Vaasalaisia.info - keskustelut
Vaasa keskustelualue => Valtuuston tietoon => Topic started by: manteiro on 21. 12. 2011 13:01
-
Sähköisen rautatien myötä on noussut otsikoiden aiheeksi nauhakaupunki Vaasa-Seinäjoki!
Nauhakaupunki-idea olisi mitä yksinkertaisin keino nostaa koko kaksoiskaupunkiseutu kukoistukseen hyvällä tahdolla. Eikä maksaisi paljon - radanvarsikaupungin investoinnit hoituisivat sijoittajien toimesta ilman mittavia rahallisia satsauksia yheiskunnan taholta. Idea on moninverroin hyödyllisempi kuin kuunsilta tai kannattamaton laivayhteys Ruotsiin.
Suurin mutta tuleekin sitten katkerasta kilvasta Seinäjoen ja Vaasan välillä! Seinäjokiset ovat sydämistyneet vaasalaisten ylimielisyyteen, edes sairaalayhteistyö ei ole saanut vaasalaisten kannatusta.
RKP:n intressit ovat yksinkertaisesti lännessä, siksi vain nöyrä yhteistyö eteläpohjalaisten kesken (Vaasassa ja Seinäjoellä ja sillä välillä) voi tuottaa tulosta.
-
Näin joulun alla tähän sopinee lainata raamattua ?
Kun kysyttiin mistä tämä profeetta on (tarkoittaen Jeeusta) niin vastaus oli Nasaretista. Siihen joku kysyi että voiko Nasaretista tulla mitään hyvää ?
Samalla lailla kysyisin, voiko Seinäjoelta tulla mitään hyvää ?
:)
-
Samalla lailla kysyisin, voiko Seinäjoelta tulla mitään hyvää ?
Ohhoh. Nyt oli tiukka ja mielenkiintoinen kysymys. Yhtäkkiä ei tule mitään mieleen mutta
yksi asia on mitä sieltä ei yleensä tule ja se voisi olla hyväkin asia. Seinäjoelta ei yleensä
tule RKP:n kannattajia. Mutta tämä on siis hyvä asia niille jotka eivät ole RKP:n kannattajia
mutta RKP nyt on kuitenkin suurin ryhmittymä meillä täällä.
-
Saattaa aloituksen hyvä tarkoitus mennä hukkaan, jos aletaan keskustella vain Seinäjoesta.
En tiedä, missä Kari L:n juuret ovat itäneet, mutta se hyvä asia Seinäjoessa on, että Vaasan suomenkielisten juuret ovat suurimmalta osalta nykyisen Seinäjoen ja tietty Vaasan seudulla!
Me vaasalaiset voimme siis perustellusti ja hyvällä omallatunnolla sanoa olevamme eteläpohjalaisia.
Alustuksen tarkoitus nyt oli kuitenkin haave radan vartta pitkin syntyvästä työssäkäynti- ja palvelukokonaisuudesta.
Kuten jo aiemmin on usein tullut selväksi, rannikon ruotsinkielisten intressit ovat rannikkoa pitkin ja lahden takana. Ei senkään pitäisi olla mikään yhteistyön este, mutta kun Rkp pitää niin epätoivoisesti kiinni kielellisistä (oletetuista tai todellisista) eduista kiinni. Puolueen vai asukkaiden kannalta - sopii kysyä!
-
Näin joulun alla tähän sopinee lainata raamattua ?
Kun kysyttiin mistä tämä profeetta on (tarkoittaen Jeeusta) niin vastaus oli Nasaretista. Siihen joku kysyi että voiko Nasaretista tulla mitään hyvää ?
Samalla lailla kysyisin, voiko Seinäjoelta tulla mitään hyvää ?
:)
Se mitä Seinäjojella ei ole tehrään itte
Hyppyrimäki, tekojärvi, urheiluhalleja moneen tarpeeseen
.
-
Samalla lailla kysyisin, voiko Seinäjoelta tulla mitään hyvää ?
Ohhoh. Nyt oli tiukka ja mielenkiintoinen kysymys. Yhtäkkiä ei tule mitään mieleen mutta
yksi asia on mitä sieltä ei yleensä tule ja se voisi olla hyväkin asia. Seinäjoelta ei yleensä
tule RKP:n kannattajia. Mutta tämä on siis hyvä asia niille jotka eivät ole RKP:n kannattajia
mutta RKP nyt on kuitenkin suurin ryhmittymä meillä täällä.
Tulee Seinäjoen suunnasta rautatie ja joku junakin.
On valitettavaa, että rannikkorata jäi aikoinaan rakentamatta.
Sekin on valitettavaa, että RKP:n kannatus on vaatimattomalla tasolla Östermyrassa.
-
Sähköisen rautatien myötä on noussut otsikoiden aiheeksi nauhakaupunki Vaasa-Seinäjoki!
Nauhakaupunki-idea olisi mitä yksinkertaisin keino nostaa koko kaksoiskaupunkiseutu kukoistukseen hyvällä tahdolla. Eikä maksaisi paljon - radanvarsikaupungin investoinnit hoituisivat sijoittajien toimesta ilman mittavia rahallisia satsauksia yheiskunnan taholta. Idea on moninverroin hyödyllisempi kuin kuunsilta tai kannattamaton laivayhteys Ruotsiin.
Suurin mutta tuleekin sitten katkerasta kilvasta Seinäjoen ja Vaasan välillä! Seinäjokiset ovat sydämistyneet vaasalaisten ylimielisyyteen, edes sairaalayhteistyö ei ole saanut vaasalaisten kannatusta.
RKP:n intressit ovat yksinkertaisesti lännessä, siksi vain nöyrä yhteistyö eteläpohjalaisten kesken (Vaasassa ja Seinäjoellä ja sillä välillä) voi tuottaa tulosta.
Tämähän on melkoisen silmäpuoli kaveri. Siltayhteys Merenkurkun yli on utopiaa, mutta laivayhteys Ruotsiin on kansallisesti tärkeä yhteys. Se on osa Eurooppatie 12:sta ja Sinistä tietä ja verrattavissa maantiehen, jonka ylläpito kuuluu valtioille. Keski-Pohjolan yhteistyön ja keskeisen Suomen elinkeinoelämän kannalta se on aivan välttämätön. maamme hallituskin on sen tajunnut, koskapa merenkurkun laivayhteyden turvaaminen on kirjattu hallitusohjelmaan. Kyse ei siis ole pelkästään Vaasan laivayhteydestä, vaan koko Suomelle tärkeästä yhteydestä, joka kuihtui tax free –myynnin loppuessa. Olisiko hyödyllisyyden oivempi vertauskohta kannattamaton Rengonharjun lentokenttä, johon on syydetty runsaasti yhteiskunnan, sekä valtion että kuntien, varoja kepun hallintokaudella.
Mistäpäin tuo Manteiro katsoo asioita? Eikö vaasalaisten pikemminkin olisi pitänyt sydämistyä seinäjokisten ylimielisyyteen ja epärehellisyyteen, joiden johdosta Vaasan on pakko suunnata yhteistyönsä muualle. Miten vaikeaa on erottaa asialliset aluepoliittiset ja elinkeinopoliittiset intressit kielikysymyksestä. Ei kaikki sentään ole RKP:n syytä tai ansiota, voisi E-P:n kepulaiset katsoa peiliin, miten Vaasaa on yritetty sorsia aina kun on ollut mahdollista. Seinäjoelta on turha kuvitella saatavan minkäänlaista tukea Vaasan suuntaan ihan kielstä riippumatta. Vaasalaisten täytyisi herätä pistämään kova kovaa vastaan, kuten nyt ehkä on tehty sairaanhoitopiiriasiassa. Sielläkin on vielä taustalla seinäjokelainen Risikko, joka taatusti ei ratkaise mitään asiaa Vaasan eduksi, jos hänellä vain on siihen mahdollisuus. Seinäjokinen on seinäjokinen vaikka voissa paistaisi, eikä siihen tule vaasalaisen koskaan luottaa. vaasalaisten ei tule antaa Seinäjoelle enää yhtään missään asioissa periksi, kuten on tähän asti liiaksikin tehty. Seinäjoki on Tampereen kanssa pelannut epärehellistä peliä Vaasan pään menoksi sairaala-asiassa, ja sh-piirin vaihto on siksi Vaasalle aivan välttämätön.
---
Vähän kyllä kyllästyttää tämän persu-foorumin keskustelun taso. Hyvää jatkoa!
-
Tulipahan Takaisin Vaasaan haaveilevalta melkoinen asiaryöppy! Useimmat niistä käsitellään muissa yhteyksissä, mutta hypätään nyt sitten vähäsen syrjään.
Vertailu yhteistyöstä Suomen (Seinäjoki) suuntaan on myrkkyä ärkkopeeläisille, rannikon suuntaan ja Ruotsiin makeaa mannaa! Se nyt vain on niin!
Ennakkoluuloton yhteistyö Seinäjoen kanssa ei paljon maksaisi, kaavoituksen hinnalla vain annettaisiin elinkeinoelämälle mahdollisuus kehittää itse itseään.
Haaveiden silta Ruotsiin ei kannata taloudellisesti ja sillä siisti! Yhteydet Vaasan satamasta toteutuvat vapaan liiketalouden ehdoin, väkisin ihmisten ja tavaroiden liikkumista ei voi säädellä! Niin Ruotsiin kuin muuhunkaan vapaaseen maailmaan.
