[
quote]Foliohattu kirjoitti: Olen kai vähän tyhmä kun en ymmärrä mistä syystä tämä(kin) kirjoittaja on Kondis-hanketta vastaan. Mikä siinä on sellaista, joka jostain syystä sotisi joidenkin etuja vastaan? Voisiko joku vääntää minulle rautalangasta?
Jos hanketta ei toteuteta verorahoilla, kuten pitsalaivaa, miksi ihmeessä vastustaa tätä hanketta? Keneltä se on pois? [/color]
Näitä erilaisten ihmisten motivaatiota edistää tai estää jotakin hanketta voi peilata Clare W. Gravesin arvoevoluutioteoriaan, jonka NLP, Tuija Matikka ja Antero Hälikkä ovat ansiokkaasti tuoneet Suomeen ja jossa kehitys on kategoorisesti seuravanlainen:
1. Villi-ihminen, heti-ihminen arvona välitön tyydytys, maha heti täyteen, kaikki mulle. Pikkulapset ja monet aikuisetkin ovat tällaisia.
2. Heimovaihe, arvona perinne, näin on aina tehty meillä kotona, kaupungissa, työssä. Alkoholina sahti, pukeutumisena kansallispuku ja tanhu. Vähän isommat lapset ja rasistiset heimoyhteisöt. Me - te - vastakkain asettelu.
3. Rambovaihe, arvona toiminta, vaikka sitten mummoja potkisi nastaisessa nahkatakissa. lävistyksiä ja tatuointeja, alkoholina mitä tahansa ja pää aina täyteen. Murrosikäiset ja esimerkiksi ihmisistä välittämättömät saneeraajat.
4. Niuhovaihe, jolloin tärkeätä on laki, järjestys ja säännöt, Esimerkkinä isot organisaatiot, EU, Neukkula, valtiot, kaupungit, kirkot, virkamiehet, byrokraatit. Direktiivejä ja ohjeita ja määräyksiä riittää. Pukeutumisena siisti arkipuku, värillinen paita ja aina kravatti, lihan kanssa aina punaviiniä ja kalan kanssa valkoviiniä.
5. Juppivaihe, jolloin arvona raha, tavara ja ura. Esimerkkinä itsekkäät mulle, kaikki ja heti-ihmiset. Liituraitapuku, valkoinen paita ja kravatti, viini merkkiviiniä ja sikari päälle.
6. Pehmovaihe, arvona ihminen ja tunteet, pehmeät arvot, erilaiset yhdistykset ovat tärkeitä. Pukeutumisena villapaita ja alkoholina kalja kavereiden kanssa.
________________________________________________________
Jokaisella ylläkuvatulla on inho edelliseen vaiheeseensa nähden, ajatusmaailma on itsekäs. Joka toinen on yksilö- ja joka toinen ryhmäihminen. Jos ihminen on edennyt johonkin asteeseen ei hänellä ole aavistustakaan seuraavista. Murrosikäinen ei esimerkiksi ymmärrä mitään vanhempien ihmisten elämästä.
________________________________________________________
7. Vaihtoehtojen etisjä, jolle on tärkeätä tulos yhteisölle ja toiminta ei enää ole itsekästä kuten aikaisemmissa vaiheissa. Hän otta käyttöönsä tilanteen mukaan aikaisempia kehitysvaiheita. Itsekkyys vähenee. Hän on tuloksentekijä. Alkoholilla ei enää merkitystä. Toiminta siis epäitsekästä.
8. Vaihtoehtojen etsijästä tulee mielipidejohtaja, joka on laajemmin huolestunut ympäristöstä ja tulevaisuudesta. Epäitsekkyys lisääntyy.
9. Vastentahtoinen johtaja, jota pyydetään erilaisiin johtotehtäviin. Uhrutuminen alkaa.
10. Parantajajohtaja, joka ottaa hyvässä mielessä vallan ja vastuun. Näitä Mahadma Ganhin tasoiset johtajat tai esim Äiti-Teresa. Nämä uhraavat itsensä yhteisölle
11.-15. eritasoisia "pyhimyksiä" ja uskontojen perustajia.
Jossain näistä tasoista ovat päättäjät. Lisäksi vaikuttavat suomalaiset uusiutuvat luonnovarat: kateus, ahneus, itsekkyys ja vallanhimo, joita perustellaan Maslowin tarvehierarkialla
Tunnen paljon filantrooppeja, joilla on aito korkea etiikka: Samaistuminen-empatia, viisaus ja draivi toteuttaa luovia ideoitaan yhteisön hyväksi. Toiset sitten parhaansa mukaan heittelevät kapuloita rattaisiin, asiaa aidosti kuuntelematta tekevät paranoidisia projektioita ja kuvittelevat omasta toiminnastaan toisten ihmisten motivatioon asioita, joita niissa ei ole eli aina kun ihminen osoittaa etusormellaan toista, kolme sormea osoittaa itseä.
Helppoa.