Vaasalaisia.info - keskustelut

Kyllä tämä polkupyöräilijöiden runsaus jalkakäytävillä tarvitsee ratkaisua, ainakin kesäaikana. Niin suuri riesa heistä on muodostunut keskustan alueelle. Tutustukaa vaikka Vaasanpuistikon jalkakäytävä kulttuuriin.

Sielläkin jalkakäytävistä olisi helposti erotettavissa pyörätie, jolloin yhteiselo olisi täysin mahdollista.
Tietysti vie aikansa enne kuin siihen yhteiseloon sopeudutaan, mutta mustat olkapäät kyllä opettaa. Tästä on oivat esimerkit löydettävissä britteinsaarten kevyenliikenteen väylien liikennekulttuurista.

Nykyiset polttoaineiden hinnat ja tulevaisuus nostaa Suomalaiset polkupyöränsatulaan!

Heikki Lamminmäki

En pidä pyöräiljöitä riesana. Heidän jalkakäytäville tulonsa on tulosta huonosta suunnittelusta. Ei Vaasanpuistikon moottoritietä muistuttavalle rekkaväylälle uskalla pyörällä mennä toikkaroimaan! Vaasanpuistkko Asemakadulta aina rantaan asti kaipaa pyörätien! Tehdäänkö Heikki yhteinen aloite?

Toinen parannettava on pyöräilyreitti keskustaan Putusillalta. Pitkänkadun länsipuolen jakakäytävälle matuisi mielstäni myös pyörät. Rautatien ylikäytävän/Hietasaarenkadun risteyksen polkupyöräreititys kaipaisi kohennusta. Ehkä pyörällä Pitkääkatua aina Hovipuistokolle saakka? Jaa, Tammipihan kohdalla kyllä tulee jalkaväen kanssa ahdasta..

Uskooko vakaasti muut politiikkaan, kun asianosaiset itse? tuskin monikaan.

Aina ne päätökset joku tekee.

Mitä itse aiheeseen tulee, niin pidän sairaanhoitohenkilökunnan palkkoja alhaisina. Lääkärit tosin hieman ovat saaneet jälkeenjääneisyyttään kiinni yleisessä palkkakehityksessä. Heidän ammattiliittonsa on ilmeisesti voinut vaikuttaa myös koulutettavien määrään ja on syntynyt ”lääkäripula”.

”Lääkäripula” enemmän kylläkin johtuu siitä että ”yksityinen” lääkärikeskustoiminta on vahvasti verovaroin tuettua. Silti Suomen terveydenhuolto on bkt-osuudessa länsimaailman halvimpia ellei peräti halvin.

Lainaan Työterveyslääkäri Juhani Seppästä hänen puhuessaan
sairaanhoidon ay-aktiiveille: "Teidän työnne on järkevää, perusteltua ja välttämätöntä. Sen vuoksi te teette sitä silläkin korvauksella millä teette. Ja siksi te saatte niin huonoa palkkaa."
Lisäksi hän kertoo että: "Yleisimminkin minkä tahansa ammatin tarpeellisuuden ja palkkatason välillä näyttäisi vallitsevan käänteinen suhde." Hän mainitsee esimerkkeinä myös opettajan maanviljelijän, keittäjän, rakennusmiehen ja roskakuskin.

Minusta ihmisen hoitaminen on arvokkaampaa, vaativampaa ja tärkeämpää kuin paperikoneen vierellä istuminen.

En oikein tiedä mitä kaupunginvaltuutettuna voisin asialle tehdä. Eikö tämä ole lähinnä ay-asia? Tai ainakin asianomaisen lautakunnan toimivaltaan kuuluva? Sairaanhoitopiirillä on taas omat itsenäiset kuntayhtymän hallintokuvionsa. Siellähän valtaosa sairaanhoitohenkilökunnasta on.

Se että Aino Siltanen on näyttävästi kerännyt tuhansia nimiä, on kunnioitettavaa enkä näe siinä mitään populistista.

Eduskuntaan ensi kertaa pyrkii Mustasaaresta liikemies Lars-Erik Gästgivars Mustasaaresta. Hän on ottanut ykkösasiakseen avosydänkirurgian säilyttämisen Vaasassa. Tämä asia on ymmärtääkseni vähän monimutkaisempi koska alan kehitys (pallolaajennukset ym) on vähentänyt avosydänkirurgian (ainakin ohitusleikkauksia) tarvetta ja potilaat taitavat vähentyä ellei uuta "markkina-aluetta" saada valloitettua. Siihen en ota kantaa onko Gästgivars "populistinen".

Vielä itse asiaan: ilmeisesti sairaanhoitohenkilökunnasta ei (ainakaan) vielä ole niin suurta pulaa, etteikö työtehtäviä hoitamaan saataisi nykyisilläkin (alhaisilla) palkoilla, ainakin kouluttamatonta henkilöstöä. Tällöin on työtaistelun kautta haastavaa lähteä tekemään palkkaharppausta.

Lääkäreiden palkoissa pientä kilpailua on havaittavissa (maksetaan siis enemmän kuin Lääkärisopimus edellyttää) mutta enpä usko Vaasan tai sairaanhoitopiirin valtuuston lisärahaa hoitohenkilökunnan palkkoihin myöntävän vaikka sellainen aloite tehtäisiinkin. Se veroäyri...ikuinen säästäminen ja uudelleenarviointi.

Itse en ole ehdolla seuraavissa vaaleissa.

(P.S Olen ollut pienellä vieroituskuurilla nettiriippuvuudesta)

Quote from: Tapio Osala on 20. 06. 2006 10:10

En jaksa uskoa, että vuonna 1952 olisi osoitettu mutaiset rannat, ja meri asuinalueeksi yleiskaavassa.

Okei esimerkkini oli huono, mutta ymmärsit toki mitä tarkoitin; ei vuonna 1952 samalla lailla ymmärretty eikä ajateltu suojelu- yms. asioista. Jos Vaasan yleiskaava olisi tehty 1952, ei se kunnioittaisi niin paljon esimerkiksi sinun ja ympäristöseuran nykyarvoja. Eli kun kaavoja tehdään "vasta" nyt, pystyy siihen arvoilmaston muutoksen takia vaikuttamaan paljon enemmän. Tässä syy, miksi ihmettelen, kun kaipaat "ennen vanhaan" tehtyä yleiskaavaa. Olenko täysin hakoteillä vai etkö itse ole tullut ajatelleeksi?

