Ja osa 5 pitkää käännöstyötä:
Vuonna 2003 kaksi lempeäluontoista kanadalaista, eläkkeellä oleva insinööri Stephen McIntyre ja Guelphin yliopiston ekonomisti Ross McKitrick, alkoivat nostaa esiin vakavia ongelmia jo tuolloin ikonisena pidetystä lätkämailagraafista. Kiistely McIntyren, McKitrickin (joita alettiin tiedemaailmassa kutsua lyhenteellä M/M) ja lätkätiimin välillä oli hyvin tekninen, sisältäen kehittyneitä metoodeja tiedon valitsemisesta ja tilastollisesta analyysistä, jota tavallisen pulliaisen on melkein mahdotonta seurata. Mutta keskeisenä aiheena oli halu päästä käsiksi alkuperäiseen mittaustietoon ja ohjelmakoodiin, jota Mann ja CRU olivat raporteissaan käyttäneet, mukautettujen lopullisten tietojen sijaan.
Jos jatketaan urheilutermien käyttämistä, Mann tiimeineen vastasi käyttäen tiedeyhteisön versiota korkeasta mailasta. McIntyren pyynnöt päästä käsiksi alkuperäiseen mittaustietoon ja ohjelmakoodiin saivat aikaan lukuisan määrän sähköposteja Jonesin ja muiden CRU:n henkilöiden välillä. Sähköpostien mukaan he "piilottelisivat" teknisten perusteluiden takana, jotta voisivat kieltäytyä noudattamasta informaation julkisuuslakia. Sähköpostien mukaan he jopa hävittivät tietoa, ohjelmakoodia ja sähköpostia vaikeuttaakseen McIntyren toimia. Ennen tätä hetkeä, suurin osa vuodetuissa sähköposteissa olleista valituksista kohdistui tunnettuihin skeptikoihin, kuten Virginian yliopiston Patrick Michaelsiin ja Fred Singeriin, MIT:n Richard Lindzeniin ja niiden lehtien päätoimittajiin, jotka eivät olleet samaa mieltä ryhmän kanssa. Vuoden 2003 jälkeen McIntyrestä tuli CRU:n ryhmälle pakkomielle. Hänet mainitaan 105 sähköpostissa nimeltä (joissain häntä kutsutaan "siksi tietyksi kanadalaiseksi") ja useimmiten hänestä kirjoitetaan katkeraan ja halveksuvaan sävyyn.
McIntyre ei ole ilmastotieteen sisäpiirissä eikä hän julkaise vertaisarvioituja artikkeleita lehdissä, joita lätkätiimi hallitsee tiukasti. Hän on amatööri, jolla on hyvät matemaattiset taidot ja paljon kokemusta tilastollisten huijausten löytämisessä. McIntyre, joka aikaisemmin vietti vuosikymmeniä malminetsinnän parissa, oli mukana paljastamassa Bre-X -huijausta Kanadassa vuosia sitten. Bre-X oli kullankaivuuyritys, joka lupasi suuria voittoja käytettäessä uutta yksityisomistuksessa olevaa teknologiaa Borneon malmiesiintymissä. McIntyre haistoi asiassa ongelmia ja vaati saada alkuperäiset mittaustiedot. Bre-X romahti vähän tämän jälkeen. McIntyre sai myös voiton NASA:n alarmistisimmasta tutkijasta James Hansenista löytämällä huomattavasti liioiteltuja arvioita Hansenin 1900-luvun lämpötilatilastossa. (NASA:n Gorrard Instituutti kiitti virheiden löytämisestä julkisesti McIntyreä www-sivullaan, arvattavasti hampaat kirskuen.) Lätkätiimin pakkomielle McIntyreä kohtaan tuntuu suhteettoman suurelta, jos heidän työssään ei olisi mitään vikaa.
