Vaasalaisia.info - keskustelut

Hyvät postinkannosta huolta kantavat.

Ellei Jorma Kivimäki olisi soittanut minulle tänään klo 20:45, en tietäisi vieläkään mitään keskustelusta tällä palstalla. Kuinka kukaan voi edes kuvitella, että seuraan tämän palstan kymmenillä tai jopa sadoilla eri palstoilla kullkevia keskusteluja systemaattisesti! Syyttelevään sävyyn sitten todistetaan, että en ole kiinnostunut koko asiasta.

Jorman puhelun jälkeen - kun sain leipomukset ulos uunista - tunti vierähtikin sopivasti selatessani tähän saakka aiheesta kirjoitettua. Totean, ettei minuun vammaisneuvoston puheenjohtajana ole oltu asiassa minkäänlaisessa yhteydessä. Olimme Veikko Siltasen kanssa tällä viikolla samassa kokoushuoneessakin, mutta asiaa ei ilmeisesti ollut. On kummallista kuvitella, että nämä keskustelupalstat voisivat toimia tärkeän informaation ainoina kanavina. No, ei ollut informaatio kulkenut Siltasten kotonakaan kun Ainonkaan kautta ei tullut terveisiä vammaisneuvostolle.

Mutta nyt asiaan. Postin jakelu on peruspalvelu. Sen asema näyttää yhteiskunnassa olevan vähenemään päin kun rinnalle on tullut muita informaatiojärjestelmiä, vaikkapa tämä internet. Tämä on johtanut yhä heikompaan palvelutasoon Itellan omassa postinjakelussa. Asiaa on pystytty paikkaamaan Vaasassakin mm. Siwojen avulla, joista asiakkaat ovat voineet noutaa mm. postipaketteja. Tämä oli minulle muuten uusi tieto, josta pääsin perille vasta tällä viikolla Tradekan kokouksessa.

Olen itse asunut pitkään Kiilapalstalla. Siellä meille jaettiin posti laatikkoriveihin. Se oli minun mielestäni ihan OK ratkaisu. Nyt asun kerrostalossa, jossa saan postin eteisen lattialle. Ja tuntuuhan se ihan luksukselle. Suomalaiset nyt ovat eri kansaa. Aamulehti kuuluu aamupalan yhteyteen - ainakin minulla.

Päivälehden tilaaminen kotiin on ainakin meille varttuneemmille suomalaisille itsestään selvyys. Vain harvoissa muissa maissa päivälehtiä kuitenkaan tilataan kotiin. Ihmiset ostavat päivälehtensä irtonumeroina kioskeista lähtiessään työmatkalle. Uudet maksuttomat päivälehdet kuten Metro ovat rantautuneet Suomeenkin ja houkutelleet nuorempaa väkeä luopumaan kokonaan päivälehtien tilaamisesta. Itsekin tunnen monia tällaisia nuoria. He täydentävät ilmaislehteä lukemalla uutisia esim. internetistä.  Tällaisten muutosten keskellä päivälehtien jakelu voi kiinnostaa Itellaa yhä vähemmän. Sen sijaan päivälehtien kustantajia aiheen luulisi vielä kiinnostavan.

Jälleen voimme siis todeta, että palvelujen "kehittämistä" tehdään nuorten ja terveiden ehdoilla. Kun uudistuksia ajetaan läpi usein vielä yhdellä standardimallillla, ovat vanhukset ja vammaiset ongelmien edessä. Keskuudessamme tulee aina olemaan ihmisiä, jotka eivät pysty hakemaan postiaan tai käymään kaupassa esim. sairautensa tai vammansa vuoksi. Sen vuoksi pitää olla itsestään selvää, että peruspalveluihin sisältyy lopputuloksen kannalta tasa-arvoinen toimintamalli heille. Asian voisi ilmaista niin, että kysymys on mahdollisuudesta saada päivälehti aamulla tai ainakin lehden ilmestymispäivänä. Tässä piipahti nimittäin mielessäni, että syrjäkylillä on iät ajat ollut sellainen tilanne, että mitään lehden aamukantoa ei edes ole vaan lehti tulee päiväpostin mukana.

Vammaisneuvosto ei ole voinut tehdä asiassa mitään, koska sen jäsenet tai mikään ulkoinen taho ei ole tehnyt asiassa aloitetta. Vammaisneuvostolla on tänä vuonna vielä yksi kokous, 16.12. Lupaan tältä paikalta, että asia otetaan käsittelyyn. Vammaisasiamies valmistelee lausunnon, jonka osoitteena voisivat ilmeisesti olla sekä Itella että Ilkka-yhtymä/Pohjalainen.

Julkisuudessa ei vieläkään käsitellä riittävästi vaalirahoituksen kannalta olennaista ja suhteellisen uutta ilmiötä – ehdokkaiden ja kansanedustajien omien ”rahoitusyhdistysten” roolia. Näyttää, että vaalitukien hämärä pesii juuri näissä yhdistyksissä. Lieneekö media tonkinut esiin vielä sitäkään, keillä kansanedustajilla on tällainen yhdistys.

Kysymys on puoluekoneiston haastavasta rinnakkaisjärjestelmästä. Tukiyhdistysten perustamisessa ei ole mitään laitonta, mutta mitä se kertoo ehdokkaan/kansanedustajan suhtautumisesta omaan puolueeseensa? Vaalityöhön tarvittava energia, päätöksenteko vaalityön toteuttamisesta ja itse vaalityö on vedetty pois omasta puolueorganisaatiosta. Puolueorganisaatio tarjoaa ehkä enää vain yhteismainontaa ja joitakin yhteisiä vaalitilaisuuksia.

Meillä on tarjolla suomalainen malli, jossa pitkien listojen idea on toteutettavissa. Vaalikampanjointi on palautettavissa puolueiden haltuun jos tahdomme. Tämä kirkastaisi puolueen ja sen ehdokkaiden suhdetta sekä lisäisi poliittista uskottavuutta. Jäsenäänestys ehdokkaiden järjestyksestä poistaa epäilyt puolue-eliitin sormeiluista. Meneillään oleva vaalitukikeskustelu osoittaa, että puolueitten saamia vaalitukia siedetään paremmin kuin yksittäisille ehdokkaille tai heidän rahoitusyhdistyksilleen ohjattuja tukia. 

Niin se on mennyt Ankkalammikossa. On peruskurssin tasoa oleva vaatimus, että sama henkilö ei saa tilata, vastaanottaa ja hyväksyä laskuja. Hallinnolta tarvitaan hyviä selityksiä...

Ihmettelen tätä RKP:n valikoivuutta, kun se syrjäytti eilen "varman" Frantzin sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan paikalta. Samalla logiikalla olisi pitänyt olla itsestään selvää, että uuteen sairaanhoitopiirin hallituksen ei olisi pitänyt valita ketään, joka on istunut kavallusten aikana luottamushenkilönä sairaanhoitopiirissä. Uusi pj on yksi heistä. Poliisitutkinnat ovat vain osa tätä tutkintaa. Yhtä tärkeää on setviä oman Ankkalammikon toimet. Jos on totta, että Widensjölle oli annettu ervapauksia, niin onhan joidenkin pitänyt niistä tietää ja niistä päättää...

Puhuin Kondiksen uudesta toiminnasta - en tietenkään siitä, mitä Selkämerellä jo on. Laman aikana kiinteistö lähtee polkuhinnalla, joten se pelkästään saattaa olla hyvä sijoitus. Aika näyttää, mitä muuta Kondis saa Selkämeren sairaalan tienoolla aikaan. Kondis ei tietääkseni ole luvannut mitään suurimuotoista omaa toimintaa alueelle. Kohtuullinen kate saattaa syntyä jo tiloja vuokraamalla. Jos on toisin, niin OK.

Kaupunginhallituksen on ollut vaikea pysyä perillä asuntomessutoimikunnan toiminnasta. Vasta useamman yrittämisen jälkeen vaatimukseeni suostuttiin, ja asuntomessutoimikunnan pöytäkirjat saatiin nettiin (1.11.2007 alkaen). Siitä ei ollut paljon apua, sillä pöytäkirjat oli laadittu yritysmaailmasta tuttuun tapaan erittäin niukoiksi.