Summa summarum, mielestäni ympäristöseura ja vastaavat tahot voisivat olla pikemmin kiitollisia marssin nykyjärjestyksestä. Löytyiskö jostain se yhteinen henki, että kaavoitus ei "aina" tyssäisi jonkun ei-mielipiteeseen. Kun ei kuitenkaan koskaan voi kaikkia miellyttää. Ja että myös rannoille voisi rakentaa, edes jonnekin päin kaupunkia (vrt edellinen vaihtokauppa-sopimusehdotukseni suvilahti-niemeläntie)

Keisari Aleksanteri II vahvisti Vaasan asemakaavan 1.8.1855 ja silloin nimenomaan jätetiiin rannat VIRKISTYSALUEIKSI  maininnalla, että niihin voi sijoittaa vain julkisia rakennuksia. Tätä periaatetta ei ole ennen kyseenalaistettu saati uhattu...
Silloin myös Villan kaava laadittiin. Voisitko todella kuvitella, että silloin olisi voitu mutatäytöllä hävittää Villan ranta?

Ymmärtääkseni Ympäristöseura ei ole ottanut vastustavaa  kantaa - ehkä jopa päinvastoin -merenläheiseen asuntokaavaan  esim. Mansikkasaaresssa, Gerbynnimellä tai Suvilahden vastarannalla, Myrgrundin louhusalueella.
Mm. Minimanin tehokkasaeen (JA VALMIISEEN  - MISSÄ NOSTURIT?) kaavaan monen hämmästykseksi Ympäristöseura antoi myönteisen lausunnon.

Ei se mikään radikaali kaiken rakentamisen vastustaja ihan oikeasti ole - ledistö vaan muokkaa mielipiteitä tehokkaasti...

Uskoakseni sen laaja jäsenistö pääasiassa allekirjoittaa Suvilahden rantojen puolesta taistelun,  ovat kuulemma saaneet vain lisää jäseniä tämän "jupakan" aikana.

Löytyiskö jostain se yhteinen henki, että kaavoitus ei "aina" tyssäisi jonkun ei-mielipiteeseen.

Viitannet minuun. Mitenkä ihmeessä se kaaavoitus tyssää jos yksi on eri mieltä? Valtuustosta pitää löytyä 26 eriävää mielpidettä jotta esitys kaatuu.

Ja että myös rannoille voisi rakentaa, edes jonnekin päin kaupunkia

Ajelepa vaikka veneellä rantoja pitkin Vikingalta pohjoiseen aina Västervikin Huvilatien päähän. Tulet yllättymään, sillä rannoille on todella rakennettu, ja rakennetaan. Ilman verovaroja.

Gerbyynniemelle on kaavaltu merenläheistä asumista,aika tehokkaastikin, mutta siten, että rannat ovat kaikkien käytössä. Näin saadaan enemmään iloisia veronmaksajia rantaviivaa kohden.
Omarantaiset OK-talot ovat tehotonta rannan käyttöä lähellä kaupunkia. Åminne on sitten jo toinen asia...

Gerby-Västervikiin väkeä rakentamaan houkuteltaessa luvattiin laajat yhteiset rannat. Toisin kävi.

Eipä olisi voinut tulla parempaa esimerkkiä!Olen ollut opintomatkalla juuri Oulussa meidän kaavoituksesta vastaavaan elimen STJ:n kanssa.
Oulun yleiskvaa valmistui jo vuonna 1952 ja sillä on pärjätty! Vaasan ensimmäinen yleiskaava on vasta tekeillä... Oulun yleiskaavan laatija Otto-I Meurman on guru alallaan.

Tässä pätkä hänen tekstiään:

Tämä ei kuitenkaan saa merkitä sitä, että edelleen oikeaksi havaituista periaatteista aiheetta poikettaisiin ja alettaisiin noudattaa vähimmän vastuksen lakia. Silloin saattaisi kaikki ohjeeksi tehty suunnittelutyö mennä hukkaan ja voitaisiin kaaoksen tielle. Niinkauan kuin ohjeeksi viitattu päämäärä todetaan oikeaksi, täytyy yhteiskunnan olla valmis myöskin uhraamaan työtä ja varoja sen saavuttamiseksi. Pyrkimys järkiperäisyyteen on aina ajan pitkään parasta ja yhteisen edun mukaan lopulta taloudellisinta. Kuta myöhempään vaiheeseen suunnittelu ja sen toteuttamisen valmistelu jätetään sitä vaikeammaksi toteuttaminen tulee. Alueella, joka jo on taajaan jaettu ja rakennettu, tuottaa jokainen olevien olojen muutos vaikeuksia ja aiheuttaa menoja sekä monasti tyytymättömyyttä niiden keskuudessa, joiden kiinteistöön tai oletettuihin oikeuksiin kajotaan. Yksilön edun on kuitenkin väistyttävä kokonaisuuden edun tieltä, ja lopuksi yksilökään ei voi menestyä, jos kokonaisuus on sairas. Yhteiskunnan on kyettävä ajoissa ohjaamaan maan käyttö ja rakentaminenkin järkiperäisyyteen ja estämään ennen kaikkea väärinkäytöt tällä alalla, ennenkuin kehitys pääsee menemään umpikujaan ja johtamaan katastroofiin. Toiminta, joka suorastaan on yhteiskunnalle ja tulevaisuudelle vahingoksi, on kaikin käytettävissä olevin laillisin keinoin ehkäistävä, ja lait ja asetukset pyrittävä muodostamaan tehokkaiksi aseiksi tässä taistelussa. Tämän vuoksi olisi toivottavaa, että yleiskaavallekin saataisiin tiettyjä oikeusvaikutuksia.
Kuitenkaan ei parhaillakaan pykälillä pystytä saavuttamaan hyvää tulosta, elleivät työhön osallistujat itse vapaaehtoisesti halua pyrkiä sellaiseen

Meillä on olemassa vahvistettu osayleiskaava. Aina tarvittaessa se heitetään paperikoppaan ja huitaisteaan hetken mielijohteesta uusia tilkkukaavoja jotka ovat ristiriidassa tuon osaylesikaavan kanssa, joka tehtiin varsin huolellisesti ja harkiten ja jopa vapaasta tahdostamme lähetettiin oikein Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi.
Oulua ei ole rakennettu poikkeusluvilla vaan yleiskaavaan pohjautuvilla asemakaavoilla.
Tässä kommenttini vierailun jälkeen:

Kun Vaasan suunnittelujaosto oli Oulun kaupungin vieraana esittelivät Oulun edustajat ylpeänä kaupungin lievealueita ollen ylpeitä siitä että eivät ole poikkeuslupia vuosiin myöntäneet…  Ehkä Oulun yleiskaava vuodelta 1952 meni aikanaan hyvään maahan.
Vaasassa poikkeusluparakentaminen on täysin  säännönmukaista….  ”Eihän kehitystä saa jarruttaa!” … ”Kyllä nyt omalle maalle pitää saada rakentaa!”

