Vaasa ja ympäristö > Sekalaista keskustelua

päivän politiikasta

(1/7) > >>

juhani:

Politiikan tulisi olla yhteisten asian hoitamista ja poliitikot, etenkin sellaiseksi pyrkivät toki lupaavat ajaa äänestäjiensä asiaa.   Meillä kaikilla onkin paljon asioita sekä hoidettavaksi että ajettavaksi.  Haluamme varmaan kaikki säilyttää kaiken sen hyvän, mitä edeltäjämme ovat  meille hankkineet,  edistää osaltamme kaikkea myönteistä kehitystä ja osallistua esiin nousevien uhkien ja vaarojen torjuntaan sekä nyttemmin nyt myös auttaa huonompiosaisia. 
 
Tällaista pesän rakentamista on ollut ja tehty jo monien sukupolvien ajan ja tänään on helppo nähdä, että edeltäjämme ovat onnistuneet erinomaisen hyvin.  Heidän käsissään on pohjoisten luonnonvoimien,  armottomien ryöstöretkien ja vieraiden vallanpitäjien kurittamasta maastamme kehittynyt  - niin uskomatonta kuin se onkin - lähes kaikilla mittareilla mitaten eturivin eurooppalainen demokratia ja hyvinvointivaltio.

Hiemankin menneisyyttä tutkien huomaa, että vähin eväin aloitettu rakennustyö oli todella valtaisa, ettei vastuksia ja vastustajia ole puuttunut, ettei onneakaan aina ollut matkassa.  Myös näkyy, että sitä varmemmin ja enemmän tulosta on syntynyt, mitä suuremmalla yhteisymmärryksellä ja vähemmällä itsekkyydellä talkoisiin ryhdyttiin.  Apuakin on saatu kun se on rehellisyydellä ja omalla kovalla yrityksellä ansaittu.  Erityistä herraonnea on koettu - vai liekö ollut molemminpuolista vastuuntuntoa ja ymmärrystä - kun etenkin vaikeina aikoina on tärkeille  paikoille löytynyt   
todellisia isänmaan naisia ja miehiä, sellaisia joihin luottaen rivikansalaisetkin ovat sekä ylittäneet itsensä että yltäneet todellisiin urotekoihin.

Näitä tänään miettiessä mielen täyttää kiitollisuus edeltäjillemme ja samalla huoli huomisesta.  Miten me selviämme osastamme  Suomen rakentajina ?  Onnistummeko yhdistämään voimamme ja voittamaan vastukset vai pilaammeko ahneuksissamme  onnistumisen edellytyksiä myös lapsiltamme ?   Samaa on kysytty ennenkin ja valittu myös väärin. 

Useiden puolueiden ja  politiikkojen toimia seuratessa näyttävät tänään sekä hyviksi koetut keinot, saadut opetukset että annetut lupaukset monilta tosiaan  unohtuneen. Yhteisten asian hoitaminen jopa estetään sekä oman edun että keinotekoisen suosion hankkimiseksi!  Tänään kohtuullisen hankalia mutta välttämättömiä päätöksiä jätetään ovelasti muiden myöhemmin vaikeamman kautta tehtäväksi ja kasvavat laskut maksettavaksi.

Vikaa ei liene syytä etsiä vain poliitikoista, sillä meille äänestäjille - heidän esimiehinään ja palkanmaksajinaan - näyttävät mieluisat lupaukset, puolitotuudet, kaunainen syytely  ja nokkelat sanailut maistuvan paremmin kuin rehellinen ja usein ikäväkin totuus.  Uskomme näköjään riitelyn ja äksyilyn tehokkaammaksi tavaksi ajaa etujamme kuin asiallinen, kaikille kelvollisten kompromissien etsimisen.  Näyttää pahasti sitä, että - kaiken koetunkin jälkeen -turhan moni meistä luulee parhaaksi paikaksi elää ja asua maan, jossa minä itse ja muut meikäläiset saavat kaikesta leijonan osan ja muut jakavat mitä sattuu jäämään.  Tällä valheellisella luulolla meitä  houkuttelevat monien puolueiden lisäksi myös jotkut ammattiliitot ja  kansanliikkeet.   

Ennenkin on lupailtu, petetty ja petytty pahastikin, kuten ainakin varttuneempi väki varmasti muistaa. Työväestön paratiisiin  marssittiin kerran agitaattoreiden perässä liput liehuen, eikä paljastunut totuus olisi voinut koettua pahemmin lupauksia rikkoa.   Kerran kiristi merimiesten unioni voimansa tunnossa jäsenilleen runsaat edut vain huomatakseen enimpien työpaikkojen jättävän Suomen.  Kerran mahtava paperiliittokin onnistui taannoin säilyttämään ainutlaatuisen hyvät työehtonsa mutta vain monien jäsentensä lopputilin hinnalla.     

Voisiko koetusta yrittää oppia ? Miten me tavalliset tallaajat voisimme kertoa kaikille puolestamme ja antamillamme valtuuksilla demokraattista päätäntävaltaa käyttäville haluavamme tai peräti vaativamme asiallista rehellistä ja myönteistä, olosuhteet ja kaikki kanssaihmiset tasapuolisesti huomioivaa asiain hoitoa ja tiedottamista ?   Vai olisiko paras vain aina vain panna kova kovaa vastaan, vaatia lisää ja marssia ulos kunnes suostutaan tai hävitään ?     

Kuluttajina meitä valistetaan jo kouluissa,  julkisessa sanassa ja jopa viranomaisten toimesta.  Onko asiallista  totuudenmukaista valistusta saatavissa tai edes kuviteltavissa kansalaisjärjestöihin,  puolueisiin ja politiikkoihin perehtymistä sekä  äänestyskäyttäytymistä varten, vai pitääkö sitä varten elää pitkä elämä, yrittää uskoa  ja erehtyä ?
   

S-K Eptikko:
Nostat esille niin isoja kysymyksiä, että niihin ei ole helppo vastata.  Suomalaisessa yhteiskunnassa ei tällä hetkellä ole niin suuria ristiriitoja että niitä ei pystyttäisi ratkaisemaan.
Puoluekannatuksessa tapahtuvat muutokset ovat itse asiassa terve ilmiö.  Vanhan sloganin mukaan kannatustaan vaihtava äänestäjä on demokratian vaeltavaa ritari. Juuri tämä vaihtelu vie demokratiaa eteenpäin.

Suhtaudun tyynesti Suomalaisen poliittisen järjestelmän kykyyn ratkaista edessä olevat talous- ja muut yhteiskunnalliset ongelmat kuten esimerkiki eläkeikäongelma. 

Uskon myös että maahanmuuttoon liittyvät ongelmat pystytään ratkaisemaan jos kaikista asioista kyetään keskustelemaan avoimaesti ilman "hyssyttelyä."

Juhanin pitkä kirjoitus sisältää niin monta mielenkiintoista kohtaan, että niiden purkamisessa on puurtamista pitkäksi aikaa.

Obscurantti:
Nimimerkki Juhani syyllistyy luettelossaan yksipuolisuuteen:

”Ennenkin on lupailtu, petetty ja petytty pahastikin, kuten ainakin varttuneempi väki varmasti muistaa. Työväestön paratiisiin  marssittiin kerran agitaattoreiden perässä liput liehuen, eikä paljastunut totuus olisi voinut koettua pahemmin lupauksia rikkoa.   Kerran kiristi merimiesten unioni voimansa tunnossa jäsenilleen runsaat edut vain huomatakseen enimpien työpaikkojen jättävän Suomen.  Kerran mahtava paperiliittokin onnistui taannoin säilyttämään ainutlaatuisen hyvät työehtonsa mutta vain monien jäsentensä lopputilin hinnalla.”

Kyllä myös monet ”kapitalistien” lupaukset auvoisesta tulevaisuudesta ovat osoittautuneet kammottaviksi virheiksi.  Otan nyt esimerksi vain Vaasassakin viikonvaihteessa huomiota herättäneen Mosanton, jonka myrkky ja geenimanipulaatio uhkaa miljoonien terveyttä ja miljoonien maanviljelijöiden elintasoa tai banaaniyhtiö Dolen viljelyksileen kylvämät myrkyt, jotka ovat sterilisoineet työntekijöitä tai suklaateollisuuden rikokset kasvattajia kohtaan tai Nestle tai..

Itse peruskysymys on mielestäni sellaisen yhteiskuntajärjestelmän luomisesta joka on avoin ja, jonka jokaisella jäsenellä on niin halutessaan mahdolliosuus vaikuttaa omaan ja lastensa tulevaisuuteen.

make:

--- Quote from: Obscurantti on 30. 05. 2013 05:05 ---
Itse peruskysymys on mielestäni sellaisen yhteiskuntajärjestelmän luomisesta joka on avoin ja, jonka jokaisella jäsenellä on niin halutessaan mahdolliosuus vaikuttaa omaan ja lastensa tulevaisuuteen.

--- End quote ---

Tässä:

" Liberalismi (lat. liber ’vapaa’) on ideologia tai poliittinen suuntaus, joka pitää keskeisenä arvonaan vapautta jostakin ja vapautta johonkin.

Liberalismi etsii yhteiskuntaa, jota kuvaa yksilöiden ajatuksenvapaus, rajoitteet hallituksen ja uskonnon vallassa, lain voima, vapaa ajatustenvaihto, vapaaseen yrittäjyyteen perustuva markkinatalous sekä läpinäkyvä hallinto."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Liberalismi

Ja huomio tämä ei todellakaan ole sama asia kuin suuryritysten ja hallinnon yhteenkietounut hämähäkin verkko, jota vaikkapa Monsanto edustaa. Joitain osia liberalismista on pyritty ottamaan käyttöön, mutta todellinen vapaus ja läpinäkyvyys on eri valtioissa kuten vaikka Yhdysvalloissa hautautunut korporativismin alle.

juhani:
kiitoksia kommenteista.

Kuten S-K Eptikko toteas on kysymys politiikasta ja puolueista tosi suuri ja tärkeä asia meille kaikille - vaikkei kovin monia edes näytä kiinnostavan.  Onhan helppoa ja mukavaa uskoa alan ihmisten osaavan ja ymmärtävän yhteiset asiamme paljon itseämme paremmin.

Kun elämme demokratiassa, on kansalaisten kyky seurata, ohjata ja antaa valtuuksia tärkeiden asioiden hoidosta vähintäinkin ratkaisevan tärkeää sekä koko kansakuntamme menestykselle että paljon kiitetyn demokratian säilymiselle.  Peruskoulutuksen laadulla ja julkisella tiedon välityksellä on tässäkin asiassa sekä suuri merkitys että vastuu.   Kun edellinen nykyisin keskittyy paljolti supistuneen talouden ongelmista selviämiseen ja jäkimmäinen myyntisä kasvattamiseen typeriä skandaaleja paisuttelemalla, ei vastuuta paljn kanneta eikä tulevaisuuteenkaan nyt sovi suhtautua huoletta.
 
Historia, niin omamme kuin muidenkin, kun on täynnä jopa kammottavia esimerkkejä siitä, miten tavallisten ihmisten mukavan lepsu asenne ja puolueväen  sinisilmäinen uskollisuus ovat johtaneet koettelemuksiin, joihin edes pahimmista pahimmat viholliset eivät olisi suoneet jouduttavan. 

Karismaattisten räväköiden ja kaikkitietävien puoluepukareiden puolitotuudet ja iloiset lupaukset ovat taas tarjolla asiallisten mutta maailmantilanteen mukaisten vaikeuksisen ja harmien sävyttämien pohdintojen, varoitusten ja pelkojen ohella.  Näistä vaihtoehdoista lapsi  (joiden mielipidettä ei toki ymärrettävistä syistä kysytä) varmasti mieltyisi edelliseen.  Ymmätävätkö aikuiset todellisuudesta sitä enemmän, ratkaisee pitkälle tulevaisuutemme.   Kyllä ja riittävänä enemmistönä vastaisin mieluusti, mutta en enää aivan huolettomana. 

Onnistuivathan poliitkot aivan viime aikoina paljastuneiden tietojen mukaan Kreikassa, Portugalissa, Espanjassa,  Italiassa ja Ranskassa ja ties vielä missä muualla turmelemaan maansa talouden pelkkää hyvää tarjoilemalla.

Kuluttajina meitä opastetaan valitsemaan kaikin puolin viisaasti niin peru
namme kuin paitamme.  Paljon tärkeämmästä politiikasta  ja politiikoista saamme yleensä vain vastustajien parjauksia ja kannattajien kehuja.  Edes pahimpien virhevalintojen välttämiseksi tarvitsemme siis nykyhetkeä pidempää ja yhtä puoluetta laajempaa näkökulmaa, omaa tarkkaa asioiden seurantaa, avoimia keskusteluja tuttujen kesken ja rehellistä asioiden puntarointia.   

Vaivaloiselta se vaikuttaa, mutta lienee verrattomasti helpompaa kuin oppia oman kokemuksen kautta olla seireenien lauluja uskomatta. 

Navigation

[0] Message Index

[#] Next page