Vaasalaisia.info - keskustelut

Vaasa ja ympäristö => Off Topic => Topic started by: herkkoo on 30. 10. 2019 18:06

Title: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 30. 10. 2019 18:06
Lapin sota on jostakin syystä ollut jollakin tapaa vähän hyljeksitty tai aliarvostettu historiantutkimusaihe mutta aivan yhtä lailla siellä saattoi saada kuulan päähän niin kuin missä tahansa muuallakin rintamalla

Yksi osa sitä oli saksalaisten karkoittaminen Kemistä

Aikaisemmista sodista poiketen tässä oli myös paikallisten siviilien omaisuuden tuhoutuminen ja kotien polttaminen ja typerryttävä pakkosota entistä aseveljeä vastaan venäläisten vaatimuksesta

Kemin valtaus

"Kemin valtaus (myös nimellä Kemin taistelu) oli 1.–8. lokakuuta 1944 käyty Lapin sodan taistelu.

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/7/7e/Valtakatu_Kemi_19441008.jpg/300px-Valtakatu_Kemi_19441008.jpg)

Valtakatua Kemin taistelun päättymispäivänä

"Lapin sodan alkaessa suurin osa Kemistä oli saksalaisjoukkojen valvonnassa. Ainoastaan Kemiyhtiön ja Veitsiluodon tehtaiden suojaksi oli Luttojoelta siirretty pataljoonan vahvuinen osasto Pennanen.

Taistelu Kemin kaupungista alkoi 1. lokakuuta aamuyöllä kello kaksi, samana päivänä jolloin tehtiin Tornion maihinnousu. Suomalaiset valtasivat Ajoksen saaren ja Kraaselin sillan pienen taistelun jälkeen. Sillan saksalaiset kuitenkin valtasivat heti aamulla takaisin.

Pennasen avuksi kenraaliluutnantti Siilasvuo lähetti eversti August Kuistion johtaman 15. prikaatin, joka oli jo saanut kosketuksen uuteen viholliseen Olhavan taistelun aikana. Prikaatin eteneminen oli hidasta perääntyvien saksalaisten tuhotessa ja miinoittaessa siltoja ja teitä.

5. lokakuuta prikaatin osasto Ojala saapui Veitsiluotoon ja sai yhteyden osasto Pennaseen. Hyökkäysvalmistelut aloitettiin vasta, kun prikaatin pääosat olivat saapunut Kemiin 6. lokakuuta. Tiedustelujoukkojen tietojen perusteella tiedettiin, että suurin osa saksalaisista oli asemissa kaupungin eteläpuolella. Eversti Kuistio antoi illalla 6. lokakuuta hyökkäyskäskyn, jonka mukaan suuri osa prikaatista kiertää kaupungin itäpuolelle ja aloittaa hyökkäyksen sieltä 7. lokakuuta klo 11. Samaan aikaan loput joukot hyökkäävät saksalaisten asemiin etelästä.

Hyökkäys kaupungin itäpuolen metsistä yllätti saksalaiset. Kiivaiden taistelujen jälkeen saksalaiset jäivät lähes saarroksiin, mutta osa onnistui kuitenkin pakenemaan kaupungista. Vangiksi suomalaiset saivat 500 saksalaista. Suomalaisten tavoitteena oli saada haltuunsa Kemijoen ylittävät sillat ja lentokenttä ehjinä, mutta saksalaiset ehtivät ne tuhota.

Saksalaiset pommittivat teollisuuslaitoksia syöksypommittajillaan. Taistelujen yhteydessä tuhoutui myös muun muassa Karihaaran kansakoulu ja useita liikerakennuksia. Kolmetoistakerroksinen kaupungintalo yritettiin tuhota räjähdyspanoksin, mutta vaikka rakennus kärsikin suuria vaurioita pysyi se kuitenkin pystyssä. Asuinrakennuksia tuhoutui 76. Saksalaisten tappiot olivat satoja kaatuneita. Suomalaisten menettivät kaatuneina tai haavoittuneina yhteensä noin 500 miestä."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kemin_valtaus

