Tässä on nyt mennyt yli kaksikymmentä vuotta jahkaillessa, pitäisikö julkisella sektorilla tapahtua jotain työn tehostamista vai ei.
Kun mitään ei ole tapahtunut, ovat rahat, joilla tuo tehostaminen olisi ollut mahdollista, kuluneet lähinnä kaiken muuttumattomana pitämiseen. Nyt on vielä lisäksi pidetty kaikki ennallaan ottamalla lisävelkaa, joka sekin on esteenä tulevien kehityshankeiden tiellä. Kehityshankkeiden, joita ei enään kuntalaisen kannalta kehitykseksi voi sanoa, vaan paremminkin taantumiseksi. Silti verotus ei edelleenkään helpota.
Tämä on politiikkaa kremokratiaa. Tästä ihmiset ovat äänestäneet vuodesta toiseen. Suomessa on ollut vain yhtä ja samaa politiikkaa, sosialiremokratiaa. Sitä ovat harjoittaneet vuorollaan eri puolueet, mutta samaa politiikka on ollut ja pysynyt. Siksi meillä on tehoton ylisuuri julkinen sektori.
Nyt tuon kehittymättömyyden maksaa kuntalainen oman omaisuutensa arvon alenemisena ja lähtönä asuinpaikaltaan keskustaan, jossa ne niin sanotut suuret palvelut säilyvät. Suuri palvelu on lääkäri. Joka tarvitaan lähinnä sen takia että ihminen ei itse saa todeta itseään sairaaksi.
Maaseutusuomi tulee kärsimään ankarat taloudelliset tappiot ja nuo tappiot menevät yksityisen kansalaisen piikkiin. Minusta on aivan yhdentekevää vaikka ihmiset muuttaisivat Vaasan sijasta suoraan Tampereelle, sama asia itse teet yksityisesti sijoituksen hankit uuden asunnon ja aloitat kaiken alusta. Entinen asunto lahoaa Laihialla, tai Vähässäkyrössä, kukaan ei osta, kukaan ei saa myydyksi.
Tällaista rakennemuutosta on äänestämällä haluttu. Sellaista myöskin saadaan. 1980 luvun alkupuolella monet suomalaiset, jotka näkivät kehityksen mahdollisuudet. Näkivät aivan toisenlaisen tulevaisuuden, jossa raskaista töistä olisi päästy eroon, välimatkojen merkitys kansalaisen arjessa olisi hävinnyt jne. Nuo kaikki visiot ovat nyt poissa. Poikkeuksellisesti vain pankkisektorilla tapahtui kehitys. Ihminen saa asuipaikastaan riipumatta hyvää pankkipalvelua.
Muun yhteiskunnan osalta, velka ja ruma vain on jäänyt. Ihmiset ovat huonossa kunnossa ja elättinä suurimmaksi osaksi, olen hyvilläni ja iloinen siitä että arvon missi, sanoi noinkin osuvasti tähän asiaan. Hirttoköysien jakaminen tosiaankin olisi paikalllaan, siksi huonoon happeen yhteisö vajoaa, koska ei se uusien talojen teko ilman omia pääomia kevyttä ole.
Uusien talojen hinnasta on lähes puolet veroa. On selvää että valtion velat saadaan maksuun tällä rakennemuutoksella, mitä nykyhallitus ajaa kun käärmettä piippuun. Yksityiselle kansalaiselle tämä merkitsee kuitenkin ankaria tappioita.