Turhaa sinä Pentti itsesensuuri-ehdotuksestani närkästyit, kun asianomainen itse siitä sai vain päivän naurut. Huumorintajunsa kullakin.
Jospa välillä yrittäisi virittää asiakeskustelua itse otsikon aiheesta. Voisiko se onnistua täällä.
En tunne tarkalleen kaikkia maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä. Kaivoin helpoimmasta mahdollisesta paikasta, eli wikipediasta, jossa yhdellä sivulla oli alla olevat (hieman lyhennetyt) käsitteet.
Pakolaisina tai turvapaikan hakijoina tänne tulleita on aletaan kutsumaan myöhemmin maahanmuuttajiksi (mamu), jolloin he liittyvät isompaan kokonaisuuteen. Tännehän muuttaa runsaasti ihmisiä myös muista syistä, esimerkiksi työn tai paremman elintason perässä. Jossain vaiheessa myös Venäjän inkeräisille annettiin oikeus muuttaa Suomeen ja muistan lukeneeni että tämä on nyt loppumassa.
Maahanmuuttopolitiikkaa on voimakkaasti arvosteltu muuallakin kuin täällä. Osa on ehdottanut rajojen kokonaan sulkemista. Kysyisinkin faktatietoja ja myös mielipiteitä seuraaviin asioihin.
- Onko realismia ajatella, ettei Suomi ottaisi lainkaan pakolaisia ?
- Mitä seuraamuksia siitä olisi ?
- Milloin turvapaikan hakija on hyväksyttävä kansainvälisten säännösten mukaan käsittelyyn
- Milloin turvapaikan hakijan voi käännyttää suoraan rajalta ?
- Mitkä ovat keinot rajoittaa tänne eräiden tahojen haluamaa halpatyövoimaa ?
- Miksi vain kuusi (?) EU-maata vastaanottaa kiintiöpakolaisia ?
- Missä järjestyksessä pakolaiset saavat suomen kansalaisuuden ?
Tällaisista asioista minä kaipaisin lisää tietoa ja keskustelua. Jokainenhan me tiedetään, että maahanmuutto aiheuttaa ongelmia.
Turvapaikanhakija on henkilö, joka on ilmoittanut hakevansa turvapaikkaa maasta, joka on sitoutunut ottamaan vastaan turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijaksi hyväksytään yleensä niin sanotun turvattoman maan kansalainen. Siitä, mitkä maat lasketaan tässä yhteydessä turvattomiksi ja mitkä turvallisiksi, päättää maa, josta henkilö hakee turvapaikkaa, tai taho, jonka päätöksiin kyseinen maa on sitoutunut. Puolet Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on todettu perusteettomiksi.
Turvattomaksi maaksi määritellään usein maa, jossa kansalaista voi uhata kuolemantuomio, kidutus tai syrjintä. Suomessa turvapaikkahakemuksia käsittelee Maahanmuuttovirasto. Hakuaikana hakija pääsee elämään vastaanottokeskuksessa siinä maassa, jossa hakee turvapaikkaa. Turvapaikkahakemuksen käsittely voi kestää jopa vuosia, Suomessa keskimäärin 300 päivää. Suurin osa turvapaikkahakemuksista hylätään, mutta usein myönnetään oleskelulupa suojelun tarpeen tai humanitaariseen syyn perusteella. Turvapaikan saanut henkilö voi palata omaan maahansa, kun maan olosuhteet ovat tulleet taas turvallisiksi.
Pakolainen on henkilö, joka joutuu pelkäämään joutuvansa kotimaassaan vainotuksi rodun, uskonnon, kansalaisuuden, sosiaalisen aseman tai poliittisen mielipiteen johdosta. Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967.
Määritelmän mukaan eivät esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä. Mutta sen sijaan huoltajan puuttuminen; esimerkiksi orpous tai sotaorpous on. Yleissopimuksen mukaan pakolaista ei voida palauttaa maahan, jossa hänen henkeään tai vapauttaan uhataan.
Kiintiöpakolaisena maahan muuttavalla on jo YK:n pakolaistoimiston myöntämä pakolaisasema, joten hänen pakolaisuutensa syytä eivät enää Suomen tai Euroopan unionin viranomaiset tutki.
Elintasopakolainen-nimitystä käytetään sellaisista pakolaisista, joiden ei uskota olevan kansainvälisen suojelun tarpeessa, vaan jotka saapuvat maahan sosiaaliturvan tai korkeamman elintason houkuttelemina. Nimitys on harhaanjohtava, koska 'pakolainen'-termi tarkoittaa aina Geneven pakolaissopimuksessa 1. artiklan kriteerit täyttävää ihmistä ja näin ollen ihmistä, joka on kansainvälisen suojelun tarpeessa.