Se nyt vaan on niin, että ihmiset matkustavat mieluimmin lentäen, verovapaat viinaristeilyt ovat ilmesiseti Vaasan osalta ohi.
Hyvä kuitenkin, että joku tulee takaisin Vaasaan nostamaan keskustelujen tasoa - olipa sitten sonsari tai kako (kansallinen kokoomus) tai kommari tai peräti se sylttytehtaan ovimies. Tottakai myös pesut tai persut, miten vaan halutaan kulloinkin v..eistellä!
-
Vähän kyllä kyllästyttää tämän persu-foorumin keskustelun taso. Hyvää jatkoa!
Otan osaa, ehkä harkitset takaisin muuttoa hieman. Ruotsiyhteyksien puolustajia kyllä riittää jo entuudestaan.
Mutta ei hätiä mitiä. Nauhakaupunkiajatus on vain haavekuva Pohjanmaan aidosta kehittämisestä. Haavekuva siksi, että ärkkopee ei koskaan tulisi hyväksymään noin suomalaiskerettiläistä suunnitelmaa! Suomenkielisiä peesaajia kyllä aina riittää.
Otetaampa esimerkiksi vaikka mennä viikolla pidetty valtuuston kokous, jossa Lakea Oy haki pienelle lainalle (reilut 500 000, vastannee paria kolmiota) takausta. Ei nyt sentään, Osala (Pikipruukin hall.) halusi kieltää takauksen varsin itsekkäistä syistä, kyseiset vuokratalot nääs kalastelevat samoilla apajilla kuin Pikipruukki. Uusista ja vanhoista vaasalaisista viis, Osalan esitys voitti - toistaiseksi.
No sitten se taas tuli! Skåtar (rkp) kannatti Osalan esitystä ja ilmoitti ensi sanoikseen, ettei kyse ole kielipolitiikasta! Jus just! Ratkaisevaa on kuitenkin Skåtarin mielestä, että Lakean pääkonttori sijaitsee Seinäjoella. Siihen kelkkaan Vaasa ei lähde!
Sillä ei ole merkitystä, että Vaasalla on huomattava osuus kiinteistöyhtiö Lakeasta ja haettu takaus koskisi Vaasaan rakennettuja/rakennettavia vuokrataloja.
Usko nyt tässä sitten siihen, että mainitut herrat ajattelevat objektiivisesti Vaasan parasta - meikä ei oikein jaksa siihen uskoa. Ainakaan mainituilla perusteilla.
-
Täällä on kyllä lähes rajattomat mahdollisuudet nostaa tasoa, hemmetin hyvä aloitustopiikki joka ei koske kehenkään muuhun kuin Vaasaan ja kehittymiseen saa todennäköisesti asiallisia vastauksia ja mode poistaa varmasti hyvästä ketjusta asiattomuudet. Perusta vaikka ketju mitä hyvää Vaasassa on niin voit hämmästyä ku oltaisiinki kehumassa eikä moittmassa, se hyvä alku on kaikei a ja o.
-
Tulipahan Takaisin Vaasaan haaveilevalta melkoinen asiaryöppy! Useimmat niistä käsitellään muissa yhteyksissä, mutta hypätään nyt sitten vähäsen syrjään.
Vertailu yhteistyöstä Suomen (Seinäjoki) suuntaan on myrkkyä ärkkopeeläisille, rannikon suuntaan ja Ruotsiin makeaa mannaa! Se nyt vain on niin!
Ennakkoluuloton yhteistyö Seinäjoen kanssa ei paljon maksaisi, kaavoituksen hinnalla vain annettaisiin elinkeinoelämälle mahdollisuus kehittää itse itseään.
Haaveiden silta Ruotsiin ei kannata taloudellisesti ja sillä siisti! Yhteydet Vaasan satamasta toteutuvat vapaan liiketalouden ehdoin, väkisin ihmisten ja tavaroiden liikkumista ei voi säädellä! Niin Ruotsiin kuin muuhunkaan vapaaseen maailmaan.
Se nyt vaan on niin, että ihmiset matkustavat mieluimmin lentäen, verovapaat viinaristeilyt ovat ilmesiseti Vaasan osalta ohi.
Lienee totta että ärkkopeen kuristusotteessa rimpuileva Vaasa tekee mieluummin yhteistyötä vaikka kaukaisen Örnsköldsvikin kuin Östermyran kanssa :)
Miksi tuossa välillä pitäisi kulkea laiva tai autolautta, eikö joku kesälintu katamaraani käy tähän sisävesiliikennöintiin Suomen ja Ruotsin välillä
Katamaraani (http://fi.wikipedia.org/wiki/Katamaraani)
(http://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/thumb/0/0c/Highspeed_catamaran_ferry.jpg/750px-Highspeed_catamaran_ferry.jpg)
.
-
Nauhakaupunki olisi asukkaiden kannalta kaikkein ihanteellisin. Se olisi myöskin riittävän suuri toimiakseen.
Toiminnalle on kuitenkin erittäin paljon esteitä, joita on lainsäädännössä, julkislainsäädäntö on luotu monopolirakenteita varten.
yksityistettäessä nuo lainsäädännöllä luodut rakenteet, antavat suoraan monopolitoiminnalle hyvät puitteet, siksi pääoma hakeutuu tuohon sektoriin hyvin ahnaasti, riskejä ei suoraan sanoen ole lainkaan.
Hyvän yksityistämisen edellytyksiä olisi vahvistettava lainsäädännöllä, jossa yksityinen kansalainen vapautettaisiin tekemään itse omaa itseään koskevat päätökset. Olemaan siis asiakas, joka on vapaa valitsemaan. Valinta täytyy olla vapaa, muuten nyt jo pakoksikin käynyt yksityistäminen, ei tuo ratkaisua ihmisten arjen ongelmiin.
-
http://192.194.197.205/mega_files/files/nakoislehti/Mega_13_12_netti.pdf Sivu 14/16.
Professoritason funteerausta! Muuten hyvä, mutta ei taida passata Rkp:lle eikä tietenkään mistään kielipolittisista syistä!
-
.
Joustavasti aiheeseen liittyen on syytä huolestua eräiden kuntien velkaantumisesta
Vaasalla pyyhkii hyvin(?)
"Tilikauden tulos oli 6,3 miljoonaa euroa. Tilinpäätössiirtojen jälkeen ylijäämäksi jäi 3,9 miljoonaa euroa. Näin kaupungin kirstussa on kumulatiivista ylijäämää yli 34 miljoonaa euroa."
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/vaasalla-pyyhkii-hyvin-1.1171111
Kuitenkin tilastotaulukosta voimme lukea voimakkaasta velkaantumisesta
Kuntien tunnusluvut 2010 muuttujina Tunnusluku, Vuosi ja Alue
905 Vaasa
390 Lainakanta 31.12., 1 694 €/asukas (LUE=101 miljoonaa 640 000 eur velkaa)
http://pxweb2.stat.fi/Database/StatFin/jul/ktt/2010/2010_fi.asp
"Ylijäämäkupla nousi kuntaväen tietoisuuteen vuosi sitten syyskuussa, kun Kuntaliiton kehityspäällikkö Oiva Myllyntaus ja tilastotutkija Heikki Pukki osoittivat tilastoaineistollaan (SK 37/2010), että ylijäämäiseltä näyttävä kuntatalous onkin alijäämäinen.
Kupla on syntynyt kuntien kirjanpidon poistokäytäntöjen takia. Poistot kuvaavat kunnan vuosittaista tarvetta korvausinvestointeihin, vaikkapa koulun korjaamiseen tai uuden päiväkodin rakentamiseen.
Kun poistot arvioidaan ja merkitään oikein, kunta tietää, paljonko rahaa tarvitaan, jotta palveluiden tuotantoon tarvittavat rakennukset, välineet ja laitteet voidaan pitää kunnossa.
Suuri osa kunnista kuitenkin alimitoittaa poistonsa. Näin tilinpito kaunistuu, vaikka kunta joutuukin sitten korjaamaan ja investoimaan velkarahalla."
http://suomenkuvalehti.fi/jutut/talous/kunnat-matkalla-kreikan-tielle
.
-
Nauhakaupunki-idea toimii ilmeisesti nopeammin ja varmemmin välillä Vaasa-Umeå!
Vaasa on saari suomalaisuuden meressä, Seinäjoki siintää painajaisena.
-
Luin Pohjalaisesta: Lähti mies, kehityspäällikkö Timo Aro Porista, käymään Seinäjoella. "Komiat pirot" Etelä-Pohjanmaalla oli teeman nimi.
Kaikkien eteläpohjalaisten vinkkelistä (koskee siten myös vaasalaisia) katsoen Aron pohdinta iskee suoraan ytimeen. Vaasan ja Seinäjoen liittymisestä kaksoiskaupungiksi voisi tulla todellinen menestystarina yhdistyneessä maakunnassa!
Ajatushan on mitä mahtavin, Aro oli huomioinut Vaasan lentokentän, sataman - Seinäjoen yhteydet rauta- ja maanteitse, unohtamatta seinäjokisen väen kykyä panna toimeksi ja saada asiat luistamaan. Vitkuttelematta!