Valitettavasti täytyy todeta että minun on ollut etttäiän vaikea havaita, että opintomatkasta olisi jotain hyötyä ollut.

Olen sitä mieltä, että Sundominlahti oilsi pyrittävä pitämään välillä Patteriniemi-Kalaranta vesipeilinä ainakin puoleen väliin Sundomia.

Maankohoamisen uuttaa maata esiintuova vaikutus on puoliintunut, ollen enää Vaasassa 4 - 4.5 mm/v ja se vähenee koko ajan (valtamerien pinta nousee). Se antaa lisäaikaa...vaikka toki rehevöitymistä ja liettymistä tulee Laihianjokea pitkin.
Aivan kovaa kiirettä ei ruppaamisella ole ja olenkin ehdottanut, että vuosittain kerättäsiiin pienempi summa säästöön ruoppausta varten. Muuten se voi kaatua rahapulaan sitten kun alkaa olla kiire. Vesilupa-anomusta voisi alkaa panna vireille...

Mutta ennenkuin aletaan ruoppaamaan on mudalle keksittävä tosi hyvä ja vähän haittaa tuova paikka. Eikö siitä voisi kuivata savitiiliä aurongossa ja käyttää sitten vaikka maarakennukseen? Jos pumpata pitää niin Gröna Ön lieteallas ei ole vielä täynnä ja lisäksi sen kylkeen voisi tehdä laajennuksen.

En pidä ajatuksesta että  lahdellemme tulisi mutasaaria. En myöskään pidä perusteltuna rakentaa yhtään mitään mudan päälle.


Mitä rantoihimme tulee niin joillakin kohdin olisi aika raivata/parantaa uusi polku lähemmäksi vesirajaa. Esim:
Väli Kruununmakasiini - Villa
Ahvesaari- Suvilahti (sille uudella rantapolulle asti).
Mieluummin niin kuin alkaa kaivaa vesirajaa lähemmäksi!

Taistelu ruokoa vastaan on tuomittu häviämään. On helpompi hyväksyä se ja yrittää nähdä siinä kauneutta. Fladan lintutornin pitkospuiden ruokomeri on aika mahtava...

"Suomen Asuntomessuilla ja kaupungilla on oikeus päättää tämä sopimus ja siihen liittyvät velvoitteet, mikäli on ilmeistä, ettei Asuntomessujen onnistunut totetuttaminen ole mahdollista kaavoituksen viivästymisen johdosta tai muusta syystä. Tällainen sopimuksen kirjallinen irtisanominen on kuitenkin tehtävä viimeistään 30.6.2006. Sopijaosapuolilla ei tällaisessa sopimuksen päättämistilanteessa ole mitään velvoitteita tai vastuita toisaan kohtaan."

Koska tässä nyt kuluu muutama kuukausi aikaa vastineiden ja lisäslevitysten tekemiseen niin varsinainen luvan käsittely pääsee vasta alkaamaan syksyllä.
Toistan vielä yhden ilmeisen harhaluulon: Aloitusluvan voi saada AIKAISINTAAN KUN LUPA ON KÄSITELTY JA  M Y Ö N N E T T Y.
Yleisistä vesilupaehdoista vielä sen verran että hakijan on osoitettava että siitä saatavat hyödyt ovat yhteiskunnalle suuremmat kuin haitat. Ihan rahallisesti. Koska kovaakin rakennusmaata löytyy niin olisi mielenkiintoista nähdä tuo laskelma.
En näe minkäänlaista mahdollisuutta että lupa olisi tämän vuoden puolella käsitelty. Luvan saaminenkin on mitä epätodennäköisintä. Jos tämä kuitenkin myönnettäisiin niin se vasta epätodennäköistä olisi, että aloituslupa myönnettäisiin (luonnontilaisen alueen ennallistaminen on perin vaikeaa - mahdotonta). Jos sekin kuitenkin myönnettäisiin niin muistutusten määrästä ja laaadusta johtuen se ennakoi valitusta, sillä myös aloitusluvasta voi valittaa.

Olisi mielstäni nyt vakvasti harkittava tästä hankkeesa luopumista ja satsata rauhassa vuoden 2011 messuihin - paikkaan jossa vesilupaa ei tarvita, johon mahtuu enemmän asuntoja ja jossa on kova maapohja.

Tapio Osala
2011 Messujen puolesta!

Ne asunnothan tulisi myös lähelle merta - siihen järven (=ent louhos) ja meren väliin. Ei rantaan ole järveltä pitkä. Vapaata rantaa on vielä siellä.  Jjärvessä olisi tosi hyvä uima- ja sukelluspaikka (kirkasta vettä!), eipä tarvitsisi ruoppailla meren rantaa...

Vastoin yleistä(?) käsitystä en vastusta Vaasan Asuntomessuja.

Minusta hakemus voitaisiin nyt samalla jättää vuoden 2011 Vaasan  Asuntomesuille Sundomin louhosalueelle kun Asuntomessut 2008 perutaan liian kiireisen aikataulun ja ympärsitö(vesi)luvan viivästymisen vuoksi.

Näin säilytettäisiin samalla vähän "kasvoja".

Ympäristöseura on saanut Pohjalaiselta melkoisen ryöpytyksen vaikka 2008 messujen karikoita on kovasti muuallakin eikä vähiten omassa organisaatiossa.

Tämä kuukausi on aikaa peruuttaa 2008 messut ilman taloudellisia seuraamuksia.

Sundomissa on kovaa kalliota mille rakentaa ja louhos täyttyy itsestään raikkaalla pohjavedellä. Siinähän olisi tuplasti vedenläheistä asumista. Olisi myös hyvin aikaa tehdä kaikki selvitykset ennen kaavaluonnoksen laatimisia. Sinne mahtuisi moninkertainen määrä asuntoja Suvilahteen verrattuna. Ympäristölupaa ei tarvita.Yleiskaavakin ehtisi valmistua ennen sitä.

Yhdyskuntarakentaminen vaatii hyvää suunnittelua ja se valitettavasti vie oman aikansa.

Eihän rantaraitti katkea, onhan ollut tarkoitus tehdä pyörä- ja kävelytie tekosaaren kautta.

Eikö stana nyt edes osan tästä pöheiköstä voisi käyttää myös asumiseen?

Painukaa valituksinenne sinne, mihin ei aurinko paista.

On tosiaan suunnitelmissa ja mutapengersaarien päälle tulevista pitkospuista ja kävelysilloista (joiden alta päässee veneellä. Koskahan ne valmistuisivat? Kuinka moni siltä koukkaisi?

Suvilahtiseura esitti, että omarantaisista OK-taloista (9-10 kpl) luovuttaisiin site, että rantaan jätettäisiin pyörä-kävelyraitti. Siihen ei suostuttu.

Vaasassa on melkoisen haluttua merenläheistä asumista esim. Rantakadulla vaikka pyörä-kävelyraitti rannassa kulkeekin.

Sähköjänis: kuka on valittanut?

Asuntomessutoimikuntaan kuuluu: Markku Lumio, Håkan Nordman, Heikki Kouhi, Heikki Lonka,    Jorma J. Pitkämäki,  Raimo Rauhala  sekä Asuntomessut Oy:n nimeäminä: Teuvo Ijäs, Pasi Heiskanen. Voi siis hyvin ymmärtää miksi poikkeuksellista ryhmäpäätöstä asiassa käytetään ja miksi tietyt valtaan samaistuvat tahotkin ovat tunteen palolla asian takana. Tämä on "isojen poikien" hanke, jossa toisinajattelua ei suvaita.

Valtuustossa kj Lumio antoi meille väärä tietoa. Hän kertoi kysyttäessä, että Asuntomessusopimus voidaan perua viimeistään 30.6.2007 ilman sanktioita. Oikea päivämäärä on 30.6.2006



.Vbl 30.5 "Redan på förhand hade åtminstone sdp och samlingspartiet gruppbeslut på att godkänna planerna."
  Muut ryhmät pakottivat kaikki ryhmänsä jäsenet olemaan asuntomessukaavasta samaa mieltä. Vihreillä ei tällaisia pakkokeinoja ole vaan kukin äänestää omantuntonsa mukaan. On mukavampi tulla itsensä kanssa toimeen kun saa olla vapaasti omaa mieltään.
  Syyksi Suvilahden rantarakentamiselle on ilmoitettu uusien veronmaksajien saaminen naapurikunnista. Kuten päivittäin lehdistä saame lukea (esim. Pohjalainen 31.5. s.3) niin Vaasassa lujasti uskotaan, että naapurikuntalaisista tulee pian vaasalaisia, ilman että tarvitsee muuttaa yhtään mihinkään. Nämä uudetkin vaasalaiset pääsevät siis pian ylpeillen esittelemään uuden kuntansa ihania merenrantaraitteja.  Väkiluku siis on kasvamassa ehkä jopa 100 000:een. Sellainen määrä kuntalaisia tarvitsee hyvät liikuntaraitit ja kun monet uudet vaasalaiset tulevat sisämaasta, on merenranta heillekin varmasti mieleen.
  Pääasiallinen syy vapaan, kaikkien käytössä olevan merenrannan uhraamiselle ja rakennusteknisesti mahdollisimman huonoon paikan valinnalta siis poistuu.
  Olen itse saanut kulkea koko ikäni näitä vapaita rantoja. Minusta minun sukupolveni tulee jättää seuraaville sukupolville vähintään yhtä hyvät puitteet elämälle. On itsekästä ajatella vain tämän hetken mahdollista lyhytaikaista etua (parin viikon mediamylläkkä!).

  Koko ikäni Vaasassa asuneena on minulla  käsitys että ns. "hiljainen enemmistö" ainakin syntyperäisistä vaasalaisista kannattaa ikimuistoista periaatetta kaikelle kansalle vapaana olevista rannoista.
Suvilahteen asti ulottuvaa rantaraittia koko ikäni aktiivisesti käyttäneenä olen havainnut, että se lienee suosituin ulkoilureitti täällä. Olen sinne vienyt ylpeillen kaikki ulkomaan ja muutkin vieraani. Ihastus on ollut taattu.
 Mikäli se katkeaisi, Vaasa menettäisi paljon. Mikäli pala rantaa näin saataisiin yksityistettyä ja pois virkistyskäytöstä, niin jatkoa varmasti seuraisi.
Vaasan Asuntomessut on puolestani OK, mutta paikka on valittava siten, että päästään rakentamaan kovalle maalle ja että varsinaiseen rantaanjää ulkoilureitti kaikille (aivan kuten Suvilahti-seurakin esitti tässä Suvilahti-tapauksessa, saamatta kuitenkaan ainoaa toivomustaan läpi).
  Hyviä alueita löytyy esim. Sundomin lahden toiselta puolelta - Ulappatien louhospenkereen tuntumasta ja sitten Gerbynniemeltä.
  Koska virkamiehet ovat viivytelleet pahasti messujen vesilupa-anomuksessa, ei aikataulu tule mahdollistamaan Asuntomessuja vuokeksi 2008. Ei sitten millään. Ilman minkäänlaista valitustakaan.
Vesilupa-anomus on vasta toukokuussa saatu ympäristölupavirastoon sellaiseen kuntoon, että  anomus on voitu panna  nähtäville lausuntoja varten. Sen jälkeen alkaa vasta itse luvan käsittely, joka kestää vuoden. On hyvinkin mahdollista, että lupaa ei myönnetä.
  Asemakaavan mahdollinen vahvistuminen ei riitä rakentamisen aloittamiseen ja aika tulee ajamaan näiden messujen ohitse. Kaupungin oman maanrakennusasiantuntijan (A.Pälvimaa) mukaan olisi maansiirtotöiden tullut alkaa jo vuoden 2005 syksyllä.

Kyllä nämä asiat ovat tiedossa mutta nyt haetaan vahvaa "yhdessä epäonnistumisen kokemusta" ála Sepänkylän ohitustie ja syntipukkeja omalle tyrimiselle haetaan muualta.
---------------------
(kiitos kaikille rohkaisevaa palautetta minulle antaneille)

Oliko tämän aamun Pohjalaisen tieto, jonka mukaan ympäristöseuran valitusten johdosta Kivihaan rakentaminen viivästyi kymmenenkin vuotta, oikea tieto? Jos näin on, niin olisi kiva tehdä teoreettinen laskelma, paljonko siinä kului rahaa ja paljonko kaupunki menetti ja lähettää tämä lasku symbolisena terriristiseuralle, joka ei nyt todennäköisesti ole joutunut minkäänlaiseen vastuuseen jarrutuksesta.

