Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Tapio Osala

Pages: [1] 2 3 ... 53
1
Yleistä keskustelua / Vs: Vaasan ilmakuvat vuodelta 1972
« on: 08. 12. 2011 20:08 »
Muutin 1972 Suvilahteen Hämeenlinnank 8:aan, mielestäni kesällä. 1972 kuva näyttä olevan kesältä.
Muistini mukaan naapustustonkin kerrostalot olivat jo tuolloin valmiit mutta kuvassa näyttää kaikki olevan kovin kesken. Joku ei täsmää, ehkä se on muistini.

2
Yleistä keskustelua / Vs: Vaasan ilmakuvat vuodelta 1972
« on: 08. 12. 2011 15:03 »
Katselin Suvilahtea vanhoista ilmakuvista ja kysyn: onko varmasti kyse vuodesta -72?

3
Valtuuston tietoon / Löytöeläimet
« on: 06. 12. 2011 12:12 »
Kunnan velvollisuus on lakisääteisesti huolehtia löytöeläimistä.

Koiratarhan ja Kissatalon asiat on Vaasassa tolkuttoman huonossa jamassa.

Koiratarhan asia on virkamiesvalmistelussa saanut mielestäni hyvä ratkaisun mutta pari kapunginhallituksen vasemmistojäsentä ei ole ratkaisuun tyytyväisä. NIMBY-ilmiötäkin tietysti aina löytyy.


Kuvassa keskellä on "Radiotalo". Helposti ei löydy valmista vapaata taloa, missä naapurit ovat noinkin etäällä.

4
Valtuuston tietoon / Vs: Johtajavalinnat
« on: 01. 12. 2011 22:10 »
Quote from: 21solmua on 01. 12. 2011 21:09
Paljonko tavallista rivikansalaista hetkauttaa, kuka johtaa jotakin sektoria. Tavallista kansalaista kiinnostaa, että kuinka palvelu pelaa henkilökohtaisella tasolla, ja ne taas riippuu siitä minkälaisia ihmisiä on niitä palveluja  hoitamassa.
Tuohan pitäisi sisällään oletuksen, ettei johtajia tarvita. Aivan kuin ne palvelujen tekijät itse jostain tupsahtaisivat ja tietäisivät mitä ja miten tehdään.

Johtajat valitsevat (pitkälti) alaisensa ja päättävät  suurelta osin juuri niistä kuntalaisia kohtaavista palveluista.

Olisi siksi hyvin tärkeätä, että päättäjät ymmärtäisivät valita parhaat ja pätevimmät johtajat. Joskus muut seikat ratkaisevat johtajavalinnat, valitettavasti.

5
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 30. 11. 2011 10:10 »
Saapa nähdä miten tälle käy.

Se on ikävää jos konkka realisoituu ja Vaasa joutuu maksajaksi ja vielä liikennekin loppuu toistaiseksi. Olihan se aika lailla ennustettavissa miten käy tilanteessa jossa lainatakauksia lisätään ja vakuudet heikennetään. Ongelmat siirrettiin tulevaisuuteen ja tuolloiset puuhamiehet ovat poissa kuvioista.

Laiva on vanha (eikös siihen nyt pitänyt just apumoottoreita uusia) ja ei noin heikoilla koneilla varustettu pääse jäiden läpi (sehän nähtiin viime talvena). Koska päämoottorit laukeaa?

Fakta taitaa olla, että parempi ja matkustajille viihtyisämpi Ro-Ro laiva pitäisi olla mutta kun todellinen liikennetarve on niin vähäinen, ei sellaisen ylläpito kannata normaalein liiketoimintaperiaattein.
Vaasan ja Uumajan voimin ei linja pysy pystyssä.

Elleivät valtiot ja EU tule kunnolla apuun on ympärivuotisen lauttalinjan tulevaisuus synkkä. Tukitarve olisi miljoonia vuodessa, jotta kilpailuttaminen toisi useita halukkaita.

Imagotappiosta en paljon perusta.







6
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 28. 11. 2011 16:04 »
Minä olen melkoisen varma että muutama tunti sitten yksimielisesti vshp:n valtuusto päätti, että Turkuun hakeudutaan. Olen siitä melkoisen varma koska olin paikalla. Olen myös melkoisen varma, että päätös oli Vaasan Keskussairaalan tulevaisuuden kannalta viisas. Melkoisen epävarma olen taas siitä tuleeko seinäjokisen ministerin johtama ministeriö tämän pyrkimyksemme hyväksymään.

7
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 28. 11. 2011 08:08 »
Quote from: Heikki Lamminmäki on 28. 11. 2011 08:08
Vai että oikein kirjallinen lupaus Turusta, mutta muistuttaa pitää Turkulaisten kirjallisten lupausten pitävyydestä, kun kokemus näyttää niiden pitävyyden ammatillisen koulutuksen kohdalla.

Taittaa olla kirjoitetut häipyvällä musteella.

http://www.vaasankeskussairaala.fi/Link.aspx?id=1219951

Kyllä sen lupauksen voi epäilevä Tuomas tuolta ottaa talteen ja panna kassakaappiin.

8
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 11. 2011 22:10 »
Quote from: herkkoo on 27. 11. 2011 21:09

Summa summarum:

Meillä on siis käsissä yksipuolinen selvitys (Seinäjoelta / Tampereelta ei vaivauduttu edes kysymään?)


No, kun keskussairaaloiden putoamistaistelu on jo alkanut ja Tampereen aikomukset lienee tiedossa. Sieltähän on lähdössä myös Päijät-Häme kun jo ollaan toimintoja kai keskittämässä Treelle.

Treella kävi oikein vaasalaisfennofiilein lähetystö, eikä tivatessakaan mitään kirjallista lupausta annettu siitä että VKS pysyy korkeatasoisena päivystävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä.

Jos toiselta on kirjallinen paperi niin...ei kai sitä nyt aivan tyhmäksi tarvitse heittäytyä.

---
On mitä ilmeisintä, että Treen Ervapiirissä ei ole tulevaisuutta Etelä-Pohjanmaalla 80 km:n kilometrin etäisyydellä kahdelle  korkeatasoiselle päivystävälle erikoissairaanhoidon yksikölle.

Turun kanssa on ainakin kirjallinen lupaus. Siihen asti on kitkuteltava, että Vaasassa on toistasataatuhatt asukasta. Sitten voimme omin voimin pitää jopa omin voimin kunnon sairaalaa pystyssä kun naapurikunnat ostavat myös palveluitamme.

Ihmisen on joskus hyvin vaikea luopua ennakkokäsityksistään, varsinkin jos taustalla on viha. Ei siinä asia-argumentit paljon silloin paina.
--

Tulipa mieleen , että laihialainen aikoi ostaa auton, tai oikeammin Ladan. Ihan uuden. Tervajoelta olisi saanut 10 000€:lla mutta ei kirjallista takuuta vaikka kuinka pyysi.

Närpiöstä olisi saanut 9900€:lla ja kirjallisen takuun sekä vielä talvirenkaat kaupan päälle.

Mutta Närpiön myyjä puhui vähän murtaen suomea.

Mistä laihialainen Ladan osti?



9
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 11. 2011 21:09 »
Kysymys miljoonapiirin vaihdoksesta Tampereelta Turkuun tulee Vaasan sairaanhoitopiirin valtuuston käsittelyyn 28. marraskuuta.

Sekä sairaanhoitopiirin hallitus että Vaasan kaupunginhallitus ovat jo nyt näyttäneet vihreää valoa Turulle. Jos valtuusto antaa hyväksyntänsä, tulee Vaasan sairaanhoitopiirin anoa valtioneuvostolta lupaa vaihtaa erityisvastuualuetta (erva) Tampereen yliopistollisen keskussairaalan erva-alueesta Turun yliopistolliseen keskussairaalaan erva-alueeseen.

Miljoonapiirin vaihdoksella taataan tulevaisuudessa Vaasan keskussairaalan status täyden palvelun sairaalana, jossa tarjotaan myös vastaisuudessa korkeatasoista palvelua alueen väestölle. Tavoitteena on, että sairaala pysyy korkeatasoisena päivystävänä erikoissairaanhoidon yksikkönä, joka kykenee täysin kaksikieliseen palveluun.

Vaasan sairaanhoitopiiri on laatinut yhteisvoimin Turun yliopistollisen keskussairaalan erva-alueen (Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit) kanssa yhteisen strategian Länsirannikon miljoonapiiriä varten. Tavoitteena on

varmistaa Porin, Turun ja Vaasan alueella kolme päivystävää, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottavaa sairaalaa
turvata Turun yliopistollisen sairaalan ja Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan toimintaedellytykset erva-alueen väestöpohjaa kasvattamalla
turvata Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien lääkäreiden määrän ja koulutustarpeiden sekä tutkimustoiminnan ylläpito siten, että tieteellisesti korkeatasoinen toiminta jatkuu ja
varmistaa erikoissairaanhoidon palvelujen saanti ruotsinkielisille omalla äidinkielellään.
Lue lisää miljoonapiirin vaihdoksesta valtuuston esityslistalta, joka on laadittu 28. marraskuuta pidettävää kokousta varten. Liitteistä löydät lisää tietoa miljoonapiirin vaihdokseen liittyvästä strategiasta.

Kuten Kivimäki on asian aivan oikein ilmaisee niin ei näitä toimintojen lakkautuksia tässä suunnittelu-/murrosvaiheessa  toitoteta suurelle kansalle. Milloin on hovioikeudet, milloin hälytyskeskukset, Ympäristökeskukset, Lääninhallitukset, varuskunnat, merenkulkupiirit, rannikkovartiostot, ELY-keskukset uhanalaisia.

Kun joku instanssi itse on saanut selvän näkemyksen (tietoa kaavaluista vuotaa ministeriöistä, eduskunnan valiokunnista) oman toimipaikkansa säilyttämisestä niin kannattaisi ehkä luottaa siihen jos sen intressi on yhtenäinen oman intressin kanssa.

En ymmärrä niin suurta vihaa RKP:tä kohtaan, että vaikka intressimme olisivat mitä suurimmassa määrin yhteneväiset niin siitä huolimatta pitää yrittää heitä (no, sairaanhoitopiiin johto ei ole aivan sama kuin RKP) kampittaa. Siis ajaa meidät SUOMENKIELISEN E-P:N sairaanhoitopiirin, ja SUOMENKIELISEN Tampereen armoille vain KIELEN TAKIA.

Jo hälytyskeskuksen säilymisessä ja Vaasan Hovioikeuden olemassaolosta saa pitkälti kiittää juuri ruotsin kieltä alueellamme, Etelä-Pohjanmaalla. Onko se niin vaikea hyväksyä?

Ministeriössä on piirrelty karttoja ja visioita keskussairaaloiden (=päivystävä, kattavasti erikoissairaanhoitoa tuottava sairaala)lukumäärästä. Sellainen kartta on vilahtanut jossain jossa Vaasan päällä oli rasti. En tiedä onko se julkinen paperi.

Kun ministeriötä johtaa sairaanhoidon ammattilainen Seinäjoelta, on syytä olla varovainen...

Keskussairaalamme lääkäreistä on jo valtaosa suomenkielisiä ja suomenkielistyminen jatkuu myös muun henkilöstön osalta. Olen itse vähemmistökielen lautakunnan jäsen ja voin kertoa, että suomenkielisillä ei ole  sen enempää ongelmia kielen kanssa kuin ruotsinkielisillä. Ehkäpä päinvastoin.

Suomenkieliset toki pääsisivät täysin suomenkieliseen sairaalaan jos uhkakuvat toteutuisivat mutta sitten olisi aina edessä tunnin reissu.

Ja aivan kuin Kivimäki sanoo on työpaikoillakin merkitys: 2012 työntekijää oli palkkalistoilla vuosi sitten.
Lähes Wärtsilän verran....

---
No, sairaanhoitopiiri on asiaa jo valmistellut pari vuotta ja huomenna klo 13 alkavassa kokouksessa ehkäpä jopa yksimielinen valtuusto päättää esittää valtiovallalle ERVA-piirin vaihtoa Turkuun. Siellä on myös vähäkyröläiset ja laihialaiset edustajat mukana.  Seinäjokinen terveysministeri kyllä varmaankin voi halutessaan lyödä kapuloita rattaisiin...