Idea ei tietenkään ole uusi. Yllekirjoittanut viestitti nauhakaupungista vihreän Osalan jälkeen. Muistaakseni myös yliopistomies Katajamäki on siitä maininnut monien muiden rönsyilevien ideoidensa lisäksi.
Kuitenkin vain idealisti voi tosissaan esittää moista kaksoiskaupunkia toteutettavaksi. Tulpaksi haaveelle tulee nousemaan, kas kummaa, RKP!
Kirjasihan Vaasan kaup.valt. puh.joht. Joakim Strand hiljattain mielipiteenään Vaasan tärkeimmäksi (ainoaksi?) yhteistyön suunnaksi Umeån kaupungin Ruotsissa. Seinäjoki ei kuulune Strandin sanavalikoimaan. Epäilemättä Strandilla on puolutoveriensa siunaus.
On myös toteen näytetty, että ilman rkp:n hyväksyntää ja aloitetta mikään ei etene kaupungissa. Ei edes kaavoitus etene, puhumattakaan alueen kielisuhteiden pyhään allianssiin vaikuttavista ratkaisuista.
Valitettavasti suomenkielisten kohtalona on ollut ja mitä ilmeisemmin tulee olemaan vain vikiseminen. Miksi niin, siksi, että vallan käyttämiseen on niin moninaisia eri keinoja!
JK. Strand on aloittanut Vaasan ja Mustasaaren ärkopeeläisten keskinäiset (salaiset?) neuvottelut kuntaliitoksesta. Eli kuten jo edellä sanoin .....
-
Kirjasihan Vaasan kaup.valt. puh.joht. Joakim Strand hiljattain mielipiteenään Vaasan tärkeimmäksi (ainoaksi?) yhteistyön suunnaksi Umeån kaupungin Ruotsissa. Seinäjoki ei kuulune Strandin sanavalikoimaan.
Taas manteiro jaksaa jakaa väärää tietoa minkä kerkiää, niin kova on viha kaikkea ruotsinkielistä kohtaan.
" Tulevan valtuustokauden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä Strand näkee yhteistyön alueen kuntien kesken. Myös Seinäjoen kanssa yhteistyötä tulee lisätä. "
http://yle.fi/uutiset/vaasan_kaupunginvaltuusto_joakim_strandin_komentoon/6373245
Lisäys:
" Haluan myös, että valtuutetut aidosti ja rohkeasti toisivat esiin uusia konsepteja, isoja visioita ja strategioita. "
Tuossa muuten olisi mielenkiintoista kuulla onko kukaan tuonut esille uusia konsepteja, isoja visioita ja strategiota?
-
Kirjasihan Vaasan kaup.valt. puh.joht. Joakim Strand hiljattain mielipiteenään Vaasan tärkeimmäksi (ainoaksi?) yhteistyön suunnaksi Umeån kaupungin Ruotsissa. Seinäjoki ei kuulune Strandin sanavalikoimaan.
Taas manteiro jaksaa jakaa väärää tietoa minkä kerkiää, niin kova on viha kaikkea ruotsinkielistä kohtaan.
" Tulevan valtuustokauden yhdeksi tärkeimmistä kysymyksistä Strand näkee yhteistyön alueen kuntien kesken. Myös Seinäjoen kanssa yhteistyötä tulee lisätä. "
http://yle.fi/uutiset/vaasan_kaupunginvaltuusto_joakim_strandin_komentoon/6373245
Lisäys:
" Haluan myös, että valtuutetut aidosti ja rohkeasti toisivat esiin uusia konsepteja, isoja visioita ja strategioita. "
Tuossa muuten olisi mielenkiintoista kuulla onko kukaan tuonut esille uusia konsepteja, isoja visioita ja strategiota?
Manteiro toki tietää että kyseisen henkilöymän taustaryhmittymiin kuuluu ns. kakssoisstandardien käyttö eli omille puhutaan yhtä ja suomalaisille tiedotusvälineille taas jotakin aivan muuta, ei tässä ole mitään uutta sinänsä
.
-
Mistä manteiro tietää mitä Strand ajattelee?
Strand on aidosti mielestäni viemässä Vaasaa ja Vaasan seutua eteenpäin, mutta tietysti herkkoota ja manteiroa ei vaasalaisina tämä ottaa päähän. Jotenkin olen ymmärtänyt, että kumpikaan teistä ei ole Vaasasta. Eikö pidäkkin paikkansa?
Ja se mikä kuva on minulle tullut Seinäjoesta, niin enemmän heidän puoleltaan löytyy tarve yrittää lyödä Vaasa keinolla millä hyvänsä. Eikö se herkkoon mukaan mennytkin niin, että kepulainen pettää aina. Seinäjoen seutuhan on aika kovaa kepulaista seutua.
-
.
Noh make joka täällä on pitänyt luentoja rasistisuudesta syyllistyy itse mitä suurimmin paikkakuntarasismiin
Ja seinäjokelaisia tuskin kiinnostaa Vaasa tai sen "lyöminen" millään tavalla eiköhän siellä ole aivan omat kuviot
.
-
Ehkä ei seinäjokisia kiinnosta lyöminen, mutta eipä heitäkään näytä yhteistyö kiinnostavan. Vaikea on saada yhteistyötä aikaiseksi sellaisen kanssa, joka ei yhteistyötä halua. Sen herkkookin varmaan tietää.
" eiköhän siellä ole aivan omat kuviot" - aivan, ja niihin ei kuulu yhteistyö Vaasan kanssa
Mitä muuten tarkoittaa nauhakaupunki?
Tarkoittaako se yhtenäistä hallinnollista elintä? Se ei tule kuuna päivään toteutumaan kenenkään seinäjokisen tai vaasalaisen politiikon mielestä. Hallinnollisesti melkeinpä mahdoton ajatuskin. Mahdolliset kuntaliitokset on rakennettava työssäkäyntialueittain, on sulaa utopiaa ajatella jotain muunlaista ratkaisua. Nauhakaupunki voisi olla toimiva ajatus, jos Laihian, Tervajoen, Isokyrön ja Ylistaron keskukset kasvaisivat suuremmiksi kaupungeiksi vaikkapa Helsingin alueen tyyliin.
Nykyisillä väestömuutoksilla tätä päivää emme kuitenkaan tule ikinä näkemään, jos emme moninkertaista pakolaisten ottamista ja hajasijoita heitä näihin Vaasan ja Seinäjoen "nauhakaupungin" välisiin keskuksiin. Totta kai parempi ja nopeampi yhteys Vaasa-Seinäjoki välillä on kannatettavaa ja jos vaikka juna saataisiin kulkemaan Vaasan lentokentän kautta, niin siitä hyötyisivät kummatkin kaupungit.
-
Kuka esitti ensimmäisenä Vaasa-Seinäjoki nauhakaupungin idean?
Nauhakaupunki-ideaa ei ole esittänyt ensimmäisenä Hannu Katajamäki vaan sen esitti 80-luvulla laihialainen maisema-arkkitehti Jorma Panu työskennellessään seutukaava-arkkitehtina Vaasan läänin seutukaavaliitossa.
Silloin vielä oli olemassa iso ja vahva Vaasan lääni, joka myöhemmin jaettiin osiin Kepun ja Rkp:n valtapyrkimysten takia. Muodostettiin ikiomat pienet hiekkalaatikot kolmelle paikallispoliitikolle. Jako kolmeen heikkoon maakuntaliittoon on haitannut monin tavoin koko alueen kehittämistä. Nyt näyttää siltä, että ollaan pikkuhiljaa pyrkimässä takaisin isompaan kokonaisuuteen. Viisastuminen tulee kantapään kautta.
-
Kysymys onkin vain pystytäänkö kuinka helposti palaamaan taaksepäin. Seinäjoki pyrki yhteistyöllä kehittämään omaa toimintaansa ja hakemaan ratkaisuja ja tekikin niin menestyksekkäästi. Vaasassa taas uinuttiin pari vuosikymmentä ja tyydyttiin nykyiseen asemaan, eikä uskottu sen muuttuvan miksikään. Seinäjoella ymmärrettiin paradoksaalisesti, että vahvat kuntakeskukset ovat tulevaisuuden kannalta ehkä se tärkein kysymys. Vaasassa lähikunnat eli Mustasaari, Laihia ja Maalahti eivät tätä ole vieläkään tajunneet, sen lisäksi, että Vaasan ehkäpä ylimielinenkin käyttäytyminen ei ole ollut myöskään omiaan helpottamaan tätä yhteisen edun ajamista.
Pari vuosikymmentä vaasalaisten äänet hajautuivat eduskuntavaaleissa, jolloin edustajia ei saatu kaupungin väkimäärään nähden riittävästi ja samaan aikaan ei myöskään ymmärretty lobbaamista, jota Seinäjoki harrasti ahkerasti. Se, että täältä lakkautettiin virastoja ja siirrettiin Seinäjoelle, sekä monta muuta seikkaa ovat tehneet sen, että monelle vaasalaiselle, kuten minulle, Seinäjoki ei edusta tasapainoista alueen kehittämistä, vaan viimeisimpien vuosien arvioiden mukaan Seinäjoki on pyrkinyt saamaan hallintoa ja toimintoja itselleen lähinnä Vaasan kustannuksella. Nyt onneksi alueen edustajat ovat ymmärtäneet, että pitää olla jatkuvasti valveilla jo valmisteluvaiheessa, koska muuten Seinäjoki kyllä siirtää toiminnot Vaasasta Seinäjoelle. Viimeisin episodi tästä oli viime talvelta Seinäjoen yritys vielä loppumetreillä saada itselleen pääpoliisiaseman paikka.
