Vaasalaisia.info - keskustelut

Hei.

Luottamushenkilon on voitava luottaa lahtokohtaisesti siihen, etta asioiden valmistelu on tehty ammattitaidolla ja lain mukaan. Nyt on paassyt kaymaan niin, ettei kaupunginhallituksessa hoksattu sita seikkaa, etta RG-Line ei ollut edes tehnyt mitaan anomusta. Asia on huomattu jalkikateen, ja osoittaa miten heikolla tolalla virkamieskoneistomme johto on.

Valitettavasti kaupunginhallitukselle tapahtuva asioiden valmistelu on kaynyt koko ajan yha puutteellisemmaksi. Kummasta on kysymys: 1) siitako, etta kunnallislainsaadannon perusteita ei tunneta, tai 2) etta niihin suhtaudutaan ylimielisesti?

Kun tiedetaan, etta kaupungin johdossa olevat esittelijat eivat ole "eilisen teeren poikia", olen taipuvainen tulkitsemaan tilanteen ylimielisyydeksi. Tama on paha  juttu, silla vain harva laake tepsii tahan vaivaan.

Tulkitsen taman niin, etta vastakkain ovat nyt kabinettipolitiikka ja kaupunkilaisten laajasti tukema laillisuuden ja kohtuuden linja. Kaupungin kassaylijaamat yhkaavat sulaa perusteettomasti yrityksille jaettaviiin lahjoihin. RG-Linen osalta kysymys on nyt siita, ymmartavatko kabinetin jasenet sen, etta kaupunki ei ole oikea instanssi pelastamaan yhtakaan yritysta konkurssista.

Marjatta Vehkaoja

No niin. Nyt on sitten mustaa valkoisella Västerbottens Kurirenissa, että myös Ruotsi tukee Merenkurkun laivaliikennettä jatkossa. Tuki ei ole automaattisesti suunnattu suoraan RG-Linelle vaan yritykselle, joka liikennettä 2008-2009 harjoittaa. Tuen tekniseen hallinnointiin liittyy ongelmia; on jopa mahdollista, ettei Ruotsi voi toimeenpanna tukeaan ilman hallituksen päätöstä. Asian selvittäminen vie 2-3 viikkoa.

Valtiontukia koskevat päätökset kumpaisessakin maassa eivät ratkaise RG-Linen mahdollisuutta suoriutua tarjouskuntoon koska yrityksen pelastamisessa on kysymys välittömistä toimista.

Alempana on Västerbottens Kurirenin teksti asiasta kokonaisuudessaan.

Marjatta Vehkaoja





Sverige satsar miljoner - men problemen kvarstår
Sverige går in med 2,2 miljoner i stöd till passagerartrafiken över Kvarken.
Länsstyrelsen har fått i uppdrag av näringsdepartementet att hitta en teknisk lösning för att matcha det finländska trafikstödet.
Däremot kvarstår problemet med RG Lines dåliga ekonomi som måste saneras.

Turerna är många runt färjetrafiken mellan Umeå och Vasa just nu. Det är inte heller lätt att hålla isär begreppen.
Finland har sedan tidigare sagt ja till ett direkt stöd för passagerartrafiken på 2,2 miljoner kronor. Nu ska den summan matchas från svenskt håll - men regeringen kommer inte med någon pengapåse.
- Pengarna tas ur befintliga medel. Länsstyrelsen ska ta fram en snabb och pragmatisk lösning som gör att den här regionen är delaktig i stödet, säger byrådirektör Mårten Edberg.

Tar 2-3 veckor
Han har fått uppdraget från näringsdepartementet. Tanken är att det ska fort och inte kräva beslut i vare sig regering eller riksdag. Diskussionerna har redan börjat och Mårten Edberg tror att de kan ta 2-3 veckor.
- Vi får ju inte bryta mot några regler. Men hittar vi en teknisk abrovinkel som fungerar så att departementet är nöjd så behövs inte något nytt beslut. Lyckas vi inte, eller tycker man att lösningen inte är bra, så får vi gå tillbaka till regeringen.
Börje Lassfolk, vd på RG Line, välkomnar det svenska initiativet.
- Det är mycket positivt för trafiken som sådan. Nu blir det också en balans mellan de två länderna, säger Lassfolk.

