Demokratiaa pitäisi lähestyä siltä kannalta, että äänestäjän unelma on veronalennukset, hintojen alennukset ja palkankorotukset.
Suora demokratia on enemmistölle tarkoitettu suoraan asioista äänestävä päätöksentekojärjestelmä, joka on vaativa sikäli, että siinä pitää itsekin olla aktiivinen aivan toisella tavalla kuin passivoivassa edustuksellisessa demokratiassa.
Foorumilla kaikilla on niin paljon tietoa kaikesta ettei tarvitse vältellä asioiden lukkoonlyömistä ja voi luoda vaikutelmaa ehdottomasta oikeassa olemisesta.
Timo Rintamäki, esittämäsi malli sisältää vakavia puutteita ja johtaisi vääristymiin sekä olisi perustuslain vastainen.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731Perustuslain mukaan:
"2 §
Kansanvaltaisuus ja oikeusvaltioperiaate
Valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta.
Kansanvaltaan sisältyy yksilön oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristönsä kehittämiseen."
Perustuslaki käyttää sanaa kansanvalta ja ilmaisua valtiovalta kuuluu kansalle.
Toisaalta perustuslaki säätää lainsäätämismenettelyn, jossa puoluejäsenien vähemmistö voi hyväksyä itselleen ja toimintatavoilleen mittatilaustyönä tehtyä lakia, joka johtaa vakaviin puutteisiin ja vääristymiin ja on suoranaista korruption pohjustamista.
"3 §
Valtiollisten tehtävien jako ja parlamentarismi
Lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta."
Demokratiassa perustuslaki ja laki pitäisi saattaa voimaan kansanäänestyksellä. Asia on aivan ilmiselvä, jos vaivautuu pohtimaan asiaa niin, että entäs, jos itsekukin saisi säätää omaksi edukseen lakia itselleen, kuten puolueet tekevät. Puolueiden säätämä ja hyväksymä laki on tietenkin puolueiden laki puolueiden eduksi ja puolueiden korruption saattamiseksi rangaistuksettomaksi.
Yhteiskuntakritiikin ja vaihtoehtojen lähtökohta on olevan systeemin epäkohdat ja ilmiselvät väärinkäytökset ja laittomuudet.
Seurauksia olisivat esimerkiksi:
- kansalaisten eriarvoisuus tarvittavan tietotekniikan omistamisen ja osaamisen osalta
Ei ole pakko omistaa tietokonetta ja nettiä ja hankkia tietoa. Äänestää ei ole pakko. Ei tarvitse kiinnostua mistään. Vapaassa yhteiskunnassa on vapaus olla piittaamatta yhteiskunnallisista asioista.
Yhteiskunta pitää perustaa sille, että asioista selvää ottavat ponnistelijat palkitsemalla yhteiskunta kehittyy. Tulontasaus ja eriarvoisuuden poistaminen on kaunis ajatus, mutta toteutettuna hirveätä vääryyttä ja epäoikeudenmukaista ponnistelevia kohtaan. Jos kaikki perustetaan sille, että ponnistelemattomat palkitaan ja kaikki tasataan ponnistelevien kustannuksella niin malli johtaa yhteiskunnan romahdukseen.
Tuensaajia motivoimaan pitäisi ottaa käyttöön tuki+lisätienesti=1000 euron katto verottomana, joka motivoisi ponnistelemattomat hankkimaan lisätienestiä tukien päälle pienellä omaehtoisella yrittämisellä.
Pöydän toisella puolella istuva virkamies väitti minulle maksavansa veroja. Symbolisesti hän maksaa, mutta käytännössä ei koska hänen veronmaksunsa on jo ollut julkisessa budjetissa ja virkamiehelle maksettu siksi, että virkamies voisi maksaa veronsa valtiolle ja kunnalle. Tälläinen toimintapa kasvattaa tulonsiirtojen summaa, kun tulonsiirtoihin pitää lisätä takaisin otettavan veron osuus.
- vähemmistön aktiivisuus vääristäisi tuloksia
Nykyisessä edustuksellisessa päätöksentekojärjestelmässä vähemmistön aktiivisuus vasta vääristääkin tuloksia.
- äänestämättömyyttä ei voi tulkita esim. EI-ääneksi (tulkitsemislinja on täysin mahdoton)
Nykyisessä kansanäänestysmenettelyssä pitää saavuttaa 50% äänestysprosentti äänestysikäisten lukumäärästä ennen kuin tulos on pätevä. Lisäksi kyllä-ääniä pitää olla enemmän kuin ei-ääniä äänestäneiden lukumäärästä ennen kuin voidaan katsoa, että esitys on hyväksytty.