Täältä esim.museoverkon kartasta 1946 voi tarkastella sodan jälkiä jota ei oltu vielä ehditty korjata

https://kartta.museoverkko.fi/#

Esim. tuossa kohtaa koordinaatit  (WGS84 koordinaatisto) 65.799779, 24.661139  näkyy erikoisen näköisiä aukkoja jotka luultavasti on saksalaisen tukikohdan jäänteitä jotka he räjäytteli ennen pois lähtöään (Lidar- korkeusmalli)

https://aijaa.com/Du5NUn

EDIT : tuo kartta saattaa häiriintyä ad-blockereista joten vapautus ko. sivulle auttaa asiaan


Lapin Sota 1944-1945

http://www.youtube.com/v/Okvgq3OWMiY?version=3&autohide=1

https://www.youtube.com/watch?v=Okvgq3OWMiY
Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 23. 02. 2020 06:06
Inkeriläisten kovia kohtaloita yle areenassa ne jotka ei suostuneet bolseviikkien kollektivisointiin ammuttiin ja loput lastattiin juniin Neuvostoliiton toiselle laidalle

Inkeriläiset luterilaisina eivät sovjetisoituneet niin kuin olisi pitänyt ja saivat kärsiä siitä mm. kaikki inkeriläiset papit ammuttiin

Inkerissä oli 200 suomalaista koulua ja opettajamaistraatti kaikki nationalistisia uhkia keskelle Inkerinmaata perustetulle Pietarin kaupungille josta bolseviikkien vallankumous oli alkanut

Inkerinmaa

(https://pbs.twimg.com/media/EGHWORYWwAAh1qb?format=jpg&name=small)

https://twitter.com/hashtag/inkerinmaa

"Greger Grönqvistin sarjassa saamme tutustua Inkerinmaan historian eri vaiheisiin. Inkeriläiset kertovat bolsevikien hirmuvallasta, kuinka viattomia vietiin, useimmiten keskellä yötä. Tapaamme myösk viimeisiä vatjalaisia ja inkerikkoja, varsinkin vatjalaiset ovat harvalukuisia, muutaman vuoden päästä vatjan kielen puhujia tuskin enää on. Inkeriläiset asuvat tänään neljässä maassa, Venäjällä, Suomessa, Virossa ja Ruotsissa."

https://areena.yle.fi/1-3856834
Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 03. 06. 2020 15:03
Kekkos-historioissa riittää kaikenlaisia omituisiakin yksityiskohtia  ja yksi liippaa pohjalaisiakin epäsuorasti vuodelta 1974 joka liittyy vuosikymmeniä aikaisempaan natsi-historiaan  ( Horst Wessel on tunnettu natsien propganda-laulu (https://fi.wikipedia.org/wiki/Horst-Wessel-Lied) ,
 Sävelmää  (https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/b/b2/%D0%9F%D0%B5%D1%81%D0%BD%D1%8F_%D0%A5%D0%BE%D1%80%D1%81%D1%82%D0%B0_%D0%92%D0%B5%D1%81%D1%81%D0%B5%D0%BB%D1%8F.ogg)  käytettiin myös suositun tietokonepelin, Wolfenstein 3D:n tunnusmusiikkina (mikä oli osasyynä pelin kieltoon Saksassa), ja Otto Al’Antilan sanoittamassa Lapuan liikkeen ja IKL:n laulussa ”Luo lippujen”.), Kekkonen on palaamassa Saksasta 1932
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11440/TMP.objres.2339.html?sequence=1

(Hitlerin valtaantulon 31.1.1933 muiston johdosta)
Veikko Huuska

"Tämä Saksassa vietetty talvi oli terveellistä oppiaikaa suomalaiselle demokraatille.  Kirjoitin ”Kainuun Sanomiin” pari artikkelia havainnoistani.  Loppupäätelmäni oli, että kansallissosialismi tulee kukistamaan heikon ja hajanaisen Weimarin tasavallan.

