Pyydän saada huomauttaa, että kaikista lausunnoista on tehty tiivistelmä, joka on ollut sekä kh:n että juuri tätä kirjoitettaessa olevan kaupunginvaltuuston päätöksen perustana. Tiivistelmissä ovat lausuntojen pääkohdat. Tämä on se oleellinen dokumentti.
KULTTUURIKAHVILA – MONIKULTTUURINEN KOHTAAMISPAIKKA VAASAAN / VALTUUSTOALOITE
9.5.2011, TYTTI HYTTILÄ-HUHTA (VIHR.)
Kaupunginhallitus 05.09.2011 445 378/2011
Kaupunginvaltuusto 12.09.2011 131 378/2011
Erityisasiantuntija Leif Sand, leif.sand (at)vaasa.fi
Valtuustoaloite: Kulttuurikahvila – monikulttuurinen kohtauspaikka Vaasaan
Aloitteentekijä: Tytti Hyttilä-Huhta 9.5.2011
”Kulttuurikahvila – monikulttuurinen kohtaamispaikka Vaasaan”
Vaasan kaupungin strategiassa todetaan Vaasan olevan monikulttuurinen ja kansainvälinen kaupunki. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana Vaasan väestön kulttuuri- ja kielirakenne on monipuolistunut maahanmuuton eri syistä. Vaasassa sijaitsevat kansainvälisellä tasolla toimivat yritykset, Vaasan monipuoliset koulutusmahdollisuudet, vastuunotto pakolaisten vastaanottamisesta sekä yleinen kansainvälistyminen ovat vaikuttaneet siihen, että kaupungissa asuu yhä enemmän eri kulttuuritaustaisia
ihmisiä. 31.12.2010 Vaasan asukkaista ulkomaalaisia oli 5,4 % ja muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhui 6,3 % väestöstä. Keskimäärin Pohjanmaan Elykeskuksen alueella luvut olivat 3,8 % asukkaista ulkomaalaisia ja 4 % äidinkieli muu kuin suomi tai ruotsi.
Monikulttuurinen ympäristö asettaa haasteita kaupungin palveluille. Erityisesti kotoutumisen tukeminen ja eri kulttuuritaustaisten ihmisten luonteva integroiminen on osa sosiaalisesti kestävää kehittämistä kaupungissamme. Syksyllä 2011 voimaan tulevan uuden kotoutumislain toteuttaminen edellyttää eri tahojen yhä tiiviimpää yhteistyötä ja erityisesti uusien toimintamuotojen kehittämistä. Esitän, että Vaasan kaupunki järjestää yhteistyössä järjestöjen ja maahanmuuttajayhdistysten kanssa Vaasaan toimivan fyysisen tilan monikulttuuriselle kohtaamispaikalle tai kulttuurikahvilalle. Kohtaamispaikka kokoaisi monikulttuurisuuden parissa toimivat vaasalaiset; niin maahanmuuttajat kuin kanta-asukkaat luontevaan toimintaan ja kanssakäymiseen esimerkkinä kulttuurikeskus Caisa Helsingissä tai Gloria Jyväskylässä.
Vaihtoehtona on uuden toimintatilan etsiminen tai yhteistyön kehittäminen kulttuuriyhdistys Miran kanssa kaupungin, järjestöjen, eri maahanmuuttajatahojen ja maahanmuuttajaneuvoston panosta vahvistaen.
Vastaus aloitteen johdosta
Aloitteessa halutaan edistää monikulttuurisuutta ja maahanmuuttajien integroitumista Vaasassa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2011 ja taloussuunnitelmassa vuosille 2011 - 2013 on valtuustoon nähden yhtenä sitovana tavoitteena maahanmuuttajien kotoutumisen ja työllistymisen edistäminen, mikä liittyy kaupungin strategiseen tavoitteeseen olla kaksi- ja monikielisen kulttuurin keskus, jossa hyvinvoinnista ja osaamisesta huolehditaan tehokkaasti, vaikuttavasti ja oikeudenmukaisesti.