Jos äänestettäisiin eduskunnan ja valtuuston asiat kerran kuukaudessa yhden päivän aikana niin mielestäni pitäisi kuitenkin pyrkiä siihen, että äänestysrumbaa yritetään vähentää jollain tavalla. Ensiksi mieleen tuleva vaihtoehto on, että asian voi sivuuttaa, jos äänestää ei tai ei ole perehtynyt asiaan tai asia ei yksinkertaisesti kiinnosta niin voi äänestää vain oman arjen kannalta kiinnostavia asioita. Äänestettäville asioille asetettaisiin vähimmäismäärä kyllä-ääniä, jotka asioiden pitää saavuttaa siirtyäkseen toimeenpantaviksi. Jos puoluejäsenien juuri mikään virkamiespaketti ja virkamiesten asia ei menisi maksajilla läpi säästyisi miljardeja euroja maksajien omaan lompakkoon.
- vaalisalaisuus on ehdoton elementti ja rikkomaton
Itse äänestin kyllä eu-jäsenyydelle ja äänestäisin kyllä-natojäsenyydelle. Jokainen tietää joitakin, jotka äänestivät esimerkiksi eu-jäsenyydestä eri tavalla kuin itse. Ei-äänestäneitä on tuttavapiirissäni enemmän kuin kyllä-äänestäneitä, josta en nyt kuitenkaan lähde vetämään johtopäätöksiä vaalipetoksesta sillä perusteella, että kyllä-äänet voittivat vaikka enemmistö tuttavistani äänesti ei.
Jo nuorena minua häiritsi vaalisalaisuus valittaessa luokan edustajaa. Minun mielestäni vaalisalaisuudelle ei ollut mitään syytä ja olin harmissani, ettei minulle näytetty äänestyslappuja. En sentään silloin vielä osannut vaatia kunnon keskustelua ja äänestämistä suoraan asioista ilman vaalisalaisuutta.
Pelot vaalisalaisuudesta luopumista kohtaan taitavat liittyä yleiseen poliittiseen passiivisuuteen ja siihen, että tulisi vedetyksi mukaan politiikkaan ja pahimmillaan yhteiskunnallisiin konflikteihin.
Pelot vaalisalaisuudesta luopumista kohtaan liittyvät tuntemuksiin siitä, ettei tässä elettäisikään sivistyneesti toimivassa yhteiskunnassa, jossa jokaisella on mielipiteenvapaus.
Ihmisten pitäisi ymmärtää, että politiikasta ei ole kukaan täysin sivussa vaikka sanoisikin ettei politiikka kiinnosta. Valta ja politiikka on keskeinen heidän arkensa raamittaja ja politiikka ja päätökset ja niiden seuraukset ja edut koskevat kaikkia. Politiikalla yksinkertaisesti on suurin valta meidän kaikkien arjen raamien asettajana. Miksi ihmeessä kuntalaiset ja kansalaiset eivät enemmistönä ottaisi valtaa enemmistölle, jos se on teknisesti mahdollista ja tarjolla, kun enemmistö vain tahtoo.
Vaalisalaisuus on uskomista ja luottamista niihin, joiden mitä korkein vallan jatkuvuuden intressi on voittaa vaalit ääntenlaskennassa. Ääntenlaskentaan liittyy erittäin paljon vallan jatkuvuuden kannalta keskeisiä kysymyksiä.
Minä näen vaalisalaisuuden siten, että vaalipetos on mahdollinen, eikä kenelläkään ole todistetta.
Vaalisalaisuus on hajoita ja hallitse politiikkaa, jolla luodaan tietynlaista epävarmuutta äänestäneiden keskuuteen, jolla turvataan vallassa olevan asema kaiken keskiössä, jonka kautta asiat kulkevat eikä suinkaan äänestäjien kesken.
Jos vaalisalaisuudesta luovutaan niin vaalipetos ei ole mahdollista ja epäilyskin siitä poistuu, kun kukin voi itse tarkistaa sähköisestä tai tulostetusta äänestyskuitistaan ja ääntenlaskennan julkisista tuloksista oman äänensä ja todistaa sen oikeaksi.
- kysymyksen asettelu äänestettävässä asiassa on ratkaisevaa ja johtaa helposti harhaan eli antaa vääristyneen tuloksen
Edustajan, jolla on oikeus äänestää oman harkintansa mukaan, äänestäminen ei sitten varmaankaan johda harhaan ja vääristyneisiin äänestystuloksiin.
Vaaleissa äänestetäänkin enemmänkin mielikuvaa puolueesta kuin edustajaa, josta tietoina on vain kuva ja numero.
Suoraan asioista äänestäminen kysymyksen asetteluineenkin on mielestäni vähemmän harhaanjohtavaa kuin edustajan äänestäminen.
