Villa arvokas osa Vaasan historiaa

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pohjalainen 16.1.2006

Hietalahden Villa on ollut kartano, huvila, ravintola ja tv-studio. 160 vuotta sitten puiston keskelle valmistuneen huvilan piirsi uumajalainen J.A. Linder.

VAASA Peku Sommerfeldt

Kun Klemetsön kylän ikivanhasta tilasta vuonna 1809 lohkaistiin Sandvik-niminen tila, veljekset Simon ja Gabriel jakoivat tilan. Simon joutui lainaamaan rahat sairaalalääkäriltä Fredrik Sanmarkilta. Simon ei pystynyt maksamaan lainaansa ja siten tila siirtyi pilkkahinnasta Sanmarkille.

Paljastui, että Simonilla oli kuusi äiditöntä lasta. Simon saikin pitää talon navetan, perunamaan ja alueen, mihin sai rakentaa pesueelleen mökin.

Sanmark oli pidetty lääkäri ja luonnonystävä, puutarhanhoito oli hänelle mieleen. Hän kuoli Helsingissä 1886 yleisen sairaalan lääkärinä.

Sandvikin tila oli ihanteellinen huvila ja Sanmarkin nuorikko Sofie ihastui siihen. Säätyläiset purjehtivat kartanon ohi ulkosatamaan Präntöön Suntiin huvittelemaan; meno oli iloista ja riehakasta.

Sanmarkit suunnittelivat kartanoon upean puutarhan, missä kasvoi harvinaisia kasveja, kukkia ja puita.

Elämäniloinen herra Boy

Tila myytiin sokerileipuri Carl Johan Boylle. Hän perusti myös Rantapaviljongin. Juristi, ministeri ja liikemies Boy omisti kirjakaupan ja kirjapainon, jossa painettiin ensimmäinen lehti, Vasa Tidning, joka oli Vasabladetin edeltäjä. Boy oli perustamassa laivaliikennettä Uumajaan. Se alkoi vuonna 1889.

Boy jäi nuorena leskeksi ja hankki Tukholmasta kotiopettajattaren opettamaan fröökynöitä hienoille tavoille ja viisaasti seurustelemaan herrojen kