Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Pokartti

Pages: 1 2 [3] 4 5
81
Pyydän vilpittömästi anteeksi kaikilta basisteilta, ei minulla teitä vastaan ole yhtään mitään.  En vaan halunnut käyttää sanaa fasisti (vaikkakin syytä mielestäni olisi siihenkin...)

82
Tala talar Yllan jo suohon,
mikä syynä lienee tuohon?
No Ylla on tyhmä ja rasisti,
mokoma pitkäkallo, basisti!

83
Kun pääsiäisaikaan Suomi syö mämmiä,
rasistit skåålaa, ne haluaa känniä.
Sitä he virpovat, innolla varpovat,
Wallinin armoa ja miehiä arpovat.

Myös Kyöpelinvuoren pääsiäissadulla
vastine oma on kantoonin halulla:
Ees taas lentelee Stefu ja Thors,
mutta Suomi ei taivu, suru on suur...

84
Ej se ole pelkästään mieli,
häviää pian myös vårt kieli!
Nouseeko jo pilvi kuin sieni,
on niin vaikea läntinen tieni.

Mejlle ej ole mittään suomi,
det är som poskessani luomi.
Virastossa kaatuu joku tuoli,
joko se ruotsalaisuus kuoli?

85
Joko se ruotsi kotimaiseksi mielletään,
tai pian suomi kaikkialla kielletään...
Silloin ymmärtää jo suomalainen ketku,
on sukunsa rappiolla, surkea se retku.

Juuri vahvaa lakia ruotsista laaditaan,
kumartamaan syvään tolvanoita vaaditaan!
Lie Toffe ruotsin pelastaja, tuo kurko,
järjesteli jo Akademin, ej se ole urpo.

Ei juhlia sovi, kunkku Ruotsin varottaa,
vaikka omat silmät jo hiukkasen harottaa.
Onko urhojen sukua, myöskin miesten mies,
outo hissukka, lie koskaan ei otsansa hies.

Pitkää kalloa somistaa puuteroitu tupee,
on viikinki tuo läntinen todellakin upee.
Lapsensakin sitä samaa maata, niin söpö,
mutta fenno-pentu lie tyhmä, mokoma pöpö.

Tuleeko aika kun suomalaiset karkottaa,
Ruotsin Siperiaanko matkaa se tarkottaa.
Pitää sivistää, ruotsi heille yhä pakottaa,
pian laki, jos se ei maistu, tulee sakottaa.

86
Kurkkuun jäi Eneltä nyt se Runebergs bulle,
hartiaan tako urhoa Ruotsin ombudsman Olle.
Syypää siihen oli neuvoston Arvidsson Karin,
painosti liikaa, se jopa vilautteli alta sarin.

Miksi joutui miehemme siihen ikävään jamaan?
Siksi kun Suomi on taantunut perkeleen lamaan.
Kärsinyt on ruotsi ihan totaalisen inflaation,
hylsyn pakolle antanut jo suomalainen raati on.

Miten sais fennon, puhumaan sujuvaa ruotsia,
aivan kuten e eee Ene, tarvittaisko ruoskia?
Urhoilla välähti, pakotetaan lastentarhassa,
lie Ene raukka siis varsin pahassa harhassa!

Joku jo nauratti, kerrotaan satuja sikiöille,
toinen ehdotti jopa pakkoruotsia siittiöille.
Näinkö viikingit elävät universumissa omassa,
käyvät vain Tukkisaaressa unelmiensa lomassa!

Ei sillä kirjoituksella muuten olekaan väliä,
mitä tekis mies toinen, haisteleisko jäkäliä?
Tuottais se vaikeuksia suuria i Åbo polisbil,
loppuis lappujen skrivaus, se olisi Enes stil.

Kantaa jo hedelmää se YO-pakkoruotsin poisto,
siksipä taas fenno on tämänkin tarinan roisto!
Fan, ei Pohjola seurustelekaan enää ruotsiksi,
on lapsi Suomen asetettava heille jo luotsiksi.

Kaikkialla käytössä lie skandinaavinen kieli,
mutta kadonnut on täysin pohjoismainen mieli!
Kun Ruotsin mielestä se fennon kieli on rankin,
tekisi viikingistä tyhmän, surkean vain mankin!