Monikulttuurisuustyötä on tehty Vaasassa aktiivisesti 20 vuotta. Ensimmäiset pakolaiset Vaasan kaupunki vastaanotti vuonna 1990. Samana vuonna Finlands Röda Kors Österbottens distrikt aloitti vastaanottokeskustoiminnan, jonka ylläpito siirtyi Vaasan kaupungille vuonna 1993. Pohjanmaan tulkkikeskus aloitti toimintansa 1994. Tällä hetkellä kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan 70 kiintiöpakolaista vuodessa.
Vastaanottokeskuksessa on 150 paikkaa. Vaasan kaupunki on aktiivisesti osallistunut ja osallistuu valtakunnallisiin maahanmuuttajien olojen parantamiseen ja monikulttuurisuutta edistämiseen tähdänneisiin ja tähtääviin hankkeisiin. Hankkeista mainittakoon maahanmuuttajien työllistymistä edistävä ja syrjäytymistä ehkäisevä hanke, joka päättyi vuoden 2010 lopussa sekä parhaillaan käynnissä oleva Osallisena Suomessa - hanke, jossa kokeillaan uusia keinoja kotouttamisen parantamiseksi. Kuluvana vuonna Vaasan kaupungille ohjataan kotoutumisen uusia kokeiluja varten 238 000 euroa. Kaupunki tukee Kansainvälisen kulttuuriseuran Miran toimintaa maksamalla vuotuista vuokratukea 12 000 euroa Nuorisotalossa sijaitsevista seuran tiloista. Tuen avulla halutaan edistää maahanmuuttajien ja kantaväestön kanssakäymistä. Miran ylläpitämässä Café Miragessa on kohtaamispaikkatoimintaa . Miran tuottamien ja kahvilassa toteutettavien tilaisuuksien sisältö muotoutuu kävijöiden toivomusten mukaisesti. Café Miragessa esitetään klassista musiikkia, runoutta, teatteriesityksiä, tanssia sekä poikkitaiteellisia tapahtumia. Toiminnan tavoite on luoda yhteyksiä ihmisten välille.
Aloitteen johdosta annetut lausunnot
Aloitteen johdosta lausunnon antoivat kulttuurilautakunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, Kansainvälinen kulttuuriseura Mira ry, Vaasan Seudun Yhdistykset ry ja Suomen Pakolaisapu/Järjestöhautomo.
Tiivistelmät lausunnoista
Kulttuurilautakunta suhtautuu myönteisesti kulttuurikahvilan/monikulttuurisen kohtaamispaikan järjestämiseen. Lautakunta edellyttää, ”että kahvila/kohtauspaikka on mahdollisimman laaja-alainen ja että sen toiminta vastaisi mahdollisimman moniin erilaisiin tarpeisiin eikä pelkästään tavanomaisiin maahanmuuttokysymyksiin:
- normaaliin arkeen ja suomalaiseen kulttuuriin tutustuminen konkretisoituu parhaiten,
jos alullepanevat toimijat olisivat yhteiskunnan eri tahoilta,
- olisi suotavaa, että kahvilan käyttäjät tulisivat monesta eri kansallisuudesta ja että
toiminnassa olisi mahdollisimman paljon kantaväestöä,
- yhdessä tekemisen muotoja tulisi sisällyttää kahvilan toimintaan”.
Mahdolliseen tilakysymykseen voidaan lautakunnan mielestä ottaa kantaa kulttuurihallinnon
organisaatiouudistuksen tarkentuessa, jolloin esimerkiksi kasarmialueelta
voisi toiminnalle löytyä sopivat tilat.
Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunnossa todetaan, ”että Vaasassa on ollut ja on meneillään useita maahanmuuttajien kotoutumista tukevia tai integroitumista tukevien palvelujen kehittämishankkeita. Hankkeiden toteuttajina ovat kaupungin lisäksi järjestöt ja seurakuntayhtymä. Kotoutumisen rinnalle tarvitaan myös muuta kuin viranomaisten tuottamia tukipalveluja. Kotoutumista edistää parhaiten sellainen toiminta, jossa erilaisista kulttuuritaustoista tulevat ihmiset pääsevät luontevasti kontaktiin toistensa ja kantaväestön kanssa. Kulttuurikahvilatoiminta on yksi hyvä matalankynnyksen toimintamuoto. Hankkeina/projekteina toteutettavat toiminnot ovat tällä hetkellä hajallaan. Alulle saatu hyvä kehitys on yleensä hiipunut työntekijän vaihtuessa tai kun toiminnalta loppuu rahoitus. Kokoamalla niukat voimavarat yhteen, saavutetaan lisäarvoa, joka mahdollistaa toiminnan järjestämisen laajemmin ja vastuu järjestelyistä jakautuisi useammalle taholle.
Sopivia toimintamuotoja kulttuurikahvilaan olisi esimerkiksi maahanmuuttajien perhekeskus Helmi, jonka toiminta pohjautuu Vaasan Setlementin aloittamaan monikulttuuriset naiset -hankkeeseen. Helmi on matalankynnyksen toimintamuoto, jonne perheet voivat tulla hakemaan neuvoja ja opastusta. Myös suunnitteilla oleva maahanmuuttajien infopiste Welcome Office voisi sisältää kulttuurikahvilan. Kulttuurikahvilasta voisi kehittyä ajan kanssa yhteistyössä paikallisten vapaan sivistystyön oppilaitosten
myötävaikutuksella oppimiskeskus, jossa järjestetään kotoutumista edistäviä kursseja”.
Kansainvälinen kulttuuriseura Mira kertoo ”yhdistyksellä olevan 150 varsinaista jäsentä, joista 10 yhdistysjäsentä. Näin jäsenmäärän arvioidaan olevan 1 000 Pohjanmaan maakunnan alueella. Nuorisotalossa seuran käytettävissä olevat tilat olisivat ihanteelliset luontevaan kohtaamiseen ja kanssakäymiseen, mutta nykyoloissa ne eivät sovellu vakinaiseen toimintaan. Kohtaamispaikkakonseptia voidaan toteuttaa vain iltaisin, koska päiväsaikaan tiloissa järjestetään koululaisten iltapäivätoimintaa.
Kohtaamispaikkakahvilassa oli 1 240 kävijää vuonna 2010. Kulttuuriseuran ja yhteistyöpartnereiden
järjestämissä tapahtumissa ja tilaisuuksissa Nuorisotalossa oli kävijöitä vuoden 2010 aikana noin 10 500”.
Lausunnossa todetaan lisäksi, ”että apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenmanin nimeämä työryhmä laati vuonna 2009 ehdotuksen monikulttuurisuuden edistämiseksi Vaasassa. Ehdotuksessa Nuorisotalo arvioidaan sopivaksi monikulttuurisuustyötä ajatellen sillä edellytyksellä, että kaikki talon tilat varataan keskuksen käyttöön. Fyysinen tila monikulttuuriselle kohtaamispaikalle/kulttuurikahvilalle on jo olemassa ja se toimii, vaikkakin puutteellisissa oloissa”.
Mira haluaa, että vapaa-aikalautakunta on jatkossakin kiinteistön hallinnoinnista vastaava taho.
Vaasan Seudun Yhdistykset ry - Vasanejdens föreningar rf. on vuonna 2009 perustettu Vaasan seudun sosiaali- ja terveysalan yhdistysten katto-organisaatio, joka on saanut RAY:n rahoituksen kolmivuotiseen Filantropia Center -hankkeeseen vuosille 2011 - 2013. Filantropia Center -nimeä käytetään myös yhdistyksen toimitiloista. Organisaatio edistää Vaasan seudulla toimivien sosiaali- ja terveysalan yhdistysten
keskinäistä yhteistyötä ja vuoropuhelua sekä yhteistyötä julkisen sektorin ja oppilaitosten kanssa.
Lausunnossa viitataan hankkeen ideaan, jonka tavoitteena on yhdessä toimiminen ja yhteisöllisyyden toteutuminen ja edistäminen. Tähän toimintaideologiaan sopisi myös kulttuurikahvila/monikulttuurinen kohtaamispaikka. Maahanmuuttajat saisivat myös kosketuksen eri potilas-, vammais- ja omaisyhdistyksien toimintaan. Eri kansakuntia ja niiden ihmisiä yhdistävät samat sairaudet ja vammat.
Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo antaa neuvoja, apua ja koulutusta maahanmuuttajajärjestöjen organisointiin ja toimintaan liittyvissä kysymyksissä. Se tukee pakolais- ja maahanmuuttajayhdistyksiä toimimaan aktiivisesti ja itsenäisesti suomalaisessa järjestökentässä. Pohjanmaan hanketta rahoittavat RAY, Vaasan kaupunki, Pohjanmaan liitto ja KulturÖsterbotten. Järjestö tekee monikulttuurisuustyötä ja edistää Vaasan kaupungin kotouttamisohjelman tavoitteita. Kulttuurikahvilan toteutuksessa Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomo haluaa olla mukana.
Toimenpiteet aloitteen johdosta
Monikulttuurisuuden edistäminen on kaupungin strateginen tavoite. Kaikki hallintokunnat pyrkivät toteuttamaan sitä toiminnassaan. Erityisesti monikulttuurisuuden edistäminen painottuu sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisen ulkomaalaistoimiston työssä, mutta myös kulttuurilautakunta on toiminut hyvin aktiivisesti monikulttuurisuuden edistämistyössä.
Kulttuurikahvilatoimintaa on jo olemassa runsaasti, ja esimerkiksi uskonnollisten järjestöjen vastaavasta toiminnasta ei ole tarkkaa tietoa. Halukkuutta toiminnan aloittamiseen, jatkamiseen ja laajentamiseen on lausuntojen perusteella runsaasti.
Koska kulttuurikahvilatoiminta koskettaa kaupungin hallintokuntien lisäksi useita kolmannen sektorin toimijoita, perusturvajohtaja ja sivistystoimen johtaja kuulevat eri osapuolia ja tekevät ehdotuksen kaupungin ylläpitämän tai tukeman kulttuurikahvilatoiminnan fyysisestä ja hallinnollisesta sijainnista.
Sivistystoimen johtaja CK
Kaupunginhallitus päättää tehdä kaupunginvaltuustolle seuraavan päätösehdotuksen:
Kaupunginvaltuusto merkitsee vastauksen aloitteeseen tiedoksi ja katsoo aloitteen tulleen käsitellyksi.
Päätös Hyväksyttiin.
Kaupunginvaltuuston päätös ei ole selvillä tätä kirjoitettaessa.
Suomalaiset ja maahanmuuttajataustaiset lapset voivat siis jatkossakin käyttää Miratalossa olevaa koululaisten päiväkoti Iltistä. Kulttuuriseura Mira ei lausuntoa antaessaan ole varsinaisesti esittänyt yhdistyksen mielipidettä vaan tuonut julki, myös omassa lausunnossaan silloisen apulaiskaupunginjohtajan Kristina Stenmanin asettaman työryhmän esittämän tahtotilan. Kyse on normaalista hallintomenettelystä, jossa päättäjät kyselevät asianosaisten mielipidettä käsittelyssä olevasta asiasta. Mira ja muut ovat antaneet lausunnon kaupunginhallituksen pyynnöstä. Mira ei ole missään erityisasemassa muihin toimijoihin nähden. Tosin Miralla on muilta puuttuvaa pitkäaikaista kokemusta kohtaamispaikkatoiminnasta ja monikulttuuristen tapahtumien ja tilaisuuksien tuottamisesta.
Vaikka Kulttuuriseura olisi esittänyt täysin omana mielipiteenään, että koululaisten iltapäivätoiminnalle tulisi osoittaa paremmat ja tarkoituksenmukaisemmat tilat muualta, niin se ei kuitenkaan olisi antanut Risto Helinille oikeuksia levitellä omia mielikuviaan ja valheitaan, tosiasioina tälläkään keskustelupalstalla.
Helinin sokeus toden edessä sai meidät miralaiset hymyilemään: Helin otti tahtomattaan eskari-ikäisten maahanmuuttajalasten iltapäivätoiminnan sydänasiakseen.