(Anteeksi, kun tästä tuli näin pitkä.)
Synteessin tilastoissa paljon perustavaa laatua olevia virheitä.
Kait me luimme samoja tilastoja?
http://www.vaasa.fi/Link.aspx?id=534773
Vaasan kokonaistulot:
50,5% Verotulot (kunnallisveroa 86% ja kiinteistö- ja yhteisöveroa 14%)
22,9% Valtionosuudet (myös verotuloja)
26,6% Muut tulot
------
100% Yhteensä
Kiinteistö ja yhteisöverot ovat siis (pienen ynnäämisen jälkeen) yhteensä vain 7% Vaasan tuloista. Tästä tulevaa rahaa Synteessi väitti Vaasan suurimmaksi tuloksi.
Osoitahan kohta, jossa väitin yhteisö- ja kiinteistöverotuloja suurimmaksi tuloksi. En väittänyt. Väitin, että suhteellisesti ottaen, kuntabudjettien tulo- ja menopuolta tarkastelemalla, ne ovat ylivoimaisesti kannattavimpia tuloja.
Ts. yhteisö- ja kiinteistövero tuottavat hyvin, yritystoiminta tuottaa kunnille hyvin, mutta menoja siitä ei juuri ole.
Teikäläinen jaksaa joka viestissä hokea siitä "teollisuusinfrasta", mutta se ei ole mitään. Se on käytännöllisesti katsoen ilmaista siihen verrattuna, mitkä ovat yhteisö- ja kiinteistöveron tuotot.
Työntekijän asuinkuntaan maksama kunnallisvero on siis kuitenkin kuntien suurin yksittäinen tulonlähde, joka oli Vaasan kaikista tuloista noin 43,5% vuonna 2006. (Tätä Synteessi kutsui murusiksi.)
En kutsunut tuota kokonaissummaan murusiksi, vaan sitä osaa, joka valuu Vaasan ulkopuolelle. Eli jos ajattelet Vaasan työpaikkaomavaraisuuden olevan noin 120 prosenttia, niin käytännössä Vaasan ulkopuolelle potentiaalisista kunnallisverotuloista valuu se pari kymmentäprosenttia. Kaikista tuloista se on jo alle kymmenyksen.
Mutta: sille työntekijämäärälle, joka vie kunnallisverotuloja Vaasan ulkopuolelle, ei myöskään tarvitse järjestää palveluja!Se, ettei tarvitse järjestää palveluita, on keskeistä, koska palvelujen järjestäminen on kallista. Vaasassa töitä tekevä ulkopaikkakuntalainen kasvattaa Vaasan veropottia, mutta hänelle, tai perheelleen ei tarvitse järjestää päivähoitoa, koulua, terveydenhoitoa, kirjastopalveluita jne. Jokainen ulkopaikkakuntalainen ja Vaasassa työskentelevä tuo Vaasalle rahaa, muttei tuhlaa sitä.
Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä.
Sokeakin kana joskus jyvään osuu...
Kiinteistö – ja yhteisöveroa siirtyy työssäkäyntikunnasta asuinkunnille, mutta eniten siirtyy kuitenkin työntekijöiden mukana kunnallisveroa ja vielä täysin ansiottomasti. Sillä asuinkunta ei kuntana tee yhtään mitään tämän rahan eteen.
Nimenomaan tekee. Asuinkunta järjestää palvelut. Pyydän Analyyssiä nyt muistamaan, että mikä on kunnan tehtävä. Se on järjestää palveluita. Nämä palvelut se järjestää verotuloilla, jotka se kerää asukkailta ja yrityksiltä.
Kunnan tehtävä ei ole järjestää tai tukea yritystoimintaa. Se on kunnalle, sen taloudelle ja sen asukkaille hyväksi, mutta se ei ole kunnan tehtävä.
Mielestäni työntekijän asuinkunnan tulisi maksaa työssäkäyntikunnan (teollisuus) infran tuottamisesta, eli kaikista työssäkäyntikunnan menoista (kunnan työntekijät, katu- ja viemäriverkosto, ym.) oma osuutensa. (Nykyään siis 0%.) Siitä voisi aloittaa, että yhteisövero jäisi kokonaan työssäkäyntikuntaan ja sen jälkeen työntekijöiden kunnallisverosta 50%. (Tämä jälkimmäinen siis nykyään 0%.)
Horiset noita, koska et näe muita kuin tulopuolen, etkä suostu ajattelemaan menopuolta. Tuo teollisuusinfra, josta jaksat hokea, on hyttysen ininää verrattuna kunnan suurimpiin menoihin, eli sosiaali-. opetus- ja kulttuurisektoriin.
Jos teknisen toimen osuus on kolmisen prosenttia Vaasan menoista ja siitäkin suurin osa menee asukkaiden kontolle, niin miten se perustelee tuon vaatimuksen kunnallisverojen maksamisesta työssäkäyntikuntaan? Ei millään.
Eiköhän se Synteessi olekin juuri toisinpäin? Eli naapurikunnat saavat yhteisöveroja ja kunnallisveroja, suhteessa ENEMMÄN kuin Vaasa.
Missä suhteessa? Etkö osaa lukea? Väitin, että Vaasa saa suhteellisesti ottaen yhteisö- ja kiinteistöverotuloja enemmän kuin ympäryskunnat. Suhteessa kaikkiin tuloihin siis. Itsehän totesit tuolla aiemmin saman:
"Naapurikunnissa kunnallisverosta tuleva kokonaistulojen prosentti on Vaasaa suurempi, sillä heillä ei tietääkseni ole paljon muita tulolähteitä."
Eli toisinsanoen Vaasan ympäryskunnat eivät saa yhteisö- ja kiinteistöverotuottoja yhtä paljon kuin Vaasa.
Vaasa on myös tämän työssäkäyntialueen kunnista ainut nettomaksaja ja muut kunnat saajia. Toisin sanoen Vaasa tuottaa Suomelle voittoa, muut kunnat Suomelle kuluja. En ole kuullut, että Vaasa tai Vaasan asukkaat olisivat tästä valittaneet. (Tätä samaa asiaa on sitten itketty paljonkin Euroopan Unioninkin suhteen. Eli kun Suomi joutuu maksamaan EU:hun enemmän, kuin sieltä saa. Niinpä niin, ilmaisia lounaita ei ole. Itse asiassa on hyvä että Suomi maksaa, se on sen merkki että Suomella menee hyvin, kun Suomella on varaa maksaa.) Kaikkien Suomen kuntienkin pitäisi antaa. Ennen sitä, niillä täytyy kuitenkin olla varaa maksaa.
Tämä pitää paikkansa, että Vaasa on nettomaksaja, mutta ratkaisuehdotuksesi on vaasalaisen veronmaksajan kannalta tyystin väärä. Jos Vaasa yhdistyy köyhempien kuntien kanssa, niin Vaasa menettää asemansa nettomaksajana. Huonossa lykyssä Vaasa joutuu saajapuolelle. Se voi tietysti jonkun mielestä olla positiivista, että saa enemmän kuin ansaitsee, mutta todellisuudessa se tarkoittaa sitä, että Vaasa köyhtyy, eikä sillä ole enää mahdollisuuksia järjestää yhtä hyviä palveluita asukkailleen.
Yritysten Vaasaan tuomat tulot jaettaisiin yhdistymisen jälkeen myös mustasaarelaisten ja laihialaisten kesken.
Siinä olet valitettavasti oikeassa, että rahaa on Vaasassa liitosten jälkeen vähemmän per asukas, kuin mitä nyt on. Uskon kuitenkin, että tämä on ohimenevää.
Onko uskolle perusteita? Ts. mitkä ovat perusteet?
Synteessi olet väittänyt, että yrityksistä saadut verotulot (vain 7%) ovat suurin tulonlähde Vaasalle. Minä olen pitänyt yrityksiä kunnille vain lähinnä työntekijöiden kunnallisveron keräämisen työkaluna. Toki yrityksistä saadaan vielä joitain muitakin tuloja, mutta se (tonttikauppa, yms.) ei keskimäärin nosta tätä kokonaisprosenttia seitsemästä, yli kymmeneen netto-prosentiin. (Niihin tuottamiseen kohdistuu myös suuria kuluja.)
Edelleen, missä olen sellaisia väittänyt? Osoita kohta. En editoi mitään tekstiäni tässä ketjussa - siitä jää maininta jos editoin.
Ja jos viitsit lukea sitä Vaasan kaupungin budjetin menopuolta, niin voit todeta, että yritystoiminta ei juuri aiheuta menoja. Suurimmat menot tulevat asukkaista. Asukkaille järjestettävät palvelut ovat yli 90 prosenttia kunnan menoista. Lopuista suurin osa on hallintoa. Yritystoiminnan tukeminen on moninverroin pienempi meno kuin yhteisö- ja kiinteistövero ovat tuloina.
Ja se on keskeistä - ymmärtää, että miten mikäkin tuottaa suhteessa sen aiheuttamiin menoihin.