Heille on vain uhka tuo oljenkorsi viimeinen,
kun englantia jo käyttää nuori niin kiireinen.
Eihän tärkeää olekaan ymmärrys vaan ruotsi,
siksi kyynel virtaa kuin muinoin vain Vuoksi!

87
Mutta ovatpa jotkut Suomen ruotsalaiset sitten sen sijaan matemaattisesti lahjakkaampia (kuin kielellisesti).

Hä e se micke, micke_minkfarm,
med Olle, gå vi bara arm i arm.
Det e helvete ja satans också,
on suomi mejlle vähän si o så.

Ja e bra i matte, menaa det tio,
du vet ju, att fem e hä nu femtio!
Hu nu va det, mena matte o husse,
vafö ämnen, froga också se Bosse.

88
Kansojenkin oppimiskyvyssä on varsin suuria eroja, siihenhän ne Pisa-tuloksetkin viittaavat.
Suomen ruotsalaiset eivät kuulema opi sitten millään suomea, osaavat yleensä vain pari sanaa: Jaa vaati sörviis på ruotsi nu!
Mutta mm. somalit puhuvat aivan ymmärrettävää suomea jo parin, kolmen kuukauden opiskeluiden jälkeen:

Tervä täile sine,
olä taalä jo mine.
Ålandi on palstä,
valke joka pärsta.

Vahan soomi patre,
sanoa kylla Sartre.
Ossa rotsi vahasen,
syota silli kalasen.

Ole mina olla aiköä,
kulla vahan taikoa.
Sine kyla matkusta,
missa paassä kusta.

Siella se hyva pylly,
tykka kun se hylly.
Taalä joota viinä,
on Olle huva siinä.

Häkäta naine se petö,
ja riehu umpari keto.
Mina musta, tönkössa,
vähva mees sänkössä.

Taalä soomessä kylma,
ei näky mu silmakulma.
Paljön vate jo paalä,
tuttö ollä joka saalä.

Te olä iha merikänsaa,
siela kälastä hen saa.
Kätsoä naine kylästa,
paastä mina pylästa.

89
Olle niin kalpea, heti laati en list,
har han hittat, en enkel anarkist?
Där är nog se yksi tumma Ahmetti,
men var e hans kompisen Mehmetti?

Lämmintä on, vaikka yllä ei oo olle,
tuskailee urho, se vår polisen Olle,
Syynä on siihen, näkyy jo liekkiä,
kiire avata, on vesiletkun kieppiä!

Tähänkin Ruotsi, jo tarvitsis apua,
ei skåålata voi, ei ees nauttia rapua.
Skoonessa tumma, pohjoisessa finne,
edessään Ollella, lie jyrkähkö rinne!

Riehuja olikin, vain ruotsalainen kalpea,
oli hädissään Thors, naamansa valkea.
Mitä teki Ruotsi, onko fenno yhä piru?
On vain orja, aina myös tyrmässä viru!

90
Miksikö istahti, SDP jo lahtarin kelkkaan,
näet sen heti, kun vilkaiset sä telkkaan.
Milloinka unohdettu, on Tampere punainen,
tunsi vain surua lapsi, mies sekä nainen!

Tihutöitä tekivät, ne ruotsalaiset urheat,
eivätkä sitä estäneet, herramme turpeat!
Oli pakko siitä vaieta, taskussaan nyrkki,
silloin etulinjaan, vain kohtalomme tyrkki.

Antaa yhä fenno, bålagetille etumatkaa,
kauanko Oy:t jaksavat, uurastusta jatkaa?
Täällä riehuvat vieläkin, petturit röyhkeät,
nauravat yhdessä, nuo naapurit pöyhkeät.

Siksi kai taivuitte, kun kilahteli se kassa,
käytitte Kruunuja, poltitte kuin takassa.
Siitäpä tuli teille, se kiitollisuudenvelka,
itkisivät nyt sitä, vanha Jussi myös Helka.

Loppu on selvä, Ruotsi tappais kielemme,
yrittää se yhä, raiskata myös mielemme!
Kun asia on niin, emme apuun saa muita,
toimittava lie pakko, eikä tuijotella kuita!

Kuinka lie, ettekö ajattele omalla päällä?
Yhä Paavo riehuu, rahan voimalla täällä!
Älkää vaan sanoko, sitä häpeä vain emme,
jo monien mielestä, se vakava olisi enne.

