Noita Rintamäen peräänkuuluttamia käyttömenojen=palkkojen säästöjä organisaatiosta on etsitty kissojen ja koirien kanssa vuositolkulla. Lahtarikomiteaksikin nimitetyt "Uudelleenarviontitoimikunnat" ovat kaupunginhallituksen johdolla noita metsästäneet. Eivät mitään merkittävää koskaan löytäneet.
Minä näen asian niin, että kuntalaiset ovat kohtalaisen vaateliaita ja samalla valmiita maksamaan veroja palveluistaan. Muuten ilmaantuisi varmaan joku poliittinen ryhmä, joka alkaisi ajaa todella palveluiden alasajoa ja verohelpotuksia.
Kunnan- ja valtiontalouden perusta on myyntivoiton ja palkkojen verottaminen.
"Vaasan vientiteollisuus on merkittävää, viennin osuus teollisuustoiminnan bruttoarvosta on peräti 78% kun koko maan arvo on 49%. Vientiteollisuuden kehitys riippuu maailmantalouden
suhdanteista."
"Teollisuutemme tuottaa investointihyödykkeitä ja on siten hyvin riippuvainen rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta."
Kunnan julkiset menot ovat sidoksissa eduskunnan päätöksiin. Kuntien lakisääteisten velvoitteiden lisääminen eduskunnassa tarkoittaa lisää julkisia menoja ja valtionosuuksia kunnille. Avaimet ovat eduskunnan käsissä. Eduskunnan pitää päättää mitkä menot ovat kuntien budjetissa ja mitkä valtion budjetissa.
Valtionosuusprosentti kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon määrärahoissa on 34,64% ja opetusmäärärahoissa 41,82%. Valtio on aika merkittävältä osin rahoittamassa näitä kunnan julkisia palveluita.
Vaasan kunnan suurin menoerä on sosiaali ja terveys ja opetus.
Toimintojen osuudet kunnan käyttötalouden nettomenosta talousarvio 2009 arviossa kerrotaan, että sosiaali- ja terveyden osuus on 46% ja opetuksen 36%. Käyttötalous kaiketi tarkoittaa palkkoja. En tiedä.
"Palvelurakenteen kehittäminen Vaasassa 2000-luvulla on merkinnyt koordinoitujen, yhtenäisten palvelukokonaisuuksien ja -prosessien muodostamista kokoamalla palveluja yhteisen johdon alaisuuteen, tavoitteena palvelun turvaaminen ja resurssien tehokas käyttö, sekä ottamalla käyttöön uusia ohjausmalleja."
Kuvitellaan teoriassa, että Vaasan kunnan sosiaali ja terveys ja opetus siirretään valtion budjettiin pois kunnan budjetista. Pienenisikö kunnan 524 miljoonan euron budjetti tällöin huikeat 82 prosenttia ollen näin vain 94 miljoonaa euroa kuntalaisilta verotettavaa verotuloa.
Valtiolla on sellainen palvelu kuin kelakorvaus. Esittäisin, että terveys ja opetus muutetaan valtion budjetista kelakorvattavaksi, jolloin poistuu rinnakkaiset samoja palveluja tarjoavat järjestelmät julkiselta ja yksityiseltä ja on vain yksi asiakkaiden kelakorvauksesta rahoituksensa saava järjestelmä. Veronalennusvaraa tulisi varmaankin sittenkin vaikka kelakorvauksen omavastuuosuutta pienennettäisiin. Olettaisin, että julkisten palveluiden kelakorvattavaksi muuttamisella tehostettaisiin ja lisättäisiin kilpailua.