 

10
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 11. 2011 16:04 »
Quote from: herkkoo on 27. 11. 2011 15:03

No mitäs sairaista niitähän joutaa ajeluttaa 4,5 tuntia suuntaansa kun muuten riittäisi 2,5 tuntia

Järki on vähiten käytössä oleva tai sanotaan säännöstellyin voimavara näissä keskusteluissa


Tuohan tarkoittaisi että entisen Vaasan lääni kaikki keskussairaalat  lakkautettaisiin. Hyvin pieni osa potilaista tarvitsee yliopistosairaalatasoista jatkohoitoa. Niidenkin kesken ovat yliopistosairaalat erikoistuneet, joten valinnan varaa, varsinkaan etäisyyden suhteen, ei ole.
Potilas saa ITSE VALITA  MIHIN YLIOPISTOSAIRAALAAN MENEE. Useimmiten ei tälle jatkohoidolle ole mitään kiirettä. Helsinkiin mennään vakavia palovammoja hoidattamaan koko Suomesta, vaikkapa lentokoneella, sukupuolta vaihdetaan Treen nyt ja jatkossakin. Tekonivel-leikkauksista on soppari yksityissairaala CoxaOY:n kanssa (Se on Tampereella ja pysyy). Nytkin lähtee Vaasasta jatkohoitoon porukkaa Ouluun, Kupioon ja Hesaan, Treeen ja Turun lisäksi. Miljoonapiirin vaihto ei tarkoita sitä että yhdenkään tarvitsee Turkuun lähteä, ei varsinkaan jos on kiire! Kun on kiire niin mieluiten ensiksi vaasalaiset Vaasaan ja sitten sinne mihin nopeiten pääsee ja missä homma pystytään hoitamaan.

Kun on kyse (esim.Treen ja Sjoen) valtapolitiikasta, on oltava tarkkana ettei meitä sumuteta esim. täysyin asiaan kuulumattomein kaupunkien välisillä etäisyyksillä. Aino merkitsevä mitta vaasalalsille on juuri tuo Kivimäen mainitsema: Vaasa  0 km - Sjoki 83 km.
--
Tuon jäkimmäisen lainauslauseen, kirjoitit ihan itse.
---
Ihmismieli on arvoituksellinen. Viha tekee sokeaksi. Jos esim. vihaa ruotsinkielisiä (puhumattakan RKP:stä) riittävästi niin jollekin saattaa kaikki mitä he tavoittelevat olla pelkästään sen vuoksi vastustamisen arvoista. Joskus tuo vastustaminen voi mennä ihan överiksikin, eikä samalla huomaa, että ampuu itseäänkin nilkkaan, ellei peräti upota laivaa, jossa itsekin istuu...

Jos pelinappulana on vaikkapa Keskussairaala niin totta kai se meikäläistä, joka ensimmäisen parkaisun siellä rääkäissyt, enemmän sieppaa kun vedenkuljettamia, joilla ei paljon tunnesiteitä tänne ole.

Laihialaisia on rampannut Sjoella sairaalassa jo nyt kun joitakin on rassannut ruotsinkieli (eräs laihiaalla asuva puolituttu pani tyttärensä Sjoelle synnyttämään). En siis yhtään ihmettele jos Laihialta löytyy sellaisia jotka nauttisivat VKS:n alasajosta (mistäs se Herkkoo on?).

Mitä straregiaan tulee niin:
Kokkolalle. Sjoelle ja Vaasalle paras strategia on hankkiutua kukin omaan miljoonapiiriin jos aikovat keskussairaalansa tason säilyttää.

11
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 11. 2011 15:03 »
Quote from: herkkoo on 27. 11. 2011 13:01

.

Mitä merkitystä sillä on sairaalle missä se johto kulloinkin majailee?????

Huvittavinta tässä keississä on että sairailta on vähiten (tai ei oikeestaan lainkaan) kysytty mielipidettä, mitähän varten koko sairaanhoito on perustettu, niitä Osalan kavereita vartenko?????

.

Onko kyse tyhmyydestä vai pahantahtoisuudesta? Yhdistettynä ne ovat raskaita.

Jos yhdellä sairaanhoitopiirillä on kaksi sairaalaa (eräs hyväkäshän ehdotti E-P:n ja Vaasan yhdistämistä) niin on selvää, että toimintoja keskitetään (naamioituna esim. kustannussäästöihin) johdon kotipaikan sairaalaan. Ei silloinkaan sairailta kysellä.

Kyllähän sitä kaikenlaisia nollatutkimuksia tehdään mutta jos menet päivystyspolillemme pää kainalossa ja vastaisit myönteisesti kysymykseen: olisitko mieluummin ajellut ambulanssilla toista tuntia ennen hoitoon pääsyä? - Olisi seuraava osoite Hutski.



12
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 27. 11. 2011 10:10 »
Quote
Potilasyhdistykset oikealla tiellä

Alueemme potilasjärjestöt ihmettelevät - yhdessä Vaasan kaupungin kanssa - miksi erikoissairaanhoidon strategiaa ei ole voitu valmistella yhdessä. Ei ole tätä aikaa, että sairaanhoitopiiri tulee ulos "yhden ainoan vaihtoehdon" mallilla, kun mitään muita ei ole selvitetty.

Kun puhutaan Erva-piirin vaihdosta, kysymyksen ydin on, millä keinoin voimme välttää matkustelun hoidon perässä Tampereelle, Turkuun tai Ouluun, tai muuallekin. Jos Vaasan keskussairaala kuvittelee, että se yksin voi turvata lyhimmät matkat erikoissairaanhoitoon, se on pahasti väärässä.

Potilasyhdistykset sen sijaan ovat täysin oikeassa vaatiessaan vanhan Vaasan läänin alueella sijaitsevien kolmen keskussairaalan entistä parempaa yhteistyötä ja työnjakoa.

Miten tämä voisi onnistua kun kaikki alueemme keskussairaalat tulisivat jatkossa kuulumaan eri Erva-alueisiin?

Riski on todella suuri, sillä Erva-alueilla tulee olemaan jatkossa paljon nykyistä enemmän sananvaltaa päätettäessä sairaaloiden välisestä työnjaosta.

En ole koskaan sietänyt tai hyväksynyt vihapuhetta, jota muun muassa RKP harjoittaa Vaasasta Seinäjokea ja Tamperetta kohtaan. Niin on tapahtunut tämänkin episodin aikana. Mitään dokumentteja puheiden perusteiksi ei ole kyetty lyömään pöytään.

Siihen että Seinäjokea ja Tamperetta vihataan niin paljon, että sairaanhoitopiirimme haluaa vaihtaa miljoonapiiriä, täytyy olla aivan muu syy. Se syy on kielipolitiikka ja edessä oleva kuntarakenneuudistus.

RKP haluaa ajaa Turku-vaihtoehtoa sen varmistamiseksi, että Pohjanmaalle saataisiin 8-tien suuntainen suurkunta, jossa on ruotsinkielinen enemmistö. Siksi yhteistyöstä sisämaan tai pohjoisen suomenkielisten alueiden kanssa ei olla kiinnostuneita vähääkään. Kaikki päättäjät eivät ole tehneet itselleen tätä selväksi.

Se, että miljoonapiirien raja osuisi täällä Pohjanmaalla kohtaan, jossa keskussairaaloiden välinen välimatka olisi vain 80 kilometriä, tulee olemaan asukkaiden kannalta vahingollinen tie. On vaikea kuvitella, että kaikki kolme Erva-aluetta olisivat valmiit kehittämään juuri meidän etäkolkkaamme.

Rahasta ei ole puhuttu mitään. Vallalla näyttää olevan ajatus, että saa maksaa mitä maksaa kunhan Vaasan keskussairaalan asema säilyy korkealla.

Juuri siksi, että tässä ratkaisussa aiotaan käydä todella monien kukkarolla, olisi syytä nyt hellittää ja aloittaa alusta eri vaihtoehtojen tarkastelu ja tehdä se yhteistyössä kaikkien todennäköisten partnereiden kanssa.

Marjatta Vehkaoja

Vaasa
Merkillinen vuodatus tuossa yllä. Vihapuheita kyllä saa nyt etisiä vähän muualta kuin tässä yhteydessä RKP:n taholta. Minulla on hallussani Läntisen miljoonapiirin strategiapaperit, jossa Vaasan Keskussiraalan (ja Porin) asema taataan. Se on kirjallinen dokumentti.

Jos ajatellaan vaikuttimia: Vaasan sairaanhoitopiirin johto (myös hallitus) haluaa säilyttää varmaankin olemassaolonsa eikä tehdä itseään tarpeettomaksi.
No, tämä pyrkimys on yhteneväinen meidän suomenkielisten(kin) vaasalaisten koska haluamme säilyttää Keskussairaalan Vaasassa.
Intressit ovat yhteneväiset.

Se on sitten kokonaan toinen asia kuinka enemmistökieli joskus mielellään saataisiin vaihtumaan suomeksi, mutta se ei ole niin tärkeä vaikka toki sellainenkin on mahdollista siinä vaiheessa kun Keskussairaalan ylläpitäjäksi jää (suurempi) Vaasa. Tämähän on myös kaavailussa.

Siitä on toki pidettävä huoli, ettei mitään Pohjanmaan liiton kokoista kuntaa tule, jossa enemmistökieli olisi ruotsi. Tämän vaihtoehdon todennnäköisyys ei ole suuri. Sitä ei edes Vaasan RKP kannata.

Vaasan edustajien määrä lisääntyy 4>6:een maanantaina pidettävässä kokouksessa. On se slti aivan liian vähän maksuosuuteen nähden mutta kuvio oli aikanaan lakiperusteinen.

13
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Kondis-hanke
« on: 22. 11. 2011 12:12 »
Luvattoman kauan on asian käsittely kestänyt. Siitä ei kahta sanaa. Oli sitten vastaus mikä tahansa.

Olin eräässä tilaisuudessa viime viikolla, jossa oli asuntopoliittisia vaikuttajia (YmpMin, Kuntaliitto + maan suurimmat asuntojen omistajayhtiöt).

Siellä ohimennen sivuttiin boomissa olevaa "senioriasutusta".

Asiaan suhtauduttiin varauksella.

Kysymyksiä esitettiin tilaisuudessa joihin ei ollut päteviä vastauksia:

Mikä on senioriasunto? Mikä on "seniori"? Miten se eroaa kategorisesti normaalista keskustan asunnosta (jossa esteettömyys kunnossa ja palveluntarjoajia vapailla markkinoilla)? Kuinka sitova on esim. ikäraja senioriasunnon myyjälle/vuokraajalle? Saako "senioriasunnon" rakennuttaja etua muihin rakennuttajiin nähden (esim. rakennusoikeudessa ja sen hinnassa)? Millä perustein? Haetaanko edullista lisärakennusoikeutta "seniori"-käsitteen avulla?

14
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Keskussairaalan touhut ihmetyttää
« on: 21. 11. 2011 08:08 »
Quote from: toisen luokan kansalainen on 14. 11. 2011 17:05
Kysykseni ei suoranaisesti liity keskusteluun, mutta voisiko joku kertoa, kuka ja mitkä puolueet ovat vastuussa rannikkoseudun irrottamisesta Etelä-Pohjanmaan maakunnasta? Muualla Suomessa herättää ihmetystä myös maakuntien nimet. Pohjanmaalla kun ymmärretään paljon laajempi alue kuin tämä pieni rannikkokaistale. Wikipedian perustella vastuussa on ilmeisesti Esko Ahon hallitus, mutta halusivatko vaasalaiset todella tämän jaon, niin että ruotsinkieliset saivat yksinvallan päättää asioista?

Vaasalaiset vastustivat (ainakin suomenkieliset). Kyse oli RKP:n ja KePun yhteisestä edusta hallituksessa. Kun Vaasan lääni pirstottiin maakuntaliitoksi syntyi kolme aluetta, joissa kahdessa on KePun ehdoton enemmistö ja yhdessä RKP:n. Esim. "maakuntaliitoissa" ja sairaanhoitopiireissä.

Tuolloin pidettiin tarkkaan huolta, ettei Isokyrö, Jurva tai vaikka Karijoki, Isojoki lipsahtanut "Pohjanmaan" puolelle sillä silloin ei RKP:n ehdoton valta olisi toteutunut eikä sairaanhoitopiirin enemmistökieli olisi ollut ruotsi.

Nyt on taas kaavailuja uudelleen entisen Vaasan Läänin kokoisesta hallintoalueesta ja maakuntaliittojen lakkautuksesta. Arvata sopii mistä kaupungista nyt suunnitellaan "läänin " pääkaupunkia....

Minä en ole koskaan pitänyt näitä tilapäisiä "maakuntaliittoja" sen osoituksena että historiallisesta Etelä-Pohjanmaasta on väkivalloin erotettu "Pohjanmaan" rannikkokaistale muka maakunnaksi. Etelä-Pohjanmaa on aina ulottunut Pohjanlahteen saakka ja niin tietysti edelleenkin.

KePulaiset yrittivät kovasti vielä estää Pohjanmaa-nimityksen ja vaativat että tätä olisi kutsuttu "Rannikko-Pohjanmaaksi".

Ruotsinkielinen väestö, ja kunnat joissa enemmistökieli on ruotsj, rannikolla siis kuuluu Etelä-Pohjanmaahan maantieteellisesti ja alueellisesti. "Svenska Österbotten" on vain kulttuurillinen ja kielellinen yhteisö johon myös Vaasan ruotsinkieliset kuuluvat.

---
Jatkossa Keskussairaalaa  hallinnoi noin 100 000 asukkaan kunta, Vaasa. Sairaanhoitopiirit laukkautetaan kun suuremmat kunnat näkevät päivänvalon. Enemmistökieli on sairaanhoidossakin sitten meillä suomi. Toivottavasti Keskussairaalamme silloin kuuluu Länsi-Rannikon miljoonapiiriin (keskuspaikka Turku), koska muuten voi käydä kalpaten.





