahaa, muttei tuhlaa sitä.

Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä.

Sokeakin kana joskus jyvään osuu...

Kiinteistö – ja yhteisöveroa siirtyy työssäkäyntikunnasta asuinkunnille, mutta eniten siirtyy kuitenkin työntekijöiden mukana kunnallisveroa ja vielä täysin ansiottomasti. Sillä asuinkunta ei kuntana tee yhtään mitään tämän rahan eteen.

Nimenomaan tekee. Asuinkunta järjestää palvelut. Pyydän Analyyssiä nyt muistamaan, että mikä on kunnan tehtävä. Se on järjestää palveluita. Nämä palvelut se järjestää verotuloilla, jotka se kerää asukkailta ja yrityksiltä.

Kunnan tehtävä ei ole järjestää tai tukea yritystoimintaa. Se on kunnalle, sen taloudelle ja sen asukkaille hyväksi, mutta se ei ole kunnan tehtävä.

Mielestäni työntekijän asuinkunnan tulisi maksaa työssäkäyntikunnan (teollisuus) infran tuottamisesta, eli kaikista työssäkäyntikunnan menoista (kunnan työntekijät, katu- ja viemäriverkosto, ym.) oma osuutensa. (Nykyään siis 0%.) Siitä voisi aloittaa, että yhteisövero jäisi kokonaan työssäkäyntikuntaan ja sen jälkeen työntekijöiden kunnallisverosta 50%. (Tämä jälkimmäinen siis nykyään 0%.)

Horiset noita, koska et näe muita kuin tulopuolen, etkä suostu ajattelemaan menopuolta. Tuo teollisuusinfra, josta jaksat hokea, on hyttysen ininää verrattuna kunnan suurimpiin menoihin, eli sosiaali-. opetus- ja kulttuurisektoriin.

Jos teknisen toimen osuus on kolmisen prosenttia Vaasan menoista ja siitäkin suurin osa menee asukkaiden kontolle, niin miten se perustelee tuon vaatimuksen kunnallisverojen maksamisesta työssäkäyntikuntaan? Ei millään.

Eiköhän se Synteessi olekin juuri toisinpäin? Eli naapurikunnat saavat yhteisöveroja ja kunnallisveroja, suhteessa ENEMMÄN kuin Vaasa.

Missä suhteessa? Etkö osaa lukea? Väitin, että Vaasa saa suhteellisesti ottaen yhteisö- ja kiinteistöverotuloja enemmän kuin ympäryskunnat. Suhteessa kaikkiin tuloihin siis. Itsehän totesit tuolla aiemmin saman:

"Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä."

Eli toisinsanoen Vaasan ympäryskunnat eivät saa yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja yhtä paljon kuin Vaasa.

Vaasa on myös tämän työssäkäyntialueen kunnista ainut nettomaksaja ja muut kunnat saajia. Toisin sanoen Vaasa tuottaa Suomelle voittoa, muut kunnat Suomelle kuluja. En ole kuullut, että Vaasa tai Vaasan asukkaat olisivat tästä valittaneet. (Tätä samaa asiaa on sitten itketty paljonkin Euroopan Unioninkin suhteen. Eli kun Suomi joutuu maksamaan EU:hun enemmän, kuin sieltä saa. Niinpä niin, ilmaisia lounaita ei ole. Itse asiassa on hyvä että Suomi maksaa, se on sen merkki että Suomella menee hyvin, kun Suomella on varaa maksaa.) Kaikkien Suomen kuntienkin pitäisi antaa. Ennen sitä, niillä täytyy kuitenkin olla varaa maksaa.

Tämä pitää paikkansa, että Vaasa on nettomaksaja, mutta ratkaisuehdotuksesi on vaasalaisen veronmaksajan kannalta tyystin väärä. Jos Vaasa yhdistyy köyhempien kuntien kanssa, niin Vaasa menettää asemansa nettomaksajana. Huonossa lykyssä Vaasa joutuu saajapuolelle. Se voi tietysti jonkun mielestä olla positiivista, että saa enemmän kuin ansaitsee, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että Vaasa köyhtyy, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia järjestää yhtä hyviä palveluita asukkailleen.

Yritysten Vaasaan tuomat tulot jaettaisiin yhdistymisen jälkeen myös mustasaarelaisten ja laihialaisten kesken.

Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää.

Onko uskolle perusteita? Ts. mitkä ovat perusteet?

Synteessi olet väittänyt, että yrityksistä saadut verotulot (vain 7%) ovat suurin tulonlähde Vaasalle. Minä olen pitänyt yrityksiä kunnille vain lähinnä työntekijöiden kunnallisveron keräämisen työkaluna. Toki yrityksistä saadaan vielä joitain muitakin tuloja, mutta se (tonttikauppa, yms.) ei keskimäärin nosta tätä kokonaisprosenttia seitsemästä, yli kymmeneen netto-prosentiin. (Niihin tuottamiseen kohdistuu myös suuria kuluja.)

Edelleen, missä olen sellaisia väittänyt? Osoita kohta. En editoi mitään tekstiäni tässä ketjussa - siitä jää maininta jos editoin.

Ja jos viitsit lukea sitä Vaasan kaupungin budjetin menopuolta, niin voit todeta, että yritystoiminta ei juuri aiheuta menoja. Suurimmat menot tulevat asukkaista. Asukkaille järjestettävät palvelut ovat yli 90 prosenttia kunnan menoista. Lopuista suurin osa on hallintoa. Yritystoiminnan tukeminen on moninverroin pienempi meno kuin yhteisö- ja kiinteistövero ovat tuloina.

Ja se on keskeistä - ymmärtää, että miten mikäkin tuottaa suhteessa sen aiheuttamiin menoihin.

Tällä matematiikalla menestyvä ja elinvoimainen kaupunki on sellainen, joka ei kaavoita ollenkaan. Sen sijaan laitettaisiin asukkaat nokittamaan vanhojen luukkujen hintoja aina vain ylöspäin kun uusia ei ole tarjolla.

No eivätkö ne sellaisia ole? Kaikki suomalaiset menestyvät ja kasvavat keskukset kaavoittavat vähemmän kuin olisi tarvetta. Kyse ei ole siitä, etteikö pystyttäisi. Varmasti pystyttäisiin. Liian monen intresseissä kuitenkin on, ettei pystytä. Kysynnän on oltava suurempaa kuin tarjonnan. Sillä pääoma tekee rahaa.

Työn osalta maailma muuttuu koko ajan enemmän siihen suuntaan, ettei ihmisillä, niillä työtätekevillä, ole muuta vaihtoehtoa kuin tyytyä osaansa on se millainen hyvänsä. Uutisointi työvoimapulasta on pääoman propagandaa. Mitä enemmän työvoimasta on tarjontaa, sitä vähemmän tarvitsee maksaa palkkaa. Ihmiset maksavat elämisestään sen minkä se ottaa, jos työpaikka on olemassa. Tai he ovat valmiita muuttamaan työpaikan perässä. Tai työvoimatoimisto eli julkinen valta kouluttaa veronmaksajien rahoilla yrityksille työvoimaa. Tai ulkomailta on otettava maahan lisää työvoimaa. Tarjonnan on oltava suurempaa kuin kysynnän. Sillä pääoma tekee rahaa.

Millä pääoma tekee voittonsa? Ihmisten oravanpyörässä juoksulla - työpanoksella ja kulutuksella. Ihmisen pitää olla aina huonommassa asemassa kuin pääoman. Työpanoksen osalta tarjontaa pitää olla enemmän kuin kysyntää, kulutuksen osalta kysyntää pitää olla enemmän kuin tarjontaa.

Äänestäkää porvareita!

Varsin erikoista retoriikkaa Tapiolta toistella subventointi –sanaa joka välissä, väitellä ja vihjailla, että omakotiasujat elävät muiden kaupunkilaisten tukemana. Tapio itse myönsi, että ei tiedä kaavoituksen kustannuksista, mutta silti väittää, että kustannusten takaisinmaksuaika on 50-100 vuotta. Tällaisilla laskelmilla ei olisi 400 vuotta vanhaan Vaasaan saatu montakaan tonttia kaavoitettua. Näillä laskuopeilla Vaasa olisi Linkolan henkeen puhdasoppinen kalastajakylä sen sijaan, että se olisi kaupunki ja kansainvälisesti merkittävä vientiteollisuuden keskus.

Turun seudulla on laskettu, että kun tontista pyydetään 70 tuhatta, niin sillä rakentaa kunnallistekniikan ja järjestää palvelut uusille asukkaille. Oletus ilmeisesti kuitenkin on, että uudet asukkaat maksavat tämän jälkeen tarpeeksi veroja palvelujen ylläpitoon.

EDIT: Siitä en sitten tiedä, että miten tuo Vaasan heikohka suhdeluku, vain 10 prosenttia rakentajista uusia asukkaita, loput vaasalaisia, vaikuttaa näihin palveluntuotantoihin sun muihin. Varmasti kunnan kannalta negatiivisesti.

Vielä nykyisestä järjestelmästä: Nythän järjestelmä (verorahojen kohdistaminen) tukee kuntia, jotka hankkivat itselleen asukkaita, mutta ei tue kuntia, jotka hankkivat itselleen (vienti) yrityksiä eli työllistävät. Tässä on todellakin nykyisen verokertymän suurin epäkohta. On itsestään selvää, että tälle maalle olisi parasta tukea työllistämistä. Siis tukea kuntia, jotka työllistämistä tekevät.

Tämähän ei pidä paikkaansa, kuten olen jo monesti todennut. Yritystoiminnan tulo/meno -suhde on kunnille parempi kuin asukkaiden. Siksi kunnan kannattaa nimenomaan haalia yrityksiä, ja asukkaita vasta sen jälkeen, jos se ei pysty yrityksiä haalimaan. Se että monet keskustojen ympäryskunnat haalivat asukkaita, johtuu vain ja ainoastaan siitä, että ne eivät useinkaan pysty haalimaan yritystoimintaa.

http://www.turunsanomat.fi/mielipiteet/?ts=1,3:1009:0:0,4:9:0:0:0;4:8:0:0:0;4:139:0:0:0;4:140:0:1:2008-03-26,104:140:528689,1:0:0:0:0:0:

Arvon Analyyssi voi tietysti hokea noita omia totuuksiaan vaikka maailman tappiin, mutta se ei tule muuttamaan peruslähtökohtaa: yritykset ovat kunnalle tuottoisampia kuin asukkaat ja asukkaat eivät välttämättä ole ollenkaan tuottoisia (jos esim. asuvat tarpeeksi hajallaan, kuten monissa Vaasan ympäryskunnissa tekevät).

http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Saarikangas+ja+Soini+ostaisivat+Finnjetin+Espoolle/1135236535162

Lainaus synteesi

Quote

Esitit oletuksen, et kysymystä.

On empiirinen kysymys, missä määrin nämä oletukset pitävät paikkansa ja missä määrin johdetut teoreettiset tulokset ovat oikeita. ...mitä herkkoo viljelee.

Niinpä. Voisit silti lopettaa tuon paskanjauhannan. Foorumin taso laskee silmissä, kun viljelet joka ketjussa noita kateuskorttejasi, etkä pysy keskusteluissa asiassa.

Mitenhän monta teollisuuslaitosta, kauppakeskusta ja ties sun muuta jättiläisprojektia tässä maassa on vuosien saatossa polkaistu käyntiin tyylipuhtaan korruption tai lain kirjaimet täyttävän lahjonnan keinoin? Luoja yksin tietää.

Kyllä sen tietävät muutkin kuin luoja. Sukari ja KMT ovat pikkupelureita, kun vertaa S-ryhmään, Keskoon, rakennusliikkeisiin, lääketeollisuuteen jne. Se ei ole sattumaa, että kaupan keskusliikkeille löytyy tontteja aina ns. parhailta paikoilta; että tonttimaata löytyy tasapuolisesti suurille rakennusliikkeille ja vain sen verran kuin nämä kokevat tarpeelliseksi rakentaa; että eduskunnan sos. & terveysvaliokunnan, joka mm. päättää lääkkeiden kela-korvauksista, jäsenet saavat poikkeuksellisen paljon tukea lääkeyhtiöiltä. Ihan vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.

Näistä löytyy etsivälle vaikka kuinka paljon materiaalia. Suomalainen korruptio on rakenteellista. Se ei näy kansalle, koska kansalle mikään ei ole ostettavissa toisin kuin "korruptoituneissa" maissa.

Se voi olla ihan totta, että Vanhanen ei blogia kirjoitellessaan tiennyt saaneensa rahaa Sukarilta. Hänen avustajansa sen sijaan todennäköisesti tiesivät ja sen myötä Sukarille on luultavasti järjestynyt pääministerimme kanssa paljon tapaamisia, joiden aikana vakuuttaa omien toimiensa erinomaisuus.

Ketju toimii, kun rahoittajat saavat haluamiaan päätöksiä, vaikka edustaja ei oikeastaan tiedä yhteyksiä olevan olemassa tai rahoittaja ei voi olla varma yhteyksien olemassaolosta.

->Tuota Venäjän tuonnin loppumista Suomen satamien kautta pidetään vain ajan kysymyksenä. Venäjä on jo alkanut häätää ulkolaisia yrityksiä pois maan satamabisneksestä - varma merkki siitä, että panostuksia satamiin on luvassa.

Ja kun niin käy, niin Suomesta putoaa satama tai pari pelistä. Luultavasti pari, jos ja kun liikennettä tulee keskittymään Vuosaareen. Vaasan satamaan kehityksellä tuskin on sanottavaa vaikutusta, mutta ei se toisaalta sillanrakennustakaan puolla.

Otappas synteessi laskutikku käteen. Sitä et näemmä ole tehnyt, lauot vain mielipiteitä.

Sosiaalisin perustein tarkoittaa minun käyttämissäni esimerkeissä, sitä että kuntatalouden perusteet on rakennettu sosiaalisin perustein. Eli lähtökohta on siinä, että kuntia tuetaan. Lähtökohta voisi aivan yhtä hyvin olla se, että jokaisen kunnan tulee pyrkiä hankkimaan esim vähintään 80% työpaikkoja kunnan asukkaille. Siitä ylimenevästä saa etuisuuksia ja alittavalta osalta sanktioita. Nyt kunnille tulee kaikki, kuin papille illallinen. Tätä sinä olet tukemassa.

Meillä on sosialismista aika lailla eri käsitykset. Lue ystävällisesti kirjoituksiani enemmän ajatuksella. Älä lue rivien välistä.

Jos onkin, niin se näyttää johtuvan siitä, että teikäläisellä ei ole mitään käsitystä sosialismista.

Sosialismi kun on nimenomaan yhteiskunnan kontrolloimaa tulonjaon tasaamista. Esimerkissäsi sitä, että ne jotka eivät 80 prosentin työpaikkaomavaraisuuteen pysty, saisivat tukea ja ne maksaisivat, jotka tuon mainitsemasi 80 prosenttia pystyisivät ylittämään. Eli juuri päin vastoin mitä esität. Teikäläinen esittää menestyvien palkitsemista ja köyhien kyykyttämistä. Sellaisella ei ole mitään tekemistä sosialismin saati "sosiaalisten perusteiden" kanssa.

Mitä taas tulee alkujaan mainitsemaasi teollisuusinfraan, niin sosialistisessa valtiossa sen omistaa yhteiskunta. Suomessa on yhä näitä sosialistivaltion jäänteitä valtionyhtiöiden ja kunnallisten liikelaitosten muodossa.

Miten vain, kaikki keinotekoinen on näissä asioissa pahasta ja ainoastaan lisää byrokratiaa. Itse en kannata sen kummemmin palkitsemista ja rankaisemista kuin tulonjaon tasaustakaan mitä tulee kunnallisiin rakenteisiin ja pelisääntöihin. Oleellista on laatia selkeät ja yksinkertaiset pelisäännöt ja mennä niillä. Kun sellaisten mukaan mennään, elinvoimaiset ja asiansa hyvin järjestäneet kunnat menestyvät, tehottomat ja kyläpolitikoinnin jäytämät jäävät kyydistä. 

Se, onko Vaasa näiden menestyvien kuntien joukossa, on ihan siitä itsestä kiinni. Suunta eteenpäin ja taakse on turha vilkuilla. Jos joku naapurikunnista haluaa kyytiin, niin saatetaan ottaa, mutta tämä nykymeininki, jossa polvillaan anellaan muita kyytiin, on lähinnä säälittävää. Vaasa ei tarvitse sen paremmin Laihian kuin Mustasaarenkaan ryteikköjä ja peltoja menestyäkseen.

Kuntaliitokset tietäisivät lähinnä sitä, että Vaasa joutuisi jakamaan tulonsa köyhempien kuntien kanssa - olla mukana rahoittamista kyläkouluja ja muita palveluja marginaalisille ihmismäärille. Se on tehottomuutta ja kuka vaasalainen sellaista haluaa?

Ainakin minä maksan veroni mieluummin tämän nykyisen Vaasan alueen hyväksi kuin jonnekin Mustasaareen tai Laihialle.

Se merkitsisi Neuvostoliiton malliin siirtymistä, eli vaikka työssäkäyntikunta ei hoitaisi työssäkävijän asioita ollenkaan, ei tarjoaisi asuntoja, tontteja, yhdyskuntainfraa, se saisi silti työntekijän verot.

Nykyinen terve malli sentään kilpailuttaa kunnat keskenään huolehtimaan tietyistä asioista vai oletko eri mieltä? Vai oletko Neuvostoliitto mallin kannalla - ei kilpailua?

Täällä mennään laput silmillä, eikä nähdä kunnilla olevan muita tuloja kuin asukkaiden maksama kunnallisvero. Ymmärrystä talouden dynamiikasta ei ole lainkaan ja se sitten johtaa näihin kummallisiin vaatimuksiin kunnallisverojen maksamisesta työssäkäyntikuntaan.

Kunnalle on sen parempi, mitä työpaikkaomavaraisempi se on. Vaasan työpaikkaomavaraisuus on reilusti yli sadan prosentin ja se mahdollistaa kuntalaisille suhteessa ottaen huomattavasti paremmat palvelut kuin mitä sellaisissa kunnissa, jotka eivät ole yhtä omavaraisia työpaikkojen suhteen.

Siksi että kokonaiskuvaa ei nähdä, eikä edes haluta nähdä, täällä vaan ollaan aivan saatanan kateellisia kaikista muruista, jotka valuvat kunnan rajojen ulkopuolelle.

Ahneutta se on.

    Tosin sivustotkin tulevat yhä raskaammiksi, enkä itse enää tajua, miten joku voi pärjäillä
    enään jollain 2 megaisella.

Tuo sivujen raskaus ja "raskautuminen" on kyllä varsin ärsyttävää, kun se ei tunnu olevan missään suhteessa toiminnallisuuteen. Toisin sanoen sivut täyttyvät kaikesta turhasta, vilkkuvasta ja liikkuvasta, mutta mitään varsinaista lisäarvoa ylimääräisillä biteillä ei saada aikaan.

Hitaammallakin yhteydellä tosin pärjää, kun kytkee selaimesta flashin pois. Jää paljon mainoksia latautumatta.

Seuraavan askeleen näissä yhteyskapasiteeteissa toivoisi olevan upload -kaistan kasvun. Se on varsin oleellinen esim. p2p -periaatteella toimivien televisiolähetysten seuraamisessa.

EDIT: anti olla.

Julkinen taho
...
Kansa saa ajella komiaa siltaa pitkin ja sijoittajat rikastuu.

Niinpä. Eli Vaasan mallista oli siis kysymys.

Jos silta olisi kannattava, sillä on mahdollista tehdä bisnestä, niin miksi rakentajien kannattaisi myydä se pois?

Ei kannattaisi. Lisäksi kyse olisi strategisesti sellaisesta infrasta, että yhteiskunnan, suurusluokan huomioon ottaen valtion, omistus olisi perusteltua.

Kansa saisi ajella komiaa siltaa pitkin ja kansa rikastuisi.

Sinänsä akateemista, että silta ei ikinä tulisi näillä ihmis- ja tavaramäärillä olemaan kannattava saati että sitä koskaan rakennettasiin.

On toki synteesi lueppa
...

Kiitos! Olin kyllä jo lukenut, mutta kertaus on opintojen kuten tiedätte.

Tuo teksti myös selittää sen, miksi vaasalaiset veronmaksajat tukevat liikenneyhteyttä välillä Vaasa - Uumaja. Ihmisiä ei ole tarpeeksi lähellä riittävästi. Liikennettä ei ole riittävästi.

Ainut kuviteltavissa oleva syy, joka tekisi sillanrakennuksesta harkinnanarvoista, olisi se, että Norjassa rakennettaisiin Vaasa-Uumajan leveysasteille massiivinen satama.

Sitä odotellessa.

->Pidetään mielessä, että Shanghaissa on yli 15 miljoonaa asukasta ja Ningbossakin yli viisi miljoonaa asukasta. Ningbo on lisäksi merkittävä satamakaupunki.

Vaasassa on 60 tuhatta asukasta ja Uumajassa reilu satatuhatta. Kaupunki tukee liikennettä Vaasan satamaan, kun se ei muuten kannata.

Kyse ei missään vaiheessa tule olemaan siitä, että pystyykö sillan Vaasan ja Uumajan välille rakentamaan, vaan siitä, että onko siinä mitään järkeä.

Ei ole.

Nyt minusta vaikuttaa siltä, että Katajamäki on kokonaan väärillä jäljilä. Tarvitaan kuntaliitos. Sen yhteydessä tulee sovittavaksi se, että kunnan rahat käytetään sinne missä ovat ihmisetkin. Silloin tulee myös oikeudenmukaisesti ja automaattisesti huomioitua jokaisen alueen tarpeet.

Ei tarvita erikseen mitään isoja rakenteita, hallintokeskuksia. Ei tämä ole mitään ydinfyysikon hommaa. Etäisyydetkin olisivat kohtuullisen pieniä ja jokainen meistä tuntee jo ennestään tänän alueen rakenteen.

Edelleen kaipaan sitä Mustasaaren kunnan kokonaisesitystä. Onko sitä kellään??

Tulit sitten samassa lausuneeksi sen, miksi kuntaliitoksia ei synny, tai syntyminen on työlästä. Pieniä kuntia ei kiinnosta liittyä isompaan keskukseen, jos henki on se, että "rahat käytetään sinne missä ovat ihmisetkin". Sehän tarkoittaa käytännössä, että liittyvät kunnat ja niiden asukkaat alkavat rahoittaa keskuksen ihmisten palveluita. Esimerkiksi jollekin vähäkyröläiselle Vaasassa sijaitseva uimahalli on täysin yhdentekevä - hän ei sitä tule käyttämään ja sen olemassaololla ei siten ole merkitystä muutoin kuin ehkä siksi, että hän joutuisi kuntaliitoksen myötä rahoittamaan hallia. Kiinnostaako liitos? No ei.

Kunnallisen päätöksenteon hajauttaminen pienemmille alueille, kaupunginosiin jne, on ideana hyvä. Se toisi päätöksentekoa lähemmäs ihmisiä ja siten saisi ehkä ihmiset kiinnostumaan enemmän politiikasta. Kokeilut voitaisiin kuitenkin tehdä jossain muualla kuin Vaasassa, lähinnä pääkaupunkiseudulla, ja jatkossa alueella asuvien olisi päästävä vaikuttamaan alueensa päätöksentekoelimen kokoonpanoon vaaleissa tai muuten - jossa tapauksessa kyse olisi aluevaltuustosta.

Byrokratiaa tälläinen ei lisää, tai sen ei tarvitse lisätä, sillä kunnan virkamiehet toteuttavat nykyäänkin alueellisia hankkeita, voivat tehdä niin myös jatkossa. Erona ainoastaan se, että päätökset tulevat jatkossa aluelautakunnalta/valtuustolta "keskusvaltuuston" sijaan. Erillistä aluehallintoa ei tarvita.

Kuntaliitoksia syntyisi paljon joutuisammin, ennakkoluulot tulevasta eivät olisi esteenä, jos liittyville kunnille luvattaisiin oma aluevaltuusto ja väestömäärään sidottu osuus syntyvän kunnan budjetista. Hallintoa voitaisiin karsia. Kaikki voittaisivat (lukuunottamatta virkamiehiä). Tämä vaatisi vain ja ainoastaan päättäväisyyttä kuntien valtuustoilta, korvien ummistamista virkamiesten höpötyksiltä ja vakuutteluista sen suhteen, ettei tule toimimaan.

Mutta koska valta Suomessa on muutamalla suurella puolueella, niiden virkamiehillä ja valtuutetuilla, ei tule tapahtumaan. Liian monta työpaikkaa katoaisi.

EPV vuosikertomuksesta löytyy kokonaismäärä sähköntoimituksille 4357 GWh = 4 357 000 000 kWh eli se mitä meidän kotimittareissa mitataan.
Tuo määrä sisältää paljon muualtakin ostettua ja muissa voimaloissa tuotettua virtaa kuin vain Vaskiluodon voimalan oma tuotanto.

Mutta sähkönmyynniksi ilmoitetaan 108 miljoonaa euroa, eli 0,0247 eur / kWh
ei ollenkaan paha, kun ajatellaan. Keskiarvohintaa nostaa nimenomaan sähköpörssistä ostettu virta.
Oma tuotanto myydään omistajaostajille niinkuin VS  siihen 2 senttiin.

Mutta siintä tuo EPV on hyvin hoidettu firma että siellä ei omistajat anna paljon voittoa tehdä. Tuollainen suuri liikevaihto ja toiminta ajetaan omakustannuksella jotta sitä voittoa sitten tahkotaan sähköyhtiöissä. Sieltä kautta se on helpommin kaupungille otettavissa.

Näin se energiaklusteri pyörii. Ja kansa maksaa.

Etkö tajua ristiriitoja omissa kirjoituksissasi? Jos sähköpörssistä ostettu sähkö on kalliimpaa kuin itse tuotettu, niin eikö kaikki pörssistä ostettu sähkö silloin nosta sähkön hintaa? Jos itse tuotetulla halvalla sähköllä aletaan lahjomaan Vaasaan lisäteollisuutta, korvamerkataan sitä edullisesti teollisuudelle, niin eikö se tarkoita, että sähköä joudutaan ostamaan silloin sähköpörssistä enemmän, kun oma kapasiteetti riittää yhä pienempään osaan kaikesta myydystä sähköstä? Ja eikö tästä kaikesta seuraa se, että kansa maksaa enemmän, rahoittaa teollisuudelle korvamerkattua halpaa sähköä?

Vaasan sähkön tekemä voitto tulee lähes kokonaisuudessaan Vaasan kaupungille, siten ollen vaasalaisten veronmaksajien hyväksi. Vaasan sähkön katteista tinkiminen tarkoittaisi sitä, että vaasalaiset veronmaksajat hyötyisivät sähköyhtiöstään vähemmän rahan valuessa kaikille Vaasan sähkön asiakkaille, joita on myös Mustasaaressa ja muualla maaseudulla.

Vaasan sähkö - vaasalaisten hyväksi.

Klaus Berg - teollisuuden ja mustasaarelaisten asialla.

EDIT: tää on sitten viimeinen kirjoitus tästä, sikäli kun ei uutta ilmene. Menee jankkaamiseksi, kun toinen ei ymmärrä taivutettua rautalankaa.

Vaasan Sähkö saa vain EPV virtaa halvalla, koska on omistaja em. yhtiössä.
Vaasan Sähkö ei myy virtaa 2,5 senttiin / kWh kenellekään se myy sitä 5 senttiin ja ylöspäin.

Mutta se mitä ehdotin oli että laatimalla tuollaisen kytkykaupan teollisuusasiakkaalle joka tulisi Vaasan alueella niin sillä saataisiin ylivoimainen kilpailuetu "yrityskalastusmarkkinoille" missä monet kunnat verisesti kamppailee.

EPV:lla on omaa kapasiteettia rajoitetusti. Ylimääräisen sähkön, sen jolla houkuteltaisiin teollisuutta Vaasaan, VS joutuisi ostamaan markkinoilta eikä se ole yhtä halpaa kuin EPV:n sähkö.

Rajoitettu oma kapasiteetti + markkinatalouden lainalaisuudet = turha lässätä täällä kahden sentin sähköstä, jolla houkuteltaisiin yrityksiä Vaasaan.

Ihan hyvä idea, mutta se vaan ei toimi niin. Teollisuudelle myytävää halpaa sähköä jouduttaisiin kompensoimaan jollain, esim. kalliimmalla kuluttajasähköllä. VS:n katteista tinkiminen taas olisi yhtä tyhjän kanssa. Vaasan kaupunki voi käyttää VS:n tekemän voiton yhtiöiden lahjontaan tai veronmaksajien hyväksi, turha sitä on korvamerkata mihinkään, esim. teollisuudelle, kuten ehdotat.

DIT: Nord Poolissa sähköfutuurien hinnat pyörivät tällä hetkellä yli 50 eurossa per megawattitunti. Siitä on hyvä repiä 2,5 sentin sähköä teollisuudelle...

Ajat siis takaa ylivoimaista edullisuutta, tulkitsen tuon 2,5 senttiä sellaiseksi.

Mitä jos ennen kuin meillä on ne 2000 mainitsemaasi työntekijää, niin myisimme tuon sähkön muualle juuri tuohon mainitsemaasi 2,5 sentin hintaan tai jopa 2,6-2,9 sentin hintaan mikäli tuo 2.5 senttiä olisi kannatavaa, tai edes tappiota tuottamatonta, niin miten kävisi esim. 2,9 sentillä myytäessä? Voitot olisivat valtavia. Sähköähän voi siis myydä vaikka mihin Vaasan, Mustasaareen, Laihialle, Seinäjoelle, Tampereelle, Helsinkiin, Viroon, Ruotsiin, Norjaan, Eurooppaan, Aasiaan, Afrikkaan. Sen ei tarvitse olla juuri sitä sähköä mitä meillä on täällä, ei sitä erotella missään, kuten ei tuulisähköäkään, ei sen käyttäjille tule omaa piuhaa.

Tässähän voisi tehdä todella paljon enemmänkin tulosta. Noilla rahoillahan voitaisiin perustaa vaikka miljoona työpaikkaa lisää ja kaikki Vaasaan.

Eipäs aleta sarkastiseksi! Ehkä Vaasan sähkössä on keksitty menetelmä, jolla voitaisiin ostaa vaikka kaikki maailman sähkö parin sentin hintaan.

Näitä kuntaliitoksia ajetaan Vaasassa kuin käärmettä pyssyyn. Mutta onko kunnolla mietitty, mitä vaasalainen veronmaksaja hyötyy vähävaraisten kuntien Vaasaan liittämisestä? Kyröt, Maxmot ja Malaxit, jos eivät omillaan (tulevaisuudessa) tule toimeen, tarkoittaa se siis käytänössä varainsiirron tarvetta keskuskunnasta reuna-alueille.

Puhutaan seudun verovoimaisuudesta työvoiman houkuttelun kannalta ja valtion virnomaisen mahdollisista virastojen supistamis- tai uudelleenorganisoinneista, jos kunta ei ole tarpeeksi iso.  Ok nämä perustelut ovat hyviä ja ymärrettäviä. Mutta arvaus se kuitenkin lopulta on, että Herra X Vantaalta ei tule Vaasaan töihin, koska kaupungin väkiluku näyttää pieneltä.

Vaasa-Korsholm minulle kelpaa, muista böndeistä en niin välitä.

Tämä teksti ansaitsee tulla toistetuksi kaiken kuntaliitoskiiman keskellä.