Näine eväineni palasin Suomeen.  Täällä äärioikeistolaisuus, isänmaallinen kansanliike, fasismi, natsismi, kauniilla lapsella on monta nimeä, eli suurta nousuaan.  Saksasta käsin olin eronnut Akateemisesta Karjala-Seurasta, joka minulle oli aina ollut suomalaiskansallisessa hengessä tapahtuvan kansakunnan eheyttämisen instrumentti, mutta joka oli sortunut oikeistoradikalismin sormijuotoksi.  Silloin tällöin pistäysin vanhojen osakuntatovereitteni seuraan Ostrobotnialla.  Kerroin heille pelottavia havaintojani Saksasta, mutta ainoa asia, jonka he minulta oppivat, oli ”Horst Wessel” –laulun sävel ja sanat, jotka heille suuressa jalomielisyydessäni opetin.

Suorastaan pelästyin sitä henkisen ilmapiirin samankaltaisuutta, joka oli yhteistä ensimmäisessä maailmansodassa pettyneiden saksalaisten ja Ostrobotnian keltanokkien välillä.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/11440/TMP.objres.2339.html?sequence=1

 -  Tulkoon tähän mainituksi, että oman elämäni aikana olen kuullut mainitun ”Horst Wessel” –laulun esitettävän livenä yhden kerran.  Tapahtui vuonna 1974 tilanteessa, jossa työni puolesta olin istumassa suomalaisten maidontuottajien ja Valion omistaman ja talousneuvos Heikki Norrin perustaman Ikaalisten Kylpylän suuressa ravintolasalissa erästä valtionhallinnon haaraa edustavien virkamiesten seurassa kotikauppalani kunnallisjohdon vieraina.  Tällöin muutamassa vaiheessa virallisemman ohjelman jälkeen tamperelaiset piirijohtajat, vuonna 1908 syntyneen metsänhoitaja-pomonsa vetämänä käynnistivät mainitun laulun enemmän tai vähemmän spontaanin julkisen esityksen.  Mieleeni on jäänyt, miten sosialidemokraattinen kunnallismies Lautasalo silloin ripeästi napittaen takkinsa kohottautui ja ilmoitti poistuvansa miestenhuoneeseen.  Itse jäin aloilleni pelkästä mielenkiinnosta havaitakseni minkämoisia reaktioita ja vastaanottoa komakasti kajahtava mieslaulu aikaansai.  Täydennyksenä tulkoon vielä kirjattua, että pöydän päässä istui tämän opuksen toisilla sivuilla mainittava ja suuresti kunnioittamani esimieheni, F.E. Sillanpään poikana tituleerattava Esko Sillanpää.  Hän naputti luunlujilla rystysillään tahtia ravintolan valkoisenhohtavaa pöytäkangasta vasten, vähän samaan tapaan kuin luutnantti Lammio tekee Tuntemattoman sotilaan komentokorsussa 4.6.1942, mutta lujemmin."

https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/veikkohuuska/131127-hitlerin-valtaantulon-31-1-1933-muiston-johdosta/
Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 08. 06. 2020 16:04
1945 asti Saksaan kuulunut Itä-Preussi ja kaupunkialue Königsberg joutui Neuvostoliiton haltuun ja alkuperäinen väestö karkotettiin ja nimeksi vaihtui Kaliningrad

(https://4.bp.blogspot.com/-NARlCfMmxxM/V7rsxrZznUI/AAAAAAAAg70/s__lWSwA_q48AcxXnm2xRjP_uVTsGE7bwCLcB/s1600/kaliningrad-map.jpg)

Kaliningradilaisilla oma identiteetti

"Kaliningradin alueella asuu miljoona ihmistä, mutta sillä ei ole ollut maayhteyttä äiti-Venäjään sen jälkeen, kun Neuvostoliitto hajosi 1991. Se jäi myös poliittisesti irralliseksi saarekkeeksi länsiliittouman keskelle, kun Baltian maat ja Puola liittyivät ensin Natoon ja sitten toukokuussa 2004 Euroopan unioniin.

Lähteäkseen autolla muualle Venäjälle, kaliningradilaisten on ajettava Liettuan ja Valko-Venäjän kautta. Kaliningradin ainoa varma huoltoreitti muuhun Venäjän alueeseen on meritie Leningradin alueella sijaitsevasta Ust-Lugan satamasta Baltijskin satamaan Kaliningradin alueella.

Saksalaisfilosofi Immanuel Kant on tunnetuin königsbergiläinen, ja hänen hautapaikkansa sijaitsee konserttisaliksi kunnostetun Königsbergin katedraalin pihamaalla.

Arviolta 70 prosentilla kaliningradilaisista on Schengen-viisumi, kun äiti-Venäjällä ulkomaanmatkoihin oikeuttavan passin haltijoitakaan ei ole kuin korkeintaan kolmannes väestöstä.

Kaliningradista on Berliiniin matkaa linnuntietä runsaat 500 kilometriä, Moskovaan yli 1 200 kilometriä.

Nimen vaihtamista puuhannut vangittiin

Mutta Hongkongia Kaliningradista ei koskaan tullut.

Talous alkoi hidastua vuonna 2013. Öljyn hinnan ja ruplan arvon lasku kiihdyttivät inflaatiolta tuonnista riippuvaisessa Kaliningradissa enemmän kuin muualla Venäjällä. EU ja Venäjä ajautuivat Ukrainan sodan vuoksi pakotekierteeseen, mikä oli kova isku Kaliningradille.

Samanaikaisesti Moskova muutti erityistalousalueen sääntöjä, ja teki Kaliningradin taloudesta entistä riippuvaisemman muun Venäjän kehityksestä.

Kaupungin vanhaa saksankielistä nimeä näkee siellä täällä yritysten mainoksissa – ja vaikkapa Königsbäckerin leipomo-kahvilassa, jossa leivoinnaiset on nimetty myös saksaksi.

Allekirjoituksia Kaliningradin alkuperäisen nimen palauttamiseksi laadittuun aloitteeseen kerännyt aktivisti Aleksandr Orshulevich istuu vankilassa. Myös Grigorievin kotiin tehtiin elokuussa kotietsintä, mutta mies sai kuitenkin jäädä vapaalle jalalle.

– Königsbergistä on tullut separatismin symboli Kaliningradissa, Jakov Grigoriev sanoo.
Venäjä ei hyväksy Naton joukkojen ja kaluston tuomista Puolaan ja Baltiaan, ja vastatoimena se on tuntuvasti vahvistanut asevoimiaan Kaliningradissa.

Venäjä on myöntänyt tuoneensa jo useamman kerran Baltijskiin myös Iskander-ohjuksia osana sotaharjoituksia, mutta väittänyt kuljettaneensa ne myöhemmin pois. Ohjusten kantama on 500–700 kilometriä, ja ne voidaan varustaa ydinkärjillä.

Sotapeli on huolestuttanut Liettuan ja Puolan, jotka ovat ryhtyneet rakentamaan aitaa Kaliningradin vastaisille rajoilleen. Aidat eivät pysäytä ohjuksia, mutta ihmisten välisen kanssakäymisen ne tekevät vaikeaksi."

https://www.kansanuutiset.fi/artikkeli/3777990-konigsberg-on-separatismin-symboli

Why does Russia Own Kaliningrad/ Königsberg? (Short Animated Documentary)

http://www.youtube.com/v/H5K4tq-9osc?version=3&autohide=1

https://www.youtube.com/watch?v=H5K4tq-9osc
Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 08. 10. 2020 16:04

Toisen maailmansodan loppuvaiheissa oli vielä kummajainen nimeltä Flensburgin hallitus joka nimellisesti oli Saksan hallitus 1.5. - 23.5.1945 Schleswig-Holsteinissa lähellä Tanskan rajaa

Dönitzin hallitus

"Dönitzin hallitus (tunnetaan myös nimellä Flensburgin hallitus) oli Saksan valtakunnan ja natsi-Saksan viimeinen hallitus, joka toimi Adolf Hitlerin ja Joseph Goebbelsin itsemurhien jälkeen suuramiraali Karl Dönitzin johdolla 1.–23. toukokuuta 1945. Koska suurin osa Saksasta oli jo tuolloin liittoutuneiden armeijoiden hallussa, Dönitzin hallinto ja päämaja toimivat Flensburgin kaupungissa Schleswig-Holsteinissa lähellä Tanskan rajaa.