Vaasalaisten onneksi viime aikoina toimintojen keskittämisesstä Vaasa on onnistunut pitämään puoliaan kuten hätäkeskuksen, hovi-ja hallinto-oikeuksien määrän vähentämisessä ja tietysti pääpoliisiaseman pitämisessä. Mutta viime vaalit olivatkin poikkeuksellinen ja toivottavasti saamme jatkoa sille, kun saimme Vaasan (seudun) etua ajattelevia kansanedustajia peräti viisi kappaletta eduskuntaan. Lisäksi ei sovi unohtaa, että Mikael Jungner ja Stefan Wallin ovat alkujaan vaasalaisia, sekä Haglundin vaimo on Mustasaaresta. Näillä luulisi olevan päätöksenteossa myös jonkinlaista painoarvoa.
Lisäys:
Erityisesti Vaasasta ja varmasti myös Laihialta, Isostakyröstä löytyisi paljon kiinnostusta kehittää Vaasa-Seinäjoki junarataa entisestään nopeammaksi ja toimivammaksi. Seinäjokea tämä ei ole tuntunut erityisesti kiinnostavan. Mieluummin oltaisiin laittamassa rahaa Kaskinen-Seinäjoki-rataan. Voidaankin perustellusti kysyä kumpi kaupungeista enemmän jarruttaa vaikkapa logistiikkayhteistyötä? Henkilö- ja tavaralogistiikan toimivuus kaupunkien välillä on kuitenkin perusedellytys kaikelle yhteistoiminnalle, vaikkapa juuri tuolle nauhakaupungin syntymiselle.
-
A-M Salo kirjoittaa asiaa.
Nauhakaupunki tuskin toteutuu, kuten myöskään ei Merenkurkun silta.
Kuntaliitokset ovat välttämättömiä.
Samoin kuin byrokratian ja virkamiestoiminnan/-ajattelun karsinta. Byrokratia maksaa, sen tehottomuus vielä enemmän. Kuninkaalliset ja suuri osa virkamiehistä ovat loisijoita.
Bert Lundström
-
Herkkoo on aivan oikerassa todetessaan jotta Seinäjoella on omat kuvionsa. Ja nehän on koettu ja tunnetaan Vaasassa ja laajemminkin.
-
Nauhakaupunki-ideaa ei ole esittänyt ensimmäisenä Hannu Katajamäki vaan sen esitti 80-luvulla laihialainen maisema-arkkitehti Jorma Panu työskennellessään seutukaava-arkkitehtina Vaasan läänin seutukaavaliitossa.
Uskon, että Anna-Maija tietää mistä puhuu.
Tuosta voi päätellä, että on aivan turha keskustella nauhakaupungista, vaikkakin se olisi todellinen riemuvoitto alueiden tulevaisuudelle. Pitkin radanvartta kasvava yritysketju toisi monipuolista mannaa nauhakaupunkiin.
Kielipuolueen politiikan tuntien ajatus ei tietenkään etene ajatusta pidemmälle - tuskin kepukaan sen kummempi edunvalvontaorganisaatio on.
Mitä Strandin kiemuroihin tulee, mies käy mitä ilmeisimmin salaisia kuntaliitosneuvotteluja ruotsalaiskuntien kanssa. Rkp:llä on valitettavasti voima tulla aikanaan esiin valmiin suunnitelman kanssa. Siihen eivät eripuraiset suomalaispoliitikot ja puolueet pysty paljon mitään vaikuttamaan.
Mitä sitten nimim. "makeen" tulee, on todennäköistä, että tuolla suomalaisella on ruotsalainen eukko. Usein nämä käännynnäissuomenruotsalaiset ovat innokkaampia svekomaaneja kuin alkuperäiskielinen.
Makelle lohdutukseski voin sanoa, että yllekirjoittanut nimimerkki on ihan vaasalainen, eikä vihaa mitään kieltä eikä mitään rotua. En vihaa edes Strandia vastoin maken kuvitelmia - mies nyt vain sattui ensimmäisessä esiintulossaan esittämään Vaasan tärkeimmäksi yhteistyön suunnaksi Umeån. Hänellä on siihen laillinen oikeus - Suomi on vapaa maa!
-
Manteiro!
Juuri noin kuin kirjoitat Jorma Panu ajatteli ja ajattelee varmaan vieläkin: Yhdyskunta rakentuu Vaasa-Seinäjoki rautatien varrelle. Yhdyskunta pitää sisällään kaikkenlaista toimintaa, asumista, kauppaa, teollisuutta, maatilojen talouskeskuksia, yleisten palvelujen rakennuksia jne. Pikkuhiljaa asutus muodostaa yhtenäisen asutuksen radan varteen.
Nauhamainen asutus on vuosisatainen, Pohjanmaan alueen maantieteellisistä ominaisuuksista johtuva ilmiö. Silloin, kun joet olivat Pohjanmaan yhdysväyliä mereen ja sen kautta muualle Eurooppaan, asutus muodostui yhtenäisiksi nauhakyliksi jokivarsiin.
Kun ns.pikitiet ja rautatie korvasivat joet kulkuväylinä, alkoi asutus siirtyä jokivarsilta niiden varteen ja muodostaa siellä nauhakyliä.
Nyt voidaan havaita, että nauhakylää on jo alkanut muodostua maantien ja rautatien varteen Seinäjoen ja Vaasan välille. Alkanutta yhdyskuntarakenteen kehitystä pitäisi jokaisessa radanvarren kunnassa tukea. Vaasa ja Seinäjoki voisivat näyttää muille esimerkkiä.
Tietoni perustuu suunnitteluyhteistyöhön Jorma Panun kanssa. Olimme samaan aikaan Vaasan läänin seutukaavaliiton palveluksessa, minä suunnitteluosaston osastopäällikkönä ja Jorma seutukaava-arkkitehtina. Jorma opetti minut näkemään, että kaikessa rakentamisen suunnittelussa tulee kunnioittaa alueen kulttuurimaantieteellisiä ja kulttuurihistoriallisia ominaisuuksia. Prof. Hannu Katajamäki yrittää ajaa samaa viisautta pohjalaisiin kalloihin.
-
.
Tuosta voi päätellä, että on aivan turha keskustella nauhakaupungista, vaikkakin se olisi todellinen riemuvoitto alueiden tulevaisuudelle. Pitkin radanvartta kasvava yritysketju toisi monipuolista mannaa nauhakaupunkiin.
Kielipuolueen politiikan tuntien ajatus ei tietenkään etene ajatusta pidemmälle - tuskin kepukaan sen kummempi edunvalvontaorganisaatio on.
Mitä sitten nimim. "makeen" tulee, on todennäköistä, että tuolla suomalaisella on ruotsalainen eukko. Usein nämä käännynnäissuomenruotsalaiset ovat innokkaampia svekomaaneja kuin alkuperäiskielinen.
Makelle lohdutukseski voin sanoa, että yllekirjoittanut nimimerkki on ihan vaasalainen, eikä vihaa mitään kieltä eikä mitään rotua. En vihaa edes Strandia vastoin maken kuvitelmia - mies nyt vain sattui ensimmäisessä esiintulossaan esittämään Vaasan tärkeimmäksi yhteistyön suunnaksi Umeån. Hänellä on siihen laillinen oikeus - Suomi on vapaa maa!
Ei manteirolta niin huono arvaus, vaikka ei nappiin osunutkaan.
Ruotsinkielisiä yhteyksiä löytyy aika montakin kuin oikein ajattelee, hyvin moneltakin suunnalta. Suurin osa kuitenkin työn kautta.
Ruotsinkieliset eivät itse ole tällä palstalla puolustelemassa, mikä on luonnollista. Se vihapuheen määrä mikä tälläkin palstalla kohdistuu. Manteirokin laittaa vähän väliä kaikkki maailman vaivat ruotsinkielisten syyksi. Pitää kyllä paikkansa, että ovat torppaamassa vähän väliä joitakin ajatuksia, mutta eivät he siihen yksin useinkaan pysty, vaan asiasta riippuen tarvitsevat joko kokoomuksen tai demareiden tuen. Eli siinä mielessä eivät ne niin paljoa eroa muista puolueista.
Sitten itse asiaan.
Nauhakaupungin ajatus ei kaadu pelkästään Vaasaan ja Seinäjokeen. Vaasa on yrittänyt vaikuttaa niin paljon kuin vain on pystynyt esim. Vaasan radan sähköistykseen. Nopeuden nostoa varten pitäisi päästä eroon monesta kymmenestä tasoristeyksestä. Vaasalaisena haluan olla tukemassa parempia logistisia yhteyksiä myös Seinäjoelle, siinä ei ole mitään epäselvää. Seinäjoki on näyttänyt olevan vähemmän kiinnostunut Vaasan suunnasta. Uusimmassa Mega-lehdessä Kati Ojaniemi Peräseinäjoelta peräänkuuluttaa yhteistyötä, mutta samalla kertoo samalla oman ajatusmallinsa vääristyneisyyden:
"Ikean kaltaisten suurhankkeidenkin houkuttelussa alueelle voitaisiin tehdä yhteistyötä, katsottaisiin vain mikä on se paras mahdollinen paikka yrityksen kannalta, ja tehtäisiin työtä yhdessä sen eteen."
