Vertaat Merenkurkun pengertie-siltaa "mahdollisena" hankkeena RG Linen rahoitukseen! Kokoluokat eroavat toisistaan miljarditasolla.
Vaasa nyt ei tietenkään millään kaiva 2 miljardia lompakostaan. Vaasa voi laittaa pengertiehen korkeintaan sen minkä RG-lineen. Loput pitää sitten etsiä muilta rahoittajilta ja keksiä tavat kuinka he saavat vastinetta rahalleen.
Rahoitus yksityiseltä/yritystaholta!!??
Yksityiset yritystahot pengertietä nimenomaan puuhaavatkin.
"Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin yrittäjäyhdistykset puuhaavat siltaa Merenkurkun ylitse.
Siltahankkeen uutisoineen Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen SR Sisuradion mukaan paikalliset yrittäjät Pohjanlahden molemmin puolin ovat kyllästyneet takkuilevaan laivaliikenteeseen.
Kymmenien kilometrien pituisen sillan uskotaan myös tuovan valtavan piristysruiskeen keskisen Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämälle. Merenkurkku on 80 kilometriä leveä, mutta maan nousu lyhentää välimatkaa jatkuvasti. Kyse onkin pitkän tähtäyksen hankkeesta.
Alustavien arvioiden mukaan silta maksaisi noin 2,2 miljardia euroa."
Ja sitten sellaiset pikkuasiat, kuten ympäristökysymykset ja vaikutukset luontoon, Rintamäki jättäisi julkisen sektorin huoleksi ja kustannettavaksi!
En tarkoittanut kustannuksia vaan ympäristöministeriön valvovaa viranomaista päättämässä saako hanke ympäristöluvan.
http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=67&lan=fiKaikkia näitä kysymyksiä ja kustannuksia Rintamäen malleissa ohjailtaisiin suoralla demokratialla ja erilaisilla jatkuvilla ja toistuvilla äänestyksillä. Mikä hänen mielestään olisi toimivaa, tehokasta ja kustannuksia säästävää?!
Valtuutetut ja kansanedustajat elävät suorassa demokratiassa, jossa on jatkuvaa ja toistuvaa äänestelyä. Sitä voi seurata valtuuston ja eduskunnan lehtereiltä. Valtuutetut ja kansanedustajat äänestävät suoraan asioista. Asiat ovat kuitenkin puolueiden ja viranhaltijoiden asioita ja lisäksi äänestelyä ohjailee poliittinen tarkoituksenmukaisuus eli ryhmäkuri.
Paljasta jo viimeinkin meille tyhmemmille miten se toimisi, kuka hallinnoisi ja ohjaisi sekä mitkä olisivat kustannukset tai säästöt.
Tee se mielellään ranskalaisilla viivoilla periaatteella ja viidellä rivillä. Pystynet varmaan kiteyttämään muutosohjelmasi.
Niin paksua rautalankaa ei olekaan, että se Beluriskille riittäisi.
Beluriskin tivaamisesta tulee mieleen, että Rintamäki Castro Vallankumouksellinen ihmettelee vallatussa eduskunnassa, että mitäs seuraavaksi.
Suomella nyt on valmis hallinto ja demokratia, joka voi olla pohjana, kun otetaan uusia ajatuksia kokeiltavaksi, kuten nyt kunnanjohtajan valinta suoralla vaalilla ja sähköinen äänestys.
Suorasta kansanvaalista esimerkkinä on presidentinvaali, joka ei ole yhtään absurdia vaan pikemminkin kansan tahto. Jos presidentin valinta siirrettäisiin takaisin eduskunnalle niin kansahan hirmustuisi. Jos kunnanjohtaja ja ministerit valittaisiin yhdenkin kerran suoralla kansanvaalilla niin paluuta entiseen ei olisi.
Sähköisellä äänestämisellä voidaan nopeuttaa äänestysmenettelyä, parantaa vaalivarmuutta, vähentää viranomaistyötä ja säästää kustannuksia.
http://www.vaalit.fi/42321.htm