Tuli niin monta kommenttia, että ymppään omaa vastaustani sekavassa järjestyksessä tähän seuraavasti.
Ydinvoimalaitoksia ja sen toimintaa vakuutetaan ihan niin kuin muidenkin teollisuuslaitosten toimintaa. Eli, miksi tuulivoimalassakin pitää olla vastuuvakuutuksia, jos siitä ei ole mitään mahdollista haittaa ympäristölleen. Siksi, että silläkin on. Mahdollisia rikkoutumisia ja niistä aiheutuvia onnettomuuksia muille yms.
Tapio totesi tuossa, että nimenomaan vaasalaisena pitäisi ydinvoimaa vastustaa taloudellisista syistä. Vaasassa useampikin yritys näkee ydinvoimamarkkinoilla varsin suurtakin ja kannattavan liiketoiminnan mahdollisuutta globaalisti. Meillä on energia-alan suunnittelijoita, voimalaitostekniikan asiantuntijoita, komponentti- ja laitevalmistajia, joilla on erittäin hyvät mahdollisuudet ansaita Vaasaan ja vaasalaisille rahaa ja työtä juuri ydinvoima-alalta.
Työ sillä alueella on tietenkin vaativaa, mutta samalla sieltä tulevalla osaamisella, myös muu energiateollisuusosaamisemme kasvaa.
Sitten tästä subventoinnista. Varmasti me kaikki voimme myöntää sellaisen tosiasian, että massiiviset subventoinnit jollekin sektorille vääristävät aina markkinatilanteen ja saavat loppujen lopuksi aina aikaiseksi jonkinasteisen suuremman ongelman. Maatalous on niin hyvä esimerkki, että se on pakko mainita. Maatalousbusiness on sellainen liiketoiminta-alue, joka valmistaa yhtä ihmisen perustarviketta. Ja silti se on jatkuvasti kuralla. Tosin, esimerkiksi tuulivoimaan kannattaa satsata, koska siitä mahdollisesti tulevat hyödyt tulevaisuudessa voivat olla merkittäviä sekä taloudellisesti, että ympäristöllisesti. Viisas ei kuitenkaan koskaan laita rahojaan ainoastaan yhteen laariin, varsinkin, jos tarjolla on useitakin hyviä vaihtoehtoja.
Edelleen tärkeintä on se, että energiaratkaisuissa otetaan huomioon turvallisuus, kasvava tarve ja ympäristöystävällisyys, ja pakostakin on myös otettava huomioon taloudelliset panostukset. On pohdittava hyötyja ja haittoja, riskejä ja mahdollisuuksia. Ja käsiteltävä kaikkia energiantuotantomuotoja samalta pohjalta.
Kuluttaja on kuitenkin kuningas tässäkin asiassa. Kuluttaja lopulta valitsee.
Jos valitaan tapa, johon joudutaan satsaamaan paljon yhteiskunnan varoja, niin se tarkoittaa sitä, että joko verotus kasvaa tai vaihtoehtoisesti palveluita karsitaan. Jos verotus kasvaa, vaasalaisenkin yrityselämän mahdollisuudet tehdä kannattavaa liiketoimintaa Vaasasta käsin pienenee. Ja jos palveluja karsitaan, se tekee tavallisen ihmisen elämästä huonompaa ja kalliimpaa. Tämä on varsin simppeliä matematiikkaa. Samanlaisten asioiden kanssahan tässä painitaan muutenkin. Jonkinlainen balanssi on vain löydettävä.
Tuo Tsernobyl on oikeastaan kaikessa karmivuudessaan hyvä esimerkkikin. Ja siitä on saatu paljon oppia.
Voi olla vanha juttu, mutta kyseisen kaltainen onnettomuus ei ole koskaan ollut mahdollista länsimaisissa reaktoreissa. Ja syynä siihen on erilainen laitostekniikka ja materiaalit. Todennäköisempi vakava ydinvoimalaonnettomuus länsimaissa olisi ennemminkin Harrisburgin (Three Mile Island) tyyppinen vakava onnettomuus, mutta sielläkään ja silloinkaan vaikutuksia ei ollut laitoksen ulkopuolelle. Ja näitäkin laitoskonstruktioita on kehitetty sen jälkeen paremmiksi.
Tsernobylin tyyppisiä laitoksia on rakennettu ainoastaan entisen Neuvostoliiton "hallitsemille alueille ja niitäkin on sittemmin modifioitu.
Toiseksi esimerkkinä, jonka Tsernobylistä voi vetää, on se että siinä on esimerkki karmaisevimmasta onnettomuudesta, joka ydinvoiman suhteen voi tapahtua. INES-asteikon huipulta.
Kaytännössä jäähdyttämätön ydinjäte kulkeutui ilmakehään ja levisi varsin laajoille alueille.
Olemme varmasti kaikki yhtä mieltä, että olisi ollut parempi ilman tätäkään onnettomuutta, mutta joka tapauksessa se tapahtui. Mitä merkille pantavaa tässä kuitenkin on. Ukrainakin on edelleen olemassa. Ja Suomi, ja Ruotsi ja vaikka mitä. Tsernobylissä ollaan edelleen töissä ja toimitaan. Ja vaikka mitä sanoisi, luontokin siellä alkaa korjaamaan itseään.
Saako sellaista tapahtua uudelleen? Ei saa. On tehtävä kaikki asiat niin, että sellaista ei tapahdu.
Tapahtuuko sellaista uudestaan? En tiedä. Eikä sitä tiedä kukaan muukaan.
Mutta ei sellainen voi kuitenkaan estää prosessia, koska yleisellä tasolla, kokemuksen perusteella onnettomuudet ydinvoimaloissa ovat äärimmäisen harvinaisia ja äärimmäisen harvoin niillä on mitään vaikutusta ympäristöönsä.
Tuolla Matseman totesi skenariooni, että ei lentokone oikeastaan voi tippua kaupunkiin, kun niillä ei saa lentää kaupungin yllä! Mutta kun niillä voi. Ja lennetäänkin. Ja sattuu onnettomuuksia. Samalla logiikalla lentäminen olisi kiellettävä kokonaan, koska onnettomuus VOI sattua.
Tapio kysyi seuraavaa:
Kumpi tuo enemmän onnellisuutta,
1) parempi omatunto kun ei tarpeettomasti rasita biosfääriä eikä siirrä ongelmia tuleville sukupolville?
2) ajattelematta muuta kuin itseämme mm. vaatimalla halpaa mutta likaista energiaa
Niinpä.
Mutta oletko ollenkaan pohtinut asian kaikkia puolia?
Mainitsemiesi kahden kohdan perusteella, eri energiateknologioita vertailemalla, sinun on pakko tarkoittaa kannattavasi ydinvoimaa!