Näin voidaan menetellä valtion virastojen ja koulujen tapauksissa, mutta lukuunottamatta valtion yrityksiä, niin yrityksen kyllä itse määrittelevät heille edullisimmat ehdot. Katin ajatusmalli täyttää täysin kommunismin määritelmän.
Nauhakaupungin edistämistä ovat estäneet monet eri kunnat jo pelkällä olemassaolollaan. Nyt kuntien määrä on vähentynyt neljään, ja luultavasti se vaikuttaa ainakin kiinnostukseen kehittää Vähänkyrön ja Ylistaron keskuksia. Tarkoitan tällä sitä, että sekä Seinäjoella tai Vaasalla ei ole itsestään tarvetta kehittää nauhakaupunkia, omankin kaupungin kehittämisessä on työtä riittämiin. Nyt kuitenkin kaksi entistä kuntaa kuuluvat "nauhakaupunkiin", niin tilanne voi olla eri, mitä se ainakin Vaasan tapauksessa onkin.
Ja vielä lisäksi manteiro, kiva kuulla, että olet vaasalainen, Vieläkin on hieman vaikea uskoa, että olet henkisesti tai syntyjään vaasalainen, sillä niin pahasti välillä mielestäni aiheettomastikin haukut Vaasaa ja puhut yleviä Seinäjoesta.
-
http://www.pohjalainen.fi/mielipide
Hannu Katajamäki yrittää jälleen puhua järkeä meille eteläpohjalaisille. Asia olisi satavarmasti alueen tulevaisuuden kannalta kaikkein paras ratkaisu juuri niinkuin Hannu sen esitää. Ennakkoluuloton yhteydenpito Vaasan ja Seinäjoen välillä olisi juuri sitä oikeaa kasvupolitiikkaa. Kaiken lisäksi kaikkien eri osapuolten kannalta!
Me vaasalaiset tunnemme parhaiten omat vaikuttajamme, joten on ilmeistä, minkä vastuksen eräät johtavat ruotsinkieliset poliitikot antavat ko. yhteistyölle. Priorisointinsa mukaan tärkein yhteistyön suunta ei suinkaan ole suomalainen Seinäjoki, vaan ruotsalainen Umeå!
Jos yllekirjoittanut olisi diktaattori, Anna-Maija Salo keikkuisi melkoisen korkealla vaasalaisten arkkitehtien ja vaikuttajien porukoissa.
Kannattaa lukea Anna-Maijan ja Hannun mietteet päivän Pohjalaisen mielipidesivulla.
-
Itse olin samanlaisessa uskossa aikanaan, että yhteistyö on mahdollista ja toimivaa.
Kuitenkin esimerkiksi Seinäjoen viime hetken yritys viedä lähes kalkkiviivoilla pääpoliisiasemaa itselleen kaikin mahdollisin keinoin antaa ainakin Seinäjoen tavoitteista minulle erittäin huonon kuvan. Tätä ennen Vaasasta poistettiin kaikennäköistä toimintaa ja vähemmän yllättävästi Seinäjoelle keskitettiin. Nyt onneksi Vaasan alueen poliitikot ovat pitäneet puoliansa ja lobanneet hyvin ja täten keskittämissuunta on vaihtunut.
-
Mielestäni Make on asian ytimessä. Mimenomaan Seinäjoella on pantava ajatukset uusiksi kaiken poiskalastamisesta Vaasasta. Ehkä Katajanmäen ajatukset joskus aukeavat Seinäjokisillekin.
-
Eikös tuossa satama jutussakin ollut sillälailla , että Kaskinen oli mieluisampi satama kuin meidän joka on lähempänäkin.
-
Kiitos, Manteiro, myönteisestä asenteesta vaatimatonta persoonaani kohtaan! Tosiasiallinen tilanteeni on tällä hetkellä kuitenkin sellainen, että Vaasan kaupunki ei halua käyttää palvelujani arkkitehtina eivätkä Vaasan vaikuttajat ole hyväksyneet minua porukoihinsa.
Mitä tulee Jorma Panun ja Hannu Katajamäen mainioon nauhakaupunki-ideaan, se voi toteutua vähitellen, jos nimenomaan Vaasan vaikuttajat pystyvät omaksumaan uudenlaisen asenteen.
Viimeisin näyte vaasalaisista asenteista on hyvin tuore. Kuulemani mukaan Black Jackin kortteliin suunniteltu seniorien palvelukeskus Kondis ei voi toteutua, koska sen toteuttamiseen tarvittava poliittinen tahto puuttuu. Suurin syy poliittisen tahdon puuttumiseen on saamieni tietojen mukaan se, että Kondiksen on ideoinut ja suunnitellut SEINÄJOKINEN arkkitehti Eeku Strahl, joka vaasalaisten vaikuttajien mielestä ei osaa yhtikäs mittään.
Eekun Strahl on kuitenkin hyvin kelvannut sellaisille liike-elämän jättiläisille kuin Levin kuningatar Päivikki Palosaari ja Kauhavan keisari Jorma Lillbacka. Strahl on suunnitellut mm Power Parkin, jonka rinnalla Vaasan Tropiclandia on kuin Ryysyranta.
Ja Seinäjoki on Kurakylästä (vaasalainen nimittelysana), vanhasta rautateiden risteysasemasta, pystynyt ponnistamaan uskomattoman näyttäviin suosituksiin. Minä ainakin olisin suorastaan kiihkeän utelias näkemään, mihin Vaasa ja Seinäjoki yhdessä pystyisivät. Ehkä Seinäjoen satamakaupunkiin uskallettaisiin päästää jopa Tall Ships Race, jonka nyky-Vaasan nynneröt torjuivat.
Vaasalaisten vaikuttajien pitäisi vain luopua ylimielisestä ja vähättelevästä asenteestaan ja aloittaa kohtelias ja arvostava lähestyminen. Riiuureissuja ylävirtaan kuten ennenvanhaan.
Anna-Maija
-
Katajamäen lyhytnäköinen analyysi on täysin väärä. Palataan asiaan kymmenen vuoden kuluttua. Näette silloin, että Vaasan ja Seinäjoen kehitys ja sen vauhti on jatkunut samansuuntaisena kuin viimeisen 40 vuotta. Eli: Seinäjoki kehittyy Vaasaa nopeammin.
Seinäjoen sijainti on yksinkertaisesti paljon parempi. Lisäbonuksena yksikielisyys ja pienemmät kustannuksen liittyen maahanmuuttoon. Seinäjoella on tajuttu panostaa (Korsnäsin ym. RKP-kuntien tavoin) maahanmuuttajiin, jotka käyvät töissä ja maksavat veroa. Ei siis kuten Vaasassa, jossa on panostettu niin sanottuun humanitääriseen maahanmuuttoon, josta syntyvä kasvu lämmittää yhtä paljon kuin housuihin kuseminen talvipakkasella.
-
En tiedä millainen taikapallo köyhällä jarrumiehellä on, mutta jos on noin varma ennustuksistaan tai näkee tulevaisuuteen, niin kannattaisi edes jonkin verran lotota. Ei olisi enää sitten köyhä jarrumies.
Logistisesti Seinäjoen asema ei ole parempi. Seinäjoelta pääsee junalla nopeammin Helsinkiin, mutta lentokoneella bisnesmiehet ja muut vientiä harjoittavat yritykset pääsevät paljon nopeammin Helsingin lisäksi maailmalle.
Pitää paikkansa, että Seinäjoki on onnistunut viime vuosina haalimaan itselleen enemmän valtion byrokratian keskittymiä, sellaisia missä papereita siirretään pinosta A pinoon B, eikä kasvata Suomen vaihotasetta positiivisemmaksi. Seinäjoen kasvu on enimmäkseen perustunut kuntaliitoksiin, taisipa olla niin, että viime vuosina E-Pohjanmaan väkimäärä on vähentynyt selvästi enemmän kuin Pohjanmaan. Nämä on tietysti helposti tilastoista tarkistettavissa.
Ja köyhä jarrumies ei ehkä tiedä, että Vaasassa taisi olla suurista kaupungeista suhteellisesti Helsingin jälkeen korkein ulkomaalaisten %, josta pieni osa on humanitaarisesta Vaasaan suoraan tulleita. Selvästi suurempi osa tekee töitä ja suuri osa on ulkomaalaisia opiskelijoita, kuten vaikkapa Karin kiinalaiset.
-
Nyt näköjään joidenkin mielestä Vaasalaisten pitäisi olla nöyremmin kontallaan yhteityöasiassa, ja luovuttaa sovinnolla loputkin Seinäjoen havittelemat toiminnot. Eiköhän tasavertaisena asiat lutviudu parhaiten. Eihän toki rautatieristeys ole maailman napa.
-
Vois sitä nöyryyttä vaihteeksi kokeilla.
Ajattelin vähän niinkuin siihen tyyliin, miten ovelasti nöyrän oloonen akka saa tyyrättyä miehen tasan tarkkaan haluamaansa suuntaan siten, että antaa miehen luulla ittestänsä suuria.