15
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 18. 11. 2011 20:08 »
Quote from: manteiro on 18. 11. 2011 14:02
Quote from: Tapio Osala on 17. 11. 2011 13:01
Mitä tekemistä on kulkuyhteyksillä tämän kanssa? Nyt ja tulevaisuudessa lähetetään potilaita Ouluun, Turkuun, Helsinkiin, Tamperelle ja Turkuun. Aina sinne missä on lyhyemmät jonot.

Vaasalaisten (suomenkielisten) on tässä vaiheessa vaadittava kirjalliset sitoumukset ensisijaisesti päästä Tampereelle erikoishoitoon! Nyt heti! On turvattava valtiovaltaan, (suomenkielisten) viimeiseen oljenkorteen.

JK. Tapiolle tuottaa suunattomia vaikeuksia päättää, ollako suomalainen vai itäruotsalainen (Paavo Lipponen sentään tietää, paappa tunnustaa reilusti olevansa itäruotsalainen)!     

Koen olevani eteläpohjalainen ja asuvani Etelä-Pohjanmaan pääkaupungissa. Teen kaikkeni että Keskussairaala säilyy Vaasassa. Lääninsairaalan olemme jo aikoinaan menettäneet Seinäjoelle...

Olen lapsuudestani asti (Pekissä) tottunut ruotsinkielisiin ja pidä heitä aivan yhtä vaasalaisena kuin itseänikin. RKP:n yksinvaltaorgaaneista en silti pidä.

16
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 18. 11. 2011 08:08 »
Quote from: oloneuvos on 18. 11. 2011 06:06
Tapio,
avaa hiukan mitä kaikkea tuo vakavampi asia tarkoittaa.  Onko RKP haastamassa nyt alueen suomenkieliset?
Sosiaali- ja terveysministeriöiden kaavailujen mukaan Suomessa riittää 10-15 keskussairaalaa ja sairaanhoitopiiriä. Se tarkoittaa suomeksi sitä, että keskussairaaloiden pudotuspeli on käynnissä.
Jatkossa ERVA-alueille (nykyisille Miljoonapiireille) annetaan ohjausvaltaa mitkä keskussairaalat pysyvät ja mitkä ajetaan alas.

Mitä lähempänä keskussairaalat sijaitsevat, sitä todennäköisemmin niitä ja sairaanhoitopiirejä yhdistetään. Jos samalla Erva-alueella sijaitsisi kolme keskussairaalaa ja se kolmas olisi 198 km:n päästä lähimmästä, olisi sen asema HUOMATTAVASTI turvatumpi kuin jos lähin keskussairaala sijaitsisi 80 km:n päässä.

Koska Varsinais-Suomessa asuu myös ruotsinkielisiä auttaisi se pitämään myös ruotsikieliset palvelut paremmin kuin Tre/Seinäjoki-akseli, jossa puhutaan vain suomea. Ruotsinkielisten palvelujen parempi säilyvyys ei saa haitata asiassa jossa Vaasan Keskussairaala on oikeasti liipaisimella.

Ne,joita ruotsin kieli Vaasan Keskussairaalassa häiritsee voivat 1.1.2014 lähtienn vapaasti muutenkin alkaa käydä vaikka Seinäjoen Keskussairaalassa (laki siitä on jo voimassa), ilman että Vaasan Keskussairaalaa tarvitsee sen takia lakkauttaa!

Tässä tapauksessa on ruotsikielisten ja kaikkein vaasalaisten/pohjalaisten edut yhteneväiset.

Joillakin tuntuu olevan niin voimakas viha ruotsinkielisiä kohtaan, että vaarantavat vihan sokaisemin silmin jopa oman keskussairaalamme.

Pudotuspelispekulaatio on jo kiivaassa vauhdissa Savonlinnan ja Mikkelin keskussairaaloiden välillä. Ensimmäiseksi tulee kai synnytysten lakkauttaminen toisessa sairaalassa vaikka välimatkaa on yli 100 km.

Poriin ei tarvitse synnyttämään mennä koskaan mutta Seinäjoelle?

Keskussairaalassamme on yli 2000 (2012 henkilöä) työntekijää vuonna 2010. Vaikka se toki maksaa, tuo se myös verotuloja. Johtavalle demaripoliitikolle tämä ei ole kovin tärkeätä?

--
Erikoissairaanhoidon päivystystoiminnan alasajo ei tarkoita, että kaikki erikoissairaanhoidon toiminnot heti loppuisivat Vaasan keskussairaalasta. Ensiksi lähtisivät ehkä synnytykset ja psykiatria. Sitten pikku hiljaa sydämen pallolaajennukset ja....
Kuten ystävämme (tässä asiassa) Mikael Luther todistaa päivän lehdessä, olisi kuitenkin vaarana alasajettavassa keskussairaalassa dominoefekti siten, että erikoislääkärit (joista jo nyt suunnaton pula) alkaisivat hakeutua mieluummin muualle kuin katsomaan auringonlaskua Vaasassa.

Erikoissairaanhoidon päivystystoimintaa ylläpitävässä keskussairaalassa on noin 10 eri alojen lääkäriä yölläkin, jotta ambulanssi voi aina suunnata sinne, oli vaiva kuin vaiva.
Kun tämä loppuu, on kyseessä siis ensiksi päiväsairaala, jossa voi kyllä Seinäjoella ommellut tikit käydä poistamassa....

17
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 22:10 »
Quote from: Heikki Lamminmäki on 17. 11. 2011 20:08
Tapiokin tietää, että olemme siirtyneet myös erikoissairaanhoidossa päiväkidurkiaan ja sitä kautta potilaiden jälkihoidon kautta tarve on kasvava hoitaa tarkkailu, sekä ohjaus potilaiden lyhytkestoiseen päivittäishoitoon, jolloin potilaan käynti jälkihoidossa on lyhyt kestoinen tomenpide. Tässä suuntauksessa on ensiarvoisen tärkeää, että potilas voi samanpäivän aikana palata kotiin.  

Tämä onnistuu Tampereella, mutta ei Turussa, jossa potilaan on yövyttävä, koska matkustus yhteydet eivät toimi. Sama koskee potilaan omaisia, heidän halutessaan vierailla hoidossa olevaa omaista katsomassa.

Joten pelkästään kulkuyhteyksien perusteella Tampere on luentevin yhteistyökumppani.
No, mutta kun Tampereelle pääsee aivan vapaasti jatkossakin, riippumatta siitä missä miljoonapiirissä olemme.
Päiväkirurgisia toimenpiteitä ei kyllä yliopistosairaaloissa tehdä. Ne tehdään keskussairaaloissa ja nyt on kyse siitä, tehdäänkö ne Hietalahdessa vai Seinäjoella.
Terveydenhoitolaki on jo muutettu niin, että vuodesta 2014 saa potilas aivan vapaasti määrätä missä sairaalassa (siis myös Keskussairaalan) häntä hoidetaan.

Olisi nyt jo aika lopettaa höpötys Turun pitkästä matkasta, kun sillä ei ole mitään merkitystä. Sinne ei ole kenenkään pakko mennä. Nyt on kyse paljon vakavammasta asiasta.

18
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 20:08 »
Quote from: toisen luokan kansalainen on 17. 11. 2011 18:06
Quote from: Tapio Osala on 17. 11. 2011 17:05
Kulkuyhteyksillä ei ole mitään merkitystä nyt eikä tulevaisuudessa, ei Tampereelle, Ouluun eikä muuallekaan.

Voisiko Osala vähän avata, että mihin tällainen uhkakuvien maalailu perustuu? Olen aina ymmärtänyt, että keskussairala on sairaanhoitopiirin sairaala. Jos on oma sairaanhoitopiiri niin on myös oma keskussairaala. Vai ollaanko Vaasa liittämässä Seinäjoen sairaanhoitopiiriin?

Muuten sanoisin, että on tämä nyt omituista, kun  Vaasalla on niin monta kansanedustajaa, ja heti ollaan menettämässä keskussaairala. Vai ovatko nämä meidän mäntymaat vain Risikon juoksutyttöjä?

Sairaanhoitopiirit ollaan jollain aikavälillä suunnitelmien mukaan lakkauttamassa. Siksi on tärkeää olla osana miljoonapiiriä (ERVA-alue) jossa keskussairaala ei ole uhattuna eikä samassa miljoonapiirissä ole lähellä toista keskussairaalaa.
Nykysääntöjen mukaan tulevat siis miljoonapiirit jatkossa päättämään missä säilyy (päivystävät, "täyden palvelun")keskussairaalat ja missä ei.

Vaasalaiset kansanedustajat eivät taida tässä auttaa kun vastassa on Sjokinen terveysministeri. Jos leikkisi ajatuksella, että olisin itse terveysminisiteri ja olisi terveydenhuollon rakennemuutos käynnissä (niinkuin nyt on mitä suuremmassa määrin) ja avautuisi keino avittaa ja vahvistaa Vaasan Keskussairaalaa vaikkapa Sjoen/Kokkolan kustannuksella niin... käsi sydämellä täytyy tunnustaa, että en sellaiselle kehitykselle ainakaan kapuloita rattaisiin laittaisi.
ELY-keskukset, Länsi-Suomen Ympäristökeskukset yms. eivät ole vielä aivan pois muistista.

On minusta maansa myymistä jos ottaa tässä RKP:n kielipolitiikan syyksi vastustaa järkevää Miljoonapiirin vaihtoa. Minua ei yhtään haittaa, että samalla koulutetaan Turun kanssa KAKSIKIELISÄ LÄÄKÄREITÄ. (Keskussairaalassamm on lähes 100:n lääkärin vajaus).

19
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 17:05 »
Quote from: Heikki Lamminmäki on 17. 11. 2011 15:03
Mikään esitetyistä miljoonapiirieistä ei ole puhda omanedun tavoittelusta. Kaikien näkökulmissa ja pyrkimyksissä on vahvistaa oman yliopistollisen sairaanhoidon resursseja.  Jokainen sopimuksen piiriin kuuluva alue tuo joka potilaan mukana repullisen rahaa ja raha on kehittämisen ehto.

Vaasan keskussaraalan piiri muodostuu yli 100 000 asukkaasta, joten nykyinen sairaanhoidon taso voidaan helposti taloudellisessa mielessä yllä pitää.  Kaiken muun lainen uhkakuvien luonti on turhaa, paitsi kielellinen intressi.

Tampere on ylivoimaisesti paras vaihtoehto, niin erikoishoidon, kuin kulkuyhteyksien osalta, nyt ja tulevaisuudessa.
166 250 on tosiaan vähän yli sata tuhatta. Se on Vshp:n väestömäärä.

Kulkuyhteyksillä ei ole mitään merkitystä nyt eikä tulevaisuudessa, ei Tampereelle, Ouluun eikä muuallekaan.

Sillä on merkitystä onko päivystävä keskussairaala Hietalahdessa vai Sjoella.

Lappeenrannan ja Vaasan keskussairaalat ovat uhattuina nykymenolla.

Länsirannikon miljoonapiirissä on ETUA ETÄISYYDESTÄ PORIIN. Se on liian kaukan jotta voitaisiin edes harkita Vaasan Keskussairaalan alasajoa.  Sjoki taas on valtiovallan kaavailujen mukaan niin lähellä Vaasaa, että Vaasa voidaan jättää aluesairaalaksi ja alaa alas pikku hiljaa.

Kaiken lisäksi terveysministerkin sattuu olemaan terveydenhuollon ammattilainen ja SEINÄJOELTA.

NYT ON IHAN OIKEASTI VAASAN KESKUSSAIRAALA UHATTUNA!

Kielipoliittiset ja RKP-kaunat pitää nyt unohtaa!



20
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 14:02 »
Vielä vähän yliopistollisten keskussairaaloiden asemasta (jotka siis ovat miljoonapiirien keskuksia).
Yliopistolliset keskussairaalat ovat erikoistuneet tiettyihin erityisaloihin. Helsingissä hoidetaan vaikeimmat palovammat, Tampereella sukupuolen vaihtoleikkaukset jne.
Yleensä kun tuollaista erityistoimenpidettä tehdään, ei ole kiire vain sairaala valitaan erityisosaamisen ja jonotilanteen mukaan.
EI SIIS OLE mitään pelkoa siitä, että yhtään kiireellistä potilasta koskaan jouduttaisiin väkisin Turkuun (tai vaikka Kuopioon/Ouluun) kuskaamaan, ERVA-alueen/Miljoonapiirin keskuspaikan perusteella.



21
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 13:01 »
Quote from: 21solmua on 17. 11. 2011 10:10
Osalaa on viety taasen kuin pässiä narusta, oma puoluetoverikin on eri mieltä asiasta.....

Ajatellaan noita kulkuyhteyksiä ym, kyllä Turku on niin ongelmallisien reittien takana että oikein hirvittää..