91
Löysin haasteellisen aiheen Pokartille, saapas näkeee, meneekö kynätaiturinkin sormi suuhun näin ison asian edessä?
Aihe: Gästgivars ja se Ahlbergin Rurik, tuo ruotsalaisuuden suuri lupaus Suomessa, ovat intoa täynnä. Ovat väsäämässä Vaasasta Uumajan esimerkin mukaista RKP:n johtamaa ruotsi-hallintokielistä suurkaupunkia!
Uudet sekunda-suomenruotsalaiset pitävät väkiluvun kasvusta huolen, näin valoisana mamujen tulon ovat thorssilaiset nähneet!
Hyvä vihje, kiitos.
Mutta voi hyvinkin mennä sormi suuhun, on tuo nyt niin älytön juttu. Enpä olisi noilta tosin vähempää odottanutkaan...

92
Tomatpojkarna skrikee, här e nu Närpes,
hätä e paha, iskihän tomuun idaa härpes.
Har vi nog någo lääke, det e ju vårt kieli,
silti e svart, oman Johtajamme se mieli!

Bara viina e viina, däfö fenno sen juo,
men konjaken mejlle, rauhan o ilon suo.
Ja e viikkinkki, altso fin, niin kultturelli,
parempi kuosi, tekisi ei ees se Pirelli.

Niin kauan kuin virtaa, fennon sen hiki,
meillä kissanpäivät, sejla taas Kon-Tiki.
Nja, ha vi int lotsen, joko resan e slut,
siks pakko on tapella, o heittä fenno ut.

93
Pakkoruotsi tuoksuu, kuin kellot ne kielon,
kevään kuulaan leikit, kaipa pian siel'on.
Sielunsa silmin, kullankeltainen on laiho,
se vaan naapurissa, sinne ainiaan on kaiho.

Jos olis Joulu, sais mamman peppakakkoo,
eikä kelvoton fenno, maksais ees sakkoo.
Sepä tarkoittaa, on tää ystävyyttä syvää,
Suomi jo jakaa, kaikelle rahvaalle hyvää.

Leudot ovat tuulet, niin hento sini taivaan,
eikä kukaan hairahtanut, rasismin vaivaan.
Suomalaiselle tuoksu, on kotoisan vehnäsen,
sen huomaa lapsonen ja pikkuinen nenä sen.

Ei Suomessa kukaan, osoita tietä laivaan.
ei fenno svekolle, ole se julma hai vaan.
Ruotsi hunajaa, on fennolla hyvä naapuri,
luotsi voi unohtaa, mikä olikaan paapuri.

Olis Freukan asemassa, suomalainen Heikki,
toimii kansojen välillä, vain rakkauden leikki.
Suomalainen SFP, puolustaa heikomman etua,
olis finne sivistyneempi jopa Tahvoa ja Retua.

Jopahan särähti, on kaikki silkkaa valetta,
kuten vaikka se, että Suomessa olis Valetta.
Jää häviölle jo tilasto, ei asteikko sen riitä,
emävale nöyrtyy, ei erimielisyyttä ees siitä.

94
Esitänkin tässä, ihan oman näkemykseni,
ihme varsin suuri, olisi kuin ilmestykseni.
Voitaisiin me tarjota, jopa muitakin kieliä,
osaamme silti särkeä, aina lastenne mieliä!

Eikös pakko olekaan, täällä enää pakko,
tuska siis kova, se varmaan ole ei rakko?
Raapustaa hädissään jo Pennasen penna,
antaako punaa, enää Erkille vain henna?

Finnelle hieman isommat, silmät verkon,
mutta eipä toive, ennen ollut sen Erkon.
Määräsi tahdin, tuo ruotsalainen vahva,
näyttö oli selvä, eikä pelkkä vallan kahva!

Pakko on myöntää, välttämättömyys hyve,
etkä ihan turhaan, sä itsesäälissä nyt ryve.
Lie Lehtenne suuri, myös kitinä on kova,
kirjasimet teille, aina ollut myös sotisova.

Silti vielä ihmettelen, ylimielisyyttä suurta,
ei Sanomat muistakaan, omaa sukujuurta?
On eteenne tullut seinä, se kylmä on kylpy,
voi viestinne olla, pian fennolle vain hylky!

95
KIITOS,Pokartti!
Olet loistava!
Olepa hyvä, brassica.

96
Jo hätä on kädessä, ruikuttaa Forsgård,
fenno är paha, vi fordrar nu mera vård.
Sitä mukaa pahenee, svekojen uikutus,
kohta on työnä, se fennojen muilutus.