Tieto ei ollut oikea:
a) Ympäristöseuran valitus ei kestänyt kuin korkeintaan pari vuotta
b) valtiovalta teki pukupäätöksen valituksen hylkypäätökseen (eikä sekään vuosia kestänyt)
 
Kivihaan kaava ei sallinut päivttäistavarataloa. Siinä oli siis alun alkaen "väärä kaava" Citymarketille. Alue oli tarkoitettu muunlaislle tkaupoille. Lisäksi oli eduskunta juuri muuttanuti rakennuslakia  automarkettien osalta, jossa niitä yritettiin hillitä Ranskan malliin.

Mitähän kaupunki rahallisesti tässä oikeasti menetti? Arvonlisäverot menevät valtiolle, joka siis oli itse osallinen prosessiin.

Pitäsikö sitten saman sähköjäniksen logiikan mukaan maksaa joku korvaus sellaiselle valittajalle jonka valitus menee läpi?

Osala on hieman ristiriitainen ehdotuksessaan, jos siihen rakennetaan asuntoja niin pitää koko saari vaihtaa mutta jos siihen rakentaa innovaatiokeskuksen niin ei tarvi ensimmäistäkään lapiollista siirtää pois, kyllä se kestää hyvin myrkkyvallin päällä olemaan.

En oikein ymmärtänyt kritiikkiäsi, Pentti. Kyllähän maa on siivottava, tule siihen mitä vaan uudisrakentamista. Jos valtio siihen rakentaisi jonkun laitoksen yliopiston kylkeen,  niin sehän sen siivouksen maksaisi. Jos taas siihen tulee asuntoja niin siivoushinnat olisivat pois grynderin voitosta. Pienellä rakennusoikeudella voivat riskinottajat olla vähissä. Saataa myös maan saastuneiduuden hyväksyttävä aste olla riippuvainen uudisrakennusten käyttötarkoituksesta? Esim.  Romukauppa><päiväkoti?

Siltojen mitoitukset riippuvat siitä määrästä kuinka paljon liikennettä saarelle tulee. Muistelen, että vanhojen esitysten tornitalot olisivat tarvinnet kokonaan yhden uuden sillan ja nykyinen olisi jänyt vain kevyelle liikenteelle uimarantaraitiksi.

Näkisin Pentin mainitsemissa "kaikkien asioiden vastustajissa" kuitenkin kaksi "luokkaeroa". Ne, jotka ajavat puhtaasti oma etuaan ja ne, joilla on perusteltu eri näkemys yhdyskuntarakenteen järkevästä kehityksestä.

Aivan kaikki rakentamisideat eivät välttämättä ole edes innokkaimpien kasvua ihannoivien hyväksymiä.  Esiinheitetyt ideat Kustaanlinnan rinteen bungaloweista (Jussi Kankaan valtuustoaloite) ja Hietasaaren asuntorakentaminen (Jussi Hietikko) olkoot räikeimpinä esimerkkeinä.

Tässä kohdin Tapio Osala ansaitsee tunnustuksen, vaikka usein laittaakin valituksineen kapuloita kaupungin kehityksen rattaisiin.

Kuinkahan usein on tullut valitettua? Mikä on "manteiron" mielestä usein? Itse muistan vain yhden tapauksen. Se koski sitä kun valtuusto hyväksyi torin asemakaavan ehdolla, että torin alle saa rakentaa P-luolan VAIN SILLÄ EHDOLLA ETTÄ TORIA EI KAIVETA AUKI. Olen edelleen sitä mieltä, että olisi ollut parempi hoitaa se luvatulla tunnelilouhostekniikalla vaikka olisikin ollut hitusen kalliimpi.

Kehityksestä vielä: kehitys= muutos. Kehtitys ei ole samaa kuin kasvu. Sitä on olemassa hyvää ja huonoa, arvostuksista riippuen.
Esimerkiksi vapaiden rantojen, puistojen, lähivirkistysalueiden väheneminen on milestäni huonoa kehitystä, jota vastustan. Tiiviimpää kaupunkirakennetta silti kannatan.

Tavalla tai toisella tämä ydinasia hoituu ja Vaasakin on työssäkäyntialueen kokoinen kunta.
Mikä tässä oikein kiikastaa?

Kahdella puolueella on Suomessa iso joukko kuntia missä heillä on ehdoton enemmistö, eli voivat suvereenisti muita väestöryhmiä edustavia kuulematta päättää asioista. Kun vielä puolueissa valta keskittyy niin käytännössä näiden yksipuoluekuntien valta on hyvin harvoissa hyppysissä.

Näitä kuntia missä on yhden puolueen komento löytyy Vaasan vaalipiiristä huikea määrä. 2/3 kunnista on sellaisia joissa joko Keskustalla tai Rkp:llä on enemmistö.

Onko siis yllätys, että juuri näissä kunnissa vastustetaan kuntamuuutosta, jossa yksinvalta katoaisi?
Samat puolueet olivat aikoinaan pirstomassa vanhaa lääniämme ja muodostamassa uusia maakuntaliittoja: yllätys, yllätys: K-P:lla ja E-P:lla on Keskustalla maakuntaliitossa yksin enemmistö ja Pohjanmaanliitossa Rkp:llä.

Jos kuntalaisille Vaasan työssäkäyntialueella voitaisiin kertoa FAKTAT siitä miten paljon paremmin ja halvemmin (vähemmän veroja) heidän tarvitsemansa palvelut voitaisiin järjestää, ei kansaäänestyksen tuloksesta olisi epäselvyyttä. Mutta kun kuntien valtaa menettävät nokkamiehet pääsevät kertomaan tekaistuja kauhuskenaaroitaan niin...

RKP:n pahin julkilausuttu kauhuskenario on tämä: Kunnan HALLINTOKIELI muttuisi ruotsista suomeksi. Vaasan ruotsinkieliset voivat todistaa että heidän saamiinsa palveluihin ei vaikuta millä kielllä Vaasan hallinnto toimiii.
Jotku laihialaiset ovat kauhistelleet sitä että Laihia katoaisi! Eihän se mihinkään katoa! Kyllä mustasaareliaset saavat kutsua Sepänkylää puolestani jatkossakin Mustasaareksi jos se heitä on oikein. Sulvalaiset on tänäänkin sulvalaisia eikä se miksikän siitä muutu.

Asia ei varmaan ole ihan noin mustavalkoinen. Luulenpa että jos jokainen vaikkapa Mustasaarelainen, Laihialainen, Vähakyröläinen jne. jättäisi käymättä kokonaan ostoksilla Vaasalaisissa liikkeissä ja ostaisi kaiken tarvitsemansa kotikunnastaan, niin Vaasasta katoaisi aivan varmasti suuri määrä erilaisia palvelualan työpaikkoja ja siten myöskin kaupungin kassasta veromarkkoja. Ei se ihmisien käytössä oleva raha katso kuntarajoja.

Palvelualan työpaikkoja toki katoaisi. Aivan oikein. Mutta n. 7000 ihmistä käy naapurikunnista täällä työssä, mm. palvelualalla. Jos siis ne katoavat työpaikat olisivat juuri niitä, niin Vaasan talous ei kärsisi tästä.

Kuinka paljon vaasalainen veronmaksaja maksaa siinä tapauksessa kun maahanmuuttaja, jolla ei ole työtä käy vaimoineen ja lapsineen uimahallissa?

Saman verran kuin ihan syntyperäinen työtön - tai koululainen. Enemmistö maahanmuuttajista on työssä, esim. ABB:llä Wärtsilässä, ravitoloissa. Aika monet ovat luoneet uusiakin työpaikkoja. Mitä tulee taas kiintiöpakolaisiin niin valtio maksaa heidän kaikki kustannuksensa kolmen vuoden ajalta. Systeemin pyörittäminen tuo myös työpaikkoja.

Lueskeilin tuossa Vaasan historiaa ja koko Vaasan synty+elinkeinot ovat olleet melkeinpä pelkästään ulkomaalaisten ja maahanmuuttajien varassa.

Ja sen asian unohtavat mm. Vaasalaiset että myös Mustasaarelaisten ihmisten Vaasassa ansaitsemien, verojen jälkeen käteen jäävien eurojen tiet useinmiten löytävät tiensä Vaasalaisten automarkettien ja muitten vastaavien liikkeitten kassoihin.
Sama asia on mm. Helsingissä. Sinne ympäristökunnissa asuvat kantavat eurojaan yllättävän paljon.
Meidänkin perheen käteen jäävistä tuloista menee pelkästään Vaasalaiseen markettiin n. 600 euroa/kk. Ja sen lisäksi joka työpäivä kuluu suunnilleen 10-15 euroa itseltäni Vaasalaisissa kahvi ja ruokapaikoissa. Vaimolla samoin. Eli pelkästään näistä kertyy kuukaudessa toiset 600 euroa. Yhteensä n. 1200 euroa kuukaudessa Vaasan puolella oleviin liikeisiinperustaipeiden takia. Valtaosa vaateostoksist tehdään myöskin Vaasalaisissa liikkeissä, koska Mustasaaren puolella ei ole kaipaamiamme liikkeitä.

Vaasan kaupunki ei tienaa noista ostoksista mitään. Tontit on myyty alle omakustannushinnan. Rakentaminen ja kauppa toki työllsitää ja JOS työntekijä on vaasalainen jää siitä kunnallisveroja. Jos taas myyjä on vaikka mustasaarelainen niin Vaasa ei kostu käynnnistä mitään .Liikevaihdon arvonlisävero menee 100 %:sti valtion kassaan, kuten myös valtaosa yhtiöiden mahdollisesti tuottamista voitoista perittävistä yhteisöveroista.

Silllion kun Sepi ja vaimo käy uimahallissa tai kirjastosamme niin me vaasalaiset aina aika monella eurolla avustamme Teitä. Tervetuloa silti Vaasan palveluista nauttimaan!

Näistä negatiivisista uutisista (joita Tapio O. niin aktiivisesti meille tänne kirjoittaa) voisi päätellä, että kaupunki on tyrinyt messuasian ihan itse.

Faktat voivat olla, katsantokannasta riippuen, negatiiviisia tai positiivisa. Minusta kuitenkin olisi hyvä tunnustaa tosiasiat.

Hupaisaa oli lehdessä tänään se, että kaupungin messuarkkitehti
a) lintujen pesimäkausi päättyy syksyllä
b) silloin alkaa messualueen massanvaihto
c) liito-oravametsän tuhoamatta jättäminen ja talojen siirto RANTAMUTAAN oli MILJOONAN EURON KÄDENOJENNUS KAUPUNGILTA YMPÄRISTÖSEURALLE!
d) Kuparisaareen ei olisi tarvinnut ajaa toista sataa tuhatta kuutiota täytemassoja kuten nyt valitulle messualueelle.
Siirto siis tapahtui Hallasmaan mukaan kädenojennuksena VYS:lle, ei esim. lainsäädännöstä (tai Länsi-Suomen Ympäristökeskuksesta) johtuen.... (Mustikkamaan kaavahan kaatui juuri viime mainittuun ja lainsäädäntöön).

Jos Asuntomessuista kerrottaisiin avoimesti, mitä ne maksavat, mitä hankkeita se syrjäyttää, näytettäisiin havainnekuvana miltä rantaraitti rakentamisen jälkeen näyttäisi, ja sen jälkeen tehtäisiin kansalaiskysely, avoimen TV-paneelikeskustelun jälkeen, niin minäpä väitän että selkeä enemmistö vastustaisi imago-hankettamme.

Asuntomessut peruuntuvat ympäristöluvan puuttumiseen (nk "vesilupa). Maansiirtotyöt olisi pitänyt aloittaa viime syksynä. Lupa tulee aikaisintaan ensi vuonna. Ja se on liian myöhään se.

Kaava saattaa saada lainvoiman sitä ennen mutta se ei riitä töiden aloittamiseen. Jos asemakaavasta tulee valitus niin varmaankin yritetään syyllistää valittajaa messujen peruuntumisesta vaikka todellinen syy on vesilupa-anomuksen viivästymisessä.

Pian keisarilta riisutaan vaatteet.

Ravirata+Sundomin louhospenkereen yhteishanke olisi kiinnostava Asuntomessukohde seuraavalle vapaalle vuodelle. OK- ja rivitalot Sundomiin. Tornitalot ja lampi Raviskalle (sinnehän saa luonnollisesti virtaavasta vedestä pikku järven...).Vaasa voi sijoittaa osan rakennusmaan arvosta uuteen Laihilalle sijoittuvaan ravirataan.

