Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - Timo Rintamäki

Pages: 1 ... 16 17 [18]
681
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 17. 05. 2008 21:09 »
Sataman ja rautatien ja lentokentän rakentaminen ja teiden asfaltoiminen on suuruudenhullua ja epärealistista. Sellaisia näin syrjäiselle ja harvaanasutulle seudulle, hah hah.

682
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 17. 05. 2008 13:01 »
Oikeastaan itseasiassa Suomen luonnontilaiset alueet laajenevat, kun asutus keskittyy. Liito-oravat osaavat varmasti väistyä luonnontilaisemmille alueille, jos kaupunkialue alkaa olla ihmisasutuksen takia liian levoton. Muutenhan koko lajia ei olisi olemassakaan.

Liito-oravan elintapoihin kuuluu täysi-ikäistyttyä etsiä oma lisääntymisalue, kuten ihmisilläkin.

Liito-orava suosii vanhahkoja kuusivaltaisia sekametsiä, joista löytyy lehtipuita kolo- ja ruokailupuiksi. Liito-oravat saattavat elää lähelläkin ihmisasutusta esim. taajamien virkistysmetsissä, jos sopivaa elinympäristöä ja yhteyksiä muihin metsiin on tarjolla.

Liito-oravia esiintyy eniten Länsi-Suomessa Vaasan rannikkoseudulla sekä Lounais-Suomessa. Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla liito-oravakanta on harvalukuisin.

Liito-orava (Pteromys volans) on uhanalainen, rauhoitettu laji. Se esiintyy Suomessa Etelä-Suomesta Oulun-Kuusamon seudulle. Suomen liito-oravakannan koko on tällä hetkellä noin 143 000 naarasta. Tulokset sisältyvät vuonna 2006 valmistuneeseen liito-oravan kannan koon arviointiraporttiin.

Liito-oravan suurin uhka on tehokas metsätalous. 

Varhaisimman tunnetun lentävän linnun Archaeopteryxin-fossiili on ajoitettu noin 150 miljoonan vuoden ikäiseksi. Paleontologit (Tutkii Maan esihistoriallisten aikojen elämää) olettavat, että puusta toiseen hyppiville nisäkkäille kehittyi lentoa avustava ihokalvo, joka venyi olennon etuosan ja takaraajojen välillä, paljon aiemmin kuin linnuille siivet. Vaasalaisten liito-oravien esi-isät liitelivät puusta toiseen jo Tyrannosaurus Rexin aikaan.

Pteromys volans

Luonnonsuojelun toimintatapaan kuuluu, että jokin avainelävä pelastaa koko alueen kaikelta toiminnalta. Liito-oravien ohella suojellaan koko alueen kasvit ja eliöstö ja eläimet ja luonto.

Aika hurja hiiri.

683
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 17. 05. 2008 13:01 »
Pengertien läpi pitäisi rakentaa tunneleita koska muuten meri tulvisi tuulen ja merivirtojen painamana pengertien yli. Empä tiedä muodostuisiko Perämerestä sisämaajärveä, jos merivesi pääsee virtaamaan tunneleista pengertien läpi. Lisäksi olisi isompia aukkoja laivoille ja veneille siellä täällä. Saaristossa etenkin pitäisi kaiketi tehdä matalia pienempiä teräsbetonisia laattasiltoja veneille.

Kyllä minä olen sitä mieltä, että pengertie Uumajaan ei ole teknisesti vaikea rakentaa. Rakennusperiaate on sama kuin aallonmurtajissa satamien edustalla paitsi, että laitetaan isot teräsbetoniset tunnelit pengertien läpi, ettei muodostu sitä sisämaajärveä.

Pengertien ei tarvitse kulkea luonnonsuojelualueiden ja loma-asutusalueiden läpi. Pengertie voidaan linjata kiertämään nämä. Voitaisiin linjata pengertie kulkemaan reittiä, jota Vaasanlaivat käyttää matkallaan Uumajaan eli suorastaan matalikot ja saaret kiertäen eli ihan päinvastoin kuin pengertie kenties ollaan ajateltu rakentaa. Eihän merenkurkun vesialueet kovin syviä ole Vaasan ja Uumajan välillä sittenkään vaikka linjattaisiin mistä. Pääasia, että tie on suora ja saadaan aikaan, muuten Vaasaa ei ole olemassa, kun vietetään Vaasan 500 vuotisjuhlia. Tästä on kysymys.

Vaasa voi lakata olemasta vähitellen, jos täällä asetutaan kehityksen tulpaksi. Vaasalle käy kuin sille kylälle joka kieltäytyi rautatiestä. Pengertie on hanke, joka tuo elämää ja tuloja ja työpaikkoja ja verotuloja Vaasaan.

Järjestetään pengertiestä kansanäänestys. Kuunnellaan vastustajia ja muutetaan suunnitelmia ja reittejä ja mitä vaan. Pitäisi laatia konkreettisia suunnitelmia ja keskustella ja toteuttaa se suunnitelma, joka sopii enemmistölle.

684
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 15. 05. 2008 23:11 »
Laki, että kunnallisverot maksetaan 100 prosenttisesti työssäkäyntikuntaan olisi talousromahdus niille kunnille, joista merkittävä osa kuntalaisista käy toisessa kunnassa töissä. Mikäs sen parempaa näin vaasalaiselle kuin laajentaa valtapiiriä liittämällä itsenäisen olemassaolonsa edellytykset menettäneet lähistön kunnat Vaasaan, keh keh.

Luulen, että kuntaliitokset ja kysymys mihin kuntaan kunnallisverot maksetaan on arka aihe, koska se liittyy nimenomaan kunnallispolitiikan hiekkalaatikkoleikkeihin.

Itseänikin harmittaisi menettää ikioma pieni sopivan kokoinen kunta, jossa olen saanut justiin alkaa määräillä. Harmittaisi ihan todella ja kovaa, koska haluan oman kunnan.

685
Valtuuston tietoon / Re: Merenkurkun siltayhteys
« on: 15. 05. 2008 22:10 »
Sillan hinta riippuu sillan rakentamiseen käytetystä tekniikasta. Olettaisin, että pelkästään kivenlohkareita mereen ajamalla tehty pengertie on paljon halvempi kuin monimutkainen vinoköysisilta, jossa on betonitukia, maatukia, välitukia ja pyloneita, joiden materiaaleille ja työn laadulle on kovat vaatimukset.

Pengertien osaa tehdä kuka tahansa kivenlohkareita mereen nakkelemalla. Vinoköysisilta ja tunneli vaatii jo osaamista ja niiden suunnitteluksi ei aivan riitä, että merkkaa linjan poijuilla.

Pengertie Uumajaan ei ole vaikea rakentaa, eikä maksakaan suhteellisesti paljoakaan. Hinta-arvioita ei pidä vetää johonkin Englannin kanaalin tunneliin tai suureen vinoköysisiltaan vertaillen.

Vaasan ja Uumajan välinen pengertie pitää linjata mahdollisimman suoraan Vaasan satamasta Uumajaan satamaan. Jos pengertie tehdään kaikki mahdolliset saaret ja matalikot hyväksikäyttäen niin tiestä tulee epäkäytännöllisen mutkitteleva ja kilometreissä pitempi. Joka kilometrihän maksaa rakentaa ja näillä bensan hinnoilla ajaa.

Pengertien alkupiste voi olla Vaasan satamassa, jonne menee junarata, jolla tuoda kivenlohkareita joiden päälle sitten jatkaa kiskotusta sitä mukaa kuin pengertie etenee ja loppupiste Uumajan satamassa ja väli vetää viivoittimella.

Pengertie voitaisiin ajatella pitkänä metsitettynä kannaksena Vaasasta Uumajaan. Pengertien pitäisi olla niin leveä, että sille mahtuu moottoritie, junarata ja metsitystä tuulensuojaksi.

Merialueella pengertiehen pitäisi kaiketi rakentaa lyhyt tunneli tai lyhyt ja korkea vinoköysisilta, josta kohtaa laivat pääsevät kulkemaan. Tällä kohtaa voisivat kohdata Vaasan ja Uumajan satamista alkaneet pengertietyömaat. Voitaisiin järjestää Suomi-Ruotsi maaottelu, kumpi on ensin pengertien kohtaamispaikassa.

686
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 15. 05. 2008 00:12 »
Quote
Rintamäki on viisas mies. On aina pakko lukea hänen kirjoituksensa neljään kertaan, niin alkaa jo jotain ymmärtämäänkin. :) Hän tietää mistä puhuu. Lukija siinä pannaan koville, mutta tartteeko sitä aina nyt niin helpolla päästäkään.. Hän puhuu rakennemuutoksesta ja sellaisista asioista, jotka ovat lukijoille uusia. Tai lähestymistapa niihin on uusi. Mutta kyllä nuo meille kaikille ajan kanssa aukeaa.

En seuraa lainkaan medioita, enkä lehtiä paitsi, jos niihin viitataan foorumilla linkin kera niin vilkaisen linkin. Luulen, että tämä asia tekee kirjoituksistani erikoisia ja poikkeavia siitä mistä foorumissa keskustellaan.

Kirjoituksiini ei vaikuta lainkaan mitä Pohjalaisessa on kirjoitettu tai uutisissa sanottu. Kirjoitukset perustuvat täysin omaan mielikuvitusmaailmaani. Faktat haen toki reaalimaailmasta, mutta kaikki tukee kuitenkin mielikuvitusmaailmaani.

Quote
Tuli muuten mieleen, että jos Rintamäki haluat lähettää ajatuksiasi kaikille kansanedustajille, niin minulla on heidän osoitteensa yhdessä ketjussa. Voin muillekin halukkaille ko. osoitteiston toimittaa, kunhan yksityisviestillä niitä pyydätte. (Aivan kaikille kirjoittajille en niitä kuitenkaan anna.)

Minun maailmassani ollaan yhteyksissa ministereihin ja kunnanjohtajiin ja kirjoitellaan foorumeille, eikä olla yhteyksissä kansanedustajiin ja valtuutettuihin, koska ryhmäkurijärjestelmähän sanelee miten kansanedustajat ja valtuutetut äänestävät eli puolueen johto eli ministerit ja ryhmänjohtajat käskevät. Kansanedustajien ja valtuutettujen pitää äänestää käsketysti, muutenhan ne ei saa mitään läpi. Ei tuossa toimi mikään kuntalaisen tai kansalaisen yksittäiselle kansanedustajalle tai valtuutetulle esitetty toive.

Toinen tehokas menetelmä on ajan henkeä luova yleinen kirjoittelu foorumeille. Joskus huomaa, että joku juttu on ottanut tulta ja siihen törmää eripuolilla yhtenään. Tälläinen on esimerkiksi lisätienesti tukien heti pienenemättä.

687
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 14. 05. 2008 21:09 »
Kannatan Analyyssin esille tuomaa ideaa, että kunnallisverot saa 100 prosenttisesti työssäkäyntikunta, eikä kuten nyt, että asuinkunta saa kunnallisverot 100 prosenttisesti.

Kunnallisvero työssäkäyntikuntaan on kehittämisen arvoinen ajatus.

Yhteisövero ja yhteisövero-osuudet ovat prosentuaalisesti määriteltyjä ja yksiselitteisiä. Niitä ei kai yksittäinen kunta voi muutella esimerkiksi lakkaamalla keräämästä koko yhteisöveroa.

Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisö maksaa tuloveroa yleensä 26 prosenttia verotettavasta tulostaan.

Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat.  Vuonna 2008 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 76,22 prosenttia, kuntien 22,03 prosenttia ja seurakuntien 1,75 prosenttia.

Yhteisöveroa maksavat esimerkiksi osakeyhtiöt.

Jos työssäkäyntikunta saisi 100 prosenttisesti kunnallisverot ja lakkaisi keräämästä yhteisöveroa ja näin houkuttelisi kuntaan kaikki osakeyhtiöt niin se voisi kompensoida kunnallisverokertymällä yhteisöveron menetyksen. En sitten tiedä, onko yhteisöveroa pakko kerätä ja lisäksi nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että kunnallisverot maksetaan asuinkuntaan.

Mitä tulee tonttipolitiikkaan niin Vaasa kai ei ikinä tule laittamaan tarjolle kaavoitettuja sähköt ja vesi valmiina olevia tontteja hintaan 2,50 neliömetri.

En tiedä sitten olivatko Merikaarrossa tarjolla olleet tontit 2,50 euroa neliömetri vesi ja sähkö valmiina vai miten.

Halvimmillaan suurimmassa osassa Suomea omakotitalon tontin neliöhinta on noin kymmenen euroa neliömetriltä, mutta siirryttäessä suurempiin keskuksiin hinta kasvaa. Pääkaupunkiseudulla neliöhinta voi kohota 200-400 euroon.

Edullisimpia tontit ovat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Taantuvilla alueilla kunnan myymän tontin kokonaishinta voi olla vain yhden euron.

688
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 13. 05. 2008 23:11 »
Vaikka moottoritie Seinäjoelle ja pengertie Uumajaan ei suoranaisesti liity kuntaliitoksiin niin kuntaliitoksilla kuitenkin luotaisiin alueellisesti isommat päätöksentekijät, joilla on enemmän resursseja ja vähemmän kitkatekijöitä päätöksenteossa.

Esimerkiksi pikkuasioita tehtailevat ja niillä päätöksentekoa rasittavat puuhastelijat rasittavat kunnallista ja valtakunnallista hallintoa ja kuluttavat resursseja aivan tolkuttomasti. Hallinto itsessään luo tolkuttoman määrän hallintoa vaativia pikkuasioita. Pikkuasioita puuhastelevien mahdollisuuksia rasittaa kuntaa ja valtiota pitää vähentää. Valtuutetut ja lautakunnat ja eduskunta ja puolueaktiivit ja viranhaltijat laskujen hyväksymis- ja palkkausoikeuksineen ovat juuri niitä, joille pitää ja joiden pitää keksiä koko ajan sitä ja tätä jota varten käynnistää hankkeita ja projekteja. Mielestäni vain kunnanjohtajalla ja ministereillä pitäisi olla oikeus juoksuttaa virkamiehiä ja vastaavasti kuntalaisilla ja kansalaisilla oikeus juoksuttaa kunnanjohtajaa ja ministereitä, jos nämä mielivät tulla uudelleen valituksi.

Koko julkinen hallinto pitäisi rakentaa mahdollisimman vaivattomaksi ja vähillä asioilla pyöriväksi. Esimerkkinä ottaisin henkilöverotuksessa tasaveron, jossa ei olisi lainkaan hyvityksiä, korvauksia ja palautuksia, vastineena saisi yksiselitteisen 15% tasaveron.

Henkilökohtaiset tuet voisi yhdistellä ja siirtää veroviraston hallinnoitavaksi. Tuki+lisätienesti on kaiketi paraillaan työryhmien selvitysten kohteena ja vuonna 2009 pitäisi kai työryhmillä olla esittää miten homma hoidettaisiin.

Eli tuensaaja voisi hankkia lisätienestiä tukien heti pienenemättä. Esimerkiksi, että tuki+lisätienesti=1000 euron katto, jonka jälkeen tuki pienenee euron eurolta.

Mielestäni verovirasto reaaliaikaisen tietojärjestelmän keskipisteenä sopisi hallinnoimaan tuki+lisätienestiä.

Yrityksiäkin pitäisi verottaa yksiselitteisen helpoilla ja ymmärrettävillä tavoilla. Yksiselitteisin ja ymmärrettävin verotustapa yrityksille olisi vapauttaa yritykset kokonaan veroista ja verottaa vain yrityksestä itselleen otettavaa ja palkkoina maksettavaa rahaa 15% tasaverolla.

Suomen pitäisi tehdä täyskäännös yhteiskuntamallissa.

Säilyttäisin nykyisestä yhteiskuntamallista vain pienemmällä omavastuulla toimivan kelakorvausjärjestelmän, jolla korvattaisiin kaikki olennaiset palvelut, kuten terveydenhoito ja koulutus. Ottaisin rahat pienemmän omavastuun kelakorvaukseen muuttamalla julkisetkin palvelut kelakorvattavaksi siirtämällä niiden budjetin kelakorvauksiin.

Tokihan voin esittää näitä, mutta monikohan niitä kansanäänestyksessä kannattaisi.

689
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 13. 05. 2008 22:10 »
Vaasan kilpailukyky taistelussa kuntaan verotuloa tuovista yrityksistä ja hyvistä veronmaksajista edellyttäisi Vaasan hallinnon päätöksentekojärjestelmän sisäisiä muutoksia.

Kaiken lähtökohta ja este, johon kaikki jumahtaa on päätöksentekojärjestelmä. Julkistaustaisten valtaamat valtuusto, lautakunnat ja kaupunginhallitus eivät tietenkään karsi mitään, josta vapautuisi resursseja Vaasan olemassaolon kannalta tärkeisiin asioihin, kuten juuri siihen, että Vaasassa asuvalla yrityksen työntekijällä on paksumpi lompakko kuin Mustasaaressa asuvalla.

Valtuusto, lautakunnat ja kaupunginhallitus eivät ilmeisesti kykene vähentämään niiden henkilöiden määrää, joilla on oikeus hyväksyä laskuja ja palkata henkilöstöä koska tällä oikeudella varustetut henkilöt ovat niitä valtuuston ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien henkilöitä ja heidän työkavereitaan.

Valtuusto, lautakunnat ja kaupunginhallitus eivät vähennä virkanimikkeiden määrää vaan lisäävät niitä, kun suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen ja sen aiheuttamat kulut edellyttäisivät pikemminkin virkanimikkeiden lakkauttamista eläkkeelle siirtymisten myötä.

Valtuusto, lautakunnat ja kaupunginhallitus eivät alenna kunnallisveroprosenttia, eivätkä tee mitään mikä tekisi Vaasasta oikeasti houkuttelevan asuinpaikan maksajille.

Eli kunnallisveroprosentin laskuvaraa ei edes yritetäkään luoda vaan sitä torjutaan ja vastustetaan kaikin tavoin eli tosiaan, Vaasa on aika kilpailukyvytön ja kalliimpi kunta, johon kaikin tavoin halvemmissa ja keskeisemmissä kunnissa asuvat eivät halua muuttaa.

Jos minä nyt kerron toimenpiteen niin se on se, että maksajat karistavat Vaasan tomut jaloistaan. Ei Vaasalla ole mitään tulevaisuutta, jos yhdet hallinnossa kerran väen väkisin haluavat pitää kurssin kohti jäävuorta.

Totuuden nimissä Vaasa on syrjäinen harvaanasutun seudun keskellä sijaitseva nylkyverottava julkisparatiisi. Miten ihmeessä joku hyvätuloinen tai yritys haluaisi täällä sijaita sivussa kaikesta. Suuremmat väestökeskittymät tarkoittavat kilpailukykyä ja paljousalennusta ja suurempia tuloja itselle. Järkevä logistiikkakin edellyttäisi mille tahansa yritykselle sijaintia Etelä-Suomessa tukkuliikkeiden ja raaka-ainetoimittajien ja parempien ulkomaanyhteyksien läheisyydessä.

Miten ihmeessä jokin pieni sosialistinen realiteeteista tajuamaton ahne nylkyverottava julkisparasiitti voi vastata tuohon haasteeseen joutumatta purkamaan koko valtarakenteensa eli tekemään sen mikä on kaikkein mahdottominta. Mieluummin sitten pidetään kaikesta kiinni ihan jäävuoreen törmäykseen ja uppoamiseen asti.

Jos Vaasa haluaa olla jatkossakin olemassa niin ensimmäinen asia on lakkauttaa puoluepolitiikan elimet valtuusto ja lautakunnat ja kaupunginhallitus. Pitää luoda yhden suorilla vaaleilla valitun suuren vallan omaavan kunnanjohtajan järjestelmä, joka voi valituksi tultuaan vaihtaa kaikki johtajat kaupungin hallinnossa. Vain näin saadaan irroitettua Vaasa puolueiden ja viranhaltijoiden jumittavasta otteesta ja väistettyä jäävuori.

Suorilla vaaleilla valittu kunnanjohtaja joutuu päätöksissään ottamaan huomioon sen, että jos hän haluaa jatkokauden vaaleissa niin ei voi toimia ihan miten vain jonkin suuren kuntalaisryhmän, kuten yrittäjien ja heidän työntekijöidensä yli kävellen. Suorilla vaaleilla valittu kunnanjohtaja ja 50 000 äänestysikäistä kuntalaista pitäisi olla kuin kunnanjohtaja ja 50 000 ilmaista valtuutettua, joka viime kädessä hyväksyy tai hylkää kunnanjohtajan asettamien toimikuntien esitykset.

Mielestäni suora demokratia, suoraan asioista äänestäminen ei toimi ilman vahvoja keskeisiä henkilöitä, kuten suorilla vaaleilla valittuja kunnanjohtajia ja ministereitä, jotka selkosuomeksi sanovat kuntalaisille ja kansalaisille miten äänestää tuosta ja tästä vedoten asettamiensa toimikuntien ja työryhmien selvityksiin.

Asioiden tehokas eteneminen edellyttäisi suuren vallan omaavaa suorilla vaaleilla valittua kunnanjohtajaa, selvitykset kuntalaisille laativia toimikuntia, jotka kunnanjohtaja asettaa ja päätösvaltaista kuntalaisäänestystä.

Että tuossa olivat ne kaukaa laajasti kaartaen haetut toimenpiteet.

690
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 13. 05. 2008 19:07 »
Mitä ihmeen vaikeata tuossa kuntaliitosasiassa on.

Vaasan pitää vain järjestää tilanne, että ympäristökuntien yritykset ja niiden työntekijät äänestävät jaloillaan Vaasaan tai haluavat tulla liitetyksi Vaasaan.

Vaasan pitää tehdä sellaisia päätöksiä, että Mustasaari ja muut lähikunnat häviävät kaikki firmansa ja verotulonsa alueen vero- ja tonttiparatiisi Vaasalle.

Mustasaarelaisten ei tarvitsisi muuttaa minnekään. He vain liittyisivät Vaasaan niin saisivat paljon pienemmät kunnallis- ja yhteisöveron ja tonttien hinnat.

Kielipuolue voisi tuossa tilanteessa yrittää pullikoida kieliperusteillaan mielinmäärin. Kyllä se on rahan houkutus, joka kuntalaisten kannat ratkaisee, eikä mikään kielipolitiikka.

Siis, jos Vaasalla olisi paljon pienemmät kunnallis- ja yhteisöverot ja tonttien hinnat. Näinhän ei nykyisellään ole ja siksi Vaasan perusteet saada Mustasaari liitetyksi itseensä, ovat heikot. Miksi pitäisi liittyä kalliimpaan kuntaan. Mitä järkeä siinä on.

Kun Vaasa haluaa liittää kuntia itseensä niin Vaasan pitää vakuuttaa lähikuntien asukkaat siten, että Vaasaan liittyminen tuo heille kaikille kaikin tavoin paksumman lompakon.

Kunnallisvero on tulonsaajilta perittävä tulovero. Tulonsaaja maksaa kunnallisveroa sille kunnalle, joka on ollut hänen kotikuntansa verovuotta edeltävän vuoden viimeinen päivä. Kunnat vahvistavat seuraavan vuoden kunnallisveroprosenttinsa vuosittain aina vuoden lopulla.

Mustasaaressa asuu 18 031 ihmistä. Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 71 prosenttia puhuu äidinkielenään ruotsia ja 29 prosenttia suomea.

