Vaasalaisia.info - keskustelut

Vaasa keskustelualue => Yleistä keskustelua => Topic started by: belurisk on 15. 06. 2011 06:06

Title: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: belurisk on 15. 06. 2011 06:06
Kestoaihe, joka puhuttaa. Keskeinen myös hallitusneuvotteluissa.
Valtiovarainministerin Kataisen linjaukset ja näkemykset tukisysteemeihin kummastuttavat.
Esimerkiksi viimeisin, että mikäli Kreikkaa ei tueta, niin se aiheuttaa Suomessa kymmeniä tuhansia lisää työttömiä??!!
Mikähän logiikka tässä on ja miten sitä perustellaan? Selkokielisiä perusteluja ei poliitikoilta kuulla, senhän tiedämme.
Ymmärtääkö joku tämän  Kataisen em. väitteen ja voisi sitä selventää?
Kertokaa ihmeessä...
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: belurisk on 15. 06. 2011 07:07
Vvm Katainen poikkesi Brysselissä, kun nimenomaan hänen ministeritason osallistumistaan tarvittiin (siis hänen mielestään). Eikä yksityislentokoneen maksu veronmaksajille ollut kuin 37.604 euroa.
Hienoa, tälläistä menoa kansa kaipaa ja jatkoa varmaan riittää eri tahoilta.

PS. Hallitusneuvotteluiden ravitsemus-/kestimiskustannukset ovat tähän mennessä noin 200.000 euroa.
Upeata, mehän toki maksamme mielellämme. Melkoista touhua, sanoisinko sikailua. Mikään ei ole muuttunut.
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: Roy Rabb on 15. 06. 2011 09:09

Vai kymmeniä tuhansia lisää työttömiä, Kataisen mukaan. Pelottelu ja uhkailu ovat kauan kuuluneet EU:n arsenaaliin. Kataisella on otsaa edelleen yrittää sumuttaa. Edellisessä hallituksessa hän ja muut ministerit elivät kuin viimeistä päivää vastuuttomasti valtion velkaa lisäten, ilmeisesti toivoen että kansa muistaisi hyvällä.

Äärioikeistolainen IMF sekä sen hengenheimolainen EU ajavat finanssieliitin etua ja vastustavat velkajärjestelyä. Kuitenkin velkajärjestely on yleensä osoittautunut ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi, kuten esim. Etelä-Amerikan historia näyttää.

Paras ja järkevin ratkaisu olisi tietenkin erottaa ongelmamaiden valuutat eurosta, koska Euroopassa erot maiden välillä ovat liian suuret. Mutta kun ei niin ei, sillä hurmahenkiset EU-johtajat elävät omassa pettävässä satumaailmassaan, jalat tukevasti taivaassa.
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: Niiskutti on 15. 06. 2011 09:09
Kirjoitin tämän myös EU:n kaatuminen pian edessä - ketjuun, mutta se sivuutettiin ihan tostanoin vain...

http://www.youtube.com/watch?v=u7BYfHqsX3c& (http://www.youtube.com/watch?v=u7BYfHqsX3c&)

Katsoin videon, täytyypä vielä lukea tämä muistio, vaikka lienee niin vaikeaselkoista kieltä, ettei tavallinen tallaaja tajua mitään:

http://stuff.samassaveneessa.info/docs/EVM201105muistio.pdf (http://stuff.samassaveneessa.info/docs/EVM201105muistio.pdf)

Luulen, että tämä sopii myös tähän... aika mielenkiintoisia suunnittelevat kyllä ettenkö sanoisi. Aika näyttää mihinkä tässä vielä joutuu...
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: köyhä jarrumies on 01. 08. 2013 10:10
.

Espoolainen Ilkka Tiainen osallistui toukokuussa EU:n rahoittamalle eläkeläisille tarkoitetulle tietokonekurssille Portugalissa. Kurssin sisältö ja osallistujat olivat Tiaiselle melkoinen yllätys. Viikon kurssi pidettiin  Portugalissa. EU maksoi Tiaisen kulut, matkat, majoituksen ja  ateriat. Tiaisen mukaan kurssilaisten runsas kestitys ja etenkin juomien tarjoilu oli kurssin keskeinen anti ja sisältö:

Kurssin päiväohjelma käynnistyi noin klo 10. Klo 12 aikoihin lähdettiin lounaalle, joka kesti pari tuntia. Lounaalla oli vapaa viini- ja oluttarjoilu ja loppupäivä olikin  iloista meininkiä. Myöhemmin oli illallinen, jossa oli tarjolla samat juomat. Kurssilaiset pidettiin tyytyväisinä'.

Kurssilaisia pyydettiin ottamaan mukaan tietokone, mutta sille ei ollut mitään käyttöä. Opetusmenetelmät olivat 1970-lukua.  Kurssilaisia tuli useista maista, kuten Turkista ja Ukrainasta. Valtaosa osallistujista oli 30–35-vuotiaita ja nuorin 25-vuotias.

