Vaasan kaupunki Suomen länsirannikolla on ainutlaatuisessa asemassa. Pitkään tunnettu teollisesta perinnöstään, energiaklusteristaan ja kaksikielisyydestään, Vaasa kehittyy nykyisin hiljalleen digitaaliseksi innovaatiokeskukseksi ja osallistuvan teknologian edelläkävijäksi.
Tämä muutos tapahtuu usein pinnan alla, vähemmän näyttävästi kuin otsikoita keräävät “älykaupunki”-julistukset, mutta se on syvästi juurtunut yhteistyöhön, kokeiluihin ja yhteisölähtöiseen kehitykseen.
Energian kaupunki kohtaa digitaalisen murroksen
Vaasa ei ole aloittanut tyhjästä. Alue on pitkään tunnettu Suomen energiapääkaupunkina, ja siellä toimii merkittäviä alan yrityksiä ja tutkimuslaitoksia. Esimerkiksi vuonna 2025 Wärtsilä ilmoitti 50 miljoonan euron investoinnista kestävän teknologian keskuksensa laajentamiseen Vaasassa. Tavoitteena on vahvistaa tutkimus- ja kehitystoimintaa vähä- ja nollapäästöisten polttoaineiden sekä digitaalisten valvontajärjestelmien osalta.
Samanaikaisesti kaupunki on allekirjoittanut innovaatioekosysteemisopimuksen (2021–2027) työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Tavoitteena on nopeuttaa kestävien ja älykkäiden teknologioiden kehitystä, edistää alojen välistä yhteistyötä ja houkutella EU-rahoitusta alueellisiin kokeiluihin.
Nämä hankkeet korostavat, kuinka Vaasa kehittyy, suoraan energiakeskittymästä kerrokselliseksi digitaaliseksi ekosysteemiksi, jossa datalla, palveluilla ja kansalaisten osallistumisella on yhtä suuri merkitys kuin tehtailla ja laitteistoilla.
Ihmiset, alustat ja osallistuminen
Tämä murros ei tapahdu ylhäältä alas. Yliopistot, kaupungin toimijat, startupit ja kansalaiset ovat kaikki osa kehitystä. Esimerkiksi Vaasan yliopisto on käynnistänyt tutkimushankkeen (1.9.2025 alkaen), jossa selvitetään, miten generatiivinen tekoäly voi parantaa tuotekehitystä, innovaatiota ja johtajuutta yrityksissä. Hanke saa rahoitusta Business Finlandilta ja yhdistää eri tieteenaloja sekä akateemisesta että liiketoiminnan näkökulmasta.
Samaan aikaan “Wasa Future Festival 2025” (11.–16.8.2025) vei kehitystä eteenpäin yhdistämällä tieteen, taiteen ja teknologian julkisessa tapahtumassa. Vaasassa järjestettiin vuorovaikutteisia näyttelyitä ja avoimen innovaation työpajoja.
Lisäksi osallistuva budjetointi on tuonut kansalaisille konkreettisia vaikutusmahdollisuuksia. Vuonna 2025 vaasalaiset saivat äänestää, miten 15 000 euroa kaupungin varoista käytetään heidän ehdotustensa toteuttamiseen. Näihin ehdotuksiin kuului esimerkiksi soutuveneiden vuokrauspisteitä, muraalitaidetta, ulkokuntoilulaitteita ja yhteislaulutapahtumia.
Nämä osatekijät osoittavat kohti digitaalista innovaatiomallia, joka ei ole vain insinööreille, vaan myös asukkaille, paikallisille yrityksille, julkisille palveluille ja lopulta koko kaupungin arjelle.
Vuorovaikutteinen ja immersiivinen: uusi käyttöliittymä kaupunkielämälle
Kaupungissa, jossa innovaatio on osallistavaa, asukkaat kohtaavat uudenlaisia käyttöliittymiä, jotka eivät muistuta perinteisiä verkkosivustoja vaan enemmän live kasino-ideoiden kasinoa. Ne ovat dynaamisia, tilauspohjaisia ja pelillistettyjä alustoja, jotka kutsuvat osallistumaan, eivät vain kuluttamaan.
Samalla tavalla kuin live casino -alustat jäljittelevät fyysisten pelipöytien reaaliaikaista sosiaalista kokemusta suoratoistettujen jakajien, vuorovaikutteisen keskustelun ja immersiivisen pelaamisen kautta, Vaasassa kokeillaan kaupunkiteknologioita, jotka tavoittelevat samanlaista reagointikykyä julkisissa palveluissa. Näillä alustoilla kansalaiset voivat osallistua aktiivisesti, esimerkiksi yhteiskehittää paikallisia energiamalleja tai tutustua digitaalisiin kaupunkipalveluihin, samalla tavalla kuin modernien kasinoiden henkilökohtaisessa ja osallistavassa ilmapiirissä.
