41
Valtuuston tietoon / Re: Kuntien tulevaisuuden näkymät
« on: 16. 04. 2008 12:12 »Koita nyt jo tajuta. Vaikka mitä puhuisit, niin VAASA SILTI MAKSAA TÄMÄN INFRAN!! Ja muut kunnat eivät maksa siitä yhtään mitään!!
Ylipäänsä infrasta, asukkaista ja yrityksistä...
Yritykset toimialastaan riippuen tarvitsevat infraa. Mahdollisesti liikenne- ja sähköverkkoja, rakennuksia sun muita. Asukkaat tarvitsevat iästään riippuen erilaista infraa ja myös palveluita. Päiväkoteja, kouluja ja sen sellaisia. Kunnat rahoittavat infraa ja palveluita saamillaan yhteisö- ja kunnallisverotuotoilla.
Jotta voi ymmärtää miten mikäkin kannattaa, pitää ymmärtää eri asioiden, tässä tapauksessa yritysten ja ihmisten vaatiman infrastuktuurin ja palveluiden kustannusuhteet, sekä näiden verotuksen merkityksen kunnalle. Tarkkoja lukuja ei tietysti ole saatavilla, mutta on asioita ja tietoa, joista voi vähän yksinkertaistamalla päätellä suuntaa.
Tässä maassa sosiaalisektorin ylläpitäminen on kita, johon kaiken rahan saa kulumaan. Vaasan kaupungin budjetista kaksi kolmasosaa kulua kyseisen sektorin ylläpitoon? Yli puolet joka tapauksessa. Miten vain, sosiaalisektorin budjetti käytetään lähes kokonaisuudessaan kuntalaisia varten, ei yrityksiä. Sosiaalisektorin kustannukset ovat jatkuvia.
Yrityksien vaatimasta infrasta suurin osa pitäisi rakentaa vaikka yrityksiä ei olisi. Esimerkiksi tiet. Homman voi ajatella myös toisinpäin, eli että esimerkiksi tieverkko pitäisi rakentaa yrityksiä vaikka asukkaita ei olisi. Ei kuitenkaan yhtä laajana. Suurin osa, heitetään nyt että 90 prosenttia, tieverkosta palvelee asutusta.
Entäs tulopuoli sitten? Asukkaat maksavat kunnallisveroa ja yritykset yhteisöveroa. Edellinen pyörii parinkympin hujakoilla asukkaiden tuloista ja jälkimmäisestä kuntien osuus on noin kuusi prosenttia yrityksen liikevaihdosta.
Eihän tämä mihinkään johda...
Kuka kysyisi Lumiolta, että ottaisiko tämä mieluummin kaupunkiinsa teollisuuslaitoksen, vetäisi sinne sähköt ja rakentaisi tiet, vai majoittaisiko kuntaansa mieluummin teollisuuslaitoksen työntekijät, kaavoittaisi näille tontit, rakentaisi kunnallistekniikan, järjestäisi palvelut alkaen kakaroiden päivähoidosta päättyen vanhainkoteihin?
En usko, että maasta löytyisi yhtään kuntaa, joka ei mieluummin ottaisi yritystä tämän työntekijöiden sijaan. Käytännössä tilanne on tietysti mutkikkaampi, koska mikään kunta ei lähde nollasta, vaan palvelut ja infra ovat jossain määrin olemassa. Voi olla tilanteita, varsinkin pienemmillä kunnilla, joissa on järkevämpi ottaa lisäasukkaita yritysten sijaan, että jo tuotannossa olevat palvelut saadaan hyödynnettyä täysimääräisesti. Yksi lastentarhaopettaja opettaa kymmentä lasta siinä kuin viittäkin. Ts. asukkaista ei koidu palveluntuotannon lisäämisen suhteen kustannuksia, mutta näiden rahoilla voidaan rahoittaa olemassa olevia palveluita. Vaasan kokoisessa kaupungissa tällaisia ongelmia ei pitäisi olla, koska palveluntuotantoa voidaan paremmin säätää asukasmäärän ja kysynnän mukaan, jätetään joku määräaikaispesti uusimatta ja se on siinä.
Ymmärtääkö joku syyn Vaasan kaavoituspolitiikkaan ja yritysten toiminnan rahoittamiseen sekä suoranaiseen lahjontaan?
Niinpä.