Pöytäkirjojen perusteella asuntomessutoimikunnan touhuja ei ole ollut mitään tosiasiallista mahdollisuutta "valvoa" kh:sta käsin. Osa kh:n jäsenistä oli myös asuntomessutoimikunnan jäseniä.

Viime kädessä asuntomessutoimikunnan hallinnon arviointi kuuluu tietysti valtuuston tarkastuslautakunnalle.

Sairaanhoidon palvelurakenne ei järkevöidy, ellei sakkomaksuja kohdisteta juuri niille kunnille, jotka eivät ole laittaneet kuntoon perustason palvelujaan ja joiden potilaita makuutetaan turhaan keskussairaalassa. Ajatellaanko tässä nyt niin,ettei keskussairaalan tarvitse pitää yhtään ylimääräistä henkilöä palkkalistoillaan ns. klinikkavalmiitten potilaiden takia. Jos näin olisi, se tarkoittaa, että nämä potilaat riistävät hoitolaatua muilta tai eivät sitten itse saa juuri mitään hoitoa.

Lusikkani soppaan haluan minäkin tässä laittaa, kun ulkomaalaisilta tv:ssä sopivasti loppui. Ja kun Pohjalaisen uuden päätoimittajan nimeä ei ole vielä julkistettu.

Pitkään olen lehteä seurannut. Perheeni tilasi lehden heti 1975 kun tuli tieto mieheni valinnasta virkaan Vaasassa. Ensimmäiset kuukaudet luimme siis lehteä Lahdesta käsin.

Olosuhteiden pakosta - eli poliitikkona - en tietenkään ole edes harkinnut Pohjalaisen tilaamisen lopettamista. Tottakai olen huomannut saman kuin muutkin: että meille tarjotaan lehden palstoilla levikin turvaamisen takia aika paljon kotiseuturetkiä pieniin kylätapahtumiin lähes koko entisen Vaasan lääni alueella. Ja toisaalta: meille tarjotaan paljon valmiita STT:n juttuja, jotka voi lukea muistakin lehdistä ai netistä. Kun suvussa on paljon toimittajia, olen kuitenkin valistettu siitä, että lehdenteko on tosi hintavaa.

Varsinkin huonoina aikoina mitataan lehdenkustantajien sivistys-ja kulttuuritahtoa. Heillä on Suomessa tunnetusti sisua, periksi ei helpolla anneta. Pohjalaisen käydessä yhä laihemmaksi, huomio tietysti kiinnittyy jäljelle jääneiden sivujen merkitykseen ja lehden sisäiseen tasapainoon. Jos mainosten suhde toimitettuihin teksteihin alkaa merkittävästi vähetä, rypistän syvästi otsaani. Kuppi kahvia riittää jo lehden läpilukemiseen. Mutta missä tulee raja?

Eniten olen harmitellut vuosikymmenten aikana sitä, että Pohjalainen ei pidä yllä poliittista keskustelua ja debattia Vaasassa haastattelujen avulla. Ainakin oma osani on pääasiassa ollut kirjoittaa joka mielipiderivi itse ja taipua ennalta määrättyyn noin 3000 merkkiin. Selitä sitten siinä tilassa monimutkaisia asioita! Onhan se myös aika vaivalloista.

Jää kysymään, kiinnostaako yhteiskunnallinen debatti lehteä riittävästi? Kaksitoistavuotisen kansanedustajakauteni aikana - tästä ei tietenkään nykyinen päätoimittaja vastaa - lehdelllä ei juuri ollut oma-aloitteisuutta selvittää, mitä mieltä oman levikkialueen kansanedustaja on asioista ja miksi. Viime aikoina eduskunnan politiikkaa on seurattu paremmin, mutta paikallispolitiikassa olisi paljon kirimisen varaa varsinkin debatoivan ja poliittisen moniarvoisuuden vahvistamisen suunnassa. Tässä riittää haastetta uudelle päätoimittajalle, kuka hän sitten onkin.

Puhun Pohjalaisesta poliittisena debatöörinä. Tiedän lähteneeni liikkeelle omista intresseistäni. Tiedän Pohjalaisen vankat porvarilliset perinteet. Monesti on synkkää nähdä, ettei toista mielipidettä - "second opinion" - ole otettu viran puolesta esille. Halusin edellä kuitenkin avata ikkunan, joka on erityinen, mutta silti tärkeä.

Hyvät ihmiset. Mistä kaunanne MM:aa kohtaan johtuu? On todella törkeää heittää ilmaan  epäilyjä korruptiosta. Ajatteleeko joku todellakin niin, ettei ihminen voi vaurastua muuta kuin korruption avulla?

Yrittäkää nyt pitää toisistaan erillään kaavoitus ja rakennuslupa-asiat. Rakennusoikeutta taotaan kaavoissa - ei enää rakennuslupavaiheessa.

Heippa
On vähän hankalaa, että keskustelu tärkeistä asioista hajaantuu kahteen paikkaan. Oma mielipiteeni Pikipruukin ajankohtaisesta asiasta löytyy "Omalla nimellä" osiosta. Sinne toivoisi tärkeän muunkin keskustelun siirtyvän. Eihän kukaan jaksa tuplia seurata. Tässä olisi moderaattorillekin haastetta.

t. Marjatta

Kerääkö "antikvaario" paitsi omiin ostoksiinsa liittyvät lehti-ilmoitukset, myös sukulaistensa, ystäviensä ja tuttaviensa tekemiin ostoksiin liittyviä lehti-ilmoituksia? Minä en kerää. Miltä kämppäni näyttäisikään, jos keräisin.

Ei se nyt niinkään mene, että sieltä kotisohvilta vaaditaan kaikenlaisia dokumentteja. On reilua ja kohtuullista, että epäilijät lähtevät itse penkomaan Pohjalaisen ilmoitusarkistoja jos olo epäilyoire ei häviä.               

En voi auttaa henkilöä, joka ei luota.

Sen verran vastaan tämän palstan "tietäjille", että kiinteistö, jossa nyt asun, on ollut noin viisi vuotta sitten julkisen tarjouspyynnön kohteena; ilmoitus oli julkaistu ainakin Pohjalaisessa. Näin ollen jokainen asiasta kiinnostunut olisi voinut tehdä tarjouksen.

Myyjänä oli Ratahallintokeskus, joka valitsi ostajan tarjousten perusteella. Ostaja en ollut minä enkä mieheni, vaan sukulaisemme. Olemme sittemmin perustetussa asunto-osakeyhtiössä vähemmistöosakkaina. 

Taloa korjattiin perinpohjaisesti kolmen vuoden ajan ennen sisään muuttoa.

Analyyssi on nähnyt paljon vaivaa ruotiakseen minun vanhaa kirjoitustani. On jotenkin masentavaa, että pitää potkia uudelleen jopa nimimerkkiasiasta. Ja vain siksi, ettei usko selitystä tekniikkaongelmista. Tämä syö luottamustani nimimerkkiä kohtaan.

On myös mielenkiintoista havaita, miten vähäiseen arvoon nimimerkki jättää taisteluni RG-line-asiassa sekä sen, että äänestin valtuustossa loppuun saakka järjestelyä vastaan. Ulkopuolisen lienee vaikea kuvitella, miten paljon siviilirohkeutta vaatii toimia painostuksen alla ryhtinsä säilyttäen. Tähän käyttäytymiseen minulla oli hyvät perusteet - jotka nimimerkkikin tunnustaa.

Nimimerkki paitsi pahoittelee, myös tuomitsee ankarasti sen, että kaikista vaasalaisista juuri minä en valittanut valtuuston enemmistön päätöksestä. Minun mielestäni tämä on jo kohtuutonta.

Ei se, että en valittanut tarkoita, että olisin hyväksynyt päätöksen. Pöyristyttävää! Olen ilmaissut kantani aivan varmasti riittävällä tarkkuudella kun päätöstä tehtiin valtuustossa. Olen niellyt tappion.

Käyn tämän laatuisia julkisia "taisteluja" siksi, että saisimme aikaan paremman hallinnon tähän kaupunkiin. Tämänkin Analyyssi siis yrittää kääntää minua vastaan. Ehkä hän toivoo, että uuteen valtuustoon valitaan lisää mykkiä ja alistuvia valtuutettuja.

Mitä tulee apulaiskaupunginjohtaja-kysymykseen, rautalankaa siinäkin pitäisi Analyysille nyt näyttää. Minulle oli päivänselvää, että hommat on hoidettava vuoden 2008 loppuun entisin perustein koska nämä tärkeät virat ovat silloin katkolla. Yhtä selvää minulle on, että vanhoista sopimuksista pitää olla tilaa vapautua 2009 lähtien jos siihen on hyvät perusteet. Niinkuin on.

Lopuksi. On se hyvä, että sen paremmin Analyyssi kuin minäkään emme päätä uuden valtuuston kokoonpanosta, vaan kansa.

Osalalle ja muillekin tiedoksi, että kaupunginhallituksen enemmistö äänin 6-5 päätti esittää valtuustolle, että jatketaan kahdella apulaiskaupunginjohtajalla ainakin 2011 saakka. Hieman eri enemmistö päätti äänin 6-5 esittää valtuustolle, että apulaiskaupunginjohtajan tehtävät julistetaan julkisesti haettaviksi ja että johtamisjärjestelyt tuodaan valtuuston käsittelyyn jo tässä vaiheessa.

Nyt tuli esille nimimerkkikirjoittelun tärkeä pointti, minkä hyvin ymmärän, nimittäin kiusaamisen pelko esim. työpaikalla. Hyvän lehtitavan mukaan nimimerkin käyttöön on yleisesti asetettu sellainen raja, ettei sen takaa saisi kuitenkaan "ampua"  muita ihmisiä. Tässä ideana on se, että henkilöön kohdistuvaa kritiikkiä saa toki olla, mutta ao. henkilön pitäisi myös saada vastata sellaiseen henkilöön menevästi.

Nimimerkki sopii siis hyvin käytettäväksi silloin kun liikutaan yleisellä tasolla. Yhteiskuntaa rakentavat ideat voidaan yleensä esittää ampumatta.

On totta, että poliitikko tarvitsee julkisuutta. Siitä on myös ns. haittansa, jotka on kestettävä. Kaikille ei luonnistu vastata tekemisistään julkisesti. Toisaalta - mediakin tarvitsee poliitikkoja... Ota tästä nyt selvää.

Organisaatiouudistuksen kaikissa vaiheissa ei ole muistettu, että tavoitellaan organisaation parasta. Väliin on tullut poliittinen intohimo, valitettavasti. Pahimmillaan asia näyttäytyy niin, että peräpeili on suurempi kuin tuulilasi. Visioille ja tulevaisuuden uskolle ei näy kaikissa ryhmissä olevan toistaiseksi tarpeeksi tilaa. Tämä on mielenkiintoinen asia varsinkin näin kuntavaalien alla.

Itse olen antanut tukenut ns. Lumion mallille sillä näen Vaasan tarvitsevan tällaista muutosta. Uudsituksen lakaiseminen maton alle ei vahvistaisi kuvaa Vaasasta "kehittyvänä ja modernina" kaupunkina.

Tämän palstan suuri ongelma on, että useimmat keskusteluun osallistujista ampuvat pimeästä, nimimerkin suojista. Me poliitikot olemme ainakin tässä suhteessa avoimempia ja vastuumme kantavia. Palstan merkitys kasvaisi huomattavasti - ja keskustelun tasokin nousisi - jos ihmiset tohtisivat keskustella omilla nimillään. Mitä todelliseen vaikuttamiseen tulee, tämä olisi jopa välttämätöntä.

Analyyssikin päästeli tosi paksua tekstiä, aivan tarpeettomasti. Luottamushenkilönä käytän niitä keinoja, jotka luottmaushenkilöllä on. Päätavoitteenani on luonnollisesti pyrkiä vaikuttamaan niissä huoneissa, joissa päätökset tehdään. Monesti olen mielestäni onnistunutkin. Yhteiskuntaa ei rakenneta valituksin.

