Show Posts

This section allows you to view all posts made by this member. Note that you can only see posts made in areas you currently have access to.


Messages - pooki

Pages: [1]
1
Energiansäästölampuissa suosittelen kyllä ostamaan perinteisiä ja tunnettuja merkkejä. Kokemukset ovat
aika huonoja muista. Tukesin testauksissa on ollut suuria puutteita LED lampuissa. Myös loistelampuissa
tuntuu olevan turvallisuuspuutteita. Itsellä jysähti juuri komeasti GU-10 kantainen loisteputkispotti oikosul-
kuun. Sulakkeen lisäksi oli polttanut johdon välissä olevan katkaisimen kärjet yhteen.
Muuten tulen kyllä siirtymään kaikissa sähkölaitteissa mahdollisimman säästäviin malleihin koska asuntoni
kärsii jopa talviaikaan liiasta lämmöstä vaikka patterit ovat kylminä.

Sundomin tuulivoimalakin alkaa olla vihdoinkin käyttökunnossa.

Pohjalaisessa olleen jutun mukaan voimalalle ennustetaan 12000 Mw/h:n tuottoa vuodessa. Tuon kun
jakaa 365:llä ja vielä 24:llä niin keskitehoksi tulisi hiukan alle 1,4 Mw:a eli 1400Kw:a.
Voimalan nimellistehoksi ilmoitettiin 3,6Mw:a joten tuotto olisi lähes 40%:a maksimista mikä olisi kyllä
huikean korkea. Korkea on kyllä voimalakin ja kertoo siitä kuinka suuri merkitys korkeudella on tuottoon.
Maaston vaikutus on ilmeisen suuri maa-alueella mutta merellä riittäisi varmaankin matalammat myllyt.





2
Öljystä luopuminen aiheuttaa myös lisääntyvää sähköntarvetta. Siihen vaikuttaa myös paljon pysyykö
paljon sähköä käyttävät teollisuuden alat tulevaisuudessa suomessa. Maapallon kannalta se on toivottavaa
koska täällä päästöt ovat pääsääntöisesti pienempiä kuin halvan tuotannon maissa.
Uskoa tähän ilmeisesti on koska päädyttiin ydinvoiman lisärakentamiseen joka turvaa kohtuuhintaisen
tuotannon riippumatta säistä ja vuodenajoista.
Todelliset vaihtoehdothan olivat öljy, kaasu, puu, turve, hiili ja osittain vesivoima.
Uusi tekoallas on ilmeiseti haudattu ympäristön suojelun takia mutta se saattaa nousta vielä esille tuon
säädön ja kulutushuippujen vuoksi. Kokonaistuotannon kannalta sen vaikutus ei olisi suuri.
Ydinvoima kuitenkin varmistaa tuota perustuotantoa ja mahdollistaa tuulivoiman lisäämisen vähentämään
yllämainittujen käyttöä.
Siitä kuinka hyvä bisnes tuo kulutuspiikkien tuottaminen noilla huonommilla vaihtoehdoilla on ei minulla ole.
Tuo puun ja biomassan käyttäminen hajautettuna tuotantona on tutkimisen arvoinen.
Niissä tarvittava energia täytyy saada kuitenkin läheltä voimalaa ettei energia kulu kuljetuksiin.

Tuossa autojen polttoaineessa kummastuttaa minne se maakaasu on haudattu. Onkohan se liian valmis
ratkaisu siirtymäkauden polttoaineeksi. Hiilipäästöt ovat muistaakseni neljänneksen pienemmät kuin
polttonesteillä ja toimintamatka lähes sama. Toimii myös jälkiasennuksena ja tehtaalta tulleena ei nosta
olennaisesti auton hintaa. Kaasuahan poltetaan öljylähteiilä taivaalle ja siitä taas syntyy päästöjä.