Mitä tekemistä on kulkuyhteyksillä tämän kanssa? Nyt ja tulevaisuudessa lähetetään potilaita Ouluun, Turkuun, Helsinkiin, Tamperelle ja Turkuun. Aina sinne missä on lyhyemmät jonot.
Periaatteessa voisimme kuulua Turun miljoonapiiriin ja lopettaisimme kokonaan potilaiden lähettämisen sinne!
Vuodesta 2014 lähtien saa potilas aivan vapaasti itse päättää mihin sairaalaan haluaa mennä, nyt se tahatuu yhteistyössä lääkärin/sairaalan kanssa.

Se, että yksityinen tekonivelsairaala Coxa http://www.coxa.fi/ sattuu sijaitsemaan Tampereella ja sinne täältä väkeä on lähetetty on sattuma. Yhtä hyvin sairaala voisi sijaita muussakin kunnassa eikä sillä ole tekemistä kyseisen asian(ERVA-alue/Miljoonapiiri) kanssa.

Huomasin että propaganda oli purrut myös Vaasan Ikkunan päätoimittajaan.

Jos kulkuyhteyksistä halutaan puhua niin pitää verrata Vaasan Hietalahtea ja Seinäjokea. Kumpaan mieluummin menet pillit soiden jos on kiire?

22
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Sairaanhoidon arvot
« on: 17. 11. 2011 08:08 »
Tuon vuodelta 1990 olleen päätöksen oli tarkoitus taata ruotsinkieliselle potilaillemme ruotsinkilisiöä palveluita. Helsinki ei kuitenkaan koskaan suostunut ruotsinkielisä potilaitamme hoitamaan (tieto on VKS:n sinne potilaita lähettämään yrittäneeltä lääkäriltä - pyysivät lähettämään Tampereelle)-

Muuten ole sitä mieltä (vshp:n valtuuston kaikki kokoukset tällä vaalikaudella istuneena) että Turku on turvallisempi, huomattavasti turvallisempi suunta jos Keskussairaalamme haluamme säilyttää.
Alla KIRJALLISTA TEKSTIÄ Länsirannikon miljoonapiirin (=Turun) strategiasta:

(skannisen sen pdf:stä ja ääkköset katosivat)

Quote
LÄNSIRANNIKON MILJOONAPIIRI- STRATEGIAN 2012-2016
PERUSTELUT 12.8.2011 v. 1.0

Lansirannikon saiгaanhoitopiirien (Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirit)
yhteisena strategisena tavoitteena оп
• varmistaa1a Роriп, Turun ja Vaasan alueella kolme paivystavaa, kattavasti erikoissairaanhoito
tuottavaa saiгaalaa,
• tuгvata Turun yliopistollisen sairaalan ja Turun yliopiston Iзаkеtiеtееllisеп tiedekunnan
toimintaedellytykset eгva-alueen vаеstброhjаа kasvattamalla,
• tuгvata Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirien laakareiden таагап ja koulutustarpeiden
seka tutkimustoiminnan yllapito siten, etta tieteellisesti kor1<eatasoinen toiminta jatkuu ja
• varmistaa erikoissairaanhoidon palvelujen saanti ruotsinkielisille omalla аidiпkiеlеllазп.

Lansirannikon strategian perusajatuksena оп, etta yhdistamalla kоlmеп sairaanhoitopiirin voimavarat
ja Turun yliopiston osaamispaaoma muodostetaan kokonaisuus, joka kokonaisuutena tuottaa
епеттап ja parempia seka edullisempia erikoissairaanhoidon palveluita kuin sairaanhoitopiirit
erikseen.
Pitkalla tahtaimella kolmen sairaanhoitopiirin resurssit palvelevat paremmin koko vае~tба, kun niiden
kаyttб voidaan suhteuttaa vаеstбп sairastavuuteen. Strategian mukaisesti tубраikаt v~idaan sailyttaa
ja siten, etta niiden kapasiteetti palvelee koko Lansirannikon aluetta.
Мубs erikoissairaanhoidon potilaista valtaosa sairastaa kansantauteja. Monet naista ovat sellaisia,
etta niihin sisaltyy seka akuutteja kriittisia vaiheita etta kroonista hoitoa ja seurantaa. Akuuttihoitoa
vaгten pitaa etaalla yliopistosairaaloista sijaitsevalla vаеstбllа оllа kaytettavissaan tayden palvelun
keskussairaala riittavan lahella. Ymparivuorokautisen paivystysvalmiuden tuгvaaminen vaatii riittavaa
laakarimiehitysta ja taman kustannustehokas yllapitaminen taas riittavaa virka-aikaista
potilasvolyymia. Kansantautien kroonisemmissa vaiheissa taas toistuvat kaynnit edellyttavat
kohtuullisia etaisyyksia. Пimа kaikki edellyttaa riittavan vаеstброhjап omaavaa, riittavan kokoluokan
akuuttisairaalaa. Jotta haгvinaisissa saiгauksissa voitaisiin tuгvata korkealaatuinen hoito kohtuullisin
kustannuksin, оп keskittamisen taгve naissa suuremp'aa.
Jotta siis kyettaisiin tuгvaamaan vаеstбп korkeatasoisen erikoissaiгaanhoidon palvelujen saanti
kohtuulliselta etaisyydelta ja potilaan aidinkielella, оп jatkossakin tarkoituksenmukaista yllapitää
Satakunnan ja Vaasan keskussairaalat kohtuullisen omavaraisina tayden palvelun keskussairaaloina
sek~ akuuttihoidon etta vahemmän kiireellisen hoidon osalta. Paivystavan keskussairaalan tulisi
kyeta antamaan 24П palvelua ainakin seuraavilla erikoisaloilla: sisataudit, invasiivinen kardiologia
(esim. halytysjarjestelyin), kirurgia (nkova' ja pehmean), naistentaudit ja synnytykset, lastentaudit,
anestesiologia ja tehohoito, psykiatria; kuvantamistutkimukset ja I~boratorio. Nеuгоlоgiап,
keuhkosairauksien, onkologian, koгva- ja silmatautien osalta paivystysajan osaaminen pitaa mубs
tuгvata. Tassa voidaan kayttaa erilaisia alueellisia jarjestelyja, kuten takapaivystysta, paivystyksen
jakoa naapurisairaaloiden kesken, videokonsultaatioita (kuten esim. aivoinfarktin liuotushoidossa) tai
yliopistosairaalan paivystyksen konsultaatiota tai sinne lahettamista '
Keskussairaaloita kehitetaan paivystys- ja opetussairaaloina. Ensihoitopalvelut jarjestetaan
уhtеistубss~ Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Kansantautien hoito ja v~еstбп teгveyden
edistaminen toteutetaan kumppanuussopimusmenettelyssa ja alueellisessa teгveydenhuollon
jarjestamissuunnitelmassa jasenkuntien kanssa sovittavalla tavalla. Turun yliopiston hajautetun
laak~rikoulutuksen ja nerikoistumisputken" avulla varmistetaan osaaminen ja osaajat mубs
Satakunnan ja Vaasan sairaanhoitopiirin alueella. Turun yliopistollinen sairaala keskittyy отап
vaeston erikoissairaanhoitoon ja eгva·alueen vaativaan erikoissairaanhoitoon.





LANSIRANNIKON SAIRAANHOITOPIIRIEN YHTEISТYON AIESOPIMUS


Vaasan sairaanhoitopiiri tuottaa monipuolisia ja osin
yliopistosairaalatasoisia kaksikielisia erikoissairaanhoidon palveluita
omalla jasenkuntiensa muodostamalla rannikkoalueellaan. Vaasan
saiгaanhoitopiiri kuuluu TaYSin erityisvastuualueeseen ja silla оп I
perinteisesti tiivis уhtеistуб Helsingin yliopiston kanssa.
Uinsirannikon kolmella sairaanhoitopiirilla оп kuitenkin myos yhteisia
intresseja. Kahdeksikkotien kolmen suuren kaupungin еli Turun, Porin ja
Vaasan ja niiden ymparistojen muodostama alue оп perinteisesti
edustanut тааmте kehittyneinta osaa, mika nakyy тm. alueen vaeston
hyvinvoinnissa ja terveydentilassa. Alueella оп teollisuuden, merenkulun,
hallinnon, kulttuurin ja kaksikielisyyden voimakas perinne. Маатте
aluerakenteen painopisteen siirtyessa osin idemmaksi Helsingista
pohjoiseen ulottuvan "highwayn" vaikutuksesta, оп lantisen
rannikkoseudun syyta lisata yhteistyotasn ja yhdistaa voimiaan ja
osaamistaan. Se оп kaikkien kolmen saira~nhoitopiirin etu.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin, Satakunnan sairaanhoitopiirin ja
Vaasan sairaanhoitopiirin keskinaista kumppanuutta ja osaajien
verkostoitumista рitза toiminnallisesti rakentaa ja yllapitaa seka kehittaa
potilaiden koгkeatasoisen ja vaikuttavan hoidon tehostamiseksi ja
kustannuspaineiden hillitsemiseksi. Myos hoitoa avustavien
tukipalveluiden tehostamiseksi оп tarkeas kehittaa kumppanuutta mт.
materiaalitoimen ja tietohallinnon alueilla.
Kaksikieliset palvelut ovat erityiset taгkeita Vaasan ja Varsinais-Suomen
alueilla. Hyvia esimerkkeja toiminnoista, jotka sijoittuvat molemmille
alueille ovat тт. АЬо Akademi ja Kaгkullan erityishuollon kuntayhtyma.
Turun yliopistollisessa keskussairaalassa оп perinteisesti pyritty aitoon
kaksikielisyyteen, mita edellyttaa mm. ahvenanmaalaisten hoitaminen.
Тата tarjoaa lisas mahdollisuuksia mубs Vaasan sairaanhoitopiirin
ruotsinkieliseJle vаеstбllе. Тата voidaan toteuttaa potilaslahtOisesti
sopimusteitse erityisvastuualueen hallinnollisista rajoista riippumatta.
----


LÄNSIRANNIKON MILJOONAPIIRI – STRATEGIA
20122016

Päivystyksestä todetaan hallitusohjelmassa: ”Erva-alueen
tehtävänä on järjestää vastuualueensa
kuntien ja sotealueiden
päivystyksiä täydentävä erikoissairaanhoidon ympärivuorokautinen päivystys
sekä vastaavasti sosiaalihuollon päivystys.” Kuitenkin ympärivuorokautinen perustason päivystys on
määritelty kuuluvan kunnan tai sotealueen
tehtäviin. Kirjauksen mukaan vastuu päivystyksen
toimivuudesta siirtyy sairaanhoitopiireiltä ervaalueille
jatkossa.
--
Akuuttihoitoa varten pitää etäällä yliopistosairaaloista sijaitsevalla väestöllä olla käytettävissään
potilaan äidinkielellä täyden palvelun keskussairaala riittävän lähellä. Ympärivuorokautisen
päivystysvalmiuden turvaaminen vaatii riittävää lääkärimiehitystä ja tämän kustannustehokas
ylläpitäminen taas riittävää virkaaikaista
potilasvolyymiä

Tampereella ei vastaavaa ole. Myös Päijät-Hämeen eshp haluaa kuulemma Tampereesta erota sen keskittämispyrkimysten takia.

Hyvä päätös kh:lta ja varmasti vshp:n valtuusto lähes yksimielisesti Turun suunnan valitsee.

Tässä asiassa on meillä nyt suuresti hyötyä kaksikielisyydestämme. Se antaa mahdollisuuden säilyttää sairaalamme.  Luen itseni kyllä eteläpohjalaiseksi mutta tässä asiassa en halua olla Tampereen ja Sjoen pässinä, jota narusta vedetään.

23
Vaasan sosiaalipalvelut / Vs: Keskussairaalan touhut ihmetyttää
« on: 14. 11. 2011 14:02 »
Quote from: Jorma Kivimäki on 10. 11. 2011 14:02
Marjatta Vehkaoja tuossa lähinnä kritisoi RKP: läistä päätöksentekomenettelyä ja sitä ettei tuossa miljoonapiiriasiassa ole tehty vertailevaa selvitystä Tampereen ja Turun välillä. Se miten nämä vaihtoehdot tosiasiallisesti eroavat toisistaan, ei tuosta kirjoituksesta juurikaan selviä.

Vehkaoja kirjoittaa, että ”Tampere turvaa meille mm. täyden palvelun keskussairaalapäivystyksen kuten Turkukin. On monia kiistattomia seikkoja, joiden suhteen Tampere on meille jopa parempi vaihtoehto kuin Turku.”

On puhuttu, että Seinäjoen keskussairaala suuntautuu enenevässä määrin Tampereelle samalla kun yhteistyötä Vaasan kanssa supistetaan. Tämä kai on osaltaan aiheuttanut pelkoa Vaasan Keskussairaalan tulevasta asemasta täyden palvelun sairaalana.

Joku väitti, että Turku olisi antamassa kirjallisen sitoumuksen siitä, että Vaasan Keskussairaala säilyy täyden palvelun keskussairaalana, kun taas Tampere olisi lupaillut samaa vain suullisesti.

Mitä ovat ne kiistattomat seikat, jonka takia Tampere on meille parempi vaihtoehto, jättää Vehkaoja mainitsematta. Itse olen kuullut puhuttavan Tampereen lähemmästä etäisyydestä. Tämä kai koskee erikoissairaanhoitoa. Mitä ovat ne muut Tamperetta puoltavat seikat ?