Ruotsalaissuomessa syntyy yhä verkkoja,
kuin sieniä sateella, on apuna Erkkoja!
Uusin niistä, lie tuo erikoinen Magma,
mihin urho koskee, tulee vain smegma.

Helsinki osa, on sitä Ruotsalaissuomea,
pratar Nils Erik, eikä räpyttele ees luomea.
Ei historiaa tunne, vain heille on uusimaa,
vanha fennon on kontu ja tarkoittaa himaa!

97
Rurik, tuo uudestisyntynyt viikinkiruhtinas, on pyrkimässä kielikalifiksi itsensä Lutherin tilalle. Hiljentyneen kielipapin tilalle ohi wideroosien, lipposten ja walliinienkin on mies Mustasaaren puskista noussut.
Rurik Ahlberg on mies, jota kaiken maailman suomalaiset vavisten kuunnelkoot.
Onko nimi enne, tuo Rurik.
Vaasan seudun meininkiä hieman seuranneena mietinkin sitä, että onko jo Pohjanmaan miehiltä kadonnut särmä... Ja tarkoitan tietenkin suomenkielisiä.

98
Tassa on tama, aito ruotsalainen Kämpen,
för rasismen, måste vi nu börja kampen.
Fenno se luulee, et tappelisin mä kielistä,
on suuremmat linjat, kysymys on mielistä.

On jo saatu, finne maksamaan oma pakko,
orjan edessä on SFP, takana se rapakko.
VBL:n Mynten tietää, vain haukun hallin,
Mutta Folkting näyttää, nyt Ruotsin mallin!

Nyt se loppuu, fennon kurin tämä löyhyys,
ruotsi on rikkaus, suomi vaan on köyhyys.
Eduskunta jo sorvaa, teille lisää pakkoja,
saattepa nähdä, ej me olla mitään akkoja.

Sehän on väärin, paha olla pikku viikinki,
pakkosuomi heille, on pelkkä kylmä rinki.
Fan, meidän lapsoset putsaa Suomen pölyt,
Ruotsiin karkaavat, eikä auta papan mölyt.

99
Rako railona aukeaa, on edessä se kauhea itä,
takana SFP:n usko, mä varjelen ainiaan sitä!
Tulkoot vaikka junillaan, poikki pantu se sähkö!
Eivätkä ne tänne mahdu, muillekin tuli jo lähtö.

Pampas meille vain, on oikea Ruotsalaissuomi,
onnistu ei gummiketku, paljastettu sen juoni.
Meillä kaikki nerot, siitä Ylla esimerkki on juuri,
kyllä oli oikeassa, Freukka, tuo heromme suuri,

Vaikka vahva ruotsalaisuus, se aina onkin pyhä,
tuhma fenno, Steffoo kerto, potkii vastaan yhä.
Ovat saaneet raon aikaan, vastassa on jo Hesa,
Närpes är nog läger, till Sverige måste jag resa.

100
Mine kuuluisa olla, Den Erövrare Husar,
ja rusar och busar, men tyvärr lite osar.
Vielä Suomessa, har vi fö många busar,
puheensa meille outo, det niinku susar...

Dom sa, o det e sant, e ja uljas ulaani,
häijy varmasti, ejpä pärjäis edes kaani.
Min kärring är, se Ruotsin kuulu Ida-lilla,
någo skydd tarvi, hona Suomen kioskilla.

Jo frun vet nog, finne musta on murjaani,
ei sivistystään nostaa, voi koskaan turaani.
Tärkeää on, våra obefläckad geeniperimä,
se joukkoon tummaan, on Birgerin kerimä.

On viikinki valmis, vår hirmuinen veteraani,
tuntee ruotsalaisen tehon, kohta Kajaani.
Nyt måste vi hitta, se lopullinen ratkaisu,
onko se taas, tuon fennon pään katkaisu?

101
Ei valiot auta, oppinee naurettava pelle,
vaikka hienoa lie, lukemisenaan on Elle.
On valloittaja yhä, aivan kuin pellossa,
vaan ei aikaa jäljellä, paljoa kellossa!

Kuinkapa urhonsa, valitsee folktingetti?
Ei sinne fennolla asiaa, pannan langetti!
Mutta melko outoa, SL mielestään paha,
eihän noita orjia, enää pysäytä ees raha!