Mustasaaren kunnallisveroprosentti on 18,75

Vaasan 19,00

Vaasan asukasluku on 58 020, joista suomenkielisiä on 71,3 % ja ruotsinkielisiä 24,8 %

Ilmeisesti osakeyhtiöltä verotetaan yhteisövero, muttei toiminimeltä ellen väärin ymmärtänyt
 
Yhteisöllä tarkoitetaan tuloverotuksessa esimerkiksi osakeyhtiötä, valtiota ja sen laitosta, kuntaa ja kuntayhtymää, seurakuntaa, osuuskuntaa, sijoitusrahastoa, keskinäistä vakuutusyhtiötä ja säätiötä.

Yhteisön verotettava tulo lasketaan veronalaisten tulojen ja vähennyskelpoisten menojen erotuksena. Yhteisö maksaa tuloveroa yleensä 26 prosenttia verotettavasta tulostaan.

Yhteisöveronsaajia ovat valtio, kunnat ja seurakunnat.  Vuonna 2008 valtion osuus yhteisöveron tuotosta on 76,22 prosenttia, kuntien 22,03 prosenttia ja seurakuntien 1,75 prosenttia.

En tiedäkään voiko kunta alentaa omalla päätöksellään yhteisövero-osuuttaan saadakseen kuntaan suurituloisia hyviä veronmaksajia.

Kunnallisveroprosentin päättää kunnanvaltuusto samoin kuin kunnan omistamien tonttien hinnat. Yksityiset voivat pyytää tontistaan mitä haluavat.

Esimerkiksi Merikaarrossa Huhtikuun aikana kunnan tonttien hinnat olivat 2,50 €/m²

Kuntaan muuttamista harkitseva laskee yhteen kunnallisveroprosentin, tonttien hinnat, säästyneet työmatkakulut ja kaikki sellaiset edut, joihin kunta ja sen valtuusto voi vaikuttaa.

Mielestäni valtuusto voisi alkaa tehdä päätöksiä, jotka saavat aikaan tilanteen, että Vaasanseudun kuntien asukkaat äänestävät jaloillaan Vaasaan niin ei tarvitakaan koko kuntaliitospullikointia, kun naapurikunnille käy kuin Itä-Saksalle, josta asukkaat äänestivät jaloillaan länteen ja kaatoivat Berliinin muurin.

691
Valtuuston tietoon / Re: Kenen hyväksi VAASAN SÄHKÖ?
« on: 27. 04. 2008 15:03 »
Kunta saa omistamansa Vaasan Sähkön sähkönmyynnistä osansa suorana tulona. Kunta omistaa Vaasan Veden ja saa tuloa veden myynnistä. Vaasan Vesi on toiminut liikelaitoksena vuodesta 1992 lähtien, ja se on liikelaitosten lautakunnan alainen. Voimalaitos ja vesilaitos ovat kunnalle tulonlähde, jonka hintoja se voi säädellä rahantarpeensa mukaan, joka tietenkin on pohjaton.

Vaasan intressi on, että kunnassa on voimalaitos. Hiilivoima kuitenkin on juuri niitä asioita, joihin pyritään kohdistamaan kuluja puhtaampien sähköntuotantomuotojen hyväksi. Vaasan pitäisi alkaa vähitellen, ellei ole jo alkanutkin, keskustella Wärtsilän kanssa uuden polttokennovoimalan rakentamisesta Vaasan kuntaan.

Kun katsoo sitä valtaisaa investointien määrää, mikä Vaasalla on edessä pelkästään varmistaakseen olemassaolonsa niin toteaa, että jostain se raha pitää ottaa. Yksi on ottaa se raha kunnan palkkamenoista käyttäen hyväksi eläkkeellesiirtymisiä. Toinen on ylläpitää riittävää sähkönhintaa, että investoinnit kyetään kattamaan. Kolmas on houkutella kuntaan hyviä veronmaksajia aloittamalla muista kunnista kunnassa työssäkäyvistä. Heidän houkuttelemisekseen kuntaan veroa maksamaan kunnallisveroa ja tonttien hintaa pitää alentaa ympäristökuntia alemmaksi.

Tietenkään näitä ei saada aikaan muuttamatta päätöksentekojärjestelmää ja hankkiutumatta eroon päätöksentekojärjestelmän miehittäneistä henkilöistä. Ensimmäinen asia päätöksentekojärjestelmän muuttamisessa on tehdä kunnanjohtajasta suorilla vaaleilla valittava ja toinen, että lisätään kuntalaisten sähköisiä mahdollisuuksia vaikuttaa neuvoa-antavilla äänestyksillä kunnanvaltuuston päätöksiin. Sähköisten äänestysmahdollisuuksien ylläpitäjäksi tulee oikeusministeriön vaalien vastuualue eli valtio. Keskustelualueeksi vaasalaisia.info. Vaasan kaupungin sivuille pitää laittaa kunnollinen esitys siitä mitä kunnassa tapahtuu ja missä mennään ja miten kukin valtuutettu toimii ja äänestää.

692
Valtuuston tietoon / Re: Kenen hyväksi VAASAN SÄHKÖ?
« on: 25. 04. 2008 10:10 »
Vaasan Sähkön hinnoittelukeskusteluun liittyessä pitäisi olla tiedossa alueen sähköntuotannon perustiedot.

Vaasan kaupunki omistaa 99,9 prosenttia Vaasan Sähkö Oy osakekannasta. Vaasan Sähkö Oy on siis kaupungin omistama sähköä yksityisille ja yrityksille myyvä osakeyhtiö.

Vaasan Sähkö Oy:n myymä sähkö hankitaan omista voimalaitoksista, Etelä-Pohjanmaan Voima Oy:n kautta omistetuista voimalaitosyhtiöistä sekä Pohjoismaisesta sähköpörssistä, Nord Poolista.

Vaasan Sähkö omistaa voimalaitoskapasiteettia eri voimaloista EPV kautta, jota se yksinkertaisesti sanoo omistamiseksi.

EPV eli Etelä-Pohjanmaan Voima Oy on sähkön hankintayhtiö.

EPV toimii osakkaiden sähkönhankintakanavana. Hankintatoiminta perustuu omakustannusperiaatteelle, mikä takaa edullisen sähkön hinnan omistajille (ns. Mankala-periaate). Yhtiö ei siten pyri tekemään toiminnallaan voittoa.

EPV merkittävimmät sähkönhankintalähteet ovat osuudet osakkuusyrityksissä, joita ovat Vaskiluodon Voima Oy (VV), Teollisuuden Voima Oyj (TVO), Rapid Power Oy (RPO), Pohjolan Voima Oy (PVO) ja Tornion Voima Oy (TOVO).

Vaskiluodossa sijaitseva sähkövoimantuotantolaitos on Vaskiluodon Voima Oy, jonka omistavat tasaosuuksin Etelä-Pohjanmaan Voima Oy ja Pohjolan Voima Oy.

Kyseessä lienee jonkinlainen suurelta osin julkisen tahon omistama voimalaitoskapasiteetti, jonka tuotanto myydään yksityisille ja yrityksille.

Vaasan laitos sijaitsee Vaskiluodossa sataman vieressä.

Vaskiluoto 2 -voimalaitoksen tekniset tiedot:

Kattila:

Tampella-Babcockin vuonna 1982 toimittama Benson-tyyppinen läpivirtauskattila, jonka polttoaineena on kivihiili ja varapolttoaineena raskas polttoöljy. Kattilalle on tehty tehonkorotusmuutos vuonna 1998.

Rikinpoistolaitos:

FLS-Miljön vuonna 1993 toimittama japanilaisen Mitsubishin märkäpesutekniikkaan perustuva savukaasujen rikinpoistolaitos, joka käyttää prosessialkalina kalkkikiveä ja tuottaa sivutuotteena hyötykäyttöön soveltuvaa kipsiä.

Turbiini:

Alstomin vuonna 1998 toimittama kolmipesäinen kaukolämpöväliottoturbiini varustettuna ilmajäähdytteisellä generaattorilla.

Sähköteho, netto: 230 MW
Kaukolämpöteho: 175 MW
Omakäyttösähkö: 17 MW
Kivihiilen kulutus: 80 t/h, 400.000 - 500.000 t/a
Rikinpoistolaitoksen kalkin kulutus: 0,5–4 t/h
Kipsin tuotanto: 1 – 8 t/h
Korkeapainehöyryn määrä: 684 t/h
- paine 185 bar
- lämpötila 535 oC
Välitulistetun höyryn paine: 46 bar
- lämpötila 570 oC
Käyntiaika: 5.000 - 7.000 h/a

693
Valtuuston tietoon / Re: Kenen hyväksi VAASAN SÄHKÖ?
« on: 24. 04. 2008 21:09 »
Siis tuota

EPV ja Vaasan Sähkö toimii hiilivoimalan varassa. Hiilivoimahan on se suuri mörkö, jonka alasajoa tavoitellaan. Vaasalla ei ole kohta omaa voimalaa, jollei aleta keskustella aivan perusteista eli onko Vaasalla tulevaisuudessa voimalaitosta.

Sähkön hinnasta, jonka Vaasan Kaupunki ottaa voidaan veivata sinne ja tänne vaikkei kohta ole koko voimalaa.

Vaasan Kaupungin pitää maksella velkansa ja vähentää kaupungin palkkamenoja ja alentaa kunnallisveroa ja kaavoittaa tontteja ja satsata rahaa uuteen voimalaan, oli sen tekniikka mikä hyvänsä, jonka energiaa myymällä tuloutetaan rahaa Vaasaan.

694
Valtuuston tietoon / Re: Nyt nykii..Uusi ravikeskus.
« on: 04. 04. 2008 19:07 »
Vaasan ravirata tai se mitä siitä on jäljellä voitaisiin myydä rata-ajopiireille. Leikki sikseen. Todennäköisesti kunta kaavoittaa raviradan talonrakennusyhtiöiden käyttöön. Ehkä rata-ajo loppuu kokonaan Vaasasta ja siirtyy muille olemassaoleville radoille.

Raviurheilu on yksi Suomen suosituimmista urheilulajeista. Raviradoilla tapahtumia seuraa vuosittain noin 800 000 katsojaa. Ratojen ulkopuolisissa etäpelipisteissä katsojia on lähes 900 000. Kilpailutapahtumia eli raveja järjestetään vuosittain noin 560, ja niihin osallistuu yli 8.000 hevosta sekä noin 3.000 ohjastajaa. Ammattivalmentajia Suomessa on noin 150. Harrastajavalmentajarekisteriin kuuluu yli 7 000 henkilöä. Ravikilpailuissa pelattavien hevospelien (toto- ja ennakkopelit) kokonaisvaihto on yli 200 miljoonaa euroa vuosittain.

Suomessa raveja järjestetään ympäri vuoden, kaikkina päivänä joulua lukuun ottamatta. Kilpailujen kirjo vaihtelee kansainvälisen tason suurtapahtumista ja maakuntaratojen viikoittaisista kilpailuista aina pieniin kylä- ja jääraveihin.

Kansainvälisesti tarkasteltuna Suomi kuuluu viiden suurimman ravimaan joukkoon Euroopassa. Suomessa ajetaan kaksi EM-osakilpailua, Vermon Finlandia-ajo sekä vuonna 2002 EM-osakilpailuksi noussut Kouvolan Kymi GP.

Kuninkuusravit on vuoden suurin ravitapahtuma Suomessa. Ensimmäiset Kuninkuusravit pidettiin Lahdessa vuonna 1924, ja viime vuosikymmeninä siitä on tullut yksi maamme mittavimmista kesätapahtumista yli 50 000 katsojallaan. Vuosi vuoden jälkeen jokainen ravikuningas ja ravikuningatar jäävät itseoikeutetusti aikakirjoihin suurin kirjaimin.

695
Yleistä keskustelua / Re: Jotain suurta ja valtavaa
« on: 26. 03. 2008 21:09 »
Tornionjoen ylittävällä rautatiesillalla kulkee nelikiskoinen raide, jossa lomittain ovat Suomen 1 524 mm ja Ruotsin 1 435 mm:n raideleveydet. Tätä osuutta voivat käyttää sekä suomalaiset että ruotsalaiset junat.

