Vaasalaisia.info - keskustelut
Vaasa keskustelualue => Valtuuston tietoon => Topic started by: werner on 31. 01. 2013 15:03
-
Arvon valtuusto!
Ohessa linkki faktantäytteiseen Vaasan Palloseuran päävalmentajan kirjoitukseen Pohjalaisessa:
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tekonurmella-hietalahdessa-voisi-pelata-lahes-ympari-vuoden-1.1328879 (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleis%C3%B6lt%C3%A4/tekonurmella-hietalahdessa-voisi-pelata-lahes-ympari-vuoden-1.1328879)
Teidän käsissä on se, että Vaasassa tehdään oikea päätös, joka koostuu seuraavista osista:
1. Tehdään uusi pääkatsomo tuhansille vaasalaisille jalkapalloviihdettä mielellään seuraaville veronmaksajille ja heidän lapsilleen!
Nykyinen pääkatsomo on vuodelta 1936 ja se on auttamattomasti ajastaan jäänyt. Veronmaksajille ei riitä katettuja paikkoja sateella ja sosiaalitilatkin ovat suorastaan luokattomassa kunnossa. Voin vain kuvitella, millainen huuto ja parku kaupungin päättäjien keskuudessa vallitsisi, jos vaikkapa kaupunginteatterin tai -orkesterin katsojilla olisi yhtä heikot olosuhteet. Toivottavasti karu totuus ei ole se, että kulttuuriviihteestä nauttivat veronmaksajat ovat tässä kaupungissa huomattavasti arvokkaampia kuin jalkapalloviihteestä nauttivat veronmaksajat.
Sitäpaitsi kokonaisuuden kannalta stadionin investointikulu on pieni, mutta tarpeellinen pisara meressä. Vuonna 2011 sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä varhaisopetus- ja perusopetuslautakunnan toimintamenot olivat Vaasan tilinpäätöksen mukaan 299 M€ eli lähes 5000 euroa per kuntalainen ja kaupunginteatterin ja -orkesterin toimintamenot 6 M€ eli lähes 100 euroa per kuntalainen. Nämä luvut lähinnä esimerkkeinä niille, jotka väittävät jalkapallostadionin remontin olevan jotenkin pois kulttuurilta, lapsilta, sairailta tai vanhuksilta. Jos nimittäin jalkapallostadionin investointikustannus on esim. 10 M€, tarkoittaa se maltillisesti 30 vuoden ajanjaksolle jaettuna noin viittä euroa per kuntalainen. Ja oikeastihan katsomon remontti tehdään huomattavasti pidempää ajanjaksoa varten kuin 30 vuotta. Nykyinen pääkatsomo on ollut pystyssä 77 vuotta!
2. Korjataan lämmitys ja asennetaan kentälle uusi moderni tekonurmi, joka mahdollistaa kentän ja stadionin kattavan käytön!
Hietalahden nykyinen luonnonnurmi on huhti-toukokuulla heikkokuntoinen, ja jo nykyisellään sen pelikelvottomuus on aiheuttanut pari kertaa kauden ensimmäisten otteluiden peruuntumisen. Jos mitään ei tehdä, peruuntumisten määrä tulee vain lisääntymään, sillä nurmi vanhenee ja kestää talvia huonommin. Luonnonnurmi on toki ollut hyvässä kunnossa aina heinä-elokuussa, mutta syksyisinkin riskinä on vesisateet, ja puutteellinen salaojitus, sekä mahdollisesti aikaisin tuleva talvi.
Tekonurmi kentän alustana mahdollistaisi moninkertaiset käyttötunnit stadionille. Tämän ansiosta kaikki Vaasan edustusjoukkueet voisivat sekä pelata ottelunsa että harjoitella samalla alustalla. Ja jos lisäksi jää käyttötunteja, niitä voisi käyttää esim. keskusta-alueen koulu- ja hyötyliikunnassa. Tässä piilee aivan käsittämättömän suuri mahdollisuus, kunhan vain tehdään oikea valinta.
Lisäksi kannattaa muistaa, että stadionilta saadaan aina tekonurmipinnan uusimisen jälkeen junioreiden käyttöön käytetty tekonurmi, joka voidaan asentaa jollekin olemassa olevalle hiekkakentälle. Esim. 5 vuotta käytetty nykyaikainen ja moderni tekonurmi palvelee harjoituskäytössä vielä useita vuosia. Esim. Helsingissä Finnair stadionin vanha tekonurmi ja Kuopiossa Keskuskentän vanha tekonurmi ovat edelleen vuosia vaihdon jälkeen junioreiden käytössä ja alusta on huomattavasti parempi ja turvallisempi kuin hiekkakenttä. Miettikää, kuinka isosta asiasta tässä on kyse niille pallon perässä kirmaaville lapsille, jotka tästä hyötyisivät! Puhumattakaan ultimaten pelaajista ynnä muista myös isoa kenttää tarvitsevista vaasalaisista junioreista ja aktiiviliikkujista.
Teillä on nyt kaikki järkevän ratkaisun avaimet käsissänne. Älkää enää viivästyttäkö hankkeen etenemistä, vaan ajatelkaa kaikkia niitä tuhansia vaasalaisia veronmaksajia, jotka nauttivat jalkapalloviihteestä ja haluavat katsoa futista kelvollisissa olosuhteissa katon alla. Ja niitä tuhansia junioreita, jotka tulevina vuosikymmeninä pääsevät hyötymään teidän tekemästä päätöksestä. Luotan teihin! Kiitos!
-
Korjauksia/lisäyksiä saamani kommentin pohjalta:
En aja vanhan katsomon korvaamista uudella vaan nykyisen lautakatsomon (aurinkokatsomo) korvaamista uudella pääkatsomolla. Vanha jääköön toiselle laidalle!
Enkä myöskään tarkoituksellisesti hakenut vastakkainasettelua urheilun, kulttuurin ja sosiaalipuolen välillä, vaan lähinnä tarkoitukseni oli suhteuttaa stadionin kuluja muihin osoittaakseni, minkä tason kustannuksista nyt puhutaan. Vähän ehkä tökerösti toki itseäni ilmaisin.
Korjailen/täydennän sitä mukaa, kun tulee muita kolmentteja, että saadaan keskustelua asioista rehellisesti ja avoimesti. Ja toki myös muut voivat osallistua :)
-
Sain myös kritiikkiä eräältä valtuuston jäseneltä siitä, että olin verrannut keskenään erilaisia menoja. Investointi- ja käyttömenot ovat kuulemma ihan eri rahoja, eikä niitä voi verrata. Lisäksi minua opastettiin siitä, että kulttuurin rahoista suurin osa tulee valtiolta, joten niitäkään ei sovi verrata jalkapalloviihteestä nauttivien veronmaksajien olosuhteiden parantamiseen.
Jännä on tuo kuntapäättäjän maailma! Ilmaista rahaa sataa valtionosuuksien ja veikkausvoittovarojen myötä, joten niitä ei siis saa tai tarvitse huomioida.
Itse veikkavana veronmaksajana näkisin, että kaikki mainitut rahat tulevat meiltä! Kustannuksia pitkässä juoksussa vertailtaessa on siis aivan sama, puhutaanko investointi- vai käyttömenoista. Kyse on molemmissa tapauksissa meidän rahastamme.
Käyttömenojakin jalkapallostadionista tietysti tulee. Tekonurmella menot käyttötuntia ovat huomattavasti pienemmät kuin nykyisellä luonnonnurmistadionilla. Kokonaisuudessaan vuokratulot voivat hyvinkin olla suuremmat kuin käyttömenot.
-
Kyllä käyttö- ja investointimenot pitää olla eriteltynä, eikä niitä voi verrata suoraan keskenään. Auton ostossa tämän huomaa parhaiten.
Vertailuna:
Vanha halpa urheiluauto. Korjaus- ja ajokustannukset korkeita.
Tavallinen edullinen uudehko perheauto. Vähäiset korjauskustannukset ja matalat ajokustannukset.
Uusi kallis sähköauto. Korjauskustannukset korkeat? Ja erittäin matalat ajokustannukset.
Jne...
Eli näissä tapauksessa kannattaa tehdä vaihtoehtoislaskelmat. Mitkä ovat kaikki kustannukset esim. 20 tai 40 vuoden kuluttua. (Autoilla esim. 5, tai 10 vuotta)
Muuten olen kyllä samaa mieltä Wernerin kanssa jalkapallokentän tarpeellisuudesta ja että millainen kenttä pitäisi olla.
-
Siitä olen toki samaa mieltä, että kun kustannuksia vertaillaan, täytyy vertailla kokonaiskustannuksia.
Jalkapallostadionin kustannukset 30 vuoden aikana voisivat olla karkeasti heitettynä esim.:
Investointi 10 M€
Käyttökulut 30 x 200 k€
Korjauskulut 2 m€
Tekonurmipinnan uusinta (6 x) 1,5 M€
Vuokratulot 30 x 200 k€
Luvut ovat hanskata heitetty investointi- ja tekonurmipinnan uusimiskuluja lukuunottamatta.
Yhteensä nettomenot 13,5 M eli noin 7,5 € per kuntalainen. Ja tuolla ajanjaksolla siis saadaan 5 käytettyä tekonurmipintaa junnuille (ensimmäiset toki ehtivät jo 30 vuoden aikana kulua loppuun).
Tiedän, että vertaaminen on kiellettyä, mutta kaupunginteatteriin ja -orkesteriin menee samassa ajassa yli 10-kertainen määrä rahaa (keneltä ne nyt sitten tulevatkaan). Ja tämä siis olettaen, ettei teatteriin mene investointi- ja korjauskuluja.
-
Tuo teatteri ja orkesteri on kyllä yliarvostettua. Harrastajateatterit tekee aivan mahtavaa tuotantoa. No, ne ei saa kyllä palkkaakaan, mutta teatteri- ja orkesteri saisivat kyllä pyöriä hieman enemmän omillansa kuin veronmaksajien rahoilla.
-
Tekonurmi/luonnonnurmidebattiin sopii hyvin maajoukkuetähti Teemu Tainion kommentti tekonurmista tänään HJK:n twiitissä (https://twitter.com/intent/user?screen_name=hjkhelsinki):
"Ei ongelmia! Ne on nykyään hyviä, parempia kuin huonot luonnonnurmet."
Täytyy kyllä ihmetellä VIFK/RKP-porukan edustajien Tomi Kärkkäisen ja Sebastian Strandvallin kommentteja, joiden mukaan kukaan pelaaja ei halua pelata tekonurmella. Viimeisten vuosien aikana kotimatsinsa tekonurmella pelaava HJK on onnistunut houkuttelemaan riveihinsä Suomen futismaajoukkueen kirkkaimpiin tähtiin kuuluvia kavereita: Jari Litmanen, Teemu Tainio, Mika Väyrynen, Aki Riihilahti, Mikael Forssell jne.. Jos Kärkkäistä ja Strandvallia uskoisi, täytyisi näitä kavereita pitää suorastaan eriskummallisina! No sitähän he toki ovatkin, jos vertaa Kärkkäisen ja Strandvallin pelitasoon ;)
Pohjalaisen mielipidekirjoitusten perusteella tuntuu, että luonnonnurmea puolustavat aktiivisesti lähinnä jo uransa päättäneet kaverit (Tomi Kärkkäinen, Leo Tuisku) ja viime aikoina huipputasolta pudonneet kaverit (Sebastian Strandvall). Oliskohan mielipiteissä mukana vähän menneen ajan muistikuvia? Kyllähän ne tekonurmet huonohkoja olivat silloin, kun Kärde ja Leksa vielä pelasivat. Mutta ei sitä pelipalloakaan enää nahkaisena kannata ottaa.
-
Kokenut liigatuomari Toni Pohjoismäki kannattaa myös tekonurmea Pohjalaisessa
http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/tekonurmi-on-tata-paivaa-1.1331278 (http://www.pohjalainen.fi/mielipide/yleisöltä/tekonurmi-on-tata-paivaa-1.1331278)
Tässä pieni ote Finnair-stadionin esimerkistä:
Nyt keskellä joulukuuta tällä samalla stadionilla pelasivat juniorit täynnä intoa vanhempien kannustaessa pakkasesta ja edellisinä päivinä runsaasti sataneesta lumesta huolimatta. Oli ihan pakko ottaa kuva, oli se mielestäni niin hienoa. Jalkapallokulttuuria ja asennetta parhaimmillaan.
