"Auringon aktiivisuusjaksoja on hahmoteltu kerrostumista tehtyjen isotooppimuutosten, maan ilmaston muutosten ym. mukaan. Beryllium-10 ja Hiili-14 ovat tutkittavia isotooppeja. Aktiivisuusjaksot vaikuttavat olevan pituudeltaan vaihtelevia eli auringon aktiivisuus vaihtelee kvasijaksollisesti.
11 v: Auringonpilkkujakso 9-13 v
22 v Halen jakso 8-25 v, joka on 273 kk, ja jolla on muun muassa 7, 13 ja 39 kk alajaksoja.
88 v: Gleissbergin jakso (heikko, noin 80-90v tai 70-100 v).
200 v: Suessin jakso c.
2300 vuotta: Hallstattin jakso (Landscheidtin jakso) (eri tutkimusten mukaan 2240-2500)
Hiili-14:n vaihteluista on mitattu jaksoja 105, 131, 232, 385, 504, 805 ja 2241 vuotta. Kun hiili-14;ää on runsaasti, on maapallolla kylmää.
Auringon aktiivisuus vaikuttaa tiettyjen alkuainelajien, isotooppien syntyyn maassa."
Lyhyiden syklien, kuten 11-vuoden syklin vaikutus on vähäisempi kuin pitempien syklien, kuten 100-vuoden syklin. Vuodesta 1900 vuoteen 2000 auringon 11-vuoden sykli on ollut aina edellistä 11-vuoden sykliä aktiivisempi. 100-vuoden sykli on siis ollut nousussa. Ilmeisesti nyt ollaan tulossa 100-vuoden syklin laskujaksoon, jonka aikana jokainen 11-vuoden sykli on edellistä heikompi, jota jatkuu vuoteen 2100 asti, jonka jälkeen 100 vuoden sykli alkaa taas nousta.
http://www.fmi.fi/kuvat/Aurinkovari.pdfNyt pitäisi alkaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, jotta sitten vuonna 2100 ei olisi yhtä aikaa vaikuttamassa auringon aktiivisuuden nousu ja ihmisen aiheuttama edennyt kiihtyvä ilmastonmuutos.
"Jotkin tutkimukset viittaavat kuitenkin siihen, että auringon vaikutusta on saatettu aliarvioida. Kaksi tutkijaa Duke Universitystä ovat arvioineet, että 40–50 % maailmanlaajauisten pintalämpötilojen kasvusta 1900-luvulla ja noin 25–35 % vuosina 1980–2000 on johtunut auringosta."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Auringon_aktiivisuus"IPCC:n raportissa (2007) arvioidaan, että auringon säteilyn hidas kasvu esiteolliselta ajalta 1750-luvulta nykyaikaan on kohdistanut maapallon ilmakehään alle 10 % siitä lämpövaikutuksesta, joka samana aikana on aiheutunut ihmisen toiminnasta kasvihuoneilmiön voimistumisen kautta."
http://www.fmi.fi/ilmastonmuutos/maailma_17.htmlJos maalaisjärkisesti suomalaisena ajattelee niin auringon vaikutus on merkittävä. Talvella aurinko paistaa matalalta ja on kylmää. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja on lämmintä. Tiedä sitten kuinka suuria ne auringon aktiivisuusvaihtelut on verrattuna normaaliin auringonsäteilyyn. 11-vuotissykli ainakin ilmeisesti on niin heikko etten minä ainakaan ole havainnut, että huh huh, kun on kylmää taas, taitaa olla se 11-vuotissykli.
Sensaatioiden revittely jääkaudesta ja ilmaston kylmenemisestä on mielestäni hiukan katteetonta koska kaikki mahtuu tähän astisessa tieteen historiassa havaittuun auringon normaaliin aktiivisuusrytmiin. Sitä paitsi isot jääkaudet, kuten se joka Suomen peitti ei johdu pelkästään auringosta vaan mantereiden asemasta eli siitä, onko navoilla ja sen ympäristössä mitään mihin jäätyä, kuten manner tai suljettu merenlahti navoilla, kuten nyt. Ja maapallon akselin kulmasta Maan ratatasoa vastaan. Maapallon akseli ei ole kohtisuorassa Maan ratatasoa vastaan, vaan ekvaattori muodostaa n. 23.5° kulman ratatasoon nähden. "Jääkaudella maapallon lämpötila laski eniten napojen lähettyvillä, mikä johtui muun muassa Maan akselikallistuman muutoksesta."
"Milankovićin jaksot ovat Maan akselikallistumassa ja radassa tapahtuvia jaksollisia muutoksia, jotka vaikuttavat Maan ilmastoon. Ne muuttavat vuodenaikoja ja eri leveysasteille eri aikoina tulevaa Auringon säteilyä. Nykyään Maassa on lämmintä, koska Maan akseli on melko kallellaan. Jääkaudella Maan akseli oli melko pystyssä, mikä aiheutti kylmän kesän pohjoisessa."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Milankovi%C4%87in_jaksotMielenkiintoista nähdä onko auringon aktiivisuuden väitetyllä laskulla mitään vaikutusta siihen saammeko jatkossa mustia vai valkoisia jouluja. Tarvittaisiin monta pitkää kylmää talvea, että tähän astinen ilmastonmuutoksen vaikutus navoilla ja vuoristoissa saataisiin ennalleen. Oletettavasti ilmastonmuutoksessa ja napajäätiköiden ja vuoristojäätiköiden sulamisessa on kyse siitä, ettei lyhenevä talvi kerkeä korjata sitä minkä pitenevä kesä sulattaa. Vuoristojäätiköt ovat jokien tärkeitä alkulähteitä vaikkakaan eivät ainoita. Sadanta on myöskin tärkeä jokien ja juomaveden lähde. Tiettävästi Suomessakaan joet eivät saa alkuaan vuoristojäätiköistä vaan sadannasta.