Ulkomailla syntyneiden lasten koulumenestys romahti Ruotsissa
Ruotsin peruskoulun yhdeksännellä luokalla on yhä enemmän ulkomailla syntyneitä oppilaita, jotka eivät pysty jatkamaan lukioon. Kouluhallituksen tilaston mukaan 10 vuotta sitten lukion kynnystä ei ylittänyt 24,9 prosenttia ulkomailla syntyneistä yhdeksäsluokkalaisista. Tänään heidän osuus on jo 37,4 prosenttia
http://www.hs.fi/ulkomaat/Ulkomailla+syntyneiden+lasten+koulumenestys+romahti+Ruotsissa/a1305550367690
Tämä on luonnollinen kehitys joissakin tapauksissa ja asialle on kaksi seltystä.
Koulut ja oppisuunnitelmat eivät ole Ruotsissa(kaan) sovitettu siten, että järjestelmä suosisi jotenkin esim. sellaisia, joiden kuuluisi ikänsä perusteella aloittaa koulunsa maahan saapuessaan esim. viidenneltä luokalta, mutta tietojen ja taitojen mukaan kolmannelta. Usein päädytään kompromissiin ja lapsi sijoitetaan jonnekin välimaastoon ja aloittaa näin koulunsa muita jäljessä.
Moni lapsihan saapuu olosuhteista, joissa koulussa käynti on ollut puutteellista, tai jopa olematonta. Tätä kuilua on sitten mahdoton kuroa umpeen joissakin tapauksissa, kun on askelta jäljessä kaikessa jo heti ensimetreillä.
Joissakin kouluissa, joissa on paljon maahanmuuttajia, on juuri tästä syystä alempi keskiarvo lukioon lähtiessä, verrattuna sellaisiin kouluihin, joissa oppilaista suurin osa on maassa syntyneitä.
Huomaa, maassa syntyneet, toisen polven maahanmuuttajat eivät erotu näissä tutkimuksissa riikinruotsalaisista, vaan ollaan jopa todettu, että kaksikielinen toisen polven maahanmuuttajanuori oppii asioita helpommin ja nopeammin kuin riikinruotsalainen.
Toiseksi, Ruotsi muutti pistejärjestelmänsä lukioon haettaessa. Rimaa nostettiin ja näin tulokset näkyvät tietenkin myös näin. Taustalla ruotsalaisnuorten huono menestys esim. matikassa, joka on alle EU-keskiarvon. Voit lukea
täältä lisää järjestelmästä.
Jokainen osaa varmasti kuvitella, mitä on opiskella puutteellisen kielitaidon kera. Mutta vastaavasti jokainen ymmärtää varmasti, että silloin kun omaa kaksi
vahvaa kieltä, niin ne täydentävät toisiaan ja tuovat muutakin hyötyä tullessaan. Näistä on keskusteltu ja kirjoitettu paljon.
Tässä yksi mielenkiintoinen artikkeli TLK:lle - jos asia kiinnostaa. Epäilen tosin, että TLK:n motiivit uutisen tänne tuonnissa ovat aivan jotan muuta, kuin huoli maahanmuuttajalasten koulumenestyksestä Malmössa....