Hitler oli hieman ennen itsemurhaansa 30. huhtikuuta 1945 nimennyt poliittisessa testamentissaan Saksan tulevan hallituksen jäsenet. Uuden Führerin sijaan hän nimitti suuramiraali Dönitzin valtakunnanpresidentiksi ja propagandaministeri Goebbelsin valtakunnankansleriksi. Puna-armeijan saartamaan Berliiniin jäänyt Goebbels teki kuitenkin myös itsemurhan jo seuraavana päivänä, jolloin Dönitz joutui kokoamaan hallituksen ilman häntä ja pyysi valtiovarainministeri Lutz Schwerin von Krosigkia ryhtymään kansleriksi. Tämä kieltäytyi aluksi, mutta suostui 2. toukokuuta ottamaan vastaan nimikkeen ”johtava ministeri” (Leitender Minister). Schwerin von Krosigk toimi samalla myös ulkoministerinä. Dönitzin hallitus tajusi sodan jatkamisen olevan pian mahdotonta ja pyrki lähinnä varmistamaan, että mahdollisimman suuri osa Saksan armeijan joukoista pääsisi antautumaan ennemmin länsiliittoutuneille kuin puna-armeijalle. Dönitzin valtuutuksella Saksa antautui lopulta ehdoitta ja allekirjoitti aseleposopimuksen länsiliittoutuneiden kanssa kenraali Dwight Eisenhowerin päämajassa Reimsissa 7. toukokuuta ja neuvostoliittolaisten kanssa marsalkka Georgi Žukovin päämajassa Berliinissä seuraavana päivänä.

Antautumisen jälkeen Dönitzin hallitus toivoi voivansa jatkaa Saksan väliaikaisena hallituksena, mutta liittoutuneet eivät tunnustaneet sitä. Liittoutuneet hajottivat lopulta hallituksen ja pidättivät sen jäsenet 23. toukokuuta. Saksalle ei tämän jälkeen jäänyt lainkaan omaa hallitusta ja 5. kesäkuuta allekirjoitetulla julistuksella ilmoitettiin liittoutuneiden miehityshallinnon hallitsevan vastaisuudessa Saksaa rajoittamattomin valtuuksin."

https://fi.wikipedia.org/wiki/D%C3%B6nitzin_hallitus

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/2/2f/1945-05-01GerWW2BattlefrontAtlas.jpg)

Situation of World War II in Europe at the time of Hitler’s death. The white areas were controlled by German forces, the pink areas were controlled by the Allies, and the red areas indicate recent Allied advances.

Rump Reich - The Nazi Government in Power After VE-Day 1945

"Incredibly, though we are told that VE-Day, 8 May 1945, marked the end of the war in Europe, a functioning Nazi government was permitted to remain in place in northern Germany until 23 May 1945. Known as the 'Flensburg Government', discover how it was created and why it outlived the German surrender."

http://www.youtube.com/v/y99DxDKhOPw?version=3&autohide=1

https://www.youtube.com/watch?v=y99DxDKhOPw

Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 12. 10. 2020 20:08
1944 pakkorauhan seurauksena Suomi menetti myös Suursaaren, ensin saksalaisille ja sitten Neuvostoliitolle

Syyskuun alussa 1944 saksalaiset mieihittävät Suursaaren

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/6/6e/Operation-tanne-1944.png)

"Suomen ja Neuvostoliiton solmiessa aselevon syyskuun alussa 1944 Saksan joukot olivat vetäytyneet Virossa Narvan tasalle. Suomen vetäytyminen sodasta avasi Neuvostoliiton laivastolle vapaan kulkutien Itämerelle. Jotta neuvostolaivaston liikkeitä voitaisiin rajoittaa, saksalaiset päättivät miehittää Suursaaren. Tätä varten oli jo aiemmin laadittu suunnitelma, koodinimeltään oli Tanne Ost.

Aamuyöllä 15. syyskuuta 1944 Suurkylän lähelle ilmestyi kymmenkunta saksalaisalusta. Suomalais- ja saksalaiskomentajien välillä lienee käyty keskustelu, jossa Saksa ilmoitti halunsa ottaa saaren haltuun rauhallisin keinoin. Kun suomalaiset eivät suostuneet, syttyi taistelu, joka loppui myöhään samana iltana saksalaisten menetettyä kymmenkunta alusta ja noin 1 400 sotilasta kaatuneina, haavoittuneina ja vankeina.