No taitaa olla turhaa pohdintaa, jos VSHP: n päättäjien RKP: läinen enemmistö joka tapauksessa päättää mitä parhaakseen näkee.

Turun strategiapaperissa (kh:n liite) VKS säilyy. Tässä on etäisyydestä esim. Poriin hyötyä. Tutun papreissa on kolme keskussairaalaa etäisyyksienkin vuoksi Turku-Pori-Vaasa.

Tampreelta katsottuna Sjoki ja Vaasa ovat kovin lähellä. (Jossain valtion paperissa oli kuulemma jo ruksi VKS:n päällä).

Koska jatkossa sairaanhoitoa voidaan hakea aivan mistä huvittaa niin voidaan kuulua vaikka Turun Ervaan ja ostaa spesiaali palveluita Tampereelta (tai Hgistä, Oulusta ym.). E

ERVAlla ei ole tekemistä sen kanssa missä potilaita hoidetaan. Sieltä ostetaan missä on pienimmät jonot ja hinnat kohdallaan (itse asiassa potilas itse määrää vuodesta 2014 itse).

Häyryn lausunto kyllä just menettelee, eli siinä annetaan vapaat kädet vshp:n valtuustolle. Eli ei ainakaan vastusteta Turkua. "Vaasa" ei ole mielestään saanut   riittävästi vertailevaa tietoa mutta VSHP on sitä saanut riittävästi.

24
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 10. 11. 2011 08:08 »
Olen tätä jo aikaisemmin väläytellyt: Valloitetaan Norrkär ja se julistautuu itsenäiseksi valtioksi. Kun se ei kuulu EU:n niin siellä pistäytyvät laivat voivat myydä TAX-FREE-tuotteita.
http://www.kvarkenguide.org/norrskarfi.html

Kutsun ylipäällikkönä majuri evp Kalle Lanamäen maihinnousujoukkojen komentajaksi ja Klaus Bergin gruppensturmführeriksi.

25
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 09. 11. 2011 17:05 »
Nyt pitää lähettää delegaatio valtiovallan pakeille tiedustelemaan paljonko rahassa tarkoittaa hallitusohjelman lupaus "Merenkurkun lauttayhteys taataa" (tms.).

Sitten katsotaan paljonko Ruotsi ja Uumaja ovat valmiita panemaan likoon. Sitten katsotaan paljonko jää Vaasalle. Ympäristökuntia lienee turha kuvitella talkoisiin...

Vaasan päätöstä tehdessä on tietysti pohdittava kuinka tärkeä ympärivuotinen laivaliikenne oikein on. Mitkä olisivat seuraukset sen loppumisesta? On ilmeistä että jos se nyt loppuisi, olisi sitä hyvin vaikea potkaista uudelleen liikkeelle.

Minua on valistettu, että A1-luokan jäävahvisteisia, sopivan kokoisia laivoja ei ole oikeastaan lankaan kaupan. Tällaisia laivoja tarvitaan vain Suomen ja Ruotsin välillä sekä Kanadassa, eikä niitä ylipäätään ole paljon maailman merillä.

26
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 07. 11. 2011 20:08 »
Vielähän ei ole veromarkkoja kulunut mutta vastuita ilman kunnon vakuuksia on 2,5 M€.
Lainaa ei ole lyhennetty mutta korot lienee maksettu.

Sataman tavaramaksuja on saatu kuitenkin kassaan satoja tuhansia vuodessa. (Taitaa olla yhteismäärältään enemmän kuin tuo vastattavana oleva 2,5 M€).Tiettävästi pari-kolme sataatuhatta on piikissä tavara/satamamaksuja.

Mutta satamahan elää nimenomaan tavaramaksuillaan. Olisihan se outoa (liekö laillistakaan?) yhtä firmaa kohdella eri tavoin kuin muita.

Kaikenlaista tukea ei yrityksille saa EU:ssa antaakaan (de minimis-säännöstö).

Kinkkinen juttu.

JOS omistaja heilauttaisi pottiin riihikuivaa ison tukun ja näin osoittaisi aitoa halua homman jatkamisesta, niin silloin voisi kuvitella Vaasan yhdessä valtiovallan ja Uumajan kanssa vielä tukea antavan.

Hallitusohjelmassa lukee että valtio takaa Merenkurkun laivaliikenteen jatkumisen. Saaps nähdä riittääkö senaattoreiltamme potkua tuon lupauksen täysimääräiseen lunastamiseen jolloin Vaasan ei tarvitsisi olla maksumiehenä.






27
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 07. 11. 2011 10:10 »
Nytkö se sitten tapahtuu?
Quote
VASA. RG Line har kallat till presskonferens i dag klockan 12.30. Rederiet meddelar inte vad den handlar om. I fredags diskuterade vd Reko Märsylä med Vasa stads ledning om det trängda ekonomiska läget.
Vi är på plats och rapporterar från presskonferensen

28
Valtuuston tietoon / Vs: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 06. 11. 2011 22:10 »
Quote from: vaasalainen on 06. 11. 2011 19:07
Kokenut tuttavani lohdutti tänään meilillä jonka mukaan kantelusta alkaa julkisesti kuulua vasta kun eduskunnan asiamies ottaa kantaa asiaan. Eduskunnan oikeusasimiehen on vastattava kaikkiin kanteluihin ja sittenhän tuo julkisuus alkaa vasta!
 
Voihan se  saada  myös poliisinkin miettimään asiaa, kun alkavat pyytää poliisia vastaamaan asioihin, toteaa vanha tuttavani ja lisää että jos kantelusta foorumissa lukee muutama sata ihmistä ja he kertovat edelleen muutamalle sadalle jne. jne, niin hyvin nopeasti suurin osa kaupunkilaisista tietää kantelusta ja siitä, miten Pohjalainen siihen suhtautuu.
 
EOA:lla ei kai varsinaista tuomiovaltaa ole mutta se voi antaa moitteita ja siirtää asian toisen viranomaisen käsiteltäväksi ja toimepiteitä varten:

--
Quote
Oikeusasiamies voi siirtää kantelun käsittelyn toimivaltaiselle viranomaiselle, jos se on perusteltua asian laadun johdosta. Siirrosta on ilmoitettava kantelijalle. Viranomaisen on ilmoitettava oikeusasiamiehelle päätöksestään tai muista toimenpiteistään asiassa oikeusasiamiehen asettamassa määräajassa.


10 §
Huomautus ja käsitys

Jos oikeusasiamies laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa katsoo, että valvottava on mene­tellyt lainvastaisesti tai jättänyt velvollisuutensa täyttämättä, mutta harkitsee, ettei syytteen nos­ta­minen tai asian saattaminen kurinpitomenettelyyn ole kuitenkaan tarpeen, hän voi antaa val­vot­tavalle huomautuksen vastaisen varalle.

Jos aihetta on, oikeusasiamies voi saattaa valvottavan tietoon käsityksensä lain mukaisesta me­net­telystä taikka kiinnittää valvottavan huomiota hyvän hallintotavan vaatimuksiin tai perus- ja ih­misoikeuksien toteutumista edistäviin näkökohtiin.

11 §
Esitys

Oikeusasiamies voi laillisuusvalvontaansa kuuluvassa asiassa tehdä toimivaltaiselle viranomai­selle esityksen tapahtuneen virheen oikaisemiseksi tai epäkohdan korjaamiseks

Eli jos vaikka EOA niin katsoisi voi se halutessaan siirtää asian poliisiylijohdolle (jos poliisin menettelyssä olisi huomauttamista) ja valtakunnansyyttäjälle (jos syyttäjän toimissa olisi huomautettavaa.

Jos on joskus kohdannut mielivaltaista kohtelua joltain viranhaltijalta ja asia ei ole todistettavissa (jos vaikka tekoon tapahtunut suullisesti tai puhelimessa), niin kantelulla saa ainakin sen aikaan että kyseinen viranhaltija joutuu aina antamaan lausunnon asiasta EOA:lle. Vaikka "syyllinen" kaiken kiistäisikin niin ei liene kiva valehdella EOA:lle.

29
Valtuuston tietoon / Vs: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 06. 11. 2011 10:10 »
Vasabladet lyhyen referaatin Lanamäen kantelusta Eduskunnan Oikeusasiamiehelle. Muu media on vaiennut visusti asiasta.

EOA on elin, joka puuttuu viranhaltijoiden mahdollisiin virheisiin ja siis aivan oikea osoite, jos saatetaan syyttäjän ja poliisiin toiminta kyseenalaiseksi. Hallintomenettelylain mukaisesti se myös ohjaa tietoonsa tulleita asioita oikeille viranomaistaholle, esim. tässä tapauksessa poliisiylijohdolle ja valtakunnansyyttäjälle.

En ole nähnyt itse kantelua missään. Se on  julkinen asiakirja ja saatavissa EOA:n toimistosta. Sieltä varmaan Vbl:kin sen oli hankkinut mutta julkaisi siitä vain pienen uutisen ja referaatin.

Olisi mielenkiintoista nähdä koko kantelu. Kuka sen ensimmäisenä julkaisee?




30
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 06. 11. 2011 08:08 »
Ei mahtunut yhteen viestiin - tässä edellisen jatko:
Valtuusto 3.12.2007

RG Line Oy Ab:n anomus 21.11.2007   LIITE 1
RG Line tuloslaskelma ja tase 2006    LIITE 2
RG Line välitilinpäätös 30.9.2007   LIITE 3
RG Line tulos (ilman Casino Expressin vaikutusta) 2006-2008
sekä rahtivolyymin kehitys 2001-2010   LIITE 4
RG Line oma pääoma ja kassavarat rahoitusjärjestelyjen jälkeen    LIITE 5
Kongstad Shipping RG I arviointitodistus ja Börje Lassfolkin selvitys   LIITE 6
Kongstad Shipping RG I CERTIFICATE of VALUATION   LIITE 6a
RG I aluskiinnityksen vakuusriskin arviointi, laskelmat   LIITE 7

   Kaupunginhallitus on hyväksynyt 26.11.2007 kaupungin saataville 782 417 € 3 vuoden maksusuunnitelman. Rabbe Grönblom antaa saatavien suorittamisen vakuudeksi omavelkaisen takauksen 782 417 € ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

KH   Valtuusto päättää, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
   
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
 
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Päätös   Merkittiin, että Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen saapui varajäsen Lars-Erik Wägar.

   Valtuutettu Harri Moisio teki Hannu Katajamäen kannattamana seuraavan päätösehdotuksen:

Valtuusto päättää:

1.   Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus käsittelee uudelleen päätöksensä 26.11.2007 koskien kaupungin saatavien perintää. Tällöin Rabbe Grönblomin henkilökohtainen omavelkainen takaus tulee rajata 500 000 €:oon. Päätöksessä tulee ratkaista saataville kertynyt viivästyskorko.

2.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

3.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on  seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.

Lisävakuutena Rabbe Grönblom antaa  henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 200 000 €, joka astuu voimaan sen jälkeen, kun  kohdassa 1 mainitut saatavat on kokonaisuudessaan maksettu, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2011. Tämä 200 000 €:n takaus  on voimassa siihen saakka, kunnes lainan (2,7 milj. €) ensimmäisen lyhennysvuoden  lyhennyserät yhteensä 300 000 € on maksettu.

4.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

5.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.

6.   Kaupunki  edellyttää, että muut  osapuolet hyväksyvät  rahoitusjärjestelyihin  sisältyvät toimenpiteet.

Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Francesca Cucinottan kannattamana, että asia pannaan pöydälle.

Äänestettäessä pöydälle panosta sitä kannatti 9 valtuutettua, mikä oli riittävä kannatus ja asia pantiin pöydälle.
               Äänestys 1.

--------------------------
Valtuusto 10.12.2007

   Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen esitys 26.11.2007.

Käsittely   Merkittiin, että valtuutettu Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen saapui varavaltuutettu Gun Väkeväinen.

   Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Tapio Osalan kannattamana, että valtuusto päättää asettaa tilapäisen valiokunnan selvittämään onko tässä asiassa toimittu hyvän hallintotavan mukaisesti.

   Valtuutettu Harri Moisio teki Hannu Katajamäen kannattamana seuraavan päätösehdotuksen:

Valtuusto päättää:

1.   Valtuusto edellyttää, että kaupunginhallitus käsittelee uudelleen päätöksensä 26.11.2007 koskien kaupungin saatavien perintää. Tällöin Rabbe Grönblomin henkilökohtainen omavelkainen takaus tulee rajata 500 000 €:oon. Päätöksessä tulee ratkaista saataville kertynyt viivästyskorko.

2.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

3.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.

Lisävakuutena Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 200 000 €, joka astuu voimaan sen jälkeen, kun kohdassa 1 mainitut saatavat on kokonaisuudessaan maksettu, mutta kuitenkin viimeistään 1.1.2011. Tämä 200 000 €:n takaus on voimassa siihen saakka, kunnes lainan (2,7 milj. €) ensimmäisen lyhennysvuoden lyhennyserät yhteensä 300 000 € on maksettu.

