Vaasalaisia.info - keskustelut

Aika hedelmätöntä vertailla sosiaali- ja terveyspuolta Hietalahden projektiin miltään kantilta. Sen sijaan kannattaa huomioida, että jalkapallon harrastusolosuhteet ovat Vaasassa jo tällä hetkellä aivan huippuluokkaa verrattuna sitä suurimpaan osaan kunnista. Nyt jos vielä jalkapallon edustusolosuhteiden parantamiseen laitetaan 9 miljoonaa euroa (mikä sekin on hyvin harvinaista Suomessa), niin en nyt näkisi että sille puolelle on kunnan budjetista mitenkään liian vähän ainakaan jaettu.

Tuntuisi siis kummalliselta säästää halvoista asioista, kuten juuri päätykatsomoista. Minusta niillä voidaan kuitenkin rakentaa homma siten, että voidaan puhua stadionista. Ennemmin kannattaa hakea säästöt pääkatsomosta, josta niitä todellisuudessa enemmän löytyy. Otetaan nyt sitten vertailuun vaikka ne ulkopuolisten tahojen toimistotilat.

Se on toki totta, että pääkatsomon lämpimät tilat ovat kallein komponentti ja niistä varmasti kannattaa ja joudutaankin säästämään. Sen sijaan puhuminen päätykatsomoista jonain halpoina asioina on vähintäänkin tulkinnanvaraista. Tokihan ne muutaman rivin korkuisina ja kattamattomina ovat halpoja, mutta eipä niistä silloin juuri hyötyäkään ole. Eivät estä tuulivaikutusta ja lisäävät kunnossapitokustannuksia kun ovat täysin sateen/lumen/rännän armoilla. Mikäli vielä halutaan säilyttää optio siitä, että stadion voidaan vielä jossain vaiheessa laajentaa kapasiteetiltaan täyttämään tämä seuraava UEFAn asettama raja (8000) ei päätykatsomoiden rakentamisessa tässä vaiheessa ole mitään järkeä vaan kaikki panostukset kannaattaa laittaa pääkatsomon kapasiteettiin. Palloiluhalli blokkaa tuulen toisesta päädystä ja toiseen päätyyn on varmasti kehiteltävissä edullinen tuulensuojaratkaisu, esim. jonkinlainen mainosaita.

Kun suunnitellaan rakentamista verovaroin, tärkein huomio tulee kiinnittää käyttömenoihin.  Käyttömenot ovat ne kustannukset jotka muodostavat pitkässäjuoksussa merkittävämmän kustannuserän verrattuna investointeihin.  Hukkainvestointeja tulee välttää viimeiseenasti, kuten esimerkiksi Hietalahden kentän lämmitysratkaisu.

Hietalahden jalkapallopyhätön yksi suuri käyttökustannuserä muodostuu energiasta. Tätä lisää Suomen Palloliiton määräys valaista kenttä ottelujen aikana.

Käyttömenot suhteessa investointiin ovat kyllä käsittääkseni suhteellisen pienet tässä tapauksessa. Valoja poltetaan vain ottelutapahtumien aikana ja silloinkin ainoastaan tarpeen vaatiessa. Kentänlämmityksellekään ei ole käyttöä kuin hyvin lyhyen aikaa keväällä. Ja nyt siis puhun edustusjalkapallon asettamista vaatimuksista. Toki jos kenttää käytetään myös koulujen ym. harrastetoiminnan tarpeisiin (mitä tekonurmen asettaminen käytännössä tarkoittaa) käyttömenot näiden osalta varmasti selkeästi kohoavat, mutta tätä hinnankorotusta on tuskin tarkoituksenmukaista vyöryttää stadionin "viihdekäytön" kontolle.