3
Jos halutaan lisätä suomen maksimia sähköntuotantoa niin se tuotetaan sellaisilla voimaloilla jotka tuottava
sähköä tarvittaessa 365 päivää vuodessa kellon ympäri. Aurinko ja tuulivoimalat eivät ole sellaisia.
Vesivoimaa tarvitaan tuulivoiman säätövoimaksi ja sitä säästetään talven huippupakkasille kun tuulimyllyt ei
pyöri.
Väite että aina tuulee jossakin voi pitää paikkansa mutta sen voimakkuus on liian heikko tuotantoon.
Tuulitietoja voi jokainen tutkiskella vapaasti netin kautta jos tänätalvena tulee kunnon korkeapaine ja
pakkanen.

Sinänsä maapallolla ei ole energia ongelmaa vaan sähkön siirto ongelma.
Kyllä saharassa aurinko paistaa ja pohjanmerellä tuulee.
Tämän kanssa tehdään kovasti töitä ja yritetään löytää ratkaisuja joilla saataisiin siirtöhäviöt niin pieniksi
että aurinko ja tuulivoimalat voitaisiin sijoitaa sinne missä ne toimivat parhaiten.
Norjan rannikolla ja pohjanmerellä on valtameren tuulet ja jos tuulennopeus on siellä keskimäärin
neljänneksen suurempi tarkoittaa se puolta suurempaa voimaa lapoihin kuin täällä.
Kyllä sähkö voidaan myös ostaa kokonaan suomen ulkopuolelta jos se on järkevintä.
Tämä asia onkin sitten energia ja turvallisuuspoliittinen.



4
Vaikka kuinka tuettaisiin aurinkopaneelien hankkimista niin emme kuitenkaan saa aurinkoa nousemaan
sydäntalvella korkeammalle. Tuotto jää heikoksi juuri kun sitä tarvittaisiin. Sama homma tuulivoimalla.
Kovalla pakkasella ei juuri tuule edes merenkurkussa ja paras tuotto jää saamatta.
Tuulen keskivoimakkuudet merenkurkussa sen sijaan noudattavat lähes ihanteellisesti sähkön kysyntää. 
Tuuli ja aurinkovoimalla ei siis voi meidän oloissa korvata mitään muita sähköntuottotapoja jos energiaa ei
pystytä varastoimaan ja yritetään pitää yllä energiaomavaraisuutta. Tuulella ja auringolla vain vähennetään
tarvetta tuottaa sähköä vähemmän ympäristöystävillä menetelmillä.

Myös talven huippukulutuspiikkien ongelmaan pitää keksiä ratkaisu siinä vaiheessa jos tuulivoimaa
rakennetaan suuria määriä ja pidetään kiinni jonkinlaisesta energiaomavaraisuudesta.

Etäluettavat sähkömittarit tarjoavat tähän mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa saattaa olla sähkösopimuksia
kuten kännykkäliittymiä joista valitaan itselle sopiva. On tasahintaa, tasoitettua, reaaliaikasta pörssihintaa
ja kaikkea siltä väliltä. Nykyinen tasahintahan on siitä huono ettei se innosta vähentämään kulutusta
kovilla pakkasilla. Pörssihinta sopimuksen voisi valita jos on kovilla pakkasilla kotosalla ja mahdollisuus lämmittää muulla kuin sähköllä.

Ilmeisesti tämä huippukulutusongelma ei ole tällä hetkellä mikään paha tai sillä tehdään rutosti rahaa
koska siihen ei ole kovin tarmokkasti puututtu. Ainakin yö/päiväsähkön hintaero on pieni.





5
Jätin tuossa esimerkissä yksinkertaisuuden vuoksi pois muutamat asiat jotka kumoavat toisensa eivätkä
vaikuta tuohon suhdevertailuun. Maalais tai kaupunkilaisjärjellä ajateltuna on aika luonnollista että
fossiilista polttoainetta ei hiilidioksidin kannalta kannata jauhaa sähköksi korvaamaan toista fossiilista
polttoainetta vaan lukemattomat häviöt vievät edut. Mutta öljyä siinä säästyy ja miljoonakaupungeissa
ei synny paikallisia päästöjä.