Joskus tietenkin itsekin pettyy, etteivät omat perustelut riitä muille. Hengissä pitävä voima itselläni näissä hommissa on kuitenkin, että uskon perehtyneisyyden ja linjakkuuden johtavan pitkällä aikavälillä muutoksiin, kuten parempaan hallintoon (viittaan asioiden valmisteluun ja esittelyyn). Kannattaa myös koko ajan muistaa, että pääosa - lähes kaikki asiat - on valmisteltu täysin kestävästi. Nokkapokan aiheet ovat liittyneet esim. linjattomuuksiin elinkeinoelämän tukemisessa verovaroin. Enemmistö saa tehdä jopa kaupunkilaisten edun vastaisia päätöksiä jos ne ne ovat laillisia ja säännösten mukaisia.

Demokratia on sitä, että on tyytyminen enemmistön tekemiin laillisiin päätöksiin. Tulevaisuus tarjoaa uusia mahdollisuuksia kurssin muutoksiin, joten ei pidä jäädä koukkuun johonkin yksittäiseen asiaan.

On äärimmäinen keino jos henkilö, joka on osallistunut itse päätöksentekoon, lähtee valittamaan päätöksistä tuomioistuimiin. Tällainen toimintamalli ei ainakaan edistä omia vaikutusmahdollisuuksia. Päätöksenteossa on myös sosiaalisen kanssakäymisen näkökulma.

Olen jo vuosia tarkastellut kunnallispolitiikkaa hyvän hallinnon näkökulmasta, mikä on kuntalaisten oikeuksien toteutumisen kannalta mielestäni ydinkysymys. Tämän luulisi kiinnostavan kaikkkia niitä, joille kansalaisten yhdenvertaisuus ja avoin päätöksenteko ovat tärkeitä arvoja. Laadukkaiden palvelujen kehittämisen kannalta taas on tärkeää, että johtojärjestelmät ovat kunnossa ja väliaikaisjärjestelyjen määrä vähin mahdollinen. Riittänee kun mainitsen tässä vaikkapa hoitoketjut. 

Kestävää kunnallispolitiikkaa ei voi tehdä jos asenne hallintoon on nurja. Samalla vaivalla kun oppii huonot periaatteet, oppii kyllä hyvänkin hallinnon periaatteet. 

Olen kehittänyt organisaatioita ammatikseni konsulttitöissäni, joten en ole ponnistanut ihan tyhjän päältä nyt kun sorvataan Vaasan uudistusta. Organisaatiot eivät tietenkään ole politiikan ydinalueita, mutta niidenkin on oltava kunnossa.

Tällä hetkellä minulla on onni toimia ns. vapaana taiteilijana, joten voin rauhassa tarkastella asioita eri näkökulmista. Toimin jatkuvasti ihmisten parissa; monet kunnallispolitiikan puolelle tuomani asiat olen ammentanut noista yhteyksistä. Tällä hetkellä menossa olevista projekteistani mainittakoon vaikkkapa vammaispalveluasiamie ja mielenterveyspalvelut.

Ymmärrän niitä laihialaisia, jotka edelleen sinnittelevät itsenäisen kunnan säilyttämisen puolesta. Varmaan vaa’assa painaa Laihian kunniakas ja näkyvä asema Suomen historiassa.

Laihian ja Vaasan suhteissa näyttää vallitsevan jonkinlainen ristiriita-vaihe. Vaasa kelpasi kyllä terveydenhuollon yhteistyöalueen isäntäkunnaksi, mutta nyt yllättäen ei olla halukkaita edes selvittämään kuntaliitosta. Tämä tarkoittaa, ettei haluta edes tietää mahdollisen kuntaliitoksen etuja ja haittoja.  Päätös tästä asiasta on tällä erää tehty, ja sen on tehnyt Laihian päättäjät niin kuin oikein on. Moni voi menestyä seuraavissa kunnallisvaaleissa tämän päätöksen turvin – mutta mitä muuta saa plakkariin?