Suomen on järkevää pitäytyä venäläisperäisessä 1 524 millin raideleveydessä. Venäjä on isompi kauppakumppani kuin Ruotsi.

9 metrin leveys pengertielle on aivan liian kapea. Pengertien pitäisi olla vähintään 200 metriä leveä, koska sille pitää mahtua junarata ja moottoritie ja puista istutettu tuulensuojavyöhyke. Katsokaa vaikka Vaasan moottoritietä ja miettikää sen reunalle junarata. Metsitetty tuulensuojavyöhyke vesialueilla on aivan ehdoton, muutenhan navakka merituuli pyyhkäisee kulkijat mereen. Lisäksi pengertien pitää olla niin korkea ja tunneloitu, etteivät aallot tulvi ja pyyhkäise tien yli missään olosuhteissa. Pengertiellä voidaan tutkia kaikkia mahdollisia tuulta ja merta hyödyntäviä sähköntuotannon muotoja.

Tarkemmin mietittyä vetäisin viivoittimella pengertien Raippaluodon sillalta saariston vesialueen halki Ruotsin Holmögaddin eteläkärkeen ja siitä Uumajan satamaan.



Vaasan edustan saariston vesialueilla kenelläkään ei tiettävästi ole tonttia ja vedet on matalia ja helpot pengertää. Jos joku nyt syyttää moista pengertietä maisemansa ja saariston rauhan pilaamisesta niin pengertien rakentamisesta Uumajaan voidaan järjestää kunnallisäänestys ja punnita siinä Vaasalle ja Mustasaarelle ja saaristolaisille koituvat edut ja haitat perusteellisesti.

Jos Vaasa ei kohta ala kehittämään ja toteuttamaan isoja visioita joilla saataisiin väkeä ja liikennettä tänne niin Vaasa ei vietä 600 vuotispäiviään, koska 200 vuoden kuluttua täällä ei asu ketään. Vaasalla ei ole muuta muista länsirannikon kaupungeista erottavaa tekijää kuin pengertie Uumajaan. Jos pengertietä ei tehdä niin Vaasa rappeutuu mutaisten karikkoisten vesien, rappeutuvien teiden ja pajukoituvien peltojen taakse.

696
Yleistä keskustelua / Re: Jotain suurta ja valtavaa
« on: 26. 03. 2008 19:07 »
Vaasalle ja Uumajalle jo merenkurkun sillasta keskustelu ympäri maailmaa tuottaa näkyvyyttä ja mainosta. Vaasan sijainti saaristoineen on aivan erinomainen. Merenkurkun sillan voisi nimetä Vaasan sillaksi.

Se, että laivaliikenne Vaasan ja Uumajan välillä ei kannata ja liikenne on vähäistä, johtuu osin siitä, että kulkeminen on niin vaikeata. Pengertie saisi aikaan ainakin sen, että liikenne Suomen, Ruotsin, Venäjän ja Norjan välillä kulkisi Vaasan kautta. Satamat siirtyisivät Vaasaan liikennevirtojen varrelle.

Pengertyömaalle kuljetettaisiin jätekiveä kaivoksilta ja louhoksilta meren kautta proomuilla ja maitse ratakiskoja pitkin. Junan kuljetuskyky on paljon parempi kuin rekan. Pohjaluukkuproomu pystyy kuljettamaan 600 kuutiometriä kiviä merelle läjitettäväksi.

697
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 21. 03. 2008 14:02 »
Suomen työikäinen ikäluokka 15-64 vuotiaat on tällä hetkellä noin 3,5 miljoonaa, vuonna 2030 noin 3,1 miljoonaa syystä, että suuret ikäluokat tulevat eläkeikään, joka pienentää työikäisten määrää merkittävästi vuoteen 2030 mennessä. Sanoisin, että Suomen nykyinen yhteiskuntamalli edustuksellinen puoluedemokratia hyvinvointivaltio julkisparatiisi on tiensä päässä. Julkisparatiisi ei voi mitenkään selvitä työikäisen ikäluokan vähenemisestä ja sen edellyttämistä toimista. Hallitus ei kerro tuota. Hallitus vain näpertelee ja peittelee tilannetta.

Työikäisten osuus koko väestöstä on vuoteen 2030 mennessä pudonnut Euroopan eri maissa lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Suomessakin työikäinen väestö supistuu 67 prosentista 58 prosenttiin koko väestöstä. Muutos - 9 prosenttiyksikköä - vuoteen 2030 mennessä on EU-maiden suurin.

Vuonna 2030 Suomen väkiluku on oletettavasti 5 443 000. siitä 58% on 3 156 940

Tällä hetkellä 3,5 miljoonan työikäisen ikäluokasta noin 1,9 miljoonaa on julkiselle hallinnolle verotuloa tuottamattomia työikäisiä. Julkisella töissä on 650 000 työikäistä ja loput verotuloa tuottamattomat työikäiset ovat opiskelijoita ja työttömiä.

Vain 1,6 miljoonaa työikäistä on yksityispuolella julkiselle hallinnolle verotuloa tuottavia työntekijöitä ja työnantajia. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan yksityisillä on työntekijöitä 1,3 miljoonaa ja yrittäjiä ja heidän perheenjäseniään on noin 300 000.

Tällä hetkellä 5,2 miljoonan väestöstä 1,6 miljoonaa yksityispuolella olevaa työikäistä elättävät 3,6 miljoonaa eläkeläistä, lasta, julkisen sektorin työntekijää, opiskelijaa ja työtöntä.

Jos Suomen yksityisen sektorin työvoiman määrä halutaan säilyttää 1,6 miljoonassa aikana, jolloin työikäinen ikäluokka on 3,1 miljoonaa niin julkisen sektorin pitää vähentää työvoimansa tarvetta yksityisen sektorin hyväksi. Julkinen työllisyyshän ei maksa veroja. Julkisen työllisyyden aseman turvaamisen nimiin vannotaan vain julkiselta ääniä kalastellakseen vaikka hyvin tiedetään, että jakovara tulee yksityispuolelta.
 
Pitää lisätä verotuloa tuottavalla yksityissektorilla olevien määrää ja vähentää julkisella sektorilla olevien määrää ja saada muutkin työikäiset yksityispuolelle tuottamaan verotuloa jo siitäkin syystä, että laaja julkinen sektori laskusuhdanteessa ja sen koon säilyttämisen politiikka velkaannuttaa ja siten kaventaa Suomen kuntien ja valtion taloudellista itsenäisyyttä ja saattaa kunnat ja valtion tilanteeseen, että velasta pystytään maksamaan vain korot. Tällä hetkellä Suomen tilanne on siedettävä, julkisen sektorin velan määrä on kaiketi noin 40% bruttokansantuotteesta.

Julkinen sektori ei tuota verotuloa, se vain kuluttaa sitä. Takuuvarmaa on, että epäolennaiset julkiset menot menettävät ensiksi rahansa, jos jäävuori päätetään yrittää väistää.

Ensin julkisista menoista karsitaan taide ja urheilu, sitten karsitaan tukia, sitten karsitaan julkista työllisyyttä. Kunta tai valtio ei pyöri, jos systeemi ei ole järkevä ja virkamiehille ei riitä palkkarahoja.

Olennaisiakaan, kuten julkista terveydenhoitoa ja koulutusta ei pystytä säilyttämään nykymuodossaan vaan ne pitäisi siirtää valtion kelakorvattavaksi. Kunta ei yksinkertaisesti selviä kustannuksista nykyisellä kustannusrakenteella vuonna 2030.

Suomihan ei oikeastaan ole hyvinvointivaltio vaan hyvinvointikunnat. Kunnat rahoittavat ja ylläpitävät nykymallissa julkisen terveydenhuollon ja koulutuksen.

Suomella oli vuosikymmeniä ja on vielä hetki aikaa korjata tilanne, julkisten menojen ryöstäytyminen käsistä, mutta sille ei tehty mitään. Hallinto peittelee kansalta ja julkisen sektorin henkilöstöltä julkisten menojen ryöstäytymisen käsistä katastrofiin asti. Vuonna 1980 julkisen velan määrä oli alle 10% paljon pienemmästä bruttokansantuotteesta ja hyvin pärjättiin. Vuonna 1980 julkisella oli töissä 350 000 henkilöä, nyt 650 000. Ilmankos koululaisilla on resuiset kirjat ja julkinen sektori valittaa köyhyyttään. Vanhasen naissotkut kiinnostavat enemmän, kun Titanic uppoaa ylimiehitykseen valssia soittaen viime hetkeen asti.

Poliitikot sanovat, että julkisen henkilöstön asema turvataan. Yhtä uskottavaa kuin Titanicin kapteeni sanoisi, että miehistön asema turvataan.

Eläkejärjestelmäkin natisee. Työeläkejärjestelmä rahoitetaan eläkeyhtiöiden sijoitustuottojen ohella työssä olevilta ja yrityksiltä perittävillä työeläkemaksuilla. Työeläkemaksut menevät työssä olevilta suoraan eläkkeellä oleville. Järjestelmä on siis osin eläkekassajärjestelmä sijoitustuotoilla täydennettynä. Työssä olevat maksavat osan eläkkeellä olevien eläkkeistä. Järjestelmä toimii hyvin, jos työssä oleva ikäluokka kykenee maksamaan eläkkeellä olevien eläkkeet. Entäs, jos työssä oleva ikäluokka suhteessa eläkkeellä oleviin on pienempi ja vähemmän terve ja tuottava kuin järjestelmän toimivuus edellyttäisi. Lisäksi tähän vielä osuu mahdollinen sijoitusten arvon lasku. Yhtälö alkaa olla aika hankala.

Yksityinen sektori tuottaa verotuloja. Suomelle ainoa tulevaisuuden ratkaisu selvitä on pienentää rajusti verotuloa tuottamattomalla julkisella sektorilla olevien määrää kannustamalla heitä perustamaan yrityksiä tai hakemaan töitä yksityisiltä.

Vaasan touhuista tulee mieleen Neuvostoliitto, jossa neuvostotoverit tappelivat siitä kuka on apulaiskaupunginjohtajan sijainen, kunnes äkkäsivät, että Neuvostoliiton lippu on laskettu ja tilalle nostettu Venäjän lippu. Seuratkaa nyt tarkkaan virkamiehet ja valtuutetut minkä kunnan viiri heiluu hallintotalon salossa ensinnäkin. Ehkä se on Suomen hallituksen määräämä yhdistyneet kunnat. Sitten tapellaankin siitä kuka valitsee yhdistyneiden kuntien apulaiskaupunginjohtajan sijaisen.

Lisäksi arvoisat virkamiehet ja poliitikot. Vaasan kunnassa alkavat vaikuttaa kuntalaiset, jotka sanovat, että pelastan kunnan verotuloillani, jos teette kuten sanon. Vaasan kunnan nykyinen systeemi on tiensä päässä.

Kaikki tietävät, että tulevaisuuden demokratiaa on sähköinen kansanäänestys suoraan asioista. Ehkä valtuustoa ja eduskuntaa ei edes tarvita vaan kaikki päätetään sähköisillä kansanäänestyksillä. Sinä päivänä puoluejärjestelmästä tulee yhdistystason toimintaa. Puolueet eivät enään aseta ehdokkaita ja esitä ja päätä edustuksellisesti asioista. Puoluejärjestelmä on Suomen nykyisten ongelmien pääsyyllinen ja ratkaisemisen este, sen on kulunut vuosikymmenien mittainen etsikkoaika osoittanut. Osana ongelmien ratkaisua puoluejärjestelmä menettää valtansa.

Ministerit ja kaupunginjohtaja valitaan suorilla vaaleilla ja nykyistä paljon yksinkertaisemmin toteutetun yhteiskuntamallin eduskuntana ja valtuustona toimivat sähköisellä äänestyksellä suoraan asioista päättävät kuntalaiset ja kansalaiset.