Osasinko selittää?
Anna-Maija
-
Vaasalaiset kokeili sitä aikansa, ja Seinäjoki noukki tulokset kuin rusinat pullasta. Nöyryys ei toiminut Seinäjoen suuntaan. Tai sitten olisi pitänyt olla enemmän naisimmeisiä oikealla tavalla ohjailemassa. En kyllä usko, että sekään olisi toiminut.
-
Mulla on sellainen kokemus Seutukaavaliiton ajoilta 80-luvulta, että pohjalainen on perso kehumiselle.
Kun kehui, sai asiat sujumaan.
-
En tiedä millainen taikapallo köyhällä jarrumiehellä on
Nimimerkki maken väitteet ovat taas suurimmalta osalta pelkkää hölynpölyä ja hänen omia ruusunpunaisia kuvitelmia siitä, kuinka hyvin asiat ovat Vaasassa.
Mitä ensinnäkin tulee valtion työpaikkoihin ja niiden kehitykseen Vaasa versus Seinäjoki, niin sen kohdalla ei todellakaan mitään perusteita väittää, että Seinäjoki on haalinut niitä tai että Seinäjoen parempi kehitys (esim. viimeiset 40 vuotta tai edes viimeinen 10 vuotta) perustuisin valtion työpaikkojen haalimiselle. Googlettamalla voi helposti kaivaa tarkkoja lukuja. Suosittelen nimimerkki makelle.
Vaasan seutukunnassa valtion työpaikkoja on noin 3000 ja Seinäjoen seutukunnassa noin puolet siitä. Työpaikkojen kokonaismäärässä Seinäjoen seutukunta taisi olla lähes 10000 suurempi , kuten myös väestömäärällä muutama kymmenen tuhatta. Eli suhteellisesti vertailtuna Vaasan seutukunnassa valtion työpaikoilla on lähes 2,5-kertainen merkitys. Elikkäs se siitä valtion työpaikkoja haalimisesta.
Myös maahanmuuttajien kohdalla Vaasa on aivan omassa kategoriassa. Jo pelkästään sen tiedon valossa, että Vaasa otti monena vuonna lähes KYMMENEN PROSENTTIA koko Suomen kiintiöpakolaisista pitäisi tajuta, että Vaasa on keskittynyt nimenomaan niin sanottuun humanitääriseen maahanmuuttoon.
Näin kerran työministeriön sivulla taulukon, jossa Vaasa oli määrällisestikin viiden suurimman kaupungin joukossa, kun vertailu käsitti kaupunkiin otetut pakolaiset ja vuodet 1990-2005 (muistaakseni). Suhteellisesti mitattuna Vaasa on tietysti aivan omassa luokassa. Vaasassahan asuu vain runsas prosentti koko maan väestöstä. Lukuihin ei sisältynyt muilta paikkakunnilta tulleita pakolaisia vaan kaupungin oman kiintiöpakolaiset ja turvapaikanhakijat.
Tätä enempää en viitsi korjata nimimerkki maken virheitä. Nämäkin olivat turhia, sillä eihän kannettu vesi tunnetusti pysy kaivossa.
-
Köyhä jarrumies on hyvä ja näyttää tilastoja, kun kerran löytyy helposti. Minä en niitä helposti löytänyt. " Googlettamalla voi helposti kaivaa tarkkoja lukuja"
" KYMMENEN PROSENTTIA koko Suomen kiintiöpakolaisista pitäisi tajuta "
Tässäkin puhutaan nyt kiintiöpakolaisista ja jopa Perussuomalaiset yrittävät ainakin puheissaan painottaa, että kiintiöpakolaiset eivät ole ongelma, vaan ns. turvapaikkashoppailijat.
" Tätä enempää en viitsi korjata nimimerkki maken virheitä. Nämäkin olivat turhia, sillä eihän kannettu vesi tunnetusti pysy kaivossa. "
Korjaa ihmeessä virheet, minä, toisin koin monet muut, uskon aika pitkälti tilastojen voimaan. Eli jos sinulla on todella näyttää todellisia lukuja, niin minä olen valmis pyytämään anteeksi, että olen ollut jossain kohdin väärässä. Eli köyhä jarrumies on hyvä vaan, ja etsii luvut, kun ne on niin helppo googlettamallakin löytää.
Tai sitten köyhä jarrumies on hyvä vaan ja muuttaa omaan maanpäälliseen paratiisiinsa Seinäjoelle, koska Vaasan virheistä huolimatta, minä en halua Vaasaan Vaasan vihaajia, jotka olisivat mieluummin jossain muualla. Sellaiset henkilöt myrkyttävät Vaasan ilmapiiriä ja juuri he toimivat ns. paskalähetteinä, joita Vaasa ei kaipaa.
-
Nimimerkki Makelle tiedoksi, että en vihaa Vaasaan mitenkään erityisemmin. Totean vain tapahtuneen kehityksen. Väittäisin vielä, että on melkoinen ihme, että Vaasa on yhä näinkin iso paikkakunta. Siitä suuri "kiitos" kuuluu Stalinille, joka päätti aloittaa sodan Suomea vastaan. Samalla luotiin perusta Vaasassa nykyään toimivalle teollisuudelle, kun Strömberg ym. lähtivät tänne pommituksia pakoon. Ilman Stalinia Vaasan kehitys viimeiset 100 vuotta olisi vastaavaa kuin Pietarsaarella.
Nimimerkki Maken ei onnistunut löytyy tilastoja valtion työpaikoista. Tuore ja kattava tutkimus löytyy (yllätys, yllätys) työ- ja elinkeinoministeriön sivulta.
Alueellisten työmarkkinoiden muutos -tutkimuksen sivulta 249 löytyy kuva 4, jossa on maassamuuton nettovaikutus. Siitä voi nähdä, että Seinäjoki on kääntynyt nettovoittajaksi 2000-luvulla, kun Vaasassa on jatkunut maan sisäinen muuttotappio. Ikävä trendi, jota on yritetty paikata valtavalla humanitäärisellä maahanmuutolla.
Saman tutkimuksen sivulla 262 on taulukko, josta selviää, että vuonna 2009 valtio työllisti Seinäjoen seutukunnassa 1572 henkilöä. Vaasan seutukunnassa vastaava luku 3053. Työpaikkojen kokonaismäärään suhteutettuna Vaasan seutukunnassa valtio työllistää 6,6% ja Seinäjoen seutukunnassa 3%.
http://www.tem.fi/files/31991/1_2012_netti.pdf
-
Kirjoitin näin:
" Pitää paikkansa, että Seinäjoki on onnistunut viime vuosina haalimaan itselleen enemmän valtion byrokratian keskittymiä, sellaisia missä papereita siirretään pinosta A pinoon B, eikä kasvata Suomen vaihotasetta positiivisemmaksi "
Köyhän jarrumiehen linkissä sivulla 18 taulukossa 2 Vaasan seutukunnan valtion työpaikat ovat laskeneet vuosien 2000-2009 välillä 1,5% , kun taas Seinäjoen seutukunnan nousseet 2,4%. 2009 jälkeen muutos lienee vastakkainen.
Eli en todellakaan ymmärrä köyhän jarrumiehen väitettä: " Nimimerkki maken väitteet ovat taas suurimmalta osalta pelkkää hölynpölyä "
Lisäys köyhän jarrumiehen dokumenttilinkistä sivulta 20:
" Koko maan työpaikkakasvu tapahtuu suurimmilla työssäkäyntialueilla. Kymme- nestä suurimmasta Lappeenrannan ja Porin työpaikkamäärät vähenevät. Työpaik- kakasvua on Joensuun, Vaasan, Hämeenlinnan, Pietarsaari, Maarianhamina ja Kok- kolan seuduilla. Muilla työssäkäyntialueilla työllisten määrä on vähentynyt."
Lisäys2.
Taulukossa 15 on kuntien, ei seutukuntien väkimäärät. Vaasa on vähentynyt erityisesti Mustasaaren, mutta mahdollisesti Laihian ja Vähäkyrön kustannuksella. Pohjanmaan väkimäärä on vähentynyt vähemmän pidemmällä aikavälillä kuin Etelä-Pohjanmaalla.
-
Köyhän jarrumiehen linkissä sivulla 18 taulukossa 2 Vaasan seutukunnan valtion työpaikat ovat laskeneet vuosien 2000-2009 välillä 1,5% , kun taas Seinäjoen seutukunnan nousseet 2,4%. 2009 jälkeen muutos lienee vastakkainen.
Mainittu prosenttimuutos tarkoittaa 37 työpaikkaa koko 2000-luvulla. Sinä kirjoitit että Seinäjoki on onnistunut "haalimaan itselleen enemmän valtion byrokratian keskittymiä" Yksi virasto taisi siirtyä sinne, joka selittää 37 työpaikkaa, jotka myös näkyvät Vaasan menetyksenä.
Tosin sinun ei kannata huolestua, koska 2009 jälkeen Vaasa on saanut (tai saamassa) Jyväskylän hätäkeskuksen työpaikat, kuten myös kymmeniä työpaikkoja, kun Vaasaan perustetaan Valtion kielipalvelukeskuksen pääpaikka.
Mutta noistakin huolimatta, humanitääristä maahanmuuttoa täytyy jatkaa edelleen, niin että Pikipruukilla vuokrausaste pysyy yli 95% ja sen ansiosta voidaan lypsää rahaa Kelalta ja valtiolta. Sehän me Vaasassa osataan. Eikös Osala ehdottanut valtuustossa, että Vaasa voisi ottaa kaikki Suomen pakolaiset, kun me osataan se homma niin hyvin? Ja osataan etenkin se rahastuspuoli. Sossurahat pyörittävät Vaasan taloutta.
-
Mutta noistakin huolimatta, humanitääristä maahanmuuttoa täytyy jatkaa edelleen, niin että Pikipruukilla vuokrausaste pysyy yli 95% ja sen ansiosta voidaan lypsää rahaa Kelalta ja valtiolta. Sehän me Vaasassa osataan. Eikös Osala ehdottanut valtuustossa, että Vaasa voisi ottaa kaikki Suomen pakolaiset, kun me osataan se homma niin hyvin? Ja osataan etenkin se rahastuspuoli. Sossurahat pyörittävät Vaasan taloutta.
DDR-talous ei ole tervettä se ei luo mitään uutta
Lopputulos on Vaasan tapainen talouden totaalinen luhistuminen
.
-
Mitä maahanmuuttopolitiikalla on merkitystä keskustelussa Vaasa-Seinäjoki?
Minun pääpointtini oli, että Vaasasta on vähennetty valtionhallinnon paikkoja ja Seinäjoelle lisätty.
Ja tuosta maahanmuuttajien määrästä. Köyhä jarrumies voisi näyttää linkin, missä Vaasa on monena vuonna ottanut kiintiöpakolaisia yli 10% Suomen kiintiöpakolaisista. Ja yleensäkin kertoa mistä on saanut tietonsa. Pakolaiskeskuksen paikkamäärä lienee jotain 150 ja pakolaisia Suomessa jotain 6000 vuositasolla. Riippuen kiertonopeudesta tuossa voi tietysti yli 10% täyttyä, mutta enpä usko. Ja kiintiöpakolaisten osuus on jotain 10%, eli aika pieni osa kaikista pakolaiskeskuksen ihmisistä. Ja käsittääkseni jopa Perussuomalaiset eivät pyri vähentämään kiintiöpakolaisten määrää, koska ne ovat juuri niitä joiden avuntarve on varmistettu. Perussuomalaiset voivat kertoa, jos olen tässä väärässä.
" Vaasalaisissa korkeakouluissa on vuosittain noin 1000 ulkomaalaista tutkinto-opiskelijaa kuudessa eri korkeakouluyksikössä"
http://www.puv.fi/fi/news/vaasankorkeakoulutjaopistotlahentavatulkomaalaisiaopiskelijoitasuomalaiseenyhteiskuntaan/
-
Köyhä jarrumies voisi näyttää linkin, missä Vaasa on monena vuonna ottanut kiintiöpakolaisia yli 10% Suomen kiintiöpakolaisista.
Voisiko nimimerkki Make kertoa, missä väitin, että Vaasa on ottanut monena vuonna yli 10 prosenttia Suomen kiintiöpakolaisista? Sellaista väitettä en ole koskaan esittänyt, koska jo yksinkertaisella päässälaskulla voi päätellä, että jos Vaasan pakolaiskiintiö on 70 ja koko Suomen 750, niin Vaasan osuus on alle 10%. Se on LÄHES KYMMENEN PROSENTTIA, kuten kirjoitin.
Ja mihin mahtaa perustua nimimerkki maken väitteet 6000 vuosittaisista pakolaismääristä? Viime vuosina luku on ollut noin 3000, kiitos persujen gallupsuosion ja jytkyvaalien, niin että pakolaispolitiikkaa on kiristetty eikä ankkurilapsille jaeta diskorahaa enää yhtä avokätisesti.
Alla olevan linkin taulukoista voi nähdä, että vuosina 1992-2010 Vaasan otti määrällisesti viidenneksi eniten pakolaisia suoraan omaan kuntaansa. Luvussa on mukana vain kiintiöpakolaiset ja myönteisen turvapaikkahakemuspäätöksen saaneet yms. Näiden lisäksihän Vaasan saapuu jatkuvasti pakolaisia esim. Oravaisista ym. ruotsinkielisistä kunnista sen jälkeen kun kyseinen kunta on rahastanut valtiota heidän avullaan lihavimmat vuodet.
Taulukossa Vaasan edellä ovat Helsinki, Turku, Tampere ja Espoo, jotka ovat väkimäärältään huomattavasti (jopa moninkertaisesti) Vaasaa suurempia. Mutta mehän voimme ottaa tänne kaikki Suomen pakolaiset, kuten Osala ehdotti.
http://www.poliisi.fi/intermin/images.nsf/files/A0CBA152884AF8A6C2257876003B7884/$file/pakolaistilasto%202010.pdf
-
Nimimerkki maken väitteet ovat taas suurimmalta osalta pelkkää hölynpölyä ja hänen omia ruusunpunaisia kuvitelmia siitä, kuinka hyvin asiat ovat Vaasassa.
Myös maahanmuuttajien kohdalla Vaasa on aivan omassa kategoriassa. Jo pelkästään sen tiedon valossa, että Vaasa otti monena vuonna lähes KYMMENEN PROSENTTIA koko Suomen kiintiöpakolaisista pitäisi tajuta, että Vaasa on keskittynyt nimenomaan niin sanottuun humanitääriseen maahanmuuttoon.
Tätä enempää en viitsi korjata nimimerkki maken virheitä. Nämäkin olivat turhia, sillä eihän kannettu vesi tunnetusti pysy kaivossa.
" Voisiko nimimerkki Make kertoa, missä väitin, että Vaasa on ottanut monena vuonna yli 10 prosenttia Suomen kiintiöpakolaisista? Sellaista väitettä en ole koskaan esittänyt " Köyhä Jarrumies
Nimimerkki Köyhä Jarrumies on hyvä vaan ja katsoo omat kirjoituksensa läpi, jos muisti ei riitä enää edellisen päivän kirjoituksiin asti. Tästä syystä nimimerkki Köyhälle Jarrumiehelle ehdotan ehdottomasssa totuudessa pysymistä. Jos vain heittää lukuja, niin ne on kyllä pystyttävä todistamaan jollain tavalla. Muuten sitä kutsutaan vaikka vähintään "paskanjauhannaksi" tai tässä tapauksessa valehteluksi.
-
Nimimerkki Köyhä Jarrumies on hyvä vaan ja katsoo omat kirjoituksensa läpi, jos muisti ei riitä enää edellisen päivän kirjoituksiin asti. Tästä syystä nimimerkki Köyhälle Jarrumiehelle ehdotan ehdottomasssa totuudessa pysymistä. Jos vain heittää lukuja, niin ne on kyllä pystyttävä todistamaan jollain tavalla. Muuten sitä kutsutaan vaikka vähintään "paskanjauhannaksi" tai tässä tapauksessa valehteluksi.
Aavistelin tässä muutama viikko sitten, että ei kai tämä nimimerkki Make ole samanlainen pelle kuin eräs täällä aiemmin kirjoittanut nimimerkki Matseman, mutta päätin antaa hänelle tilaisuuden todistaa, että aavistukseni on väärä ja tämä Make pyrkii viesteillään totuuteen ja asialliseen keskusteluun. Valitettavasti nyt tämä nimimerkki Maken viimeisin oksennus todistaa, että ensimmäinen aavistukseni oli oikea. Kyseessä on samanlainen - ellei jopa sama - pelle.
-
En tiedä Matsemania, joten en osaa sanoa hänestä mitään.
"Hyökkäys on paras puolustus" sanotaan. En ihan usko siihen itse. Ainakaan kaikissa tapauksissa. Ensin, jos levittää (tahallisesti?) väärää tietoa, eikä muista edes sitä itse levittäneensä ja väittää toista tästä syystä valehtelijaksi ja vielä hermostuu aloittamalla nimittelyn, niin palstan lukijat voivat itse päätellä asian laidat.
Meinasin vielä lisätä ja lisäänkin vielä seuraavan:
Ja mihin mahtaa perustua nimimerkki maken väitteet 6000 vuosittaisista pakolaismääristä? Viime vuosina luku on ollut noin 3000, kiitos persujen gallupsuosion ja jytkyvaalien, niin että pakolaispolitiikkaa on kiristetty eikä ankkurilapsille jaeta diskorahaa enää yhtä avokätisesti.
Alla olevan linkin taulukoista voi nähdä, että vuosina 1992-2010 Vaasan otti määrällisesti viidenneksi eniten pakolaisia suoraan omaan kuntaansa. Luvussa on mukana vain kiintiöpakolaiset ja myönteisen turvapaikkahakemuspäätöksen saaneet yms. Näiden lisäksihän Vaasan saapuu jatkuvasti pakolaisia esim. Oravaisista ym. ruotsinkielisistä kunnista sen jälkeen kun kyseinen kunta on rahastanut valtiota heidän avullaan lihavimmat vuodet.
En muista missä alunperin näin luvun mutta 2009 oli 5988 turvapaikanhakijaa, joka on pyöristettävissä 6000:een. Ja tuosta pakolaispolitiikan kiristämisestä ainakin kuntakohtaisesti se voi pitää paikkansa. Se on mielestäni erittäin harmittava ilmiö, jos se tapahtuu tästä syystä. Ymmärrän hyvin, että mielipidettä voi ja pitääkin tarvittaessa saatujen mahdollisten lisätietojen valossa muuttaa. Mutta se, että demokraattisesti ehdokkaana oleva ihminen hankkiakseen lisää ääniä muuttaa mielipidettään tai pysyy mielipiteessään sen takia, että toinen puolue tai ehdokas ei saisi lisää ääniä, on alhaista. Tämä koskee kaikkia asioita, ei vain maahanmuuttopolitiikkaa.
Puhuttiin kuitenkin Vaasasta, emmekä muista kunnista kuin Seinäjoesta. Me emme täällä voi oikein vaikuttaa muihin kuntiin. Emme ennenkuin olemme osa vaikkapa Suur-Vaasaa. Tämä toteutunee piakkoin, jolloin väestönkasvussa pääsemme Seinäjoen edelle.
-
Nimimerkki Make herjaa jatkuvasti, että valehtelen, vaikka hän itse valehtelee yhä uudelleen, että olisin puhunut yli kymmenestä prosentista.
Matemaattiset yhtälöt eivät valehtele. 70 / 750 x 100 on 9,33 prosenttia. Se ei ole kymmenen prosenttia eikä varsinkaan yli kymmenen prosenttia, mutta se on lähellä kymmentä prosenttia eli LÄHES KYMMENEN PROSENTTIA.
Edellisistä viesteistä voi nähdä, että nimimerkki make käyttää lukua 6000 pakolaista vuositasolla, kun keskustelussa on muuten puhe useamman vuoden pakolaismääristä. Jos puhutaan esimerkiksi vuosista, jolloin Vaasan pakolaiskiintiö oli 70, niin koko Suomen pakolaismäärien keskiarvo on kaukana 6000:sta. Vuosina 2010-2011 määrä on ollut noin 3000 ja ennen vuotta 2009 jopa sen alle.
Ja vielä tarkennuksen vuosi: nämä luvut tarkoittavat pakolaiseksi tekeytyneitä turvapaikanhakijoita, joista vain hyvin pieni murto-osa luokitellaan oikeasti turvapaikan tarpeessa oleviksi. Heidän lisäksi toki suurempi joukko turvapaikkashoppailijoita saaa oleskeluvun niin sanotusti humanitäärisistä syistä. Mitä ne lienevätkään.
-
Tuota kutsutaan pilkun... ... viilaamiseksi. Mutta miten vaan. Käytännössä puhuttiin siis noin kymmenestä prosentista kummatkin.
Tuohon sinun maanpäällisen paratiisisi eli Seinäjoen valtion työpaikkakeskittymiseen mieluummin odotan vastauksia.
" Näette silloin, että Vaasan ja Seinäjoen kehitys ja sen vauhti on jatkunut samansuuntaisena kuin viimeisen 40 vuotta. Eli: Seinäjoki kehittyy Vaasaa nopeammin. " tämä oli Seinäjoki-fani köyhän jarrumiehen väite.
" Mitä ensinnäkin tulee valtion työpaikkoihin ja niiden kehitykseen Vaasa versus Seinäjoki, niin sen kohdalla ei todellakaan mitään perusteita väittää, että Seinäjoki on haalinut niitä tai että Seinäjoen parempi kehitys (esim. viimeiset 40 vuotta tai edes viimeinen 10 vuotta) perustuisin valtion työpaikkojen haalimiselle. ", köyhä jarrumies
Kuitenkin tilanne on, että Seinäjoelle lukuunottamatta tätä ja viime vuotta on keskitetty tai muualta poistettu valtionhallinnon työpaikkoja ja Vaasasta niitä on poistettu. Viime ja tänä vuonna trendi on kuitenkin kääntynyt. Tästä saamme kiittää kaksikielisyyttä. Ilman ruotsinkielisiä pääpoliisiasema olisi auttamatta mennyt Seinäjoelle, kuten hälytyskeskus Jyväskylään.
Sitten herkkoon väite, hyödyttääkö tälläiset työpaikat Vaasaa ja sen seudun talouttta on täysin eri keskustelun aihe. Vasemmistolaisethan pääsääntöisesti tykkäävät kaikesta valtion harjoittamasta byrokraattisesta tukityöllistämisestä, paitsi Perussuomalaiset jotka muuten pitävät tukityöllistämisestä (ks. vaikka Tolppasen ulosanti) lukuunottamatta ulkomaalaisia.
-
Olipa taas niin paksua juttua Pohjalaisen sivulla päätoimittajan kirjoitus. Hyvä ettei sitä lukiessa tullut oksennus. Kirjoitus pelkää kokoomuksen ylistyslaulua, vaikka hämäyksen vuoksi aiheena oli Vaasan kehitys ja Seinäjoen (kepun) mollaus. Taas kerran pakko kiittää itseään, ettei ole enää vuosiin laittanut rahojaan moisen kokoomuspropagandan tuottamiseen.
-
Onnistuneen lobbauksen ansiosta Vaasan sisällyttäminen INKA- kaupunkeihin (vetovastuullinen innovatiivinen kaupunkiseutu) ensimmäinen konkreettinen tulos näyttää olevan tämä:
" Vaasan Palosaarelle rakennettavan tuotekehitys-, tutkimus- ja koulutuslaboratorion suunnittelu toteutetaan syksyn 2013 aikana. Kiinteistön rakennustöiden on tarkoitus alkaa vuoden 2014 alussa. Tavoitteena on, että tilat ovat Vaasan yliopiston ja Wärtsilä Finland Oy:n käytössä vuoden 2015 alkupuolella. "
http://www.pohjalainen.fi/uutiset/talous/energylab-palosaaren-innotalokortteliin-1.1417735
Tämä voi nostattaa täysiin uusiin ulottuvuuksiin Vaasan houkuttelevuuden energiaosaajien parissa. Tälläistä tukee itse asiassa hyvinkin perinteisemmät ja erikoisemmat markkinointitavat kuten energialähettiläs.
-
Mamut tuhosivat historian INKA-kaupungit. Toivotaan ettei Vaasalle käy yhtä surkeasti.
-
Eilisessä tv-lähetyksessä professori Hannu Katajamäki haikaili lempilapsensa, kaksoiskaupunki Vaasa-Seinäjoki, perään.
Päivän Pohjalainen on toista maata. Pääkirjoitus suorastaan haastaa riitaa seinäjokisten suuntaan. "Ei vain-ruotsinkielisen" Vaasan menestyminen todistellaan erilaisin mittarein aivan eri luokkaan rupu-Seinäjokeen verrattuna.
Teollisen menestymisen osalta väite pitää todella paikkansa(hyvä meille), mutta onko asialla syytä ilkkua muille? Valitettavasti erilaiset suhdanteet muuttavat kuvia joskus kuvatuksiksi.
(Jospa addikti "make" edes nyt vaikenisi - jokainenhan tietää inhosi kaikkea suomalaista kohtaan)
"Ei vain-ruotsinkielinen kaupunki" on lainaus viereiseltä sivulta - Pirjo Raution terävä huomio.
-
.
Jos ei olisi syttynyt talvisotaa 1939 niin eipä tiedettäisi abb:stä tai wärtsilästä mitään Vaasassa
Omituisilla olosuhteilla kuten ryssän hyökkäyksellä rajan yli voi olla monenlaisia vaikutuksia jotka muuten eivät olisi koskaan olleet edes vakavassa harkinnassa
.
-
Eikös kumminkin se Wärtsilä ollut jo talvisodan aikaan tuolla Pitkälläkadulla Putusillan kulmalla? Vai oliskos se ollut Onkilahden Konepaja?
-
Sodan aikana ja sen jälkeen Karjalasta muutti ja oli muuttamassa Suomen puolelle monia merkittäviä teollisuuslaitoksia mm. Wärtsilä. Läntinen satamakaupunki Vaasa siinteli monen muunkin yrityksen haaveissa uutena kotipaikkana. Sylttytehdas esti kuitenkin moiset haaveet, vain Wärtsilä hyväksyttiin. Suomalaistumispeikko jyllää edelleen Vaasassa.
Lahden pieni kauppala otti muuttajat avosylin vastaan - verratkaapa kaupunkien välistä myöhempää kehitystä!
Historia toistaa itseään: nykypäivän sylttytehdas estää kaikin keinoin Vaasan ja Seinäjoen välisen yhteistyön.
"Taiteiden yössä" olivat järkänneet Ritziin keskustelutilaisuuden, jossa Strandin masinoimana (?) luotiin ihan ministerivoimin (Calle) Vaasaa osaksi Ruotsia (taas se Umeå). Uusi kiintotähti, pohjoismaiden keskus "NEW NORDIC CENTER" Vaasaan elähdytti rkp-väen vaatimattomia haaveita.
Ihmetyttää kovasti, miten rkpeeläiset kuvittelevat tekevänsä ihan mitä haluavat ilman Vaasan seudun suomalaisia. Yksi pääsky, Miapetra (svenska.nu), ei kesää tee.
Päivän Pohjalaisessa Strand pehmitti (lievennetyin ilmaisuin) suomalaisiakin ajatuksen taakse (maksumiehiksi kelpaavat), Mega-lehdykässä aiheesta oli tarkemmin - mitään salailematta, mitään lisäämättä.