Kaikella kunnioituksella naisautoilijoita kohtaan (uskaltaakohan tässä sanoa, että
olen Proffan kanssa samaa mieltä ettei joku taas kirjoita "nuoleskelusta"). No
sanon silti.
Tämä tapahtui 1975. Tulen kevyt-moottoripyörällä maasiltaa alas. Nykyisen
halpahallin, silloisen pyöräliike Sundin kohdalla valitsen vasemman kaistan
kääntyäkseni seuraavasta vasemmalle mikä silloin oli sallittua. Sundilla
oli silloin punainen "Mosse". Sen tunnisti sinisestä sauhusta vaikka
olikin nelitahtinen. Mutta asiaan.
Oikealla ajelee naisautoilija. Vaaleat hiukset ja katse tarkkaavaisena tiehen.
Hän ei näe minua peileistä. Pitäisi kääntää päätä 90 astetta vasemmalle.
Minulla on turvallinen olo koska sisareni kävi juuri autokoulun ja siellä sanottiin,
että jos aikoo vaihtaa kaistaa vasemmalle, niin pitää katsoa ensin vasemman
olkapäänsä yli.
Olen metrin päässä hänestä hänen vasemmalla puolella. Edessä ei ole
autoja joten minulla on aikaa seurata naisautoilijaa. Yllätyksekseni hän panee
vilkun vasemmalle. Ajattelin lisätä nopeutta mutta auto alkaakin lähestyä
minua. Vaikkakin kiilaaminen on liikennesääntöjen mukaan kiellettyä ja
siitä oli silloin oikein kuva tieliikennekirjassa mikä moottoripyöräkoulussa
piti lukea ja kirja oli sama kuin autokoulussa niin naisautoilijan ihailuni loppuu
siihen enkä kerkeä muuta kuin jarruttaa. Hän kiilaa minut.
Järkyttävää totetsin sillä kolari oli hiuskarvan varassa. Oli onneni että kiinnitin
huomioni naisautoilijaan enkä muuhun liikenteeseen. Hänen päänsä ei
todellakaan kääntynyt kuin Proffan ilmoittamalla tavalla.
Seuraavana aamuna menen sisareni kanssa kouluun. Käymme samaa
Vaasan yhteislyseota. Sisareni on kevyt.m.pyöräni kyydissä. Silloin ei
mopolla saanut kuljettaa toista mutta k-moottoripyörällä kyllä. Pääsen
pihasta Lastenkodinkadulle ja Asemakadun risteyksaan. Tulemme
siihen yhtä aikaa poliisiauton kanssa joka tulee vasemmalta. Minulla
on etuajo-oikeus mutta poliisi alkaa hurjana viittoilla minua pysähtymään.
He lähes kiilaavat minut ja tulevat kaikki ulos autosta. Heitä oli kaksi
tai kolme. "Maijan" he jättävät keskelle ajorataa eteeni.
He ovat kumman vihaisen näköisiä. Minulla on kypärä päässä ja
moottori käy niin en heti kuule mitä he sanovat. Kun riisun kypärän
niin yksi sanoo "Ai tämä on moottoripyörä". Mieleni tekee sanoa,
että "lentokoneeksiko luulit" mutta jätän sanomatta. Sitten kun
olen valmis kuuntelemaan heitä niin he ovatkin aivan ystävällisiä ja
katsovat ajokortin ja rekisteriotteen ja toivottavat hyvää matkaa.
Kuvassa 1975 Lastenkodinkatu 21:n pihalla sisareni odottaa kouluun
menoa ja miettii. "Säälittävää kun minulla on jo ajokortti mutta pitää
mennä pikkuveljen prätkän kyydissä. Eilen poliisit. Mitähän tänään
on luvassa"?
Kuva: Kari Lajunen