Minun täytyy vielä kerran korostaa että olen kulinaristi eli hyvän rtuuan ystävä. Tuolla aiemmin toin esimerkin eräästä tarjoamastani illallisesta jonka tarjosin ulkomaalaiselle suurlähettiläälle. Siinä korostettiin viimeisen päälle suomalaista ruokaperinnettä.
Vielä kerran korostan sitä että minulla on Suomen kuuluisan ruokaravintolan keittiöstä vaimo. Hän tuntee
sen mikä on hyvä ruoka. Teet mitä teet, tee se kermasta.
Jos nyt rakennetaan vaasalaista ruokaa, niin loppuun kulunut slogan on: V aasa merellinen menestyjä.
MUTTA MINNE ON KADONNUT KALA?
Lapsuudessa oli monta kalakauppaa, nyt ei kunnolla yhtäkään. Kauppahallissa vielä, mutta hyvin heikolla valikoimalla. Torilla ei ole tuoreen kalan myyjää.. Tuore kala tarkoitti sitä että kala oli aamulkla pyydystetty. Myyntipöydällä potkiva kala aiheuttaisi kauppiaalle sakot eläinrääkkäyksesta. Mitä oli ennen kalavalikoimat liikkeessä. Oli villilohta, merenkurkun siikaa, kuhaa ahventa, silakkaa, lahnaa, madetta kampelaa, simppua ankeriasta, nahkiaista, turskaa, kiiskeä ja monia muita kaloja. Kampelaa olen syönyt Cenral hotellissa vbiimeksi 1980-luvulla. Suomalaiset sillilaivat tulivat Rymättylään Islannin vesiltä kukkuroillaan merten antimia mm. hummereita. Tänä päivänä ei saa tuoretta silakkaa, nekin tulevat ruotsista. Kalastajien on helpompi myydä maataustyukiaisten ansiosta silakat minkeille.
Jos aikoo herkutella tuoreella kalalla, pitää olla henkilökohtainen kalastaja jolta ostaa "pimeässä" merenkurkun lohen. Harvinaisempi herkkukala oli kiiski. Sitä sai9 5-7 kiloa. Fileroi ja pesee mädin ja keittää perkuujätteistä kalaliemen joka oli taannoin Pietarissa keisarin hovin herkkuruoka.
Vaasa oli meren ja kalastajien historiallinen kaupunki. Terveysintoilijat ovat ottaneet kalan silmätikukseen. Milloin siinä on elohopeaa milloin dioksiinia. Minä nautin mieluummin silakkaherkun myrkkyjen kera kuin grillien pikaruokia,, pizzoja, hampurilaisia, kebabbia. Uusavuttomat äidit ja täysavuttomat lapset ei tunne muuta kalaa kuin kalapuikot . Meille tuodaan Norjasta broilerilohta, kanadasta siikaa, ruotsista silakkaa jotka seikkailevat keskusliikkeitten ja markettien tiskeillä ja sieltä ravintolaaan ja sieltä toimitetaan savustettavaksi. Sitten pannaan kyltti: tänään savustettua. On suuri riski syödä ravintolassa kalaa joka on uudelleen kierrätettyä. Kun silakat ei kelpaa minkeille niin ne kelpaa ravintolaan.
Vaikeaa on kalastakaan tehdä aitoa vaasalaista ruokaa.
Pentti Suksi