Koska kurssi oli suunnattu eläkeläisille, niin Tiainen oli tiedustellut kurssitoverilta, että kuinka heidän maassa on niin hyvät edut, että pääsee eläkkeelle 25 vuotiaan. Asia ei kuitenkaan selvinnyt. Kursseilla oli myös pariskuntia, jotka suutelivat avoimesti ja tanssivat innokkaasti.

Niin että sinne ne teidänkin rahat menevät, kun Suomi maksaa taas tänäkin vuonna EU:lle 500-700 miljoonaa euroa enemmän mitä sieltä saadaan takaisin.

http://www.hs.fi/ulkomaat/Juhliva+tietokonekurssi+Portugalissa+yll%C3%A4tti+k%C3%A4vij%C3%A4ns%C3%A4/a1375241539939?ref=hs-art-new-1
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: Timo Rintamäki on 01. 08. 2013 20:08
Tätä uutista koskien EU-tuen käyttämistä tietotekniikka-alan kurssitus ja verkostoitumistilaisuuteen, joka osoittautui sisältävän osallistujille ilmaisen sangen alkoholipitoisen ja viihdyttävän ja runsaan ruokatarjoilun.

Julkisten varojen ja EU-tuen käyttämiseen kohdistuu kova kilpailu, kun eri tahot yrittävät saada itselleen osansa rajallisista varoista, tällöin on pyrkimystä osoittaa, että se ja tämä rahoituksen saaja on käyttänyt väärin saamansa rahoituksen, jolla pyritään siis lisäämään omaa uskottavuutta ja oikeutusta rahoituksen saamiseen.

Kuntalaiset ja kansalaiset eivät varmaankaan tunne kiinnostusta muuhun kuin varmistaa itselleen rahojen riittävyys olivat he sitten niitä, jotka maksavat verot eli haluavat pienentää maksurasitustaan tai sitten niitä, jotka elävät tuilla tai saavat palkkansa verotuloista.

Valtion ja kunnan vuoden budjetin tulojen ja menojen yksityiskohtien valmisteluun ja päättämiseen pitäisi luoda järjestelmä, jossa kunnan ja valtion virkamiehillä kunnanvaltuuston ja eduskunnan enemmistön tuella olisi esitysoikeus ja kuntalaisilla ja kansalaisilla kuntalaisten ja kansalaisten enemmistön tuella olisi esitysoikeus.

Kuntalaisilla ja kansalaisilla olisi sitten enemmistöpäätöksellä valta päättää virkamiesten, kuntalaisten ja kansalaisten esityksestä paljonko kunta ja valtio on oikeutettu keräämään veroja ja miten ne kerätyt verot pitää käyttää.

Kuntalaiset ja kansalaiset suorittaisivat kansanäänestyksellä päätöksenteon kunnan ja valtion budjetista kerran vuodessa. Päätöksenteon valmisteluun ja budjetin yksityiskohtien esitysten hiomiseen käytettäisiin koko vuosi. Päätöksentekojärjestelmän yksityiskohtien suunnitteluun ja luomiseen itselläni ei ole asiantuntemusta, mutta tietotekniikka ja internet olisi merkittävässä roolissa päätöksentekojärjestelmän perustana.

Pitäisi tehdä selvä jako siihen mitkä menot kustannetaan verotuloista ja mitä ei kustanneta, että tiedetään ja ymmärretään, että mitä asioita ei pidä edes tuoda äänestyskäsittelyyn toivossa, että siihen saisi julkisia varoja. Esimerkiksi asiansa konkurssikuntoon hoitanut vieras valtio ei saa Suomen veronmaksajilta tukea. Toinen kohta voisi olla, että veronmaksajien rahoja ei saa käyttää tuotannonalojen tai yritysten tukemiseen, näiden pitää pärjätä omillaan. Kolmas kohta voisi olla, että veronmaksajien rahoja ei saa käyttää huvituksiksi tai juhliksi luokiteltaviin tapahtumiin, asianomaiset saavat kustantaa ne itse omasta lompakostaan.
Title: Vs: EU ja tuet sekä mekanismit
Post by: Timo Rintamäki on 01. 08. 2013 20:08
Ohessa Suomen Cimo kurssitusorganisaation vastine uutisissa olleeseen aiheeseen.