Kuntaliitoksia on tehty ennenkin. Suomen kuntajakokartta elää, mutta paikannimet näyttävät pysyvän. Mikään kuntaliitos ei poistaisi Laihiaa kartalta. Liitosmelskeissä ovat selviytyneet yhtä hyvin Koivulahti kuin Raippaluoto, miksei Laihiakin.

Erikoistumisen ja suuruuden ekonomia ovat vieneet siihen, että tarvitaan yhä laajempia ”turvaverkkoja”, harteita. Kun siellä Laihiallakin on insinöörejä, niin tehkääpä nyt muutama sormiharjoitus. Teillä on hyvät peruspalvelut, mutta ne ovat rekrytointiongelmien takia ainakin ajoittain uhanalaisia. Palvelut eivät myöskään ole yhtä monimuotoisia kuin Vaasassa. Tästä seikasta voi kehittyä ongelma kun kuntaanne muuttaa nuoria perheitä uusine vaatimuksineen.

Jos Laihia kuuluisi Vaasaan, veroprosenttimme olisivat samat – todennäköisesti ainakin aluksi 19 %, jolloin laihialaisten veroprosentti laskisi nykyisestä 0,5:llä. Tätäkin tärkeämpää on huomata, että suuremmalla väestöpohjalla on suurempi kantokyky. Mahdollisen maksajan rooliin joutuu väestönsä takia Vaasa, ei Laihia tai muutkaan naapurikunnat. Kuntaliitos on tilanne, jossa olisi sovittava tietyistä ”turvalausekkeista”. Tässä on Laihian todellinen profiloinnin mahdollisuus.

Valtapoliittisissa asioissa on aina jännitteitä. Koko maailmaa ei pitäisi yrittää parantaa tämän akj-kisan yhteydessä. Muutoksia valmistelevalla työryhmällä on haasteita on aivan riittävästi, että saamme uudet pelisäännöt voimaan 2009 alusta lukien. Tämä mielipiteeni ei muuta sitä, että pidän siis itsekin nykyistä poliittista kj-pakettia aikansa eläneenä. Nyt pitäisi malttaa enää 9 kk.

Marjatta Vehkaoja

Työnjaosta on kysymys. Olen kaupungin luottamushenkilönä tehnyt mielestäni jonkin verran RG Line asiassa siellä, missä mandaattia on ollut. Toivon, että voin jatkaa luottamustehtävien hoitoa yhteiseksi hyväksi mahdollisimman tehokkaasti. Tästä syystä ei ole mielekästä, että sitoudun suoraan valitus-ja kanteluprosesseihin.

Marjatta Vehkaoja

Hei.

Kulunut viikko on puhunut puolestaan, ja olen edelleen hylkäävän päätösehdotuksen kannalla. Luottamus RG-lineen on mennyt noiden tavarasaatavien tilittämättä jättämisien myötä. Miten voisin luottaa yritykseen jatkossa?

Tukipaketin riskianalyysit ovat niukat; asiakirjoissa todetaan vain, että 12 vuoden ajalle ei voi mitään riskejä arvioida. Tämän takia ei ole haarukoitu mm. markkinatilanteen mahdollisia muutoksia. Etuja sen sijaan nähdään roppakaupalla.

Suurin riski Vaasalle syntyy siitä, että Merenkurkkuun tulee toinenkin laivuri matkustajaliikenteeseen; kaupungilla on oltava varaa suoda samat edut myös uudelle tulijalle. Näin siinäkin tapauksessa, että RG-line ei enää liikennöisi - jäähän kaupungille RG:stä 12 vuoden takausvastuut.

Ehkä ei ole kovin epärealistista ajatella, että ainakin kesällä syntyy markkinarakoa uuden tyyppiselle matkustajaliikenteelle.

Sitäkin olen muuten miettinyt, täyttääkö laivaliikenne julkisen liikenteen ehdot kun Uumajan puolella ei pääse bussilla kaupunkiin. Ehkä joku neropatti osaa tähän vastata.


Marjatta Vehkaoja