Herran mielestä, ei olekaan liiton tehtävä,
fennon puolustus, sekö heti on jätettävä!
Kun ei onnistukaan, svekon tuon kaappaus,
seuraus lienee se, loppuu viikingin kuppaus.

102
Xenofobi int nog, Suomessa kauhhe raseri,
lägga idioti till listan om teme pakko serie.
Men Steffo nyt kirjutta, lähes läsbar prosa,
o hjärtta e svart som sin hystrys enda trosa.

103
Olis urhon kanssa kättely,
kuin jarlin kanssa chatti.
Siitä huonot mielikuvat,
kuin käteen kakkis katti.

104
Jos juomana vaan on kupliva cava,
ja menee naapuriin, sanotaan sava.
Täälläpä moikataan tietenkin terve,
sanoisitpa tjäna, naurais jo Hervé. 

Voihan sitä huudella myöskin hello,
ei takaisin käänny, enää tuo kello!
Sitäpä vielä yrittää, muutama tollo,
on hupia heille, missä tipu on pollo.

105
On perin huolissaan, ruotsalainen tapio,
pakko on vaarassa, vaikka turvana lapio.
Ja syypää siihen, on jävla Suomen kansa,
uusi kielilakikin oli, kai urhoille vain ansa?

Voj sjuttonit också, ja helvetet sentään,
peli on menetetty, tajuaa myös Ken tään.
Ei onnistu vaihto, on suomalainen täällä,
moni viikinki menossa, Länsimeren jäällä.

Saapas tuon nähdä, kauanko tapio jaksaa,
urhon voimat ehtyy, vaikka syö se maksaa.
Mutta valio on niukka, tulee vain jokellusta,
Ankannokkakin on, jo huolissaan hellusta.

106
On se vaan häpeä ja ikävä on jama,
avustusta meille, ei vaikuta lama.
Yllan laseista, rapisee jo kultaus,
SFP hajoaa, se oli teille tulkkaus.

Suomi yhä maksaa, siksi HBL jaksaa,
sisältönsä aina, on ihan silkkaa jaskaa.
On toinenkin lehdykkä, nimeltään VBL,
Mynten vaan räyhää, hyvin enkel själ.

Ei tuossakaan kaikki, finne raukka,
valvoo hurrin etua YLE kuin haukka.
Harvalla partilla, ikioma on kanava,
siksikö Stefulla, vain juomana cava?

107
On raudoitettu saapas, tuon Berlusconin tallin,
osoittaa aina lehdilleen, aivan selkeän se mallin.
Rahako ratkaisee kaiken, tiedon vain Italiassa,
täällä siitä hätä, siellä rauhassa vain on massa?

Eipä Suomessa voi lehteä, omistaja painostaa,
tutise ei puntti, työnantajaansa se mainostaa!
(Kieli)politiikka herätä, ei siellä vielä intohimoja,
sanoi ylläpito, tosin oli vähän köhittävä limoja.

Ihme ja kumma, kun haukkuja tulee joka suunnasta,
auttaako edes kiristely hampaan, se suun nasta?
Keskustelun Suomessa, tulisi aina pysyä asiassa,
vaikka ei hulluus, takaisin ole Pandoran rasiassa!

Tarinaa niin monta, on tullut sen Erkonkin tuutista,
mutta hakea saanut, yhtäkään pakkoruotsiuutista.
Lehmät jossakin lentää, eikä omistajakaan määrää,
siksi ei Suomessakaan, SFP eikä Folktinget häärää!

108
Jopa näytti voimansa, nerokas institutet,
raju on mielestään, vielä herrfolkets tutet.
On joukossamme vielä, selkeä luokkajako,
sitähän se Ruotsikin, fennon päähän tako!

Fennolapsi ainiaan, on svekolle vain susi,
totesi Husis, eikä se varmasti ollut pusi...
Meitä vain vähän, heidän yhteiskuntaluokka,
on pelkkä orja, sopii finnelle pelkkä kuokka.

Muuttuupa maailma, vaikk'ei Ylla sitä tajuu,
on tuolle ummikolle, meno pian varsin rajuu.
Onhan jo herralle, niin tärkeää yksilöllisyys,
aiheutti tuo sen, koitti partilleen kylmä syys!

109
Voj helvete sentään, on nää välipäivät,
kunnian kentät, ne kauas taakse jäivät.
Jouluna vielä, meillä höyrysivät padat,
oli kymmenet Luciat, ellei sitten sadat.