Suomalaisten tappiot olivat noin sata sotilasta. Taistelun aikana suomalaiset saivat voimakasta ilmatukea Neuvostoliiton ilmavoimilta.

15. syyskuuta 1944 saksalaisten tykkitulesta tuhoutuivat VMV 10 ja VMV 14 Suurkylän satamassa. Suomalainen moottoritorpedovene Taisto 5 upotti samana päivänä saksalaisen avomerihinaaja Pernaun torpedollaan samoin kuin moottoriraivaaja R29:n. Suomen rannikkotykistö upotti saksalaiset moottorilautat F175, F822 ja F868. Työläisten ja talonpoikien puna-armeijan lentokoneet puolestaan pommittivat moottorilautta F499:n.

Taistelussa saadut saksalaiset sotavangit jätettiin rauhansopimuksen mukaisesti Neuvostoliitolle. Moskovan välirauhassa Suomi luopui Suursaaresta, mikä vahvistettiin lopullisesti Pariisin rauhassa vuonna 1947. "

https://ilves.fandom.com/fi/wiki/Suursaari


Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 04. 09. 2021 00:12
Viimeinen Suomessa v.1943 teloitettu "Kirves"-Koljonen

YLE, "Kirves Koljonen"

http://www.youtube.com/v/fw8c9UxOjzY?version=3&autohide=1&start=0

https://www.youtube.com/watch?v=fw8c9UxOjzY&feature=youtu.be&t=0m0s

https://www.karhiniemi.fi/kirves-koljonen

https://fi.wikipedia.org/wiki/Toivo_Koljonen
Title: Re: Historiaa 70 vuoden takaa
Post by: herkkoo on 18. 09. 2021 10:10
Vaikka Saksa alkoi piiputtaa jo 1944 jaksettiin järjestää omia hämäräoperaatioita mahdollisen Suomen miehityksen varalta

’’Sonderkommando Nord’’ - tapahtumat Kristiinassa ja Närpiössä

"Juha Pohjosen väitöskirjan "Maanpetturin tie" ja siinä mainittiin Kristiinankaupunki ja Närpiö ja saksalaiset sukellusveneet useaan otteeseen. Päätin ottaa asioista enemmän selvää. Näitä tietoja on julkaistu aikaisemminkin, mm.1970-luvulta on kaksi Ali Alavan kirjaa, jotka perustuvat siihen, että tekijä on haastatellut mukana olleita henkilöitä. Myös paikallisissa lehdissä on ollut muutama kirjoitus näistä asioista. Esim. 1970-luvun harvoissa lehtihaastatteluissa esiintyy mielestäni vielä jonkinverran "Itäisen herran" pelkoa, eikä kaikkea ehkä ole uskallettu kirjoittaa. Vasta NL:n hajoamisen jälkeen ja Valpon arkistojen avauduttua on ollut mahdollisuus saada enemmän tietoa näistä arkaluontoisista asioista, jotka hyvin paljon koskettelevat tätä rannikkoseutua. Arkaluontoisuus johtunee myös siitä, että harva on halunnut myöntää olleensa tekemisissä organisaation kanssa, joka toimi Gestapon alaisena."

"Organisaatio perustettiin ja johtopaikaksi tuli Pommerinlahden rannalla sijaitseva Heringsdorf.

— Sonderkommando Nordin esikuntaan johtoon tuli SD:n majuri Alarik Bross, Fregattenkapitän (vakoilupäällikkö) Alexander Cellarius ja Aarne Runolinna (propaganda, hallinto)

— Suomen johtoon tuli mm. ev.luutnantti Johan Fabritius, Fil.tri Vilho Helanen (AKS:n ent.pj), pääorganisaattori Luutnantti Seppo Heikkilä ("Holm"), ins. Karl Sundholm ja toimittaja Karl Jansson.