Riktat stöd
Men de 2,2 miljonerna är alltså ett direkt stöd till passagerartrafiken. RG Line som driver färjelinjen i dag dras med ekonomiska problem. Många miljoner i skulder, negativ balansräkning och dessutom stora amortering som snart ska betalas.
Tanken var att sanera bolagets ekonomi med ett stödpaket innehållande nya lån och ny borgen för de gamla som skulle skrivas om till bättre villkor. Men Vasa stad, en av finansiärerna, drog sig ur i måndags - därmed föll det planerade stödpaket där även Finnvera och Sampobank skulle vara med.

Inte före helgen
- Vi arbetar för fullt med att försöka sy ihop ett nytt stödpaket, men det är inte gjort på en dag. I alla fall händer inget före helgen, säger Börje Lassfolk.
Får inte RG Line ordning på sin ekonomi är framtiden för färjetrafiken fortfarande osäker. En huvudfråga är om de finländska myndigheterna i så fall accepterar RG Line som part i den upphandling som ska ske under november.
Upphandlingen handlar om just trafikstödet - det trafikstöd som nu Sverige förklarat sig villigt att matcha.

ANDERS BRODIN

2007-11-08
Ruotsin tuki ei o

RUOTSIN VALTIO TUKEE - VASTA VAASAN VALTUUSTON PÄÄTÖKSEN PAINOSTAMANA

Ilkka-lehden verkkosivut ilmoittavat tänään Ruotsin hallituksen tukevan Merenkurkun liikennettä. Summaa ei mainita eikä tuen perustetta tai kestoa kerrota. Oletan, että tuki on sama kuin Suomen valtiolta.

Juuri tätähän on Suomessa odotettu kuin kuuta nousevaa: Merenkurkun liikenteen varmistaminen ei voi olla paikallisten veronmaksajien vastuulla! Valtuuston päätös teki tämän viestimme viimein selväksi.

Tässä nyt myös nähdään kuinka kamalan hukassa homman kokonaishallinta on. Sokealle Reetallekin on selvää, että kaikki ensisijaiset (valtioiden) tuet vaikuttavat merkittävästi muiden rahoitusjärjestelyijen tarpeeseen. Vaasassa oltiin siis etuajassa jekuttamassa paikallisten veronmaksajien rahoja RG-linen pelastamiseen. Voihan itku tätä valmistelua!

Marssijärjestys ei voi jatkossakaan olla se, että paikalliset veronmaksajat hoitavat SinisenTien vetisimmät kilometrit. Kysymys ei ole paikallisesta tiestä vaan kansainvälisestä tieyhteydestä. Tässä suhteessa mikään ei totisesti ole muuttunut vuosien saatossa.

Nyt alkaa varmaan jännittävä kisa siitä kuka suomalainen sai aikaan Ruotsin hallituksen myönteisen päätöksen! Tarjokkaita on varmaan paljon. On se hyvä, että Ruotsi hoitaa vaasalaisten veronmaksajien etua kun vaasalaisten valtuutettujen niukka vähemmistö ei siihen pystynyt.

Marjatta Vehkaoja

Marjatta Vehkaoja
6.11.2007


Merenkurkun liikenne jatkuu

Vaasan valtuuston päätös hylätä tukipaketti RG-Linelle on nyt tosiasia. Mitä tämä tarkoittaa RG-Linen kannalta, siitä saamme varmasti tietää nopeasti. Ehkä Rabbe Grönblomilla on vielä takataskussa keinot, jolla yrityksen konkurssi voidaan välttää. Tällöin liikenne jatkuu kuten ennen, tosin ilman, että paikallisten veronmaksajien riski kasvaisi nykyisestä. Totta kai RG-Linen tulee jättää lääninhallitukselle tarjous jos se vain suinkin on mahdollista.

Jos taas RG-Line ajautuisi konkurssiin – mitä emme toivo - perustettaisiin konkurssipesä, jossa olisi velkojien ja takaajien edustus. Tässä pöydässä Vaasa saisi olla päättämässä siitä, jatkaako konkurssipesä liikennöintiä, mihin uskon.  Konkurssipesän tulisi varautua jättämään tarjous Merenkurkun liikenteestä lääninhallitukselle. Tämä on mahdollista jos tarjousaikaa pidennetään. Konkurssipesä pyrkisi ilmeisimmin myymään RG1 laivan niin hyvällä hinnalla kuin mahdollista. Uusi ostaja voi tarjoutua liikennöimään Merenkurkussa tappiokierteen rasittamatta sen tasetta. 
Mitä tulee Merenkurkun laivaliikenteen konseptiin, siitä puhuttiin myös valtuustossa. Lääninhallitus vastaa nyt yksin siitä konseptista, jolla se laivaliikenteen kilpailuttaa vaikka tukipaketissa on muitakin maksajia kuin valtio. Tämä kilpailutuskierros näyttää olevan räätälöity RG1 käyttöä ajatellen. Matkustajien määrä vuoroa kohti on ollut keskimäärin alle sadan. Tähän nähden vaatimus 300 matkustajan volyymista myös jatkossa on ylimitoitettu. Jos taas rahdin määrä lisääntyy huomattavasti – niin kuin monet valtuutetut todistivat - tarvitaan siihenkin uutta liikennöintikonseptia. Mihinkään tällaiseen ei RG-Linen suunnitelmissa ollut kuitenkaan varauduttu.

Lääninhallituksen tarjouspyynnön ajoitus on omalaatuinen, päättyyhän se vain kuukautta ennen kuin liikenteen tulisi jo olla pystyssä. Tämä taktiikka on räätälöity RG-Linelle ja karsii mahdollisia uusia yrittäjiä markkinoilta. Jos tarjoajia ei Merenkurkun laivaliikenteeseen ilmaantuisi 30.11.2007 mennessä, lääninhallitus voi pidentää tarjousaikaa tai käynnistää toisen tarjouspyyntökierroksen. Näin mahdollista konkurssipesää ei olisi poissuljettu tarjoamasta. Tuossa yhteydessä lääninhallituksen tulisi ilmeisimmin päivittää liikennöintikonsepti vastaamaan nykykysyntää.

Nykyiset EU-säännökset rajoittavat julkisten tukien jakamista yksityisille yrityksille monella tapaa. Julkisen liikenteen tuki esimerkiksi ostopalveluiden muodossa kansainväliseen laivaliikenteeseen on hyväksyttävää vain pakottavien tarpeiden täyttämiseksi. Merenkurkun laivaliikenteen valtiontukea on perusteltu tällä syyllä, mutta ”pakottavan tarpeen” tulkinnan kestävyyttä ei liene koskaan testattu. Pakottava tarve viittaa yleensä turvallisuuskysymyksiin. Määrärahan pienentäminen valtionbudjetissa voi johtua myös tukeen liittyvään tulkintariskiin.

Terveen kilpailun ylläpitäminen myös meriliikenteessä on EU:n intressissä. Tässä yhteydessä ei pidä unohtaa, että Suomen eduskunta on vuosikausia viivyttänyt monien yleisten, ja EU:n hyväksymien tukitoimien – kuten tonnistoveron uudistamisen, alushankintavarausjärjestelmän voimaansaattamisen nykyisessä verojärjestelmässä sekä investointitukien ja/tai valtiontakausten käyttöönottamisen.  Nämä laiminlyönnit ovat vaikuttaneet kielteisesti koko meriklusteriin ja johtaneet laivojen ulosliputukseen. Sankaritöille näissä kysymyksissä olisi nyt eduskunnassa kysyntää!