Vesiluvan päätöksenteko
Päätöksen valmistelemiseen ryhdytään, kun asiaa on riittävästi selvitetty ja asiasta on tiedotettu.
Ympäristölupavirastossa päätös tehdään kolmijäsenisessä kokoonpanossa. Asian käsittelijöitä valittaessa otetaan huomioon, että käsittelijöillä on juuri kysymyksessä olevan asian vaatimaa asiantuntemusta.
Ratkaisu tehdään sen perusteella, mitä asiaan sovellettavassa lainsäädännössä on säädetty. Luvan myöntäminen edellyttää yleensä, että hankkeen hyödyt ovat haittoja suuremmat.
Kirjallinen asiakirja
Päätöksestä laaditaan kirjallinen asiakirja. Siinä selostetaan asiaa ja osapuolten vaatimuksia. Ratkaisun lisäksi esitetään perusteet, joilla siihen on päädytty. Kun hankkeelle myönnetään lupa, annetaan samalla määräykset, joiden mukaan hanke on toteutettava.
Päätökseen liitetään valitusosoitus, josta selviää, miten ratkaisusta voi valittaa, ellei ole siihen tyytyväinen.
Päätös on julkinen asiakirja. Siitä voi jäljennösmaksua vastaan tilata jäljennöksiä sen viraston kirjaamosta, joka päätöksen on tehnyt.

Yleiskuvaus vesilain mukaisen hankkeen menettelystä päätöksenteossa

 

   Hakemus
                  |      
   Täydennys
                  |
    Kuulutus
                  |
 Muistutukset
 ja mielipiteet
                  |
Hakijan selitys
                  |
     Tarkastus
                  |
 Päätösistunto
                  |
    PÄÄTÖS
                  |
Päätöksen tiedoksianto,
 mahdolliset vastineet
           valituksista
                  |
Lainvoimaisuus ja/tai             Valitusasteen ratkaisu
Vaasan hallinto-oikeus
Korkein hallinto-oikeus

Valitus vesiluvasta
Ympäristölupaviraston päätöksiin, jotka perustuvat vesilakiin, haetaan muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeudelta.
Valituksen saa tehdä:
1.   se, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea,
2.   rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta-alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
3.   toiminnan sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät,
4.   alueellinen ympäristökeskus sekä toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen ja
5.   muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen.

Valituksen käsittely
Valituksesta tiedotetaan niille henkilöille ja viranomaisille, joita asia koskee. Nämä saavat antaa valituksesta vastineen. Valitus, siitä annetut vastineet ja kaikki asiaa käsiteltäessä kertyneet asiakirjat toimitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeus antaa asiasta käsittelyn jälkeen päätöksen.
Vaasan hallinto-oikeuden päätökseen tyytymätön voi valittaa edelleen korkeimmalle hallinto-oikeudelle.

Alla olevassa laissa todetaan mahdollisesta vesiluvan mukaisten töiden aloittamisluvasta ennen kuin PÄÄTÖS on saanut lainvoimaa. Suomeksi se tarkoittaa että PÄÄTÖS on ensiksi oltava olemassa eli koko prosessi täytyy olla loppuun käyty ennen kuin aloittamislupaa edes voidaan harkita. 
Jos mainittu aloittamislupa annettaisiin, niin se tarkoittaisi sitä, että jos vesiluvasta on tehty valitus, niin siitä huolimatta voitaisiin työt aloittaa. Koska lupaprosessi kestää yleensä vuoden niin tämäkin mahdollinen aloittamislupa venyisi ensi kevääseen.
Mitä todennäköisimmin on kyse sen laatuisista toimenpiteistä että kyseistä aloituslupaa ei myönnetä, vaan on odotettava päätöksen lainvoimaiseksi tulemista. Se tulee lainvoimaiseksi vasta kun valitusaika on loppunut tai mahdollinen valitus on korkeammissa oikeusasteissa (VHO + KHO) käsitelty. Arvioin, että mikäli aloituslupa tulisi vastoin odotuksia niin silloin töihin päästäisiin 2007 keväällä. Mikäli aloituslupaa ei tule ja valitus tehdään, niin aloitus siirtyy vähintään 2008 vuoden puolelle. Tämä on siis aikataulu, mikäli kyseisen luvan käsittely noudattaa yleistä käytäntöä. On tietenkin mahdollista, että sitä jotenkin saadaan nopeutettua mutta kun katsoo kymmeniä jonossa olevia hankkeita niin varmaan kaikilla muillakin kova kiire.

Minusta hankkeen aikataulu on epärealistinen ilman yhtään valitustakin. Tuntuu perin hassulta kun tontteja jo aletaan jakaa ja rahaa niistä periä. Eihän asemakaavaa ole vielä käsitelty edes kaupunginvaltuustossa – ei ole olemassa tontteja,  joita jakaa. Ja rakennusten olisi oltava valmiina toukokuussa 2008! Tässä on nyt jotain perin outoa.

Rakentamistyön aloittaminen ja lupaehtojen muuttaminen   

26 § (6.8.1982/606)

Ympäristölupavirasto voi lupapäätöksessään oikeuttaa hakijan ryhtymään jo ennen päätöksen lainvoimaiseksi tulemista yrityksen toteuttamista tarkoittaviin töihin ja työn suorittamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin (töidenaloittamislupa). Tällainen lupa voidaan myöntää, jos

1) töiden kiireellistä aloittamista on pidettävä tärkeänä pitkäaikaiseen, hakemuksen perustana olevaan rakentamissuunnitelmaan sisältyvän työn aloittamiseksi tai valmistamiseksi; tai

2) töiden aloittamisen lykkääntymisestä aiheutuisi hakijalle huomattavaa vahinkoa ja sen aloittaminen voi tapahtua tuottamatta muille vesien käyttömuodoille tai luonnolle ja sen toiminnalle huomattavaa pysyvää haittaa, jos lupa muutoksenhaun johdosta evätään tai sen ehtoja muutetaan; taikka

3) kysymys on hankkeesta, johon ympäristölupavirasto on antanut luvan tämän luvun 6 §:n 1 tai 3 momentin nojalla ja joka ei sanottavasti vaikuta vesioloihin. (4.2.2000/88)

Töiden aloittamisluvassa voidaan myöntää oikeus vain sellaisiin töihin ja toimenpiteisiin, joiden suorittamisen jälkeen olot voidaan olennaisilta osin palauttaa entisen veroisiksi siinä tapauksessa, että lupa evätään tai sen ehtoja muutetaan. Työt ja toimenpiteet on lupapäätöksessä mahdollisuuksien mukaan yksilöitävä.