Suomessa kyllä kannattaa hiilidioksidin kannalta vaihtaa sähköautoon. Vaikka laskisi kaikki sähköhäviöt
yläkanttiin niin ei sähköautosta polttomoottoria huonompaa saa.

Jossain kiinassa on varmasti pahemmat ongelmat kun jo pelkästään kaupunkien saasteet pitäisi saada
hallintaan mutta siellä tuotetaan ilmeisesti aika paljon hiilellä pelkkää sähköä. Myös euroopassa tuo
ongelma tulee vastaan kun ydinvoimasta ollaan aikeissa luopua.






6
Hiilidioksidin kokonaispäästöjen arvionti kokonaisuudessa on hyvin hankalaa. Nyrkkisääntö on että öljyllä
kaasulla tai hiilellä ei kannata tuottaa sähköä sähköautoon jos tarkastellaan pelkkiä hiilidioksidi päästöjä.
Öljyn ja hiilen jalostuksen sekä kuljetusten hiilidioksidi päästöillä ei välttämättä ole kovin suurta eroa
johtuen hiilen pienemmästä energiasisällöstä. Hiiltä joudutaan louhimaan todella suuria määriä.
Öljyn ongelma on myös suurien katastrofien riski. Tuo EPV:n hiilipäästö kilowattia kohden on suuri.
Suomen sähköenergia tuotetaan keskimäärin puolet pienemmillä päästöillä.
Tässä vähän sitä helpompaa päästölaskua eli lähdetään pelkästä ajoneuvosta.

Diesel auto satasen nopeus kulutus 6l./100km.
Diesel auto ominaiskulutus moottorissa 240 grammaa/kilowattitunti matka-ajossa.
Käytetyksi keskitehoksi tulee 25 kilovattia.
Dieselpolttoaineen hiilipäästö 2.6 kiloa/litra.
Sadan kilometrin päästöt 15.6 kiloa eli 156 grammaa kilometri.

Sähköauto 25 kilowattia tuolla ilmoitetulla 463:lla grammalla tekee 11.6 kiloa hiilipäästöjä.

Käytännössä piheimmät dieselit menevät lähemmäsi neljää litraa eli hiilipäästöt ovat pienemmät kuin
EPV:n sähköllä sähköautossa. Kokonaisuudessa päästöjen arviointi on hyvin vaikeaa. Öljyn ja hiilen
tuottaja arvioivat niitä varmaankin aika kreikkalaisesti.

Sähköauton sähkön siirto on tehokasta. Vain 3-4% menee hukkaan sähköverkossa. Lisäksi sähköauto
käyttää akuista saatavan energian tehokkaasti liikkeeksi.

Lajusen sähköautossa on muistaakseni normaalit lyijyakut. Ne saattavat olla tuon hyötysuhteen
ja hiilipäästöjen heikoin lenkki. Lyijyakkujen lataushyötysuhde on heikko ja ne painavat paljon.
Todennäköisesti niihin syötetystä kilowatista saa takaisin vain 0.7 kilowattia.
Kuitenkin on hyvä asia ettei siinä kuluteta hupenevaa öljyä vaikka hiilipäästöjen kannalta siilä ei olisi
merkitystä.

Sähköautojen kehitys riippuu akkujen kehityksestä koska sen hyötysuhde on jo nyt niin korkea että
siinä ei enää paljoa pystytä parantamaan. Polttomoottorissa sen sijaan voidaan vielä saada parannusta
aikaan.

Eli sähköauton hiilijälki on hyvin riippuvainen siitä mitenkä sen energia tuotetaan ja kuinka kehittynyttä sen
akkutekniikka on.

Tässä tällainen ensimmäinen kirjoitukseni foorumille. Katsotaan tuleeko jatkoa.




Pages: [1]