EU-säännöksistä johtuu, että kilpailua ei voida rajoittaa yrityksen kansallisuuden perusteella, vaan yhteisön alueen yrittäjillä on yhtäläinen oikeus osallistua markkinoille – ja siis myös kilpailutukseen. Kun Merenkurkun laivaliikennettä nyt kilpailutetaan, voidaan vain toivoa – ei enempää - että liikenne säilyy suomalaisissa käsissä.

Uumajalainen mielipide siitä, että Vaasan valtuuston päätös kenties käynnistää jonkin nykyistä kestävämmän ratkaisun hakemisen Merenkurkun liikenteeseen, on huomion arvioinen. Josko sekä Suomen että Ruotsin valtiot vihdoin käsittävät, ettei liikenteen turvaaminen voi olla paikallisten veronmaksajien varassa.

Keskustelun ajoittainen kiihkeys johtui mielestäni nimenomaan siitä, että valtuuston päätös koettiin laittomaksi. On erittäin todennäköistä, että juuri nettikeskustelu ja Hokkasen valitus - vaikka sitä ei ole edes vielä käsitelty - ovat vaikuttaneet asian saamaan uuteen käänteeseen. Näin on saavutettu ainakin se tavoite, että maan laki kelpaa sittenkin ohjenuoraksi myös keskushallinnon johdolle. Jos lainvoiman saava päätös perustuu vain niukkaan enemmistöön, siihen on puolin jos toisinkin demokratiassa tyydyttävä.

Hei
Maanantainen kaupunginhallituksen kokous oli RG-line-asian osalta haparoinnin huippu. Olisi ollut täysin sopimatonta tunteja kestäneen sekoilun jälkeen syöksyä taas uuteen, taskusta tempaistuun päätösehdotukseen. Kuka sen päätöksen laillisuutta enää kykeni turvaamaan? Tauko on nyt paikallaan.

Asian hallinnassa kiinnostusta herättää se, että valtuustolle tukea perusteltiin käytännössä välittömän konkurssin uhalla ellei tukea tule. Silti kh oli valmis lykkäämään valtuuston päätöksen toimeenpanoa ilmeisimmin joulukuulle, jolloin Merenkurkun liikenteen kilpailutuksesta tulee päätös. Tästä sekoilusta johtopäätös voi vain olla, ettei RG-line siis ole lähelläkään konkurssia. Valtuustoa lienee harhautettu. Vahinkorahaston käyttöä voidaan perustella siis aiempaa vähemmin syin.

RG:n tukiasiassa on mielestäni selvästi kysymys kilpailutilanteen vääristämisestä tai ainakin sen uhasta. Tässä asiassa on aiempaan nähden parikin uutta näkökulmaa. Ensiksikin se, että kaupunki aikoo pelastaa yhden yrityksen sellaiseen kuntoon, että se voi ylipäätään olla kilpailukierroksella mukana. Sokea reettakin huomaa, että tämä vääristää kilpailuasetelmaa - siinäkin tapauksessa, että muita tarjoajia ei tulisi. Toisekis tukipäätöksellä vapautetaan Rabbe Grönblom henkilökohtaisesta takuuvastuusta - verovaroin.

RG-linen tukiasiaa olisi ollut helpompi lähestyä jos yritys ei olisi suuren konsernin osa. Nyt pelkäsn matkustajaliikenteen tuentarpeen arviointi on todella vaikeaa. Rahaa liikkuu myös konserniin kuuluvien yritysten kesken. Päättäjille ei ole edes pyynnöstä toimitettu laskelmia erikseen matkustajaliikenteen, erikseen rahtiliikenteen kustannuksista. Juuri tähän seikkaan meidän tulisi saada perehtyä ennenkuin tukitoimia jatketaan. Tilanne on aiemmasta muuttunut nimenomaan kasvaneen rahtiliikenteen takia. Jo tästä voidaan tehdä johtopäätös, että tuen tarve matkustajaliikenteeseen on vähentynyt eikä lisääntynyt.