McIntyre ja McKitrick ovat saattaneet tehdä virheitä kritisoidessaan lätkämailatilastoa - väitteistä ja vastaväitteistä on asiaa tuntemattoman vaikea vetää johtopäätöksiä - mutta ne olivat tarpeeksi vakuuttavia, jotta National Academy of Sciences asetti asiantuntijapaneelin selvittämään riitaa. NAS raportoi tuloksistaan vuonna 2006 ja kieli oli riittävän diplomaattista, jotta Mann ja tiedotusvälineet väittivät lätkämailateorian voittaneen. Raporttia tarkemmin lukiessa käy kuitenkin ilmi, että NAS murskasi lätkämailan. NAS väitti lätkämailan olevan "vakuuttavan tuntuinen" kuvaus 1900-luvun lämpenemisestä, mutta raportissa kuitenkin kirjoitetaan selvästi, että:
"tällä hetkellä on olemassa huomattavia epävarmuuksia laaja-alaisten pintalämpötilojen määrällisessä arvioinnissa ennen vuotta 1600 ja ne vähentävät luottamustamme tähän johtopäätökseen verrattuna siihen suureen luottamukseen, mikä meillä on pienen jääkauden aikaiseen kylmenemiseen ja 1900-luvun lämpenemiseen. Vielä vähemmän voidaan luottaa Mannin (1999) alkuperäisiin johtopäätöksiin, joiden mukaan 1990 olisi luultavasti lämpimin vuosikymmen ja 1998 lämpimin vuosi vähintään 1000 vuoteen."
Yksi NAS-komitean jäsenistä, Kalifornian yliopiston fyysikko Kurt Cuffley, oli suorapuheisempi kommenteissaan Science-lehdelle: "IPCC käytti [lätkämailaa] visuaalisesti ja näkyvästi vuoden 2001 raportissaan. Mielestäni se antoi hyvin harhaanjohtavan sellaisen kuvan, että tämän alan tieteellinen tutkimus olisi ratkennut." Mannin lätkämaila, joka oli keskellä IPCC:n vuoden 2001 raporttia, ei ollut mukana enää IPCC:n vuoden 2007 raportissa.
Lisäksi NAS:n raportti myös epäsuorasti nuhteli Mannia ja hänen kolleegoitaan heidän haluttomuudestaan jakaa tietoa muiden tutkijoiden kanssa:
"Komitea toteaa, että pääsy tutkimustietoon on monimutkainen ja kursinalaisuutta vaativa asia ja että pääsy tietokonemalleihin ja metoodeihin on varsinkin hankalaa tekijänoikeudet huomioonottaen. Meidän mielestämme kaikki tutkimus hyötyy täydestä ja avoimesta päästystä julkastuihin tietosarjoihin ja että selvät selitykset ja analyyttiset metodit ovat välttämättömiä. Vertaisarviointia tekevien tulisi päästä käsiksi kaikkeen siihen tietoon, mitä he tarvitsevat, voidakseen toistaa julkaistut tulokset, jotta tutkimustuloksiin voidaan luottaa enemmän sekä tiedeyhteisön sisällä että sen ulkopuolella."
NAS:n esittämästä kritiikistä ja nuhteluista huolimatta. CRU:n lätkämailatiimi kieltäytyi tähän kuuhun asti julkaisemasta mittaustuloksia ja ohjelmakoodia McIntyrelle, McKitrickille tai kenellekään muulle. Mann väittää jatkuvasti, että keskiajan lämmintä kautta on yliarvioitu ja hän tuottaa enemmän lätkämailoja kuin NHL (hän julkaisi taas yhden lisää tämän viikon Science-lehdessä). Eräissä aineistosta paljastuneissa räikeissä sähköposteissa on kehoituksia hävittää IPCC-prosessiin liittyviä sähköposteja, jotta tiedon julkisuuslain myötä niitä ei tarvitsisi julkaista (mahdollisesti laitonta) ja yhdessä Jonesin lähettämässä sähköpostissa puhutaan itse tiedonkin hävittämisestä tiedon julkistusvaatimuksen vuoksi. Jones kirjoittaa Mannille sähköpostissa vuonna 2005: "Älä jätä mitään tietoa FTP-palvelimille - ikinä ei tiedä, kuka käy niillä. Kaksi MM:ää [McIntyre ja McKitrick] ovat halunneet käyttöönsä CRU:n mittauspistetietoja jo vuosien ajan. Jos he kuulevat koskaan, että Yhdistyneissä Kuningaskunnissa on nykyään tiedon julkisuuslaki, hävitän mieluummin kaikki tiedot kuin lähetän niitä kenellekään." Jones väittää nykyään, että mitään sähköposteja ei hävitetty, mutta hänen tulee selittää miksi hän kirjoitti Ben Santerille joulukuussa 2008: "Minun pitäisi muka käydä läpi kaikki sähköpostini ja hänen tulisi saada kopiot kaikesta, mitä olen kirjoittanut hänestä. Noin kaksi kuukautta sitten poistin paljon sähköposteja, joten minulla on jäljellä hyvin vähän - jos yhtään."