4.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

5.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.

6.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

   Valtuutettu Tapio Osala ehdotti Anna-Lena Ahlnäsin kannattamana päätösesityksen hylkäämistä.

   Valtuutettu Heikki Lamminmäki ehdotti Francesca Cucinottan kannattamana päätösesitykseen lisäystä, että päätöstä ei saa lainvoimaistaa ennen EU-lainsäädännön tarkistamista mitkä säädökset sitovat kansainvälisen liikenteen tukemista.

Päätös   Puheenjohtaja ei ottanut käsittelyyn Lammimäen ehdotusta koskien lainvoimaisuutta, koska kyseessä on asian täytäntöönpano, mikä kuuluu Kuntalain mukaan kaupunginhallituksen tehtäviin.

   Puheenjohtaja totesi, että ensin äänestetään kaupunginhallituksen esityksen ja Moision ehdotuksen välillä ja voittanut asetetaan Osalan hylkäävää päätösehdotusta vastaan. Viimeisenä äänestetään Lamminmäen ehdotuksesta asettaa tilapäinen valiokunta.

   Ensimmäisessä äänestyksessä annettiin 0 jaa (Kh) ääntä, 47 ei (Moisio) ääntä ja 4 tyhjää.
                     Äänestys 1.

   Toisessa äänestyksessä annettiin 37 jaa (Moisio) ääntä ja 14 ei (Osala) ääntä, joten kaupunginvaltuusto oli hyväksynyt valtuutettu Moision päätösehdotuksen. Äänestys 2.

   Äänestettäessä tilapäisen valiokunnan asettamisesta sitä kannatti 15 (jaa) valtuutettua ja vastusti 32 (ei) valtuutettua, 4 tyhjää.   Äänestys 3.   

   Eriävän mielipiteensä päätökseen ilmoittivat valtuutetut: Heikki Lamminmäki, Oiva Lehtonen, Aino Siltanen, Veikko Siltanen, Francesca Cucinotta, Tapio Osala, Heimo Hokkanen, Anna-Lena Ahlnäs, Pirjo Andrejeff, Marjatta Vehkaoja, Tuula Sumula-Moisio ja Margit Isomäki.

31
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 06. 11. 2011 08:08 »
Näin se aikoinaan tapahtui:
MERENKURKUN LIIKENTEEN JATKUVUUS - RG LINE OY AB:N jälleenrahoitus/ kaupungin saatavat / RAHOITUSJÄRJESTELYT

Kaupunginhallitus       26.11.2007       539   717/2007
Valtuusto         03.12.2007      127   717/2007
Valtuusto         10.12.2007      140   717/2007

Taloussuunnittelujohtaja Johan Lidsle 06/3251236, johan.lidsle@vaasa.fi
Kehittämisjohtaja Raili Tiitola 06/3251210, raili.tiitola@vaasa.fi

RG Line Oy Ab:n anomus Liite 1. Anomuksen liitteenä on esitys rahoitusjärjestelyiksi, joka on aktissa. Rahoitusjärjestelyjen sisältö on selvitetty alla esittelytekstissä.
RG Line tuloslaskelma ja tase 2006 Liite 2
RG Line välitilinpäätös 30.9.2007 Liite 3
RG Line tulos (ilman Casino Expressin vaikutusta) 2006-2008 sekä rahtivolyymin kehitys 2001-2010 Liite 4
RG Line oma pääoma ja kassavarat rahoitusjärjestelyjen jälkeen Liite 5
Kongstad Shipping RG I arviointitodistus ja Börje Lassfolkin selvitys liite 6
RG I aluskiinnityksen vakuusriskin arviointi, laskelmat  Liite 7
Kaupparekisteritiedot, RG I vakuutustodistus, RG I rasitustodistus, RG I luokkasertifikaatti, aktissa


1.   RG Line Oy Ab:n tuloskehitys

Liitteessä 3 on yhtiön välitilinpäätös 30.9.2007. Liitteessä 4 on esitetty tuloslaskelma 2006 sekä yhtiön laatimat tuloslaskelmaennusteet 2007 ja 2008. Luvut on esitetty paremman vertailtavuuden takia ilman Casino Expressin kustannuksia.

Yhtiön myyntituotoista vuonna 2007 56 % tulee rahdista ja 44 % matkustajaliikenteestä. Matkustajamäärä on v. 2007 n. 70 000 matkustajaa. Yhtiön pitkäaikaiset lainat ovat 11,8 milj. €.

Vuonna 2007 yhtiön rahoitustulos (tulos rahoituserien jälkeen ennen poistoja) on lähellä nollatasoa eli yhtiö pystyy käyttö- ja rahoitusmenot rahoittamaan toimintatuloillaan, mutta tulos ei riitä poistoihin/lainojen lyhennyksiin.

Vuonna 2008 tulo- ja menoperusteet ovat seuraavat:

-   Myyntitulot kasvavat 15 % vuodesta 2007 pääasiassa uusien rahtisopimusten seurauksena.
-   Matkustajatulot ovat vuoden 2007 tasolla.
-   Toimintaa tehostetaan.
-   Polttoainekulut vähenevät, kun laivan koneeseen on loppuvuonna 2007 tehty muutos siten, että se voi käyttää halvempaa raskasta polttoöljyä.
-   Rahoituskulut laskevat vuodesta 2007

Vuoden 2008 arvioitu tilikauden voitto on 0,6  milj. € ja rahoitustulos (tulos ennen poistoja) n. 1,1 milj. €.

Yhtiön toimintasuunnitelmaan kuuluu lisäksi matkustajamäärien kasvattaminen panostamalla matkustajaliikenteeseen.


2.   Esitys rahoitusjärjestelyiksi

Yhtiön arvioitu tulos vuodelta 2008 on voitollinen, mutta aikaisempien vuosien alijäämien seurauksena yhtiöllä ei ole maksuvalmiutta ja yhtiön oma pääoma on negatiivinen. Yhtiö ei selviä ilman rahoitusrakenteen muuttamista erääntyneistä ostoveloista sekä tänä ja ensi vuonna erääntyvistä lainojen lyhennyksistä. Rahoitusjärjestelyt ovat siten välttämättömät.

   Rahoitusjärjestelyissä ovat mukana emoyhtiö Ab R. Grönblom International Ltd, Sampopankki, Finnvera ja Vaasan kaupunki.

Rahoitusjärjestelyjen tarkoituksena on
saattaa yhtiön maksuvalmius toiminnan kannalta riittävälle tasolle
vakauttaa pitkäaikainen rahoitus tasolle, joka varmistaa velvoitteista selviämisen tulorahoituksen turvin.
turvata Merenkurkun ympärivuotinen matkustaja- ja rahtiliikenne.

2.1  Rahoitusjärjestelyjen sisältö

Omistaja Ab R. Grönblom International Ltd maksaa RG Linen kassaan yhtiön taseessa olevan konserniavustussaatavan n. 2 400 000 €, jolla maksetaan pois kaupungin takaamat lainat 504 564 € ja 1 075 000 € sekä Casinon hankintalaina 780 335 €, josta kaupungin takaama osuus on 336 000 €. Yhteensä pitkäaikaisia lainoja maksetaan pois
2 359 899 € ja kaupungin takaukset vähenevät 1 915 564 €.

Em. takausten erityisvakuutena olevat vastavakuudet (jälkipanttaus Kotipizzan osakkeisiin, Rabbe Grönblomin henkilökohtainen takaus, emoyhtiön yrityskiinnitys) vapautuvat, koska lainat maksetaan pois. Vakuuksien vapautuminen on edellytys sille, että emoyhtiön konserniavustus voidaan maksaa RG Linelle.

Tämän jälkeen RG Linelle  jää pitkäaikaista lainaa 9 462 000 €, josta kaupungin takaamaa on  2 700 000 € (Nordea). Tämän lainan laina-aikaa jatketaan 4 vuotta ja myönnetään kolme vapaavuotta (laina-aika 13.1.2005-13.1.2017, ensimmäinen lyhennys 13.1.2011). Vastavakuutena olevien aluskiinnitysten etuoikeusjärjestystä muutetaan (selvitetty tarkemmin alla).

Muut jäljelle jäävät lainat 6 762 000 € (9 462 000 €-2 700 000 €) järjestellään uudelleen ja  Finnvera  sekä   emoyhtiö Ab R Grönblom International Ltd  antavat pääomalainat yhtiölle:

Sampopankki antaa 3 000 000  €:n suuruisen pitkäaikaisen luoton sekä 180 000 €:n suuruisen shekkitililuoton yhteensä 3 180 000 € parhaalla etuoikeudella olevia RG I  aluksen aluskiinnityksiä vastaan.
Finnvera esittää yhteensä 4 220 000 €:n suuruisen rahoituspaketin, josta pääomalainaa on 1 100 000 €, 720 000 € takaus shekkitililuotolle ja loput pitkäaikaisina lainan takauksina tai suorina lainoina. Pitkäaikaisen rahoituksen laina-aika on 12 vuotta sisältäen 3 vapaavuotta.
Finnveran vastuut (ilman pääomalainaa) ja kaupungin takaukset ovat yhteensä
5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % (2 700 000 €) ja Finnveran osuus 53,6 % (3 120 000 €).  Finnvera ja kaupunki saavat aluskiinnityksen RG I alukseen yhtäläisin etuoikeuksin, (kaupunki 46,4 %, Finnvera 53,6 %) Sampopankin 3 180 000 €:n jälkeen. Yhteensä RG I alukseen aluskiinnityksiä on 9 milj. €.
Ab R. Grönblom International Ltd antaa uutta pääomalainaa 1 100 000 €. Lainalle ei saa asettaa vakuutta ja korkoa sille voidaan maksaa vasta kun yhtiölle on kertynyt vapaata omaa pääomaa.
RG Linen velka konsernin muille yhtiöille 300 000 € muutetaan RG Linen taseeseen pääomalainaksi.

Edellisten toimenpiteiden lisäksi

Kaupungin erääntyneille saataville 782 417 € laaditaan kolmen vuoden (36 kk) maksuohjelma. Saatavaa lyhennetään kuukausittain tasaerin ja sille peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + marginaali 0,25 eli 4,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 500 000 €:oon saakka.
Emoyhtiön aikaisempi pääomalaina 1 291 000 € muutetaan oman pääoman eräksi.
RG Line yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

Järjestelyjen jälkeen yhtiön kassavarat ovat 1 238 000 € ja taseen oma pääoma on  n. 100 000 € (tarkempi selvitys oman pääoman ja kassavarojen muodostumisesta on liitteessä 5).

3.    Kaupungin takausvastuut nyt, rahoitusjärjestelyjen vaikutukset kaupungin  sekä muiden
       osapuolten vastuisiin

Kaupungin nykyiset takausvastuut on selvitetty alla:















Kaupungilla on takausvastuita 4 615 564 € ja erääntyneitä saatavia (pääasiassa sataman tavaramaksuja) 782 417 € eli yhteensä 5 397 981 €.

   Kaupungin vastuut rahoitusjärjestelyn toteuttamisen jälkeen ovat:
   
Takaus(Nordean laina)         2 700 000 €
   Saatavat (pääasiassa tavaramaksuja)            782 417 €
   Yhteensä            3 482 417 €

Kaupungin takausvastuut vähenevät rahoitusjärjestelyjen johdosta  1 915 564 €.

R Grönblom International Ltd:n kassavaikutteinen rahallinen panos järjestelyissä on
3 800 000 € (aikaisempi pääomalaina 1,291 milj.€ huomioon ottaen omistajan panos yhtiöön on 5 091 000  €).

Finnveran takaukset ja lainat lisääntyvät järjestelyssä 648 000  €.

4.   Takausperiaatteet, kaupungin takausriskit sekä toiminnalliset uhat ja mahdollisuudet

Takauksen todellisen riskin arviointi on vaikeaa, koska aluskiinnityksen reaaliarvoa ei tarkoin tiedetä. Arviointitodistuksen mukaan RG I laivan arvo on n. 9 250 000 €. Jotta kaupungin takaamalle lainalle (2,7 milj. €) olisi turvaava vakuus, pitäisi aluksen käyvän hinnan olla realisoitaessa 9 milj. €. Liitteenä on RG I laivan arviointitodistus ja toimitusjohtaja Börje Lassfolkin selvitys RG I:een tehdyistä muutostöistä, jotka omalta osaltaan turvaavat laivan arvoa.

Alus on vakuutettu rahoittajien vakuutusturvan ollessa nyt 8,1 milj. €. Kiinnitysten kasvaessa 9 milj. €:oon vakuutuksen määrä tarkistetaan tähän summaan.

Kaupungin takaaman 2,7 milj. €:n lainan nykyinen vakuus on rahoittajien/takaajien yhdenvertainen oikeus 8,1 milj. €:n aluskiinnitykseen. Jos aluksen realisointiarvo on 8,1 milj. €, on vakuus turvaava. Jos arvo on esim. 7,5 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2,5 milj. € jolloin vakuusriski on 200 000 €.