698
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 20. 03. 2008 20:08 »
Näitä asioita esittäisin kuntaan tai valtioon muuttamista suunnittelevana yrittäjänä, tai yrityksen suunnittelijana, edustajalle ja samalla tiedustelisin julkisen hallinnon valmiuksia asiassa.

Ohessa on sekaisin faktaa nykylainsäädännöstä ja omaa ajatteluani siitä miten asioiden pitäisi olla. Oletan, että lukija kykenee erottamaan ne toisistaan.

Oikeusministeriö hallinnoi vaaleja ja äänestyksiä Suomessa.

Oikeusministeriö hallinnoi lähitulevaisuuden sähköisiä kunnallisia ja valtakunnallisia äänestyksiä ja on vastuussa niiden sujumisesta ja teknisestä toiminnasta ja tuloksen luotettavuudesta.

http://www.om.fi

Jos Kunnissa järjestetään kunnallisvaalit, joissa äänestetään ehdokkaita valtuustoon niin ylimpänä vaaliviranomaisena toimii oikeusministeriö, jossa vaaliasiat käsittelee vaalien vastuualue.

Jos kunnassa järjestetään kunnallinen kansanäänestys niin sen järjestämisestä päättävät valtuustoon valitut edustajat.

30 §
 
Kunnallinen kansanäänestys

Valtuusto voi päättää, että kunnalle kuuluvasta asiasta toimitetaan kansanäänestys.

Kansanäänestys on neuvoa-antava.

Kansanäänestys voidaan toimittaa koko kuntaa tai jotakin kunnan osa-aluetta koskevana. Kunnan osa-alueena on tällöin yksi tai useampi kunnallisvaalilaissa tarkoitettu äänestysalue.

Kaikilla äänestysoikeutetuilla on yhtäläinen äänestysoikeus. Äänestys on salainen. Menettelystä kunnallisessa kansanäänestyksessä säädetään erikseen.

Vaalisalaisuus on oikeutettua tavallisten kuntalaisten ja kansalaisten kohdalla, mutta valtuutetulla ja kansanedustajalla ei voi olla vaalisalaisuutta, koska miten muuten asiassa evästänyt äänestäjä voi tarkistaa miten hänen äänestämänsä edustaja äänesti asiassa.

Edustajien vaalisalaisuuden poistaminen oikeasti ja edustajan äänestyspäätösten tarkistamisen tekeminen helpoksi tekee neuvoa-antavista kansanäänestyksistä oikeastaan päätösvaltaisia, koska äänestäjä ei oletettavasti äänestä edustajaa, joka päätösvaltaisesti äänesti päin vastoin kuin äänestäjä neuvoi.

Mielestäni edustajiksi valittujen oman harkintansa mukaan tekemää päätöksentekoa parempi menettely on oikeusministeriön keskitetysti valvoma sähköinen kunnallis- tai kansanäänestys suoraan asiasta niin ettei tarvitse rettelöidä valtuustolle tai eduskunnalle tai puolueelle tai virkamiehelle vaan miljoonalle kansalaiselle tai tuhansille kuntalaisille netin foorumeilla.

Kaikista asioista ei tietenkään tarvitse äänestää. Riittäisi, että äänestetään alennetaanko veroja. Siinä olisi raamia jo tarpeeksi, kun verojen alennus menisi läpi roimalla äänestysprosentilla.

Edustaja- ja virkamieslähtöinen julkisten menojen karsinta on täysi utopia. Siihen tarvitaan talouselämän ja yrittäjien valtaa suhteessa kuntiin ja valtioon. Kuntien ja valtion kilpailuttamista verotuloja kuntaan ja valtioon tuovan yrityksen sijaintipaikkana.

Kiinnittäisin kuntia ja valtioita kilpailuttaessa huomiota julkiseen päätöksentekojärjestelmään. Onko se korruptoitunut pieni sisäpiiri, joka nuoleskelee yrittäjiä toimitiloilla ja tuilla vai perustuuko se sähköisiin kunnallisiin ja valtiollisiin kansanäänestyksiin. Ministerit ja kunnanjohtaja pitää valita suorilla vaaleilla ja kuntalaisten ja kansalaisten on voitava osallistua neuvoa-antavasti valtuuston ja eduskunnan äänestyksiin. Valtuutetuilla ja kansanedustajilla ei pidä olla vaalisalaisuutta suhteessa äänestäjiinsä.

Kunnan asukkaat voivat tehdä kansanäänestysaloitteen.

31 §
 
Kansanäänestysaloite

Kansanäänestysaloitteen voi tehdä vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista. Valtuuston on viipymättä päätettävä, toimitetaanko aloitteessa tarkoitettu kansanäänestys.

http://www.finlex.fi

Edustuksellisen demokratian vaaleista joissa valitaan ehdokkaita säädetään lailla.

Kunnallisia vaaliviranomaisia ovat kuntien (416) keskusvaalilautakunnat, vaalipäivän äänestyksestä vaalipaikoilla huolehtivat vaalilautakunnat (noin 2800), ennakkoäänestyksen toimittamisesta laitoksissa huolehtivat vaalitoimikunnat (noin 500) sekä yleisten ennakkoäänestyspaikkojen (noin 1000) vaalitoimitsijat.

Muita vaaliviranomaisia ovat Väestörekisterikeskus (VRK) ja maistraatit, jotka huolehtivat äänioikeusrekisterin laadinnasta ja äänestysaluejaon ylläpidosta sekä ulkoasiainministeriö, joka huolehtii ennakkoäänestyksen järjestämisestä ulkomailla.

Eduskuntavaalien alueellisia vaaliviranomaisia ovat 15 vaalipiirilautakuntaa, jotka kussakin vaalipiirissä vahvistavat eduskuntavaalien ehdokasasettelun ja laskevat vaalien tuloksen.

Valtiollinen kansanäänestysaloite kansalaisten puolelta ja kunnallinenkin kansanäänestysaloite on varmasti tulevaisuudessa käytettävä väline vaikka hallinto ja puolueet tällä hetkellä ähisevät vaivautuneesti kuntalaisille ja kansalaisille tarjoutuvasta mahdollisuudesta ohittaa virkamiesten päätöksentekopiirit tuomalla murskavoittotulos vaikkapa veronalennusten kannatuksesta valtuuston ja eduskunnan käsiteltäväksi.

Kansalaisten ja kuntalaisten tileille ropsahtavat roimat veronalennukset näkyisivät heti kotimaisten yrittäjien tilauskannoissa.

Edustuksellinen puoluedemokratia on oikeastaan pääsyyllinen työttömyyden ja työvoimapulan ja monien muiden yhtä aikaa vaikuttavien tuhoisien tekijöiden luomiseen ja ylläpitämiseen. Kun tämä asia selviää kuntalaisten ja kansalaisten enemmistölle niin on syytä olettaa, että poliitikkojen ja virkamiesten uskottavuus ja viisaus päätöksentekijöinä ja edustajina romahtaa täysin.

Olisi nyt edes niin, että virkamies tai julkistaustainen ei voi olla edustaja eikä poliitikko kumileimaamassa itselleen verotuloja niin touhu olisi uskottavampaa. Mitä demokratiaa se on, että julkistaustaiset valtaavat valtuuston ja eduskunnan voidakseen kumileimata itselleen 45% bruttokansantuotteesta.

Kaikki olemassaolevat yhtälöt kunnallisesti ja valtakunnallisesti tällä julkisella päätöksentekojärjestelmällä vievät kiihtyvällä vauhdilla kohti tuhoa. Kunnalla ja valtiolla on edessään tilanne, jota voisi verrata meteoriin, joka pyyhkäisi dinosaurukset maapallolta.

Kyse on oikeastaan Suomen säilymisestä itsenäisenä taloudeltaan vakaana valtiona. Ei voida uskoa jakopoliitikkoihin ja julkisia verotuloja hamuaviin virkamiehiin vaan on perustettava sähköinen keskitetty äänestysjärjestelmä, joka tuo valtaan viisaita esityksiä kuntalaisille ja kansalaisille tekevät ajattelevat kuntalaiset ja kansalaiset.

Poliittisia pyrkyreitä ja virkamiehiä ei kiinnosta työttömyys ja suuret yhteiskunnalliset ongelmat, joita kansalaiset ja kuntalaiset kohtaavat arjessaan. Kansalaisten ja kuntalaisten arjen ongelmat ovat tärkeämpiä kuin joku minkä puolueen edustaja istuu milläkin pallilla.

Kansalaiset ja kuntalaiset eivät uhraa hetkeäkään miettiäkseen valtakoneiston valtaamista puolueen edustajilla vaan miettivät arkensa asioita.

Meillä kaikilla yhteistä on, että haluamme elää järjestäytyneessä käytännöllisesti toimivassa yhteiskunnassa, josta on tyhmyydet vähitellen karsittu sitä mukaa, kun ne saadaan käsiteltyä ja äänestettyä ratkaisut.

699
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 09. 03. 2008 17:05 »
Selailin pikaisesti lueskellen koko viestiketjun alusta lähtien. Jäi jotenkin tunne, että valtuustolla ei ole kättä pitempää millä käyttää valtaa. Valtuusto ei ole mikään Ikea tai muu rahakas yritys miettimässä ja asettamassa ehtoja Vaasan kuntaan siirtymisestä. Näin ajatellen valtuusto on heikko ja hentoinen, jota virkakoneisto ei kunnioita lainkaan. Valtuustolla tuntuu olevan vain oikeus soittaa suutaan kerran kuukaudessa ja sitten kumileimata sille tuodut asiat.

Kaupunkia johdetaan ilmeisesti olemalla joko liikemies tai johtava virkamies. Demokratian pitää ilmeisesti perustua sähköisiin kansanäänestyksiin joihin osallistuvat kaikki äänestysikäiset kuntalaiset, jotta demokratia saa sille kuuluvan vallan. Kaupunkilaisten äänestyksen jälkeen itsekukin voi sitten koittaa kävellä päätöksen yli.

Suorilla vaaleilla valitun valtuuston pitää käyttää valtaa kansanäänestyksillä eikä vedota johonkin johtosääntöön tai siihen, että heidät on valittu edustajiksi. Edustajuus ei yksinään riitä, siihen pitää sisältyä päättäväisyys viedä asiat kansanäänestyksiin. Valtuuston sanomisia ei kunnioiteta, jos niihin ei sisälly mitään sanktioita koska ne uskalletaan jättää noteeraamatta.

Valtuutettu voi hokea vaikka tuhat kertaa olevansa edustaja, mutta, jos valtuutettu on vain edustaja ilman rohkeutta kerätä kuntalaiset tuekseen niin hänelle nauretaan.

Minä en edes yrittäisi valtuustoon vaan perustaisin yrityksen Vaasan ulkopuolelle ja sitten alkaisin asettamaan Vaasan kaupungille ehtoja joiden täyttyessä voisin siirtää yrityksen Vaasaan. Luulen, että näin minulla olisi paljon enemmän valtaa kuin valtuuston 51 valtuutetulla yhteensäkään ja vielä kaupunginhallinto siihen päälle.

Kaupunkihan pyörii rahalla ja talouselämä tuottaa rahaa. Kaupungin intressi on saada talouselämän toimijoita maksamaan veroja Vaasaan ja siksi sen pitää tehdä niin kuin talouselämän toimijat sanovat. Rabbe tai kuka tahansa liikemies ottaa julkista hallintoa pillistä ja sanoo, että nyt tehdään näin tai yritys lähtee/tulee kuntaan.

Talouselämän vallan ja kunnallisen ja valtiollisenkin demokratian pitäisi olla tasavahvoja. Todellisuudessa demokratia on kyykyssä, kun Wärtsilä tai ABB tai StoraEnso sopeuttaa toimintojaan talouden lakeihin kannattavuuden nimissä.

Eihän me voida kansanäänestyksellä päättää, että Wärtsilä tai ABB ei lähde minnekään. Me voimme vain perustaa itsekukin yrityksen ja työllistää muita ja olla vaativia asiakkaita jäljelle jääneille yrityksille.