Vaasassa digitaalisten järjestelmien välittömyys, valinnanvapaus ja palautesilmukat tarkoittavat yhdessä kehitettyjä energiajärjestelmien digitaalisia kaksosia, käyttäjälähtöisiä innovaatiolaboratorioita ja kansalaisvetoisia haasteita, jotka tuovat dataa julkiseen näkyvyyteen. Esimerkiksi kaupunki ja yliopisto rakentavat yhdessä TRIP‑EU-hankkeessa digitaalisesti mallinnettua Vaskiluodon energiaverkostoa ja kansalaisille suunnattua dataportaalia.
Miksi tämä on tärkeää: sanahelinän tuolle puolen
Miksi tällä on merkitystä Vaasaa laajemmin? Koska tämä malli tarjoaa tuoreen vaihtoehdon “älykaupunki”-puheelle, joka usein keskittyy sensoreihin, teknologiayrityksiin ja kaupunkien hallintapaneeleihin. Täällä painopiste on palvelukehyksissä, ihmisten osallistumisessa ja digitaalisissa käyttökokemuksissa.
Yhdistämällä vahvan teollisen perustan (energia, tekniikka) uusiin osallistumismuotoihin, Vaasa luo ympäristön, jossa digitaaliset palvelut nousevat esiin paikallisista tarpeista, eivätkä ole ylhäältä tuotuja ratkaisuja.
Lisäksi Suomen laajempi strategia kriittisissä digiteknologioissa, kuten puolijohteissa, huipputehokkaassa laskennassa ja kvanttiteknologiassa, asemoi maan (ja kaupunkinsa, kuten Vaasan) globaalisti merkittäväksi. Tämä tarkoittaa, että Vaasa ei ole vain paikallinen koealusta, vaan se on osa kansallista ja eurooppalaista innovaatiokehystä.
Tarkempi katsaus paikallisiin esimerkkeihin
Alueen energiaklusteriin kuuluu noin 180 yritystä ja 13 000 työntekijää (tavoitteena 20 000 vuoteen 2030 mennessä), ja vienti kattaa 80 % tuotannosta. “Clusters Meet Regions – Vaasa” -tapahtuma syyskuussa 2025 (24.–25.9.) nostaa esiin, miten robotiikka, tekoäly, digitaaliset kaksoset ja valmistusteknologia kiihdyttävät alueen kasvua.
Sopimuksen myötä Vaasan kehitystä tukee noin 120 miljoonan euron julkinen rahoitus (EU, valtio, kunta), joka mahdollistaa infrastruktuurihankkeet, TKI-verkostot ja kansainväliset yhteistyöt.
TRIP‑EU-hanke edistää kansalaisten osallistumista kaupunkien energiajärjestelmien digitaalisten kaksosten avulla. Se on konkreettinen esimerkki avoimesta datasta, osallistavasta suunnittelusta ja palveluinnovaatioiden yhdistämisestä.
Nämä esimerkit osoittavat, että Vaasan digitaalinen murros perustuu laajamittaisiin infrastruktuureihin, syvällisiin tutkimusyhteistyöihin ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, mutta on samalla tarpeeksi avoin ja joustava sitouttamaan ihmisiä.
Haasteet ja tie eteenpäin
Kaiken tämän toteuttaminen ei tapahdu ilman haasteita. Esimerkiksi:
- Vanhan ja uuden yhdistäminen: Vaasan historiallisten energia-alan yritysten on uudistettava liiketoimintamallejaan (kohti digipalveluita) säilyttäen samalla kriittinen infrastruktuuri.
- Kansalaisosallistumisen uupumus: Osallistumista lupaavien alustojen on tarjottava merkityksellisiä kokemuksia, ei vain digitaalisia lomakkeita.
- Osaaminen ja kasvu: Suomen pyrkiessä vahvistamaan asemaansa tekoälyssä, kvantissa ja kriittisessä digiteknologiassa, pienempien kaupunkien kuten Vaasan on houkuteltava osaajia ja tuettava kasvuyrityksiä.
- Yhteentoimivuus ja datan hallinta: Kun rakennetaan digitaalisia kaksosia, vuorovaikutteisia portaaleja ja kansalaisnäyttöjä, tietosuojasta, integraatiosta ja uudelleenkäytöstä tulee keskeisiä kysymyksiä.
Siitä huolimatta Vaasan kehitys viittaa harkittuun ja jäsenneltyyn lähestymistapaan, ei hajanaisiin visioihin. Ekosysteemisopimus, merkittävät teollisuusinvestoinnit ja tutkimusohjelmat muodostavat kehityksen perustan.
Viesti rivien välissä
Vaasan tarinassa kiinnostavinta eivät ole otsikkotasoiset luvut vaan taustalla kulkeva muutos, digipalvelut, jotka siirtyvät “kiva lisä” -tasolta arjen perusrakenteiksi, kansalaisosallistuminen, joka siirtyy kuulemisesta yhteiskehittämiseen, ja infrastruktuuri, joka muuttuu alustoiksi.
Digitaalinen murros ei ole vain sensoreiden lisäämistä tai sovellusten asentamista. Sen on luotava ekosysteemejä, joissa osallistuminen, palaute ja käyttäjän toimijuus ovat sisäänrakennettuja alusta lähtien, ja joissa digitaalinen kerros integroituu saumattomasti teolliseen ja kunnalliseen infrastruktuuriin.