Marjatta Vehkaoja

Hei

Kiitos sille henkilölle, joka tällä palstalla vinkkasi, että Kondis-hankkeesta on jo olemassa aiesopimus vuodelta 2004. Valitettavasti Tarpio ei tuonut tätä olennaista seikkaa esille kirjeessään kaupungille 15.3.2007 vaikka aiesopimus on voimassa 31.12.2008 saakka. Allekirjoitetussa aiesopimuksessa Tarpio on sitoutunut etenemään hankkeessa tavanomaisen prosessin mukaisesti. Tästä on vaiettu. Tarpio on nyt vaivihkaa käynnistänyt prosessin, jolla hän hakee allekirjoittamaansa sopimusta parempia ehtoja vaikka edellinen sopimus on vielä voimassa.

Asian valmistelijat eivät ole tienneet aiesopimuksesta mitään koska kirjaamon asia-aktissa siitä ei ole mainintaa. Kaupungin puolelta sopimuksen ovat allekirjoittaneet Lonka ja Vironmäki, jotka eivät ole olleet virassa asian käsittelyn aikana keväällä 2007.

Asiakirjoissa viitataan aiempiin selvityksiin, joita ei kuitenkaan ole toimitettu päättäjien tietoon päätöksenteon pohjaksi. Aiesopimuksen kakkospykälässä mainitaan, että ”…kehittämissuunnitelma ja sen liitesuunnitelmat sekä siihen liittyvä suunnittelua tukeva aineisto ovat osa asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoa perus-ja viiteaineistona asemakaavatyössä”. Kaupungin kirjaamosta ei löydy mitään selvityksiä eikä tähän mennessä kenenkään virkamiehen pöydältäkään.

Olen saanut kaksi selvitystä ko. korttelin kehittämisestä käteeni tänään omatoimisesti. Ne ovat vuosilta 2004 ja 2005. Selviää, että tuolloin kaavailtu – kaupunkikuvaa eheyttävä lisärakennusala oli noin 16.000 k-m2. Tämä volyymi ei ole ilmeisesti kelvannut Tarpiolle. Nyt hän ajaa hanketta yli 25.000 k-m2:n vaatimuksella.

Olen puhunut avoimuuden tarpeesta – enkä syyttä.



Marjatta Vehkaoja

PS. Jassoo, että Kasarminalue on periferiaa. Olipas hauska vitsi.

Hei
Käsittääkseni Kondiksessa on ollut kysymys myös siitä, etteivät kaupungin virkamiesten antamat vastaukset ja tavanomaiset menettelytavat ole kelvanneet hankkeen vetäjille. Olen odottanut hankkeen vetäjiltä viitesuunnitelmaa, jonka pohjalta asiaa käsiteltäisiin.

Julkisuuteen on nyt maalattu suuren menetyksen pelko jos Kondiksen vaatimuksiin ei suostuta. Kuitenkin on kokonaan tutkimatta ja vastaamatta, soveltuuko aiotun tyyppinen toiminta lainkaan kyseiseen paikkaan. Tällöin en tarkoita pelkästään lisäkerrosalaa vaan asumisen lähiympäristöön liittyviä kysymyksiä.

Kabinettipolitiikaksi asian tekee tietysti se, ettei kaupungin ainoa kaavojen käsittelyyn erikoistunut elin - suunnittelujaosto ole saanut asiaa pöydälleen ennenkuin jo haetaan valtuuston periaatekannanottoa. Hankkeeseen sitoutuneet luottamushenkilöt eivät ole olleet aloitteellisia suunnittelujaostossa, mistä kielii se seikka, ettei Kondista ole saatu kaavoittamisohjelmaan kolmen vuoden aikana. He ovat tämän ajan hääränneet sensijaan kaikkialla muualla paitsi oikeassa paikassa.