Ja ihan varmasti nämä juniorit, jotka jo pienestä pitäen saavat mahdollisuuden harjoitella ja pelata kotikaupunkinsa hienolla ykkösjalkapallostadionilla lähes ympäri vuoden, haluavat myös edustaa seuraansa sillä samalla stadionilla aikuisten otteluissa täyden kotiyleisökatsomon edessä. Se on tavoittelemisen arvoista ja motivoivaa.
Nyt tämä olisi mahdollista Vaasan Hietalahdessakin.
-
On ihan sama ovatko yhteisestä verokertymästä otettavat rahat investointiin vai käyttömenoihin. Ne ovat poissa jostakin muusta. Kun rakas "huippujalkapallokaupunkimme" hiljattain sai valtakunnallista julkisuutta huonosti hoidetusta vanhushuollosta, kävi ilmi, että asioiden saaminen edes välttävälle tasolle vaatii 60 M€. Kyse on siis muusta kuin viihteestä; ihmisistä, jotka ovat jo kaikkensa tälle yhteiskunnalle antaneet. Jättämällä jalkapallo"pyhättö" nykyiselleen saadaan neljännes häpeätahrasta hoidetuksi. Ihan riippumatta siitä ovatko lisähoitohenkilöt investointi vai käyttömeno.
Totta kai on hienoa, jos ammatikseen palloa potkivilla on hyvä stadion ja yleisöllä hyvät penkit. Koska VPS on yritys, sen pitää itse ansaita / rahoittaa tuotantotilansa ja -välineet. Ei minun veroillani pidä kustantaa toisille viihdettä. Mitä tulee nuorisoon hyvän liikunnan piirissä, tehtköön heille kenttiä joilla saavat pelata muutkin kuin "huippupalloilijat". Onko niitä täällä montakin?
Moniko muu osakeyhtiö, kuin Sport tai VPS, saa yhteiskunnan tukea? Montako euroa saa Wärtsilä tai ABB Vaasalta markkinointitukea??
-
Verotus on sana, jota kukaan ei halua enään kuulla. Miksi ?
Vastaan itse. Alkaa olla tilanne jossa suurin osa saa toimeentulonsa toisten maksamista veroista. Tämähän on kuin entinen Neuvostoliitto viisivuotissuunitelmineen.
Muistan kun tuota oikein miehissä naureskeltiin ennen.
Viljat jäi niiltä peltoon, kun puimurin remmejä ei ollut, viisivuotissuunitelmassa niitä kyllä piti olla ja olikin varmaan, mutta liian myöhään, lumi oli jo satanut viljan päälle. No se ei haitannut, valtio vastasi.
Siihen joka punikki luotti. Pääasia oli että eliittiporukka pystyi lomailemaan mustallamerellä suurimman osan vuodesta, nauttien vodkasta ja seksistä. Pikkasen on yhtäläisyyttä meidänkin päiviin.
Tuo loppui kuitenkin, kun kansalta loppui leipä. Sama tilanne näyttää olevan lähellä meilläkin.
Entinen meno ei meilläkään voi jatkua enään. Muutoksia tarvitaan ja paljon, on herätettävä taas ihmisten oma aktiivisuus, vaikka se kipeää ottaakin niihin, jotka ovat jo sammuneet.
Verotus on se keino jolla valta ja vastuu siirretään ihmisille itselleen. Sen jälkeen ihmiset synnyttävät omien tarpeidensa mukaisia ratkaisuja, mutta myöskin vastaavat niistä itse. Vähäisten yhteisten asioiden hoitajiksi, eivät kelpaa sen jälkeen apukoulun tai koulunsa kesken jättäneet torvelot. Heitä ei enään äänestetä, ei tule jytkyä eikä jöötiä.
-
OW. Olet väärässä. Valitettavasti. "Alkaa olla" ei pidä paikkaansa. On jo, ja valitettavasti selvästi mennyt ylitse.