Grundtvig-työpajat tarjoavat uudenlaisia oppimiskokemuksia eurooppalaisille aikuisille

Nelosen uutisissa ja Helsingin Sanomissa esille nostettuun (Nelosen Uutiset 31.8. klo 18.30 ”EU rahoittaa myös tyhjänpäiväisiä kursseja” sekä HS 1.8.2013 ” Juhliva tietokonekurssi Portugalissa yllätti kävijänsä”) EU-rahoitettua aikuiskoulutuskurssia käsittelevään uutisointiin liittyen CIMO haluaa tuoda esille seuraavat taustatiedot:

Uutisissa esiin tuodussa esimerkissä oli kyse aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelmasta, joka on osa EU:n Elinikäisen oppimisen ohjelmaa. CIMO toimii ohjelman kansallisena toimistona Suomessa. Grundtvig-ohjelman tavoitteena on lisätä erilaisia koulutusväyliä kasvavalle aikuisväestölle Euroopassa. Ohjelman avulla tuetaan eurooppalaisten aikuiskoulutusorganisaatioiden yhteistyötä sekä niiden välistä opiskelija- ja henkilökuntavaihtoa. Ohjelmassa on myös pieni osa, joka on avoin kaikille aikuisille Grundtvig -ohjelmaan osallistuvissa maissa. Tällaisesta kurssista uutisjutun esimerkissä on ollut kyse.

Grundtvig-ohjelmaan osallistui viime vuonna CIMOn rahoittamana yhteensä 721 henkeä ja koko Elinikäisen oppimisen ohjelmaan vastaavasti 15 300 henkilöä. Suomessa apurahoja myönnettiin koko Elinikäisen oppimisen ohjelmassa yhteensä noin 19 miljoonaa euroa, josta noin 830 000 euroa Grundtvig-ohjelmalle.

Mitä ovat Grundtvig-workshopit?

Uutisoidussa tapauksessa oli kyse kaikille aikuisille avoimista Grundtvig-workshopeista. Grundtvig-workshopit ovat seminaareja tai työpajoja, joita järjestetään eri puolilla Eurooppaa. Niihin toivotaan erityisesti sellaisten henkilöiden osallistumista, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta kansainvälisestä yhteistyöstä tai jotka kuuluvat johonkin heikommassa asemassa olevaan ryhmään (kuten seniorit, maahanmuuttajat ja muut etniset vähemmistöt, työttömät, syrjäytymisvaarassa olevat, vammaiset). Workshopeissa opiskellaan kansainvälisessä ryhmässä, ja ne tarjoavat aikuisille mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kansainvälistyä itseä kiinnostavan aiheen parissa. Workshopit eivät ole ammatillisia täydennyskoulutuskursseja, eikä niitä ole suunnattu tietyille ammattiryhmille.

Grundtvig-workshopit ovat kunkin kohdemaan kansallisen toimiston hyväksymiä ja rahoittamia. Kaikissa osallistujamaissa hyväksytyt workshopit kootaan vuosittain eurooppalaiseen luetteloon, jossa on lyhyt kuvaus kaikista workshopeista. Kuka tahansa yli 18-vuotta täyttänyt, Suomessa tai jossakin muussa Grundtvig-ohjelmaan osallistuvassa maassa asuva voi hakea workshopiin lähettämällä hakemuksen sen järjestäjälle. Workshopin järjestäjä valitsee osallistujat ja kattaa osallistujien matkakulut, majoituksen ja kurssimaksun.

Uutisoidussa tapauksessa kurssin rahoittaja on ollut Portugalin kansallinen toimisto, CIMOa vastaava Agência Nacional PROALV. Suomessa järjestettävät Grundtvig-workshopit hyväksyy ja rahoittaa CIMO. Suomessa järjestettiin viime vuonna CIMOn rahoittamana 3 Grundtvig-workshopia, joissa oli kaikkiaan 55 osallistujaa eri Euroopan maista. Rahaa näihin kolmeen workshopiin käytettiin 86 300 euroa.

Grundtvig-workshopien laadunvalvonta

Grundtvig-ohjelmaan sisältyvien kurssien laadunvalvonta on kunkin kursseja järjestävän EU-jäsenmaan kansallisen toimiston vastuulla. CIMO valitsee Suomessa järjestettävät Grundtvig-workshopit hakemusten perusteella, joissa on selitetty kurssin sisältö. Laatua valvotaan normaalien raportointikäytäntöjen avulla. Vierailemme myös Suomessa järjestettävissä työpajoissa, jotta voimme valvoa niiden toteutusta ja antaa palautetta järjestäjille. Jokainen osallistuja antaa kurssin jälkeen palautteen workshopin järjestäjälle, joka liittää sen omaan loppuraporttiinsa ja lähettää oman maansa kansalliseen toimistoon. CIMO saa tiedoksi suomalaisten osallistujien täyttämät arviointilomakkeet.

Jutussa esillä olleen workshopin järjestäjä on ollut portugalilainen koulutusorganisaatio INOVAFOR, joka on raportoinut portugalin kansalliselle toimistolle Agência Nacional PROALVille. Kyseisestä workshopista annetussa palautteessa ei ole PROALVin mukaan tullut esille tavallisuudesta poikkeavaa.

http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/grundtvig-tyopajat_tarjoavat_uudenlaisia_oppimiskokemuksia_eurooppalaisille_aikuisille_1_8_2013 (http://www.cimo.fi/ajankohtaista/mediatiedotteet/101/1/grundtvig-tyopajat_tarjoavat_uudenlaisia_oppimiskokemuksia_eurooppalaisille_aikuisille_1_8_2013)