Siitä kuka valitsee kenet minnekin.

Itseasiassa valtuutetuillakaan ei ole sitä oikeutta perimmältään vaan se oikeus on kuntalaisilla. Kuntalaisilla on oikeus päättää millainen kunnanhallintomalli kaupunkia johtaa ja ketkä siinä toimivat ja kuinka paljon rahaa he kuntalaisilta toimintaansa saavat.

Valtuustoon ei pidä valita mitään yhteystietojaan piilottelevia hiiriä ja kerholaisia ja harrastelijoita vaan tulisieluisia demokratian puolustajia, jotka eivät näpertele lillukanvarsissa vaan vaativat, että kuntalaisten enemmistöllä pitää olla muutakin kuin sanomista.

Julkisen hallinnon päättäjiä ei pidä valita valtuustoon. He ovat yksiselitteisesti jäävejä kumileimaamaan itselleen verotuloja. Oikeastaan julkistaustalta ei pitäisi edes saada asettua ehdokkaaksi.

Valtuutetun pitää olla rautaisen hillitty ja kovahermoinen kuin James Bond. Valtuustoon pitää valita ne, jotka näkyvät eniten kunnan julkisuudessa. Jotka näyttävät naamansa ja toimivat julkisuudessa. Valtuutetun pitää käyttää mediaa ja kunnan julkisuutta. Niihin perustuu valtuutetun valta. Virkamies ei pelkää mitään niin kuin julkisuutta. Valtuuston vallan perusta on julkisuus ja sen käyttäminen. Valtuusto ilman kykyä käyttää mediaa ja  tukeutua siihen on heikko. Kuntalaiset saavat tietonsa asioista mediasta. Salailemalla asiat valtuutetut vain heikentävät asemaansa.

700
Valtuuston tietoon / Re: Kaupunginjohtajakysymys
« on: 07. 03. 2008 16:04 »
Quote
Päälle kaatuvat ongelmat ovat m.m
a) tilaaja-tuottajamallin kokeilu loppuu (on siis valmisteltava mahdollinen jatko)
b) asuntomessujen ehkä hintavakin jälkipyykki (esim. kuka maksaa uudet perustukset ja paalutukset)
c) soosaus prosessijohtamisen kanssa - teknisen viraston mahdollinen uudelleenelvyttäminen (sehän on juuri lakkautettu!)

Selvittelin teknisen viraston lakkautusta netistä. En löytänyt teknisen viraston lakkauttamisesta mitään informaatiota mistään. Tekninen toimi kuitenkin seisoo kaupungin organisaatiokaaviossa vuodelta 2007

Joku teknisen viraston lakkautus nimikkeenä ei ole lainkaan olennainen asia. Tekninen toimihan on kuitenkin olemassa organisaatiokaaviossa ja kai tarvitaankin ja oikeastaan on kunnan ainoa kunnalle sopiva tehtävä.

Kunnallinen päätöksenteko ja sen rakenne pitää olla esillä selkosuomeksi. Jos tähän ei kyetä esimerkiksi siksi ettei järjestelmä itsekään sitä tarkalleen tiedä ja kiistelee siitä niin järjestelmä pitää selkeyttää.

Selkein päätöksentekorakenne yksilöiden sijasta on kuntalaisten kunnallisäänestys sähköisesti suoraan asioista.

Virkamiehet ja valtuutetut elävät siinä illuusiossa, että heidän tekemänsä päätös on vahva. Sen takanahan on vain muutama henkilö, jotka 51 valtuutetulla äänestyttäen ovat päätöksen läpi saaneet.

Eihän Lumikin ja 51 kääpiön päätöksenteko kestä missään kriittisessä tarkastelussa. Vaasan kaupungin päätöksenteko on huteraa harvainvaltaa ja vähemmistöpäätöksentekoa suhteessa kaupungin äänestysikäisten määrään ja sillä hassataan miljoonia. Itse noteeraisin vain äänestysikäisten kuntalaisten enemmistön suoraan asiasta kannattamat kunnalliset päätökset. Vahvana päätöksenä pidän esimerkiksi EU-kansanäänestyksen tulosta. Perustan sen siihen, että en ole ikinä nähnyt, että kansalaiset ja kuntalaiset keskenään internetin politiikkapalstoilla keskustellessaan olisivat muuttaneet kantojaan. EU-kansanäänestyksen tulos on vahva päätös, jos mikä, jolla oikeasti on äänestäneiden enemmistö suoraan asiasta. Harva julkinen päätös Suomessa voi sanoa näin.

Politiikkaa vähän seuraavan kansalaisen tai kuntalaisen valtuustoon, eduskuntaan tai presidentiksi kuvan perusteella äänestämä edustaja ei voi sanoa, että hänellä on vahva tuki, koska suurin osa hänen äänestäjistään eivät tiedä, eivätkä seuraa hänen toimintaansa, eivätkä pidä häneen yhteyksiä. Lisäksi saattaa olla, että edustajalla ei edes ole julkisia yhteystietoja. Edustaja, jolla ei ole julkisia yhteystietoja on käsittänyt tehtävänsä väärin ja ei sovi edustajaksi. Sellaista edustajaa ei pidä äänestää, jolla ei ole julkisia yhteystietoja vaalimainoksessa.

Suoraan asiasta äänestäminen tarkoittaa, että asialla on vahva tuki tai vastustus. Suoraan asiasta äänestäminen on selkeätä ja selvää ja kaikki tietävät mistä on kyse. Edustajan äänestäminen kuvan ja numeron perusteella on pelkkää arvailua. Edustaja toimii oman harkintansa mukaan ja ei todellakaan yleensä saa vaalilupauksiaan läpi, koska valtuusto ja eduskunta ei toimi siten vaan ryhmäkuri määrää mistä äänestetään ja miten, muutenhan valtuusto- tai eduskuntaryhmä ei saa mitään läpi.

Edustajien on turha sanoa, että ollaan edustuksellinen demokratia ja heillä on laillinen oikeus ja heidät on valittu edustajina päättämään. Edustajien oikeudelle päättää nauravat virkamiehetkin. Oikea demokratia edellyttää, että asiat ratkaistaan viime kädessä kansanäänestyksillä ja kansanäänestyksen tuloksen toteutuksen valvoo suorilla vaaleilla valitut edustajat.

Olen joskus leikitellyt ajatuksella, että julkinen terveydenhoito ja koulutus muutettaisiin kelakorvattavaksi eli niiden  budjetti siirrettäisiin kelakorvauksiin.

Sosiaali- ja terveyslautakunta päättää julkisen terveydenhoidon virkanimityksistä. Entäs, jos julkinen terveydenhoito on kelakorvattavaa ja melkein kuin yritys toiminnassaan. Pitäisikö julkinen terveydenhoito muuttaa yritykseksi. Ja vieläpä kilpailun varmistamiseksi niin, että jokainen terveyskeskus on oma yrityksensä, joka kilpailee muita terveyskeskusyrityksiä vastaan. Päättääkö sosiaali- ja terveyslautakunta niiden kaikkien henkilöstönimityksistä ja kehittämisestä. Sosiaali- ja terveyslautakunnan tarve katoaisi nykymuodossaan, jos terveydenhoidon budjetti siirrettäisiin kelakorvauksiin ja terveydenhoidosta tulisi yritysmäistä.

Luotaisiinko tällä sitten julkisten varojen suunnalla vipeltävien kalliiksi tulevien yksityisten terveyskeskusten markkinat. Kaikella on kääntöpuolensa. Valituslautakunta kuitenkin tarvitaan ja se voi koostua kokonaan toimessa olevista ammattilaisista, jotka osallistuvat valituslautakuntaan oman tahtonsa mukaan. Nykyinen sosiaali- ja terveyslautakunta ei ole mistään kotoisin koostumuksensa puolesta. Sille nauravat virassa olevat sen itsensä nimittävät henkilötkin, jotka sanovat ettei ne mitään tiedä. Pelkkä oksaansa lihottavien viranhaltijoiden kumileimasin veronmaksajien kustannuksella ja vallan ulottumattomissa.

Jos valituslautakunta koostuisi kaikista kunnassa toimivista oman tahtonsa mukaan valituslautakunnassa olevista alalla toimessa olevista ammattilaisista niin olettaisin, että se puntaroisi viedä joltain irvokkaita virheitä tehtailevalta tunarilta oikeudet toimia alalla herkemmin kuin jokin lautakunta, joka koostuu alaa tuntemattomista maallikoista. Esimerkiksi kirurgit tarkastelisivat kollegan tuhoisaa toimintaa kunnassa ja tuumaisivat, että joo ei, sinun oikeudet toimia kirurgina Suomessa loppui tähän.

Joka alalla pitäisi olla oikeastaan lupakäytäntö toimia alalla, joka myönnetään kaikille koulutuksen saaneille halukkaille automaattisesti. Esimerkiksi lupa olla asuntoremonttialalla työntekijänä tai yrittäjänä, joka sitten voidaan viedä alan ammattilaisten valituslautakunnan päätöksellä, jos henkilö osoittautuu toiminnassaan suorastaan vaaralliseksi.

Jos kunnalta menisi terveydenhoidon ja koulutuksen kustannus ja se siirtyisi valtion hallinnoimalle kelalle niin järkevintä olisi, että ao. veroja ei kierrätetä kunnan kautta vaan ne menevät suoraan verovirastosta valtiolle. Mitä tämä tekisi Vaasan kunnan veronkeruutarpeelle ja valtuutettujen ja virkamiesten ohjailtavissa olevan rahan määrälle. Vähentäisivät yli puolella kunnan veronkeruutarvetta ja kunnanhallinnon ohjailtavissa olevan rahan määrää.

Julkinen puu on niin suuri, että se imee maan melkein tyhjiin. Tarvittaisiin puutarhuri, joka katkoo puusta reilusti oksia, jotta maa ei kuivuisi ja puu kuolisi. Ei voida odottaa, että varikselle itselleen sopii lentää muualle, että oksa voidaan katkaista, koska varikset pitävät huolen, että variksia (puoluekirjavirkamiehiä) on joka oksalla ja tarvittaessa keksitään lisää oksia, jotka imevät veden maasta.

Julkisessa hallinnossa puun oksan nimi vain muutetaan. Oksia ei puusta sahailla vaan mieluiten lisätään ja joka oksan lisääminen tietenkin lisää puun veden tarvetta (verotuksen tarvetta ja taas tuntuu tyhmemmältä.) Joidenkin pätemisen tarve ilmenee tarpeena saada läpi uusi menoerä kuntalaisten maksettavaksi. Mielestäni kunnanvaltuusto ja virkakoneisto koostuu pelkästään tälläisistä henkilöistä ja se tekee vähitellen lopun systeemistä kuntalaisten kyllästyessä alati kasvaviin veroihin ja vaatiessa vallan päättää rahoista itselleen. Pätemisen menoja keksimällä on loputtava ja se loppuu joka tapauksessa..

Mielestäni, jos puu imee 45% maan vedestä (verottaa bruttokansantuotteesta) niin puu on liian janoinen selvitäkseen kuivista kausista. Puu kuolee väistämättä, jos sille ei kanneta vettä (oteta julkista velkaa).

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on kuin puoluekirjavirkamiesten itselleen luoma janoinen puu, joka elää vain siksi, että vettä on maassa riittänyt tai sitä on sille kannettu koko tämän ajan. Kuivuus kuitenkin uhkaa (työikäinen veroa maksava ikäluokka pienenee ja verotuksen tarve kasvaa suurien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle)

Politiikassa ei pidä näperrellä. Politiikka on kovaa valtapolitiikkaa ja peliä kuntalaisten rahoilla sivistyneeseen käytökseen verhottuna.

Yrittäjä voi hallita kunnallispolitiikkaa esittämällä tai ainakin minä esittäisin yrittäjänä, että siirrän yrityksen Vaasaan, jos Vaasan valtuusto ja virkamieshallinto toteuttavat nämä asiat:

Vaasan kunnassa on siirryttävä kaikkien kuntalaisten ulottuvilla olevaan sähköiseen äänestykseen.