Ovat paineemme kovat, tuskailee jo Erkot,
heitettävä veteen, nyt on loputkin kai verkot.
Päällikkö itkee, onko päällänsä vain sari,
ej mainoskaan auta, on suossa jo Hesari.

Fennot eivät tilaa, niin paljon noita köyhiä,
ovatko siteensä ruotsiin, ihan liian löyhiä...
Onhan se kumma, haluavat täyteen kattilat,
eikö pelkällä ruotsilla eläkään, enää mattilat?

No älähän nyt Erkko, on sulla hyvää seuraa,
kohta on aikaa, herrojen jahdata sitä peuraa!
Ovat paniikissa ne Bladetit, ulvonta on kova,
hae sieltä jahtikoirat, nimensä Mynten ja Nova!

110
Tännään onkin mun egen Stefanidagen,
ma kohttaa laati lissää namen-lagen.
Sikssi mullaa, vain on juommana cava,
ja ku viellä se Freukka on mun tuttava.

Olis kulla huva, jos stefan olis pakko,
se olla sivistystä, ilmman sitä sakko.
Suomessa on kielilaki, sepä oli malli,
fennolleko vapaus? No sitä emme salli!

111
Onneton se on tämäkin, fan Juldagen,
redaktörer kirjutta, nu om hjärtslagen.
Rasismi pian loppu, rappiolla Huusis,
Suomihan käyttää, sitä vaan huusis!

On hirveää meno, ulvoo Vaasa Blatti,
ei kurissa pysy, enää mikään chatti.
Aina vaan kovenee, tuo syntenin ääni,
sitä mukaa pienenee, viikingin lääni!

112
On Sveasta tähtönen teille nyt tässä,
joko Suomi taipuu, hän meidän on ässä.
Kynttiläkruunu ja mekkonsa vitivalkea,
ei kai ruotsalaisuus, olekaan ihan ankea...

Kielensä soi, ylistää mainettaan suurta, 
ovathan he, tuota germaanin sukujuurta.
Vaikkakin keräilee vain kukkia kedolla,
Suomi poltettiin, mieli on kuin pedolla!

Karahti kiveen, hajotettiin fennon haaksi,
mutta sehän tehtiin, kaikkien parhaaksi.
Suomen menneisyys oli niin synkkä, pimeä,
eihän noilla väinöillä, ollut ees omaa nimeä.

Lucia-neidon, nyt lie hauska olla härski,
kun sen Birgerin orit, muinoin jo pärski.
Äänellä hennolla tyttönen tuo piipittää:
suomalainen juoppo ja vieläpä piikittää!

113
Unetonna Pärre, Ylla sekä SW partioi,
vahvan Ruotsin uutta tulemista vartioi!
Meni vappu, silti mukanaan myös viina -
se taitaa olla, paha suomalainen miina?

Katoaako svekolta nyt tuo pakon hyvä puoli,
aina ennen ruotsalainen, kultaa täällä vuoli?
Urhea on ryhmä tämä, kuin Aatu nostaa jalkaa,
mutta silakka ei sula, se valumaan vaan alkaa!

114
Tähti tuttu taivahalla
on kohtapuolin jouluyö.
Missä Pellervon verot,
viikinki ruoskalla lyö!

Kai on pian taivas'alla
on fennon kirittävä vyö.
Mistä tuli ne pienet erot,
onko juhlaansa vain työ?

Aina itki Eno ja Salla
oovat itärajalla hyö.
Lännessä hurraa herot,
mongoleita ollaan myö!

115
Pikku Pete lukee, oppii,
mutta sveko se vain potkii.
Susi hukka, kuin myös wolfe,
rääkkää, kiusaa - lienee stolte.

Gootti ja sen kieli ruma,
Wolfgang Wolf, voihan juma.
Mutta tässä onkin lorun loppu,
kun tulee herolle länteen hoppu.

Siksi kaikki fennot nauraa -
onhan pakkoruotsi lähes vainaa;-)
Sillä Suomi olikin vain lainaa,
eipä ole Ruotsin enää Saimaa!

116
Astrid se sano, nyt minä kyllä suutun,
ensin nousee puna, sitten mustaks muutun.
Suomea puhutaan, mutta ruotsi on pakko,
ei auta itku, ei Ukko, tuskin ees lakko!