Rahoitusjärjestelyssä aluskiinnitysvakuutta muutetaan siten, että Finnveralla ja kaupungilla on yhdenvertainen oikeus panttiin 3 180 000 €:n jälkeen (kaupunki 46,4 %, Finnvera 53,6 %). Jos aluksen realisointiarvo on 8,1 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2 283 000 € eli laskennallinen vakuusriski lisääntyy nykyiseen riskiin verrattuna 417 000 €. Jos arvo on 7,5 milj. €, on kaupungin osuus pantista 2 milj. € eli vakuusriski lisääntyy 0,5 milj. €.

Kaupungin perimässä takausmaksussa (2,2 %) on vakuusriski otettu huomioon (jos vakuus on täysin turvaava, on kaupungin perimä takausmaksu 0,5 %, jos vakuus puuttuu kokonaan, maksu on 4 %).

Rahoitusjärjestelyllä pienennetään kaupungin takausriskiä, koska yhtiön kassavarat nousevat  toiminnan vaatimalle tasolle ja rahoituskustannuksia helpotetaan pitkäaikaisten lainojen uudelleenjärjestelyllä. Pitkäaikaisiin rahtisopimuksiin perustuen tuloksen arvioidaan kehittyvän siten, että tulorahoituksella voidaan hoitaa lainojen lyhennykset (vuoden 2008 arvioidaan olevan jo voitollinen). Myönteisen kehityksen toteutuessa ulottuvat heijastusvaikutukset myös muualle yhteiskuntaan: rahtikuljetusten lisääntyminen Merenkurkussa tukee myös rautatieliikenteen kehittämismahdollisuuksia ja tavarakuljetusten siirtyminen enemmän rautatielle ja merikuljetuksiin on ympäristömyönteinen kehitys. Sataman tulostaso säilytetään ja se pystyy maksamaan tuottovaatimusta kaupungin muiden palvelutoimintojen rahoittamiseksi.

Kaupungin takaamia lainoja erääntyy maksettavaksi marras-joulukuussa 936 000 € ja 30.3.2008  504 000 € eli yhteensä 1 440 000 €, joten  ilman rahoitusjärjestelyjä näiden osalta takausvastuut realisoituvat (mm. nämä lainat on rahoitusjärjestelyssä tarkoitus maksaa pois).

Varustamoyhtiön konkurssitapauksessa
   
Menetettäisiin kaupungin vakuudettomat saatavat,  tällä hetkellä n. 782 000 €.
Pankit irtisanovat lainat, jolloin kaupungin takaamat lainat 4,6 milj. € ja niihin liittyvät takaukset erääntyvät heti maksettavaksi. Vakuuksien realisoinnin kautta saadaan suorituksia myöhemmin, joiden määrää on vaikea etukäteen arvioida.
Menetetään säännönmukainen matkustaja ja rahtiliikenne ja sen myötä n. 60 välitöntä ja 60 välillistä työpaikkaa seurannaisvaikutuksineen.
Sataman tulot putoavat vuositasolla n. 700 000 €.

Kaupunginvaltuuston vahvistaman sijoitustoiminnan johtosäännön mukaan muille kuin kaupungin tyräryhtiöille annetuille takauksille vaaditaan turvaavat vakuudet ja tästä periaatteesta voidaan poiketa erityisen painavasta syystä. Rahoitusjärjestelyssä taatun lainan 2,7 milj. € laskennallinen vakuusriski kasvaa nykyiseen riskiin verrattuna n. 420 000 €. Liitteessä 7 on selvitetty vakuusriski eri vakuusarvioilla. Erityisen painavat syyt sille, että vakuusriski tämän takauksen osalta voidaan hyväksyä ovat seuraavat:

Rahoitusjärjestelyllä:

Pienennetään kaupungin takausvastuita 1 915 564 €
Pienennetään kaupungin kokonaisriskiä, koska yhtiön kassavarat saadaan toiminnan vaatimalle tasolle ja pitkäaikainen rahoitus vakautetaan (yhtiön rahoitusasema paranee n. 5 milj. eurolla)
Mahdollistetaan Merenkurkun ympärivuotinen säännöllinen matkustaja- ja rahtiliikenne ja Suomen ja Ruotsin valtion vuotuinen tuki 500 000 € voidaan hyödyntää.
Mahdollistetaan sataman vuotuiset tulot n. 700 000 €.
Mahdollistetaan välittömien n. 60 työpaikan ja välillisten n. 60 työpaikan säilyminen.
Estetään kaupungin takausvastuiden realisoituminen sekä saatavan n. 800 000 € mahdollinen menettäminen.

5.   Kaupungin tähän asti saamat tulot RG Linen harjoittamasta säännöllisestä matkustaja- ja rahtiliikenteestä  Merenkurkussa

RG Line aloitti matkustajaliikenteen Merenkurkussa v. 2001.

Vuoden 2006 loppuun mennessä kaupunki on laskuttanut RG Linelta tavara- ja palvelumaksuja sekä vuokria yhteensä 2 532 331 €. Summasta oli vuoden 2006 lopussa maksamatta 310 902 €, joten nettotulot olivat 2 221 429 €. Takausprovisioita oli lisäksi maksettu 78 621 € eli kassaan oli saatu yhteensä 2 300 050 €.


6.   Kaupungin takaukset RG Line Oy Ab:n lainoille ja julkinen tuki

EU:n De Minimis-säännön (vähämerkityksellinen tuki yrityksille) mukaan voidaan De Minimis- tukea yrityksille myöntää seuraavasti:

31.12.2006 asti voimassa olleen säännön mukaan 100 000 € liukuvasti kolmen vuoden aikana.
1.1.2007 alkaen 200 000 € liukuvasti kolmen vuoden aikana.

EU:n sääntöjen mukaan yllä mainitun suuruinen julkinen tuki yrityksille voidaan myöntää, ilman että sen vääristää kilpailua.

Kaupungin myöntämien takausten osalta syntyvä vuotuinen tuki lasketaan EU:n määrittelemän koron ja yrityksen lainasta maksaman koron (sisältäen takausmaksun) erotuksena. Kaupungin takaamista lainoista ei synny julkista tukea RG Linelle, johtuen korkeasta takausmaksusta. Tämän vuoksi kaupungin takaukset eivät vääristä kilpailua.

Kaupunginjohtaja ML 12

   Kaupunginhallitus päättää

1. Myöntää RG Line Oy Ab:lle 3 vuotta (36 kk) maksuaikaa kaupungin saatavien 782 417 € suorittamiseen. Suoritus tapahtuu kuukausittaisina maksuerinä. Saatavalle peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + 0,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen 500 000 €:oon saakka ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

2. Ilmoittaa RG Line Oy Ab:lle, että tuleville maksuille maksuaikaa ei myönnetä.

3. Esittää valtuustolle, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa. Kaupunginhallitus voi tehdä anomuksesta lyhennysohjelmaan muutoksia siten, että laina-aika ei muutu.
b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:
Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.
d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Käsittely   Merkittiin, että Robert Grönblom oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Hannu Katajamäki esitti Marjatta Vehkaojan kannattamana, että kohta 3 b kuuluisi seuraavasti:
   
3b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

   Sampopankki 3 180 000€ ensimmäinen kiinnitys.
   Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000€, josta kaupungin osuus 46,4% ja Finnaveran osuus 53,6 %.
   Vastavakuutena on lisäksi Rabbe Grönblomin omavelkainen takaus 200 000€.

Kaupunginjohtaja muutti päätösesityksen kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallitus päättää

1.   Myöntää RG Line Oy Ab:lle 3 vuotta (36 kk) maksuaikaa kaupungin saatavien 782 417 € suorittamiseen. Suoritus tapahtuu kuukausittaisina maksuerinä. Saatavalle peritään kaupungin sisäisen pankin korko (talousarviolainojen keskikorko 4 % + 0,25 %). Em. saatavien maksamisen vakuudeksi Rabbe Grönblom antaa henkilökohtaisen omavelkaisen takauksen ko summalle ehdolla, että valtuusto hyväksyy toimenpiteet.

2.   Imoittaa RG Line Oy Ab:lle, että tuleville maksuille maksuaikaa ei myönnetä ja tarvittaessa peritään tavaramaksut suoraan tavaran haltijalta.

3.   Esittää valtuustolle, että

a.   Kaupungin takaaman lainan 2 700 000 € (Nordea) laina-aika on 12 vuotta ajalla 13.1.2005-13.1.2017 ensimmäisen lyhennyksen ollessa  13.1.2011. Sen jälkeen tasalyhenteinen kaksi kertaa vuodessa.

b.   Taatun lainan vastavakuutena on kiinnitys RG I alukseen. Kiinnitysvakuudellisten lainojen etuoikeusjärjestys on seuraava:

Sampopankki 3 180 000 € ensimmäinen kiinnitys.
Kaupunki ja Finnvera tasavertaisesti Sampopankin jälkeen 5 820 000 €, josta kaupungin osuus 46,4 % ja Finnveran osuus 53,6 %.
   
c.   Takauksen ehtona on, että yhtiöstä ei saa konserniavustuksen muodossa siirtää varoja ilman rahoittajien/takaajien suostumusta.

d.   Aluskiinnitykseen liittyvä takausriski voidaan hyväksyä erityisen painavista syistä, jotka on lueteltu esittelytekstin kohdassa 4.
 
e.   Kaupunki edellyttää, että muut osapuolet hyväksyvät rahoitusjärjestelyihin sisältyvät toimenpiteet.

Päätös   Suoritetussa äänestyksessä esittelijän esitys hyväksyttiin äänin 6 (Rauhala, Laaksoharju, Boucht-Lindeman, Nygård-Fagerudd, Lohva, Kouhi) – 4 (Moisio, Vehkaoja, Siltanen, Katajamäki).

-------------------------

32
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 05. 11. 2011 20:08 »
Tuskin kukaan vastustaa, että liikenne Suomen ja Ruotsin välillä pelaa Merenkurkussa. Vähäistä henkilöliikenne tarvetta esiintyy. Ennen matkattiin ahkerasti huvin ja Tax-Free-tuotteiden vuoksi.

Nyt on jopa suunnitteilla Kokkolan/Pietarsaaren - Skellfteån välille laivalinja. En ole tietoinen, että se perustuisi kuntien rahoitukseen.

RG-linen alus lienee uupumassa eikä oikein pärjää jäissä. Sen parasta ennen päivä lienee ummessa.
Jos vielä tekohengitettäisiin (ainoastaan) Vaasan lisärahoituksella, olisi se tuskan pidentämistä, sillä kun uusi alushankinta olisi välttämättömyys, loppuisi viimeistään kyllä lisärahoitusinto. Silloin puhuttaisiin kai jo kymmenien miljoonien investoinneista.

On muuten siinä ja siinä voiko kunta tukea tuollaista toimintaa ylipäätäänkään.

Tällaisten valtiotoden välisten liikenneyhteyksien järjestäminen normaalisti kuuluu, niin, juuri valtioille. Uumajalle on tuo yhteys ollut hyvin vähämerkityksinen. Uumaja ja Västerbotten ovat hyvin vähän osallistuneet tukitoimiin ja Suomen valtiokin on ollut yhä kitsaampi.

Olisiko sitten jonkunlainen yhteys ylläpidettävissä ihan normaalina yritystoimintana? Eräs tuttu asiantuntija kertoi että voisi ollakin mutta se vaatisi laivanvarustustoiminnan asiantuntemusta. Aluksia voi esim. aikarahdata (tarkoittaa kai =vuokrata), jolloin pääomia ei tarvita paljoa. Mutta siis avainkysymys on ammattitaito. Maailmalta voisi löytyä halvalla aluksia...

Mitä kaupungin tukeen tulee niin olisin valmis yhteyden ylläpidon takia alentamaan satamamaksuja, reippaastikin. Onhan niin, että jos ei yhteyttä ole niin ei silloinkaan tule mitään satamamaksuja.

En muista minkälaisessa suuruusluokassa nuo satamamaksut esim. RG-linella ovat pyörineet vuositasolla.
Liekö pari sataa tuhatta?

Mutta nyt ei enää ikälopun laivan omistavaa ja konkurssikypsää yritystä kannattane kainolosauvoja liimaamalla tukea.Jos omistaja ei itse pane enää rahaa likoon niin huonolta näyttää.

Odotellaan kuitenkin lisätietoa yhtiön tilasta ja tilanteesta.

33
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 05. 11. 2011 12:12 »
Quote from: Näin On on 05. 11. 2011 12:12
Niin olit muistaakseni edellistenkin kunnallisvaalien alla kun RG-Linen avustuksesta taisteltiin, vaan miten siinä kävi  Silloin nykyistä edellinen valtuusto nimettiin kaikkien aikojen kurjimmaksi.

Millaisiin signaaleihin optimismisi perustuu?

Kaikki RG-linen paketin arkkitehdit ovat poissa kuvioista. Kouhi, Lumio, Robban Grönblom, Tiitola.

Lisäksi meillä on uusi elin eli valtuustoryhmien puheenjohtajatoimikunta, jossa tällaisia asioita punnitaan kh:n lisäksi.

Olen ihan varma että uusi RG-paketti ei mene läpi nykyisillä päättäjillä.