Valtiolla ja kunnilla töissä 35% palkansaajista.
Yli 65 vuotiaita yli miljoona - eli vajaa 20% kansasta
Työttömiä vajaa 10%
Lisäksi opiskelijat reilu puoli miljoonaa. N. 10%
Näistä tulee yli 50%. :(
Lisäksi tietysti peruskoulu n. 10% ja viimeisenä, mutta ei vähäpätöisempänä, mutta kaikista tärkeimpänä lapset, joille me kaikki otamme velkaa, jota he saavat aikuisena maksaa. Kysymys kuuluukin, kuka on kysynyt heiltä ja onko se reilua?
Huomautus. Ja se joka väittää, että eläkeläiset ovat työllänsä maksaneet omat eläkkeet, niin ei puhu totta. Ne rahat on jo käytetty omaan hyvinvointiin moneen kertaan ja velkaakin on lasten nimissä otettu. Että sellainen maa tämä meidän Suomi. Voi olla karu maa parinkymmenen vuoden kuluttua niin eläkeläisille kuin lapsille.
-
Entäs venepaikat joista maksetaan vuoraa joten rahaa kunnostukseen pitäisi olla, sillä rahalla ei muutamalle potkupalloijijalla ei saa rakentaa mitään.
-
En ole kuluttanut jalkapallostadionin penkkejä. Jotkut tykkää siellä käydä, ihan mukavaa.
Mutta jos seurat on nykyään firmoja niin kyllä firman tulee itse huolehtia toimitiloistaan.
Ja firman tuotteet pitää saada laadukkaiksi jotta asiakkaat niistä on valmiita maksamaan kunnolla.
Jalkapallo ei minusta sovi Suomen ilmastoon. Valitettavasti.
-
Jalkapallo ei minusta sovi Suomen ilmastoon. Valitettavasti.
Miksei????
-
Nyt saatte aivan vapaasti nauraa, kun kysyn, että miksei jalkapallo sovi Suomen ilmastoon?
Jalkapallosta lumihangessa voisi tulla oma lajinsa. Ehkä jopa vaativampaa kuin jalkapallo nurmikentällä kesän lämmössä.
Talvijalkapallo on pukeutumiskysymys. Engelsmanni sanoo, että huonoa säätä ei olekaan, mutta säähän sopimatonta pukeutumista kyllä.
Joku voi sanoa, että talvella ei voi uida. Avantouimarit ovat näyttäneet, että kyllä talvella voi uida.
Veneily ei jäissä onnistu, mutta jäällä surffailu kyllä.
Muinaisina aikoina uskottiin, että talvimerenkulku ei ole Suomessa mahdollista, kunnes keksittiin jäänmurtajat.
Talvijalkapalloa varten kenttää ei edes pitäisi aurata, että laji olisi mahdollisimman vaativa. Mitä pahemmassa lumimyräkässä pelit, sen parempi.
-
Nyt saatte aivan vapaasti nauraa, kun kysyn, että miksei jalkapallo sovi Suomen ilmastoon?
Jalkapallosta lumihangessa voisi tulla oma lajinsa. Ehkä jopa vaativampaa kuin jalkapallo nurmikentällä kesän lämmössä.
Talvijalkapallo on pukeutumiskysymys. Engelsmanni sanoo, että huonoa säätä ei olekaan, mutta säähän sopimatonta pukeutumista kyllä.
Joku voi sanoa, että talvella ei voi uida. Avantouimarit ovat näyttäneet, että kyllä talvella voi uida.
Veneily ei jäissä onnistu, mutta jäällä surffailu kyllä.
Muinaisina aikoina uskottiin, että talvimerenkulku ei ole Suomessa mahdollista, kunnes keksittiin jäänmurtajat.
Talvijalkapalloa varten kenttää ei edes pitäisi aurata, että laji olisi mahdollisimman vaativa. Mitä pahemmassa lumimyräkässä pelit, sen parempi.
Anna-Maija on nero. Joskus joku vielä huomaa sen.
Mutta se vaatii toisenkin neron.
Uhummmm