Olen nainen heikko, joskus ehkä itken,
mutta fennon naamalta, virneen kitken!
Meillä on ruotsi, taas sivistyksen kieli,
johto Birkassa, on synkkä fennon mieli.

Suomi se väittää, on lemmikkimme kala:
Silli tai Lax, en siitä väittelemään ala.
Ahvenanmaan sumppu, on meille vielä luomu,
vaikka on fennon, poissa silmistä suomu.

Mullakin on herra, ylhäisyys tuo Wallin,
juuri nyt vain kuopii, tuolla takana tallin.
Katsokaapa seuraavat, nuijamiehen vaalit:
Vapisee jo Oobu, lahoo Sibbon myös kaalit.

Vaikka on sisäinen, taisto julma ja kova:
SFP kestää, määrää - ja loistaa kuin nova.
Älä finni yritä, saat purkista pian rasvaa,
etpä voi sitten, enää mun naamassa kasvaa.

On finni aina Suomessa, murjaani kai musta,
urhot ne väittää, on päässämme vain kusta!
Ruotsalaiset väsäävät, uutta taas lakiaan,
muottia heidän, sovelletaan jokaiseen hakijaan.

117
Paavo olisi jo halunnut, ison johtajan pestin,
meinasi sitten tehdä, Göranin nenällä testin.
Eipä tullut valtaa ja virasto meni Parmaan,
Puavoo se harmitti, näki keltaista varmaan...

Ei Suomesta väliä, mutta ruotsalainen petti,
turhaan aloitettiin, raaka pakkoruotsin setti.
"Vaekka mulla on räpylät, oovat nyrkittii kovat,
on näellä voetettu, tok paljo kovemmattii sovat."

Mutta tuomariksi ehti, kunnon Mandela Nelson,
tuli toverille kiire, otti jalat kaikki alle Persson.
Kyllä se helpottaa, tavalla monella tuo vessa,
pelasti linnalta Mossen, eikä onneks tule pressa.

Onhan sillä puhemiehellä, kai muutakin hommaa,
mutta yksi on varmaa: Hölmö svenskanu ei onnaa!
Mooses jakaa myös vedet, vaikka kelluu kuin korkki,
herra listoilla lienee, vieläpä toisen omaa sorkki?

Ehkäpä myös savolainen, jää suomalaisten mieleen,
vaikka omat operaatiot, menevät selkeästi pieleen.
Mutta mikä saa fennon, noin hirttäytymään kieleen?
On Ruotsi tehnyt kielestään, aika omituisen tieteen!

118
On se Hookkani varmasti nyt finne, mutta Ulav ei sentään ole...


Olav Jern onkki, pelkkä rautta,
peitteenä vain, raakka lautta...
Joo, ma ole yx naappuri solttu,
minul olla aina, röd-gula kolttu!

On meillä viellä, omma rantta,
ej fenno saa sinne, likka kantta!
Joskkus se loppu, kukka voitta?
Pärkkele fenno, finlandia soitta!

119
Näyttää olevan jo vinossa tossu,
joko lie nautittu jokunen kossu?
Läävässään tonkiiko vain tuo sika,
maailmansa pieni, onko rapa ja lika?

Niin tai näin mutta jämerä on possu,
arvostaa Aatua, ei siis ole sossu!
Turha kai syyttää, ei porsaan syy,
karju ej opeta, parempi oksalla pyy...

120
Sveko ma olla henrik dalanderi,
mine ej oo ju mikkä finlanderi!
Ku ma on oikke äkta Dalahäst,
Wallins tallin, jag e den bäst.

En gång var jag lite valju,
barberare såg ej, tuli kalju.
Olisin kyllä suomea puhunut,
mut oikeus on olla rajoittunut.

Siks ma kaikki halu pakottaa,
borde alla finnar ju sakottaa.
Suomi ha kaks likvärdiga kieli,
saa olla ej paha, erövrarens mieli.

Ja ma tuli tänne, ja e ju hä,
käyttä viellä ruotsi, hähää.
Ejkä mua en sheriff yhttä haitta,
se ma snart, ordninki laitta!

Urhot nuo puhuvat, parempaa suomea,
ei voi muuta, kuin kohottaa luomea.
Työnä on heillä, vain uho ja kiusa:
Wallinin seuraajia, heitä on liuta?

Pages: 1 2 [3] 4 5