Jos olen oikeassa niin vaihtoehdot ovat a) RG_n velkssaneeraus b) konkurssi.

Velkasaneeraukseen en usko koska yrityksellä pitäisi olla valoa tunnelin päässä jotta siihen pääsee. Jos yritys elää harminnavaraisten avustusten varassa, se ei ole terveellä pohjalla ja saneeraukseen ei pääse.

> Jäljelle jää konkka. Ja maksumiehiksi pääasiassa vaasalaiset?

34
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 05. 11. 2011 11:11 »
Quote from: Niilo Aro on 05. 11. 2011 09:09
Kaikki tämähän on ollut tiedossa alusta alkaen.  Nyt on taas tulossa uusi valtuusto mutta mikään ei muutu. En usko että vaasalaisilla on tahtoa/älyä muutokseen.
Olen huomattavasti toiveikkaampi. Nyt punnitaan uusi johto.

35
Yleistä keskustelua / Vs: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 05. 11. 2011 08:08 »
Quote from: Jorma Kivimäki on 09. 12. 2010 10:10
Tässä Pohjalaisen etusivun uutinen:

Quote
 Mikko Kallionpää
torstai 09.12.2010
VAASA
Vaasan kaupunginhallitus on hyväksynyt laivavarustamo RG Linen anomuksen lainan maksuohjelmamuutoksesta.

Kaupunginvaltuusto päätti taata RG Linen 2,7 miljoonan euron lainan vuonna 2007. Yhtiön oli määrä aloittaa lainan takaisinmaksu 13.1.2011. Uuden päätöksen mukaan maksaminen alkaa vasta tammikuussa 2012.

RG Linen vuosien 2009 ja 2010 tuloskehitys ei ole ollut yhtä hyvä kuin vuonna 2008. Vapaa vuosi lainanmaksusta nostaa yhtiön kassavarat sille tasolle, että toiminta voi jatkua normaalisti.

-Vaikka toukokuusta lähtien rahdin määrä alkoi taas kasvaa, kassamme ei ole nyt siinä kunnossa, että voisimme alkaa maksaa lainaa jo tammikuussa, sanoo RG Linen toimitusjohtaja Reko Märsylä.

Kaupunginhallituksen päätös ei vaikuta taattavan lainan summaan

ja tässä sivulta 3 tarkempaa tietoa

Quote
RG Line budjetoi ensi vuodelle kahta edellistä vuotta rohkeammin. Rahtiliikenne alkoi vilkastua toukokuussa. kuva: heidi risto


VAASA
RG Line on neuvotellut uuden maksuohjelman yhtiön lainoille. Laivavarustamo alkaa lyhentää Sampo Pankin 4,2 miljoonan ja Nordean 2,7 miljoonan euron lainoja vasta tammikuussa 2012.

Pankkien, Vaasan kaupungin, Finnveran ja RG Linen välisen alkuperäisten sopimusten mukaan laivavarustamon lainojen ensimmäinen lyhennyserä maksettaisiin 13. tammikuuta 2011.

-Vuosi 2009 ja kuluvan vuoden neljä ensimmäistä kuukautta olivat rahtiliikenteessä heikompia kuin vuosi 2008, kertoo RG Linen toimitusjohtaja Reko Märsylä

-Vaikka toukokuusta lähtien rahdin määrä alkoi taas kasvaa, kassamme ei ole siinä kunnossa, että voisimme maksaa lainaa jo ensi vuonna.

Märsylän mukaan vuoden lisäaika korjaa kassatilanteen ja mahdollistaa lainanlyhennykset aikataulun mukaisesti 2012 alusta lähtien.

Vaasan kaupunginhallitus käsitteli RG Linen anomusta salaisena asiana maanantai-iltana. Anomus hyväksyttiin yksimielisesti.

Kaupunki on takaajana Nordeasta otetussa 2,7 miljoonan euron lainassa. Lainan vakuutena on kiinnitys RG 1 -alukseen sekä Rabbe Grönblomin 200000 euron henkilökohtainen omavelkainen takaus.

Nordean lainanlyhennykset oli määrä maksaa kahdessa 200000 euron vuosierässä siten, että viimeinen erä maksetaan tammikuussa 2017.

Uuden järjestelyn mukaan lainanlyhennys alkaa tammikuussa 2012. Lainaa maksetaan takaisin 245000 euroa kahdesti vuodessa.

Näin lainan kokonaissumma pysyy samana, mutta maksuerät kasvavat ja viimeisen maksun eräpäivä on edelleen tammikuussa 2017.

Kaupunginhallituksen päätös astuu voimaan sillä ehdolla, että Grönblomilta saadaan samanlainen takaussitoumus kuin aikaisemmassa sopimuksessa.

Sammon lainaa RG Line lyhentää muutoksen jälkeen 40000 euroa kuukaudessa.

RG Line sai lainalleen Vaasan kaupungin takauksen joulukuussa 2007 kaupunginvaltuuston päätöksellä.

Samalla yhtiölle myönnettiin kolme vuotta maksuaikaa kaupungin saatavien maksamiseen.

Koko summa oli 782417 euroa, ja joulukuun alussa RG Linella oli enää 19070 euroa maksettavaa.

Toimitusjohtaja Märsylä odottaa ensi vuodesta vilkkaampaa kuin kahdesta edellisestä.

-Teimme varovaisen positiivisen talousarvion. Jos rahti liikkuu nykyistä vauhtia, voi ensi vuodesta tulla budjetoitua huomattavasti parempi.

Liikevaihdon odotetaan nousevan yli yhdeksän miljoonan euron, melkein vuoden 2008 tasolle. Matkustajia aiotaan houkutella 3000-4000 enemmän kuin kahtena viime vuotena.

-Matkustajapuolella pyrimme kasvuun muun muassa siten, että yritämme myydä enemmän ryhmämatkoja.

Maksuaikataulun muutokseen ei tarvita kaupunginvaltuuston lupaa, vaikka takauspäätös oli valtuusto tekemä.

-Lainan maksaminen lykkääntyy vuodella, mutta muuten sopimuksen sisältö on sama. Lainasumma ja maksuerien aikataulut eivät muutu, selvittää kaupungin hallintojohtaja Veli-Matti Laitinen.
  

Vaikuttaa Vbl:n mukaan että tämä asia tulee aktuellilksi:

Mitkä ovat Vaasan vastuut/vakuudet?
Paljonko on saatavia?
Paljonko RG:n paatin arvo/velat?
--
Tietenkin vaihtoehtona olisi rahoittaa kannattamatonta varustamotoimintaa yhä vain lisää verovaroin. Kaikki viimeisen tukipaketin päällepäsmärit ovat kuitekin kadonneet valokeilasta (Lumio, Kouhi, Robban Grönblom). En jaksa uskoa että uusia aseenkantajia enää riittävästi löytyy.

Taitaa tulla seikkailu varustamotoiminnassa kalliiksi, kuten tuli myös huvipuisto/kylpylätoimintakin.

Voitto on joskus yksityistä ja riskit yhteisiä.

Kuinka paljon itse yrittäjä on pannut omaa rahaa tähän verrattuna siihen mitä mahdollisesti on saanut sieltä "ulos"??

36
Mustasaari / Vs: Mustasaari-Vaasa kuntaliitos
« on: 04. 09. 2011 11:11 »
Pitäneekö paikkansa huhut, että Mustasaari on julistautumassa itsenäiseksi ruhtinaskunnaksi italialaisen Filettinon kylän tapaan, välttääksen kuntaliitoksen Vaasan kanssa?

Kukahan olisi suuriruhtinas? Luther?  Mikä olisi valuutta? Bökling (sadaosa spigg)?

 http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Jyrkkä+ei+kuntaliitokselle+Italialainen+kylä+julistautui+itsenäiseksi/1135269094119


37
Valtuuston tietoon / Vs: Vaasa menettämässä liigapaikan jalkapallossa. Mitä tekee valtuusto?
« on: 21. 08. 2011 22:10 »
Quote from: kamaroudari1 on 21. 08. 2011 12:12
Muinoin pikkupoikana,matsin jännityksen lisäksi, kivaa oli jos pääsi kentälle fuskulla ratsupoliisi Eriksonin huomaamatta. Myöhemmin Doktarin Kurre oli yhtä tarkka näissä pikkupoikien jahdeissa.
Tuli joskus poikasena lymyttyä peloissaan "aurinkokatsomon" alla tunti ennen matsia kun Doktar kulki maha pystyssä juoksurataa. Kotoa piti kinua pääsylippurahat mutta kun onnistui pääsemään fuskulla niin niillähän sai sitten vaikka Sitruunasodaa...

Ottamatta sen kummemmin kantaa jalkapallostadionin sijaintiin, olisi siinä Hietalahdessa pysymisessä kieltämättä suuria etujakin. Muutama tyyppi on asiasta ottanut yhteyttäkin jo.

Ensinnäkin minä ja muutama kommentoija pitävät vanhaa Hietalahden pääkatsomoa PERINTEIKKÄÄNÄ  ja hienona. Olisi sääri se tuhota.
Hietalahdessa on se etu, että kantakaupungista pääsee kivasti kävellen matsiin. Se ei ainakaan haittaa tiettyjen virvokkeiden myyntiä.

Jos "stadion" rakennettaisiin muuten koko kentän ympäri, modernit pukusuojat, ravintolat ja aitiot uudisrakennukseen, niin mikä siinä olisi vikana? Kaikki tarpeellinen saisi siihen kivasti mahtumaan ja riittävästi katsomotilaakin.

Onko kompastuskivenä samassa veneessä ollut palloiluhalli? Eikö se sopisi ulkotenniskenttien paikalle, tai elinkaarensa päähän tulleen TennisCenterin paikalle?

Mutta tunnustan, etten ole perehtynyt syvällisesti asiaan.

38
Valtuuston tietoon / Vs: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 19. 08. 2011 22:10 »
http://tapioosala.blogspot.com/2011/08/uudet-johtajat.html
Kirjoittelin vaihteeksi omalle blogilleni  aiheesta.

39
Valtuuston tietoon / Vs: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 18. 08. 2011 22:10 »
Quote from: Jorma Kivimäki on 18. 08. 2011 21:09
Quote from: Klaus Berg on 16. 08. 2011 07:07
Uusi kuningas on valittu.
---  ---  ---  ---  ---
Olipa sirkus.

Kaupunginjohtajan valintaprosessia kiiteltiin kilvan valtuuston maanantai-illan kokouksessa. Asiallisesti oli kuulemma homma hoidettu ja pienryhmätkin kiittelivät vaikuttamismahdollisuuksiaan.

Aika hyvin se meni. Lumion aikana toimialajohtajahakuprosessi ei mennyt. Silloin oli annettu psykofirmalle toimeksianto, että täytyy löytää Lumiolle kelpaava teami. Näin pudotettiin yksi pätevimmistä pois kärkijoukosta. Lisäksi haastattelijajoukossa ei ollut yhtään pienempien ryhmien edustajaa

Tässä viimeisessä prosessissa oli vain puute, että osalta valtuustoryhmistä estettiin läsnäolo niistä haastatteluista, jonka perusteella osa ehdokkaista lähetettiin testeihin, eli siis jatkoon.

En ymmärrä miksi eivät ylimpien johtajien valintaprosessit voisi olla loppuun asti avoimia.

Ehkä kh haluaa osoittaa näin valtuustolle valtaansa?

40
Valtuuston tietoon / Vs: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 15. 08. 2011 21:09 »
Quote from: T.Tyly on 15. 08. 2011 17:05
Vaasa sai johtajakseen todellisen jyrän, joka on  jo valinnut paikkansa isojen toimijoiden leiristä.  Mitä se merkitsee Vaasalle selviää 2-3 vuoden aikana. Suhtaudun valintaan skeptisesti.
Näillä nyt mennään.

Se harmittaa että tekninen toimi joutuu ainakin seuraavat 7 kk vielä toiminaan vt-voimin.
Meillä on rempallaan esim. kaupunkisuunnittelu (osa teknistä toimea)/elinkeinotoimi><Vasek.

Vaasa on siinä ainutlaatuinen kaupunki, jossa strategia pääinstrumenttin, yleiskaavoitus, EI KUULU tällä hetkellä ykkösjohtajalle vaan tekniselle johtajalle!

Elinkeinotoimi kai kuuluisi ykkösjohtajan rooteliin? Mutta siinäkin me olemme ainutlaatuinen kaupunki kun meillä ei ole kuin yksi osaeläkkeellä oleva elinkeinoasiamies. Pikkukunnillakin on enemmän. (Vasek hoitelee ihan muita projekteja, ja maksaa meille paljon. Onkohan se edes tarpeellinen? Viimeistään kuntaliitosten tapahtuessa se pitää joka tapauksessa ajaa alas?)

Olisi erittäin tärkeää nyt sitten saada rekrytoitua tasokas tekninen johtaja.

Sitten on avoimena kuntaliitosten valmistelukoneisto. Se nyt varmaan jää Häyryn harteille vaikka esim. Lumio ei sille mitään tehnyt.

Pages: [1] 2 3 ... 53