Kuntalaisten on valittava kunnanjohtaja suorilla sähköisillä vaaleilla ja hänen on käytettävä valtansa välineenä neuvoa-antavia sähköisiä kunnallisäänestyksiä.

Kuntalaisille varmalla käyttäjätunnistuksella (solo-tunnukset tai jokin muu järjestelmä) sähköinen neuvoa-antava kunnallisäänestys kotikoneiltaan kunnanvaltuuston äänestäessä päätösvaltaisesti esimerkiksi kunnallisveron korotuksista. Mahdollisuus katsella valtuutettujen kannat on jo olemassa NET-TV linkin takana.

Kunnanvaltuuston äänestystulostaululta ja pöytäkirjoista pitää ilmetä, miten valtuutettu äänesti esimerkiksi kunnallisveron korotuksesta, että tietää äänestääkö kyseistä valtuutettua jatkossa.

Yrittäjät eivät tietenkään todellisuudessa esitä tälläisiä, vaan vaatimuksia, että kunnan on ostettava virkamiespoliitikkotaustaisen yritykseltä ja tuettava sitä ja rakennettava kunnan kustannuksella yritykselle toimitilat niin siirrän yrityksen Vaasaan ja virkamiehet ja valtuutetut juoksevat innoissaan ympäriinsä perustaessaan yritystä neuvomaan 20 päisen viraston ja ovat muutenkin innoissaan saadessaan kuntalaisille uuden menoerän. Ovat he niin ilkeitä.

Sähköinen äänestys ja oikeat vaikutusmahdollisuudet enemmistölle toteutuvat muutenkin ihan varmasti, kun uudet henkilöt kiinnostuvat vaikuttamaan yhteiskunnassa ja henkilöt koneiston sisällä ja politiikassa vaihtuvat. Maksajana tai koneiston sisällä vaikuttaminen on ainoa keino vaikuttaa laillisesti ja järjestäytyneesti, siksi pitää perustaa yritys tai liittyä puoluejäseneksi, päästä kunnallispolitiikan divariin ja julkisen koneiston sisälle vaikutusvaltaisiin asemiin ja valtakunnanpolitiikkaan ja valtakunnalliseen julkiseen hallintoon.

Sähköistä äänestämistä vaalipaikalla kokeillaan vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kolmessa Uudenmaan vaalipiirin kunnassa, Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.

Yrittäjät toivovat oletettavasti asioiden julkista käsittelyä ja sähköisiä äänestyksiä ehkäistäkseen kilpailijoiden kähminnät ja taatakseen kaikille samat ehdot markkinoilla.

Kuntalaisten sähköinen äänestys on lisäksi ainoa menettely sitä vastaan, että joku liikemies tulee kuntaan ja sekoittaa julkisen hallinnon päät. Liikemies ei voi kohdella kuntalaisten enemmistöä kuten yksittäisiä virkamiehiä ja poliitikkoja. Kuntalaisethan voivat todeta, että enpä ymmärrä mitä yritys tekee tai ymmärränpä oikein hyvin ja lopettavat kaiken julkisten varojen ohjailun yritykselle. Jos minä olisin yrittäjä ja yrittäisin kiristää kokonaista kaupungillista kuntalaisia johonkin itselleni edulliseen päätökseen niin saisin kyseenalaisen maineen ja päätyisin vaasalaisia.infoon pizzalaivurin seuraksi. Yksittäisten virkamiesten ja poliitikkojen rasvaaminen kulisseissa ei ole niin helppoa, kun asioita eivät enään ruodi pelkästään tavanomaiset mediat vaan asiantuntijoiden ja kilpailijoiden julkiset foorumit netissä.

Yrittäjät ovat kuitenkin kunnan ja valtion viimeinen lukko, joilla on viimeinen sana asioihin, yrittäjiin taas vaikuttavat tilaukset ja rahavirrat asiakkailta.

Paras tilanne on, että demokratiaan perustuva valta ja rahavirrat suhteessa kuntaan, valtioon ja yrityksiin tulevat samoilta ihmisiltä eli kuntalaisilta ja kansalaisilta. Sähköinen äänestys suoraan asioista ja internetjulkisuus ja vaasalaisia.info mahdollistavat tämän.

Rahavirtojen keräämisen ja ohjailun ei pidä olla yksinvaltaisesti virkamiesten ja poliitikkojen oikeus. Se johtaa 45% veroprosenttiin bruttokansantuotteesta. Rahavirroilla pitää olla alkulähde ja omistaja eli kuntalainen ja kansalainen joka ajattelee niin, että raha on hänen vielä sittenkin, kun se on häneltä verotettu ja joka haluaa julkiset asiat nettiin ja sähköisen äänestyksen voidakseen valvoa rahojensa käyttöä ja säätää enemmistöllä lakia niiden käytöstä.

Kansanäänestyksistä sanoisin, että jos julkistaustaiset esimerkiksi sähköistä kunnallisveronkorotusäänestystä ennakoiden luulevat olevansa viisaita luodessaan tilanteen, jossa kuntalaisista suurin osa on tuensaajia ja kunnalla töissä ja siten tietenkin äänestävät kunnallisveron korotuksen maksavalle vähimmistölle niin he ovat tyhmiä ja luovat kunnalle takuuvarmasti tuhoon johtavan tien.

Tuensaajat ja kunnalla töissä olevat eivät maksa kunnallisveroja vaan vain palauttavat osan rahoistaan veroina takaisin.

Kunnallisveroja maksavat oikeasti vain ne, joilla on jotain myytävää ja oikeata verotuloa tuottavaa oikeata työtä tekeviä työntekijöitä. Julkisten päätösten varmistaminen sillä, että kasvatetaan kunnan työntekijöiden ja tuensaajien osuutta kunnan työikäisestä väestöstä ja valtuuston vaaliehdokkaista on älyttömän tyhmää ja tuhoaa kaupungin tulopohjan.

701
Keskussairaalan touhuista pääsin heti kunnan päätöksentekojärjestelmään, joka pyrkii pitämään kuntalaisten enemmistön asioiden ulkopuolella, koska hehän jo hoitavat kuntalaisten asioita, kuntalaistenhan ei pidä siihen sotkeutua.

En voi sille mitään, että vaikka ketju käsitteleekin Vaasan Keskussairaalaa niin en kykene käsittelemään pelkästään Vaasan Keskussairaalaa, kysehän on koko natisevasta yhteiskuntamallista.

Onneksi on internet ja vaasalaisia.info. Kuntalaisten pitäminen asioiden ulkopuolella ei enää kauaa onnistu. Paine suoraan demokratiaan ja suoraan asioista päättämiseen kasvaa koko ajan kuntalaisten tajutessa, että tietone ja internet on tuonut meille kaikille kuntalaisille samat mahdollisuudet vallankäyttöön ja oikeastaan vielä enemmänkin valtaa julkisuuteen perustuen kuin on edustajilla, jos kuntalaiset oikeasti kiinnostuisivat ja vaatisivat tietoa asioista.

Mielestäni kunnan demokratian kaksi keskipistettä ovat http://www.vaasa.fi ja vaasalaisia.info, joista voisi luoda kunnallisdemokratian päävälineet kuntalaisten käyttöön. Demokratiassa tarvitaan luettavasti ja ymmärrettävästi esitettyä tietoa ja äänestysmahdollisuus.

Vaikka asioita tehtäisiinkin aluksi vähän leikisti niin olisi silläkin iso vaikutus ahaa-elämyksenä kymmenille tuhansille kuntalaisille.

Suorassa demokratiassa äänestetään suoraan asioista. Edustuksellisessa demokratiassa äänestetään edustajia kunnanvaltuustoon.

702
Olettaisin, että arvon kirjoittajat tietävät, että:

Koiravero poistettu Vaasan kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti 2007.

http://www.vaasa.fi/Default.aspx?id=383765

Koiravero maksettiin kunnalle ja sen maksuunpanosta huolehti kunnanhallitus.

Koiravero oli koiraverolain (590/1979) nojalla perittävä kunnallinen maksu viittä kuukautta vanhemmasta koirasta. Asetuksen mukaan koiravero voi olla enintään 50 euroa, maksun suuruudesta päättää kunnanvaltuusto. Se voi myös tehdä päätöksen, ettei kunnassa peritä lainkaan koiraveroa.

Esimerkiksi Helsingissä ja Vantaalla koiravero oli vuonna 2007 lain sallima enimmäismäärä, Turussa 34 euroa.

Koiraveroa enää lainkaan perivien kuntien lukumäärä on voimakkaasti laskenut siitä asti kun kunnanvaltuustot saivat oikeuden päättää itsenäisesti veron suuruudesta tai sen kokonaan perimättä jättämisestä. Vuoden 2008 alusta verosta päätti luopua mm. Hämeenlinnan kaupunki. Myös Vantaan budjettiesityksessä vuodelle 2008 ennakoidaan koiraverosta luopumista.

Helsingin Sanomista maaliskuussa 2006: "Suomessa on reilut 370 kuntaa, joista 59 perii koiraveroa. Helsingin seudulla veroa peritään, mutta se on aika epätasa-arvoista, kun monin paikoin muualla ei peritä. Olemme esittäneet niin eduskunnalle kuin kuntapäivilläkin, että verosta olisi vihdoin syytä luopua", Suomen kennelliiton tiedottaja Kaija Unhola sanoo.

Meillä oli aikoinaan koira. Vaasassa on varmasti jokaisen asuinalueella jokin aukea missä koiria voi pitää irrallaan. Puistoja ja jalkapallokenttiä voi käyttää ihan omalla luvalla mitä koirien kanssa nyt keksiikin puuhata.

703
Vaasa / Re: Vaasan kaupunkirakenne
« on: 01. 02. 2008 02:02 »


Kaikki Vaasan keskustan alueen maanalaiset parkkihallit pitää tietenkin yhdistää auton ajettavilla tunneleilla, jotta asiakas voi vaihtaa parkkihallia havaitessaan parkkihallin olevan täynnä. Aiemmin ihmettelin montako markettia Vaasaan oikein rakennetaan, eihän täällä ole kuin 58 000 vaasalaista, mutta sitten vaasalaisia.info sivuilta luin Merenkurkun sillasta, joka toisi aivan uudenlaiset säpinät Vaasaan.

Parkkihalleja todella tarvitaan mikäli aiotaan rakentaa 80 kilometriä pitkä silta Vaasasta Ruotsin puolelle. Vaasan, jos kenen pitää pitää asiaa esillä, kunnes se alkaa tuntua järkevältä ja toteutettavalta muidenkin mielestä. Ainakin minun mielestäni silta on Vaasan olemassaolon edellytys, ilman sitä seutu näivettyy takapajulaksi, jossa ei ole mitään merkittävää teollisuutta. Merenkurkun silta on erittäin tärkeä hanke Vaasalle.



Vaasan ympäri voisi rakentaa kehätien Vaskiluodosta Raippaluotoon. Kokkolantie ja moottoritie saisi siinä samalla liittymän molempiin suuntiin. Mielestäni Vaasan keskustaa suorastaan ruuhkautetaan maantielinjauksilla. Kummallista ettei Vaasaa voi kiertää. Kaikki tiet vievät keskustaan. Kehätie vähentäisi keskustan läpiajoa kaupungin ruuhkissa.