Otetaan esimerkki.
Äänestäjällä ei ole mitään tietoa politiikasta ja siitä millainen ehdokas on Reino Kolmonen ehdokasnumerolla kolme. Äänestäjän huomio kiinnittyy vain sukunimeen Kolmonen ja ehdokasnumeroon kolme, joilla tiedoilla äänestäjä ratkaisi äänestyspäätöksensä.
Suoraan asiasta äänestettäessä äänestäjä joutuu miettimään asiaa vähäsen. Suoraan asiasta äänestäminen on minusta ainakin paljon konkreettisempaa ja selvempää kuin edustajan äänestäminen.
- jo nyt äänestysprosentit ovat alhaisia ja äänestyksiä on vain harvoin
- mikäli uurnille kunnallis-, eduskunta-, presidentin- ja eu-vaaleissa (puhumattakaan seurakuntavaaleista) vääntäytyy vain about 60 prosenttia, niin mikä olisi se aktiivisuus-% Rintamäen mallissa
Nykyjärjestelmässä äänestystulos on laillinen ja hyväksyttävä vain, jos äänestysprosentti ylittää 50%. Jos äänestysprosentti jää alle 50% niin äänestystulosta asiasta ei saatu ja asia jää entiselleen.
Äänestysprosentti riippuu varmaankin siitä mistä äänestetään. Äänestetäänkö kunnallisveroprosentin alennus, korotus vai entisellään pitäminen. Hyväksytäänkö vai hylätäänkö yle-maksu omisti television tai ei. Äänestetäänkö VSHP budjetin toteumaseurannan hyväksymisestä. Varmaankin toteumaseurannan hyväksyntä on tylsältä kuulostava aihe vaikka siihen voisi kätkeytyä kavallus.
Äänestysaktiivisuutta ja äänestysprosenttia on aika mahdotonta ennustaa. Enemmistö ei ole varmaankaan edes kuullutkaan mistään suorasta demokratiasta, jossa voisi äänestää suoraan asioista.
PS. Sähköisen äänestämisen ongelmista on jo kokemuksia, kuten tiedämme.
Periaatteessa sähköinen äänestysohjelma on kyselylomakeohjelma, jollaisen toteuttamiseen löytyy oppaita netistä. Tarvitaan siis toimiva kyselylomakekoodi ja toteutukseen oikeilla asetuksilla varustettu serveriohjelma. Sähköisen äänestyksen suurin ongelma ei minusta ole käyttäjälle näkyvän toimituksen onnistuminen vaan se miten manipulointi estetään. Manipulointi estetään minun mielestäni parhaiten luopumalla vaalisalaisuudesta, jolloin kaikilla on todisteet, jotka ovat kaikkien saatavilla jolloin voidaan olla täysin varmat, että tulosta ei ole ainakaan äänestyksen jälkeen manipuloitu.
Ennen äänestystä suoritettavaa manipulointia on äänten ostaminen ja myyminen ja painostus, jota estämään vaalisalaisuus alunperin kehitettiin. Vaalisalaisuudesta luopumisen kääntöpuoli on ennen äänestystä suoritetun manipuloimisen onnistumisen tarkistaminen, jota vastaan pitäisi säätää lakiin äänen mitätöinti, jos voidaan osoittaa, että sama taho on painostanut tai ostanut useita toisistaan tietämättömiä henkilöitä äänestämään tietyllä tavalla.
http://fi.wikipedia.org/wiki/VaalisalaisuusSähköisen äänestämisen ongelmat ovat olleet eri puolilla maailmaa mitä moninaisimpia ja ymmärrettävästi luovat kuvaa, että sähköinen äänestys ei toimi. Ottaisin kuitenkin sähköisen äänestyksen kanssa vertailuun sähköisen pankkiasioinnin, joka toimii erinomaisesti tai sitten virheistä raportoidaan harvoin julkisuudessa.
"Vuoden 2008 kunnallisvaaleissa kokeiltiin äänestyskoneita Karkkilassa, Kauniaisissa ja Vihdissä.
Vaalien jälkeen ilmeni, että 232 ääntä (1,9 % sähköisistä äänistä) jäi kokonaan kirjautumatta, todennäköisimmin siksi, että äänestäjät eivät painaneet OK-painiketta ennen äänestyskortin poistamista koneesta. Vaalitulosta ei voida korjata, sillä ei ole tiedossa, kenelle nämä äänestäjät aikoivat äänensä antaa. Virhemahdollisuus oli huomattu järjestelmän testauksessa jo keväällä 2008, mutta sitä ei ollut katsottu tarpeelliseksi korjata."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköinenäänestys