Related Articles
Vuonna 2022 kymmenettä kertaa julkaistu YK:n Maailman onnellisuusraportti sijoitti Suomen jälleen kerran ensimmäiselle sijalle. Kotimaamme nyt jo viisi kertaa saama palkinto jakaa onnellisuuspisteitä yhteensä yli 150 maalle, joten suoritus on erinomainen. Ulkopuolisia tarkkailijoita ei eri maan kolkkiin kuitenkaan lähetetä, sillä paremmuusjärjestys määräytyy sen mukaan miten eri valtioiden asukkaat omaa tyytyväisyyttään arvioivat. Pohjimmalle sijoittuvat yhteiskunnat, joissa äärimmäinen köyhyys ja erilaiset konfliktit varjostavat jokapäiväistä elämää.
Kuusi avainmuuttujaa määrittää tutkimustulokset
Raportti käyttää onnellisuuden arvioimiseen elintasoa, sosiaalista tukea, terveiden elinvuosien odotetta, vapautta tehdä elämänvalintoja, anteliaisuutta ja vapautta korruptiosta. Pienemmiksi osiksi pilkottuna kyse on arkisista asioista, kuten mahdollisuudesta vaikuttaa itse siihen, millaista työtä tekee ja miten vapaa-aikaansa viettää. Osa järjestää päivänsä urheilun ympärille, toiset käyvät elokuvissa tai ulkona syömässä, ja kolmansia kiinnostaa casino tietokoneella tai mobiilissa. Miellyttävä vapaa-aika rakentuu henkilökohtaisten mielenkiinnon kohteiden perusteella ajan ja muiden resurssien sallimissa puitteissa. Esimerkiksi peliharrastus on hyvä silloin, kun se ei vie liikaa huomiota muulta tekemiseltä. Hallinnan tunne tukee onnellisuuden kokemusta ja vaikuttaa positiivisesti mielialaan.
Onnellisuuskysely on herättänyt myös kritiikkiä. Vaikka vastaajilta kysytään kuinka monta kertaa hän on edellisen päivän aikana nauranut, tutkimus ei anna tarkkaa tietoa kuinka usein suomalaiset kokevat ilon tunteita. Lisäksi koska tulokset perustuvat yksilöllisiin kokemuksiin, on niihin verrattain helppo vaikuttaa. Vastausten luotettavuus on kyseenalaistettu esimerkiksi Kiinan kohdalla, kun kritiikkiä ei uskalleta esittää seurausten pelossa. Arabiemiraattit puolestaan joutui suurennuslasin alle siksi, että maa oli rahoittanut raportin tekoa yli kolmella miljoonalla eurolla.
Vaasassa on helppo olla onnellinen
Keskimäärin suomalaiset arvioivat hyvinvointinsa kahdeksalla pisteellä kymmenestä. Kymppi kuvaa parhainta mahdollista elämää ja huonointa nolla. Vastaajia on joka maasta 1 000 henkilöä, ja vaikka Suomen datankeruuta ei paljasteta paikkakunnittain, on Vaasan asema onnellisuusmittarilla vahva. Vaasan oman onnellisuuskyselyn tulokset antoivat kaupungille 73 pistettä, kun kaupunkilaisten onnellisuutta mitattiin asteikolla 0–100.
Kaupunkilaiset tuntevat luottamusta ja turvallisuutta ja heidän saatavillaan on hyvinvointivaltion tarjoamat palvelut. Työmahdollisuuksia löytyy Vaasasta sekä julkiselta että yksityiseltä sektorilta ja alueen työttömyys on Manner-Suomen alhaisin. Ura voi aueta energia-alalta, terveydenhoitoalalta tai Vaasan kaupungilta. Kansainvälisyys näkyy ja kuuluu Vaasassa selkeästi, ja kaupungissa puhutaan yli 100 kieltä. Etenkin kaksikielisyyttä pidetään rikkautena, ja ruotsia käyttää Vaasan väestöstä äidinkielenään noin neljäsosa.
Elintasoltaan Vaasa on yksi kotimaan parhaimmista asuinpaikoista, sillä tulotaso on lähellä pääkaupunkiseudun tasoa. Asumiskustannusten jälkeen vaasalaisille jää kuitenkin huomattavasti enemmän käytettäväksi tai säästöön laitettavaksi. Vapaus tehdä valintoja toimii kotimaisen koulutusjärjestelmän pohjana ja useimmilla ihmisillä on vahvat sosiaaliset tukiverkostot perheen ja ystävien kautta. Myös julkista tukijärjestelmää pidetään Vaasassa toimivana, vaikka täysiä pisteitä se ei aina saa.
YK:n tutkimus ei mittaa sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä, mutta Vaasa on asiassa askeleen edellä. Vuonna 1606 perustetussa kaupungissa arvostetaan vankkaa tekemisen ja kehittämisen meininkiä, ja työntekijöille annetaan vastuuta. Työmatkat sujuvat ilman suurempia ruuhkia, ja kaupungin reitit sopivat hyöty- ja vapaa-ajan liikkumiseen myös polkupyörällä.
Kun Vaasan hyviä ja huonoja puolia vertaillaan, kehuja saavat kauniit, UNESCO:n maailmanperintöluettelossa mainitut Merenkurkun saaristomaisemat, vireä opiskelijayhteisö, erilaiset kulttuuri- ja perinnetapahtumat, lyhyet etäisyydet ja monet harrastusmahdollisuudet. Kehityskohtiin puolestaan luetaan suurten tapahtumien puuttuminen ja julkisen liikenteen vuorojen harvuus.
Vaasassa viihtyy matkailijakin. Entisen Nikolainkaupungin kulttuurikierroksen voi aloittaa Vanhasta Vaasasta tai Kunstsin modernin taiteen museosta, ja kruunata ilta teatteriesityksellä. Muihin vaasalaisiin nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Suomen Vapaudenpatsas, Jääkäripatsas, Korsholman linnan vallit, Mustasaaren kirkko ja Wasaborg.
Onnellisuudesta yhteiskunnallinen kysymys
Koetun hyvinvoinnin ja terveyden tasoa ja jakaumaa mittaava onnellisuuspolitiikka on 2010–20-luvuilla noussut monien maiden asialistoille. Erilaisten maailmantilanteiden mukanaan tuomat rajoitukset ihmisten elämään ja vapauteen ovat tehneet monista kansalaisista stressaantuneempia, ahdistuneempia ja surullisempia. Kuitenkin ne maat, joiden kansalaisten luottamus julkisiin toimijoihin on korkea, ovat myös onnistuneet parhaiten epätasa-arvon lisääntymisen ehkäisyssä.
Seututasolla Vaasan kaupunki on ottanut onnellisuuspolitiikan toteuttamisen vakavasti, tarjoaa asukkailleen aktiivisesti koetun tyytyväisyyden ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin yhdistelmää. Mainoslauseet, kuten ”Tehdään Vaasasta maailman onnellisin kaupunki”, eivät jää sanahelinäksi, vaan kaupungin omista onnellisuuskyselyisä saatua dataa käytetään konkreettisiin palveluihin. Hanke toteutetaan yhteistyössä emeritusprofessori ja onnellisuustutkija Markku Ojasen kanssa ja sen edistymistä seurataan vuosittain.
Kun erilaiset onnellisuutta edistävät kulttuuri- ja liikuntapalvelut, luontopolut ja koulutusmahdollisuudet saavat asukkailta kiitosta, päättäjien on helppo viedä kehitystä aina parempaan suuntaan. Vaasassa onnellisuus ei ole vain yksittäisen ihmisen vastuulla, vaikka kansalaisia kannustetaan kehittymään oman elämänsä onnellisuusasiantuntijoiksi. Vaasan onnellisimman ihmisen etsintäkuulutus on tehty, ja jäljelle jää elämän toteuttaminen vapaasti omien arvojen mukaan.