Viimeinkin tulio tietoon (löysin sen Telan esitylistalta) arvio Asuntomessujen kunnallisteknisistä kustannuksista.

Vielä jäi epäselväksi tämä seikka. Asuntomessuille on muistaakseni ilmoitettu tulevan n 200 asuntoa. Ymmärtääksenisiis juuri tuon Asuntomessualueen kunnallistekinset kustannukset ovat tuo 6,6 M€. Koko kaavamuutoalueen asuntomäärä (esim moottoritien vieressä-, sillan kupeessa) on 350 asuntoa mutta nuo toiset toetututaan sitten joskus jos totetutetaan (on ilmoitettu, että jos kysynt'' myöhemmin ilmaantuu).

Täten Asuntomessuasuntoa kohti tuleva kunnallistekninen kustannus olisi n. 33 000 €/asunto. Lisäksi tulevat tietysti esim tälle vuodelle varattu 650 000 €:n Asuntomessujen toimistokuluihin ja viime vuonna käytetyt rahat, ensi ja seuraavan vuonna käytettävät rahat, jolloin ylitetään kai jo 40 000 €/asunto.

Ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin?Ei kai se nyt noin kallista voi olle?  Mitä kokonaiskustannuksiin on oikein laskettu?

Kuten tuossa lausunnossa on mainittu on alueen rakentamisen aloitamisella kiire koska alue rakentuu pitkälti savikon ja liejun päälle. Kuitenkaan aloituksen ehtona oleva vesilupa-asia ei olel vielä edes vireillä ( ks http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=7624&lan=fi ). Se kestää vireilletulon jälkeen  yleensä noin vuoden ja mahdollisen valituksen käsittely toisen vuoden.
.

   Kaupunkisuunnittelu pyytää Telan lausuntoa asuntomessualueen asemakaavaehdotuksesta. Kaava-alue käsittää moottoritien lounaispuoleisen alueen Emäntälahdesta Harstadinkadulle ja Uumajankadulle saakka. Kaava sisältää 30.000 k-m2 rakennusalaa ja 350 asuntoa.

   Katutoimi pitää kaavaehdotusta periaateratkaisultaan hyvänä. Yleissuunnitelman perusteella tehty kokonaiskustannusarvio on 6,6 miljoonaa euroa. Kunnallistekniikan ja ympäristötöiden kustannukset ovat noin 222 €/k-m2 ja 19.000 €/asunto. Kustannuserittely on liitetty aktiin.

   Alueen rakentamisen aloituksella on kiire. Iso osa ranta-alueesta sijaitsee joko savikolla tai peräti liejun päällä. Nämä alueet pitää ensin ruopata ja läjittää alueen eteen rakennettaviin saariin sekä Hietalahden venesatamaan. Savikkoalueet tulee stabiloida.

   Katutoimi on arvioinut, että välittömästi asuntomessuja varten tulee rakentaa Ketunka-tu, Teirinkatu, Majavapolku, Liito-oravankatu, raitit J1 ja J2 sekä saariraitti. Näiden katujen pohjavahvistustöiden on arvioitu maksavan noin 350.000 €, kadunrakennustöiden 900.000 € ja katuvalaistuksen 195.000 € eli yhteensä vajaa 1,5 M€. Ketunkadun rakentaminen olisi hyvä aloittaa syksyllä 2006. Rinnakkaistien siirto kiertoliittymineen toteutuu kerrostalokorttelin AK 17 rakentamisen yhteydessä myöhemmin.

Tässä muuten messujen asunnot:

-   perinteisiä omakotitontteja (AO) 19 kpl kortteleissa 99, 100, 101 ja 102 Liito-oravankadun molemmin puolin,
-   ”tiivis-matala”-tyyppisiä, lähinnä yhtiömuotoisena toteutettavia pientalotontteja (AP) 6 kpl kortteleissa 103, 104 ja 105 Majavanpolun molemmin puolin,
-   kolme kerrostalotonttia (AK), jotka sijaitsevat Kielinkadun varrella kortteleissa 91 ja 90.

Tänään olevssa TeLan kokouksessa tinto julistetaan haettavaksi 15.5 lähtien.:
   
Tontin varaajilta peritään varausmaksuna
-   AO-tontit       1500 €
-   AP-tontit       5000 €
-   AK-tontit       15000 €

Rakennusten on oltava valmiina toukokuussa 2008 ja piha-alueet kesäkuussa 2008....
Rakentajilta peritään normaalit tontinluovutukseen liittyvät kustannukset, kuten liittymismaksut infraverkostoihin sekä tontin lohkomisesta ja kauppakirjan ja vuokraso-pimuksen laadinnasta aiheutuvat kulut.

Aikataulultaan lupa-asioissa varsin haastava projekti!

"Birran yläkertaan" ollaan rakentamassa aasialaista ravintolaa. Sen testaan heti kun avautuu.

Kaipaan Vaasan keskustasta ihan rehellistä suomalaista perusruokaa tarjoavaa"ruokalaa". Seisovasta pöydästä lounasaikana perusruokaa (makkarakeittoa, siskonmakkarakeittoa, jauhelihakastiketta, karjalanpaistia,sianluusoppaa, makkarakastiketta, läskisoosia, kaalikeittoa lampaanlihalla, torstaisin hernesoppaa, jossa kunnon läskiä)  sitten eteläpohjalaisia etnisiä sovelluksia kuten, muttia, talkkunaa, klimppisoppaa. Keitettyjä tuppiperunoita pitää aina olla!

Ja sitten sitten ainakin listalta tilattuna tuoreesta Merenkurkun kalasta tehtyä paistettua silakkaa, siikakeittoa ja uunisiikaa.  Kyllä paistettua silakkaa pitää saada kunnolla tehtynä muulta kuin "Sikalasta" (Sea Horse, Hki)!

Suutarinlohta särpimiksi. Maalahdenlimppua ruisleivän lisäksi. Ja oikeaa voita!

Mitään musiikkia ei saa siellä soida! Rauhallinen, hiljainen ja siisti paikka, jossa myös vessat siivotaan pari kertaa päivässä. Käsipyyhkeet eivät lopu ja roskakorit eivät pursua lattialle...

Taitaa suomalainen itsetunto olla niin matalalla kun vain ulkomaalaivivahteisa jäljitelmiä tuputetaan.

(Onko kukaan käynyt Teituvalla? Siellä on suomalainen nen meininki. Niin muuten Juustoportillakin - asiakkaita piisaa molemmissa linja-autolasteittain!)
Edit: piti vähän korjata ja täydentää.