Koko Suomi oli lisäksi jaettu piireihin, joilla oli omat asiamiehensä, radioasemansa, ajoneuvoja ja aseita. Myös oli perustettu ns. Vapaan Suomen radio ja omat lehtijulkaisut. Radioliikenteen pääpaikka oli Helsingissä ja sitä hoiti tanskalaissyntyinen Thoralf Kyrre.

Toiminta Suomessa keskittyi nimenomaan Kristiinankaupungin - Närpiön tienoille."

(http://sydaby.eget.net/swe/sidebypics/krspics/stadshotellet.jpg)

"Kristiinan kaupunginhotelli joka oli Närpiön etappitalon Rangsbyn ohella toiminnan päätukikohta. Esim. etappimiesten puhelut yhdistettiin hotelliin "Kallelle" =Jansson. SS-mies Timo Räihä asui myös kaupunginhotellissa, tarkemmin sanottuna sen entisen piharakennuksen pohjoispäädyssä, ja hän hoiteli radistin tehtäviä.’’


(http://sydaby.eget.net/tv/vid/sonderkommando_nord.jpg) (http://sydaby.eget.net/tv/vid/Sonderkommando+Nord.mov)

http://sydaby.eget.net/tv/vid/Sonderkommando+Nord.mov (http://sydaby.eget.net/tv/vid/Sonderkommando+Nord.mov)  (Voi vaatia että videoklippi on tallennettava kovalevylle  että äänet kuuluvat tai jos voi valita soittimen esim. vlc, mpc-hc)

http://sydaby.eget.net/fi/krstv/sondern.htm


Thoralf Kyrre

(https://upload.wikimedia.org/wikipedia/fi/thumb/8/84/Thoralf_Kyrre.jpg/190px-Thoralf_Kyrre.jpg)

Thoralf Kyrre (1913 – 27. marraskuuta 1960 Kööpenhamina, Tanska) oli tanskalainen diplomi-insinööri, joka oli mukana saksalaisten Sonderkommando Nord -vakoiluoperaatiossa Suomessa vuosina 1944–1945.

Kyrre oli tanskalainen kansallissosialistien kannattaja, joka saapui Suomeen talvisodan vapaaehtoisena ja jäi asumaan maahan työskennellen insinöörinä Helvarin radiotehtaassa. Kyrre oli Tanskassa tuomittu 1939 vankeuteen hänen murtauduttuaan sosialidemokraattien puoluetoimistoon ja asennettuaan kuuntelulaitteita Neuvostoliiton kaupallisen edustuston tiloihin.

Kyrre suoritti jatkosodan aikana erilaisia toimeksiantoja Arno Anthonin johtamalla Valpolle; hän muun muassa asensi salakuuntelulaitteet Valpon Ratakadun päämajassa oleviin pidätysselleihin ja oli mukana kehittämässä puhelimeen liitettävän kuuntelulaitteen, jolla saattoi kuunnella mitä puhelimen lähistöllä puhuttiin. Tätä laitetta Valpo käytti oppositioainesten kotien salakuunteluun.

Kyrre perusti aselevon jälkeen 1944 Helsingin Pitäjänmäellä sijaitsevan työpaikkansa Helvarin radiotehtaan ullakkotiloihin salaisen radioaseman, jolla lähetettiin Suomessa toimivien saksalaisten agenttien raportteja Saksaan. Radioaseman antennit eivät herättäneet huomiota koska radiotehtaan katolla oli paljon muitakin antenneja.

 Kyrre oli jonkin aikaa vangittuna Ruotsissa, mutta pääsi kuitenkin jatkamaan matkaa Tanskaan. Kyrre siirtyi sittemmin Yhdysvaltain palvelukseen ja oli muun muassa Islannissa CIA:n tehtävissä. Hän lähetti 6. joulukuuta 1948 pilkallisen kirjeen Valpolle. Kirjeessä toivottiin ”laitoksenne pikaista luhistumista”. Lohjan Kalkkitehdas Oy:n johtaja, vuorineuvos Petter Forsström toimi pakomatkan rahoittajana ja oli mukana myös pakoreittien suunnittelussa"

https://fi.wikipedia.org/wiki/Thoralf_Kyrre