Silta voitaisiin mielestäni rakentaa ajamalla Ruotsin ja Suomen puolelta kiviä ja soraa yötä päivää kesät talvet sadoilla junilla ja proomuilla metrin kokoisia kivenlohkareita meren pohjaan pudotellen. Merenkurkun keskisyvyys on noin 25 m. Siltatyömaalle pitäisi rakentaa junaratakiskot sitä mukaa, kun silta etenee. Junan kivien ja soran kuljetuskyky kauempaakin on parempi kuin rekan. Kiviä ja soraa voitaisiin tuoda vaikka Venäjältä, joka on suuri maa ja siellä sitä varmasti riittää. Junaliikenne ei likaa ja ruuhkauta maanteitä. Kaikkihan muistavat Toriparkin montun keskustassa ja sen häiriön minkä se aiheutti, saatikka sitten siltatyömaan sadat sorarekat likaamassa tiet. Pohjastaan aukeavia ponttoniproomuja voisi haalia Euroopasta ja Aasiasta ja Amerikoista. Rekkoja ja kaivinkoneita voisi käyttää sillan rakennustyömaalla junien purkamiseen kivistä ja sorasta. Sillalle pitäisi työturvallisuuden varmistamiseksi rakentaa rekan kestävät aidat ja valaistus.

Perämeren vesien vaihtumisen ja kalojen pääsyn varmistamiseksi voisi siltaan laittaa isot tunnelit. Siltaan pitäisi myös laittaa johonkin kohtaan maantie- ja junaratatunneli, jotta laivat pääsevät kulkemaan Selkämereltä Perämerelle. Saaristossa on sitten veneitä varten pienempiä siltoja. Tuulensuojaus avomerellä on tärkeätä. Avomerellä tuuli on niin navakka, että lentää silmälasit päästä. Oletettavasti Merenkurkun siltaa rakennetaan saarelta toiselle Valassaarille asti niin pitkälle kuin saaria riittää. Varsinaista meripätkää on sitten vähemmän. Sillasta voitaisiin tehdä niin leveä, että se voitaisiin metsittää. Puut toimisivat tuulensuojana, kuten saaristossakin. Sitten sillan valmistuttua ohjataan kaikki liikenne sillalle Vaasan keskustan kautta. Saadaan paljon asiakkaita kauppahalliin.

Moottoritieltä liittymän rakentaminen Vaskiluodon satamaan taitaa olla jo myöhäistä, kun sataman siirtoa ulommas saaristoon oikeastaan jo suunnitellaan. Pitäisiköhän alkaa rakentamaan Raippaluodon, Björkön tiestöä siltä pohjalta, että tulee Merenkurkun silta ja rakennetaan satama Vaasaan sen varrelle.

Björköby on entinen kunta Björkön saaressa Raippaluodossa Pohjanmaan rannikolla. Björköbyn kunta liitettiin Mustasaaren kuntaan vuonna 1973. Björköby on Björkön saaren asutustaajama.

Valassaaret (ruots. Valsöarna) on Suomeen kuuluva saaristo Pohjanlahdella. Se sijaitsee Merenkurkun ulkosaaristossa noin 15 kilometrin päässä Björköstä, ja kuuluu Valassaarten–Björkögrundenin luonnonsuojelualueeeseen. Saarilla sijaitsee myös vuonna 1886 valmistunut 36 metriä korkea Valassaarten majakka.

Valassaarten saaristo on kulttuurimaisemaa, jossa luonto vääjäämättä valtaa itselleen enemmän alaa. Aluetta on käytetty laitumena ja saarilta on korjattu heinää kotieläinten rehuksi.

Vaasalaisen Ostrobothnia Australiksen ylläpitämä Valassaarten biologinen asema sijaitsee Ebbskärin saarella.
 

Yrittäjät hankkivat siltaa Merenkurkun ylitse

Tiistai 03.04.2007 klo 16:29 Kauppalehti Online

Pohjanmaan ja Ruotsin Västerbottenin yrittäjäyhdistykset puuhaavat siltaa Merenkurkun ylitse.

Siltahankkeen uutisoineen Ruotsin radion suomenkielisen toimituksen SR Sisuradion mukaan paikalliset yrittäjät Pohjanlahden molemmin puolin ovat kyllästyneet takkuilevaan laivaliikenteeseen.

Kymmenien kilometrien pituisen sillan uskotaan myös tuovan valtavan piristysruiskeen keskisen Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämälle. Merenkurkku on 80 kilometriä leveä, mutta maan nousu lyhentää välimatkaa jatkuvasti. Kyse onkin pitkän tähtäyksen hankkeesta.

Alustavien arvioiden mukaan silta maksaisi noin 2,2 miljardia euroa.

Blogi kirjoittajan mukaan siltaa kannatetaan laajasti Ruotsin puolella. Vaasan asia on pitää hanketta esillä Suomen puolella omista syistään. Rahoittamiseen pitäisi kyllä osallistua Suomen, Ruotsin, Norjan ja Venäjän valtiot. Vaasan kaupungille hanke on aivan ylivoimainen rahoittaa kuntalaisten veroilla. Silta merenkurkun yli on monen valtion mittakaavainen hanke. Vaasan kaupunkirakenne ja parkkihallit asettuvat tähän perspektiiviin.

704
Yleistä keskustelua / Re: Rabbe Grönblom - pizzalaivuri
« on: 30. 01. 2008 17:05 »


Kuvasta päätellen RG Line on selkeästi autolautta.

Nopeat Ro-Pax-lautat on suunniteltu siten, että niissä yhdistyvät
perinteisten risteilylauttojen ja nopeiden lauttojen parhaat puolet. Toisin sanoen ne voivat liikennöidä ympäri vuoden ja niiden
matkanopeus on lähes yhtä korkea kuin nykyisten nopeiden lauttojen, mutta niillä on suurempi matkustajakapasiteetti sekä
laajemmat ostos-, ruokailu- ja muut palvelut.



Takausperiaatteet, kaupungin takausriskit sekä toiminnalliset uhat ja mahdollisuudet

Takauksen todellisen riskin arviointi on vaikeaa, koska aluskiinnityksen reaaliarvoa ei tarkoin tiedetä. Arviointitodistuksen mukaan RG I laivan arvo on n. 9 250 000 €. Jotta kaupungin takaamalle lainalle (2,7 milj. €) olisi turvaava vakuus, pitäisi aluksen käyvän hinnan olla realisoitaessa 9 milj. €. Liitteenä on RG I laivan arviointitodistus ja toimitusjohtaja Börje Lassfolkin selvitys RG I:een tehdyistä muutostöistä, jotka omalta osaltaan turvaavat laivan arvoa.

Varustamoyhtiön konkurssitapauksessa
   
Menetettäisiin kaupungin vakuudettomat saatavat,  tällä hetkellä n. 782 000 €.
Pankit irtisanovat lainat, jolloin kaupungin takaamat lainat 4,6 milj. € ja niihin liittyvät takaukset erääntyvät heti maksettavaksi. Vakuuksien realisoinnin kautta saadaan suorituksia myöhemmin, joiden määrää on vaikea etukäteen arvioida.
Menetetään säännönmukainen matkustaja ja rahtiliikenne ja sen myötä n. 60 välitöntä ja 60 välillistä työpaikkaa seurannaisvaikutuksineen.
Sataman tulot putoavat vuositasolla n. 700 000 €.

Rahoitusjärjestelyllä:

Pienennetään kaupungin takausvastuita 1 915 564 €
Pienennetään kaupungin kokonaisriskiä, koska yhtiön kassavarat saadaan toiminnan vaatimalle tasolle ja pitkäaikainen rahoitus vakautetaan (yhtiön rahoitusasema paranee n. 5 milj. eurolla)
Mahdollistetaan Merenkurkun ympärivuotinen säännöllinen matkustaja- ja rahtiliikenne ja Suomen ja Ruotsin valtion vuotuinen tuki 500 000 € voidaan hyödyntää.
Mahdollistetaan sataman vuotuiset tulot n. 700 000 €.
Mahdollistetaan välittömien n. 60 työpaikan ja välillisten n. 60 työpaikan säilyminen.
Estetään kaupungin takausvastuiden realisoituminen sekä saatavan n. 800 000 € mahdollinen menettäminen.

5.   Kaupungin tähän asti saamat tulot RG Linen harjoittamasta säännöllisestä matkustaja- ja rahtiliikenteestä  Merenkurkussa

RG Line aloitti matkustajaliikenteen Merenkurkussa v. 2001.

Vuoden 2006 loppuun mennessä kaupunki on laskuttanut RG Linelta tavara- ja palvelumaksuja sekä vuokria yhteensä 2 532 331 €. Summasta oli vuoden 2006 lopussa maksamatta 310 902 €, joten nettotulot olivat 2 221 429 €. Takausprovisioita oli lisäksi maksettu 78 621 € eli kassaan oli saatu yhteensä 2 300 050 €.

Merkittiin, että Robert Grönblom RKP (Rabbe Grönblomin veli) oli esteellinen ja hän poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi. Hänen tilalleen saapui varajäsen Lars-Erik Wägar.

Valtuusto 10.12.2007

   Käsittelyn pohjana on kaupunginhallituksen esitys 26.11.2007.

RG Line on vuonna 2001 perustettu suomalainen laivayhtiö. Se harjoittaa reittiliikennettä kahden Pohjanlahden rannikkokaupungin, Suomen Vaasan ja Ruotsin Uumajan välillä M/S RG 1 -aluksen (ent. M/S Kahleberg) voimin.

Laivayhtiön perusti liikemies Rabbe Grönblom muutama kuukausi sen jälkeen, kun Silja Line oli lopettanut Merenkurkun liikenteensä, vedoten Euroopan unionin päätökseen lakkauttaa verovapaa kaupankäynti jäsenvaltioiden välillä.

Kauppaneuvos Rabbe Grönblom (s. 1950, Helsinki) on suomalainen yrittäjä ja Kotipizza-ketjun perustaja.

Grönblom varttui lääkäriperheessä Vaasassa, jonne perhe muutti 1954 isän viran perässä. Liikemiesuransa Grönblom aloitti jo neljävuotiaana myymällä kukkia torilla. Ravintola-uransa hän aloitti 17-vuotiaana keittiöpoikana laivalla. Kiinnostus ravintola-alaan jäi ja ylioppilaaksi valmistumisen jälkeen ja Grönblom hakeutui Haaga-instituuttiin työnjohto- ja liikkeenjohtolinjalle.

Vuonna 1976 Grönblom perusti ensimmäisen pizzerian O sole mio, josta hän kehitteli Pizzeria N:o 1- ketjun. Tämä ketju laajeni yli 200 henkeä työllistäväksi ja yhdeksäntoista ravintolaa käsittäväksi kokonaisuudeksi. Vuonna 1986 hän myi koko ketjun Elannolle. Vuonna 1986 hän perusti suomen suurimmaksi kasvaneen pizza-liikkeiden ketjun Kotipizzan.

2000-luvun alussa matkustajaliikenne uhkasi loppua Merenkurkussa Vaasa-Uumaja väliltä. Tämän huomattuaan Grönblom aloitti uuden uran laivanvarustajan RG Line Oy Ab -yhtiö kautta. Matkustajaliikenne alkoi toukokuussa 2001 Silja Lineltä ostetulla Fennia-aluksella. Seuraavana vuonna Grönblom ulosliputti aluksensa Casino Expressin Ruotsiin.

Hotelliliiketoiminnan Grönblom aloitti avaamalle Tampereelle 8. lokakuuta 2003 Suomen ensimmäisen itsepalveluhotellin. Nyt näitä ilman vastaanottohenkilökuntaa toimivia Omena-hotelleja on myös Helsingissä, Jyväskylässä, Turussa ja Vaasassa. Lisäksi Rabbe Grönblom toimii Nokian renkaat Oyj:n hallituksessa ja on Rax Ravintolat Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

Vuonna 2004 Suomen Liikemiesyhdistys ja Talouselämä-lehti valitsivat Rabbe Grönblomin vuoden liikemieheksi. 20.5.2005 presidentti Tarja Halonen myönsi Grönblomille kauppaneuvoksen arvonimen.

http://www.uranus.fi/hyotya_ja_huvia/uratarinat/open.php?id=33710

Mielestäni ruotsalaiset ja suomalaiset yrittäjät ja työllisyys tarvitsevat Ro/Pax aluksen välille Vaasa Uumaja.
 

Pages: 1 ... 16 17 [18]