kaupunki tarvitsee lisää nuoria - työssäkäyviä - lapsiperheitä. Tänne täytyy saada ihmisiä, jotka tekevät töitä ja viihtyvät siinä sivussa. Kaupungin ei saisi olla sellainen, josta nuoret aikuiset haluavat pääsääntöisesti pois, kuten monen kohdalla on. Ei täältä vanhat ihmiset mihinkään lähde, se on selvää. Työssäkäyvä, veroja maksava porukka - se on se, joka liikkuu.
Ihmisillä on unelmia ja taipumus pyrkiä toteuttamaan niitä tavalla tai toisella. Monenkohan vaasalaisen unelma on asua merenrannalla omakotitalossa tai edes omakotitalossa? Moniko lähtee toteuttamaan unelmaansa muualle, kun Vaasasta ei sopivaa tonttia irtoa ?
Meidän perheen unelma on toteutunut: asumme merenrannalla. Nyt kynnys muuttaa Vaasasta on kasvanut paljon suuremmaksi, kuin mitä se oli sinä neljän vuoden aikana, kun odottelimme rakennuslupaa omalle tontillemme. Ennen tämä meidänkin tontti oli pöpelikköä, pajukkoa ja kaislikkoa, emme koskaan nähneet ketään ulkoilemassa tonttimme edustan rantapusikossa.
Nyt ranta on pistetty kuntoon ja siitä pääsee nauttimaan meidän nelihenkisen perheen lisäksi joukko ystäviä, tuttavia ja lapsien kavereita. Se, että olemme tyytyväisiä kotiimme ja sen sijaintiin, takaa, että jatkamme yrittäjinä Vaasassa ja sitä kautta tarjoamme monelle vaasalaiselle työpaikan.
Haluan esittää tämän "käyttäjä kokemuksia" kommentin siksi, että keskustelua rantarakentamisesta ja asumisesta voitaisiin miettiä myös siltä kantilta, että ketkä siellä rannalla oikeesti asuu ja haluaisi asua. Täällä meidän naapuristossa asuu lähinnä yrittäjä-lapsiperheitä. Olisi mielenkiintoista tietää, missä ja miten esim. ympäristöseuran jäsenet itse asuu ? Ja monellako on huvila saaressa ?
Usein olen miettinyt myös vaasalaista "huvila"kulttuuria. Lähisaaristo on täynnä lahoja merenpäällä makaavia mökkirumiluksia, joiden kaikki jätevedet yms. valuu suoraan luontoon ja mereen. Miksi tämä rannoilla asumisen muoto on niin sallittua kun taas kunnollisten omakotitalojen rakentaminen rannoille on joidenkin mielestä jotenkin epäsopivampaa.
Show Posts
