Tämä tapaus sattui vuonna 2008 ja oikeus määräsi naisen muuttoaikeet estäneen kunnan maksamaan korvauksia.
Helsinki
STT
Romanien väistämisperinnettä puidaan ensimmäistä kertaa oikeudessa, kertoo Yle. Tapaus koskee romaniäitiä, joka on neljän lapsensa kanssa joutunut pakenemaan romanien uhkailuja yli vuoden.Naisen ahdistelijaa epäillään vapaudenriistosta, pakottamisesta ja kotirauhan rikkomisesta.Jutun poliisitutkinta on juuri valmistunut ja oikeuskäsittelyn odotetaan alkavan syksyllä. Oikeudenkäynti vetää rajaa sille, mitä romaniperinteen nimissä saa tehdä.
Romaniperinteessä väistämisvelvollisuus syntyy väkivallanteon takia. Tekijän suku ei saa teon jälkeen mennä uhrin suvun kotikuntaan tai muutenkaan samoihin paikkoihin. Väistäminen tapahtuu verikoston välttämiseksi.Ihmisoikeusliiton selvityksen mukaan väistämisvelvollisuus koskee 90:tä prosenttia Suomen 10 000 romanista.
Jos tälläinen ei ole syrjintää niin mikä sitten, jos joku on tehnyt jollekkin sata tai kaksisataa vuotta sitten jotain niin eipä luulisi tuon asian hiertävän ihmissuhteita 2000 luvulla ainakaan suomessa ja kun muistetaan kuinka kauan he ovat asuneet Suomessa. Tässä hesarissa ollutta uutista sieltä suunnalta :Kuntien on käytännössä pakko noudattaa lainvastaista käytäntöä, jotta romanisukujen ja -perheiden välisiä verikostoja ja yhteenottoja voitaisiin ehkäistä etukäteen. Romanien asuttamiseen on syntynyt epävirallinen järjestelmä, jonka avulla ei-toivotut romanit eivät pääse asumaan haluamilleen paikkakunnille. Sisäministeriö tekee asiasta selvityksen Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ylitarkastaja Pirjo Takalo vähemmistövaltuutetun toimistosta sanoo, että väkivallan uhka näkyy yhteydenotoissa, joita romaneilta tulee. "On perustuslain ja muiden asumiseen liittyvien lakien vastaista hyväksyä se, että romanivanhin tai päämies voi ilmoittaa, että väistämisvelvollinen ei saa tulla asumaan tietylle paikkakunnalle. Käytännössä näin on kuitenkin pakko toimia, sillä jokainen kunta, alue ja paikalliset romanit haluavat säilyttää rauhan." Asuntoviranomaiset ovat hänen mukaansa joutuneet kantapään kautta oppimaan käytännöt, joiden mukaan asuntojen jakaminen voi tapahtua. Myös Järvenpään hallintopäällikkö Kirsti Ruislehto tuntee romanien asuttamiskysymykset, sillä hän on aikanaan tullut kaupunkiin järjestämään erityisesti romanien asumisasioita. Ruislehto sanoo, että romanien asunnonjaossa on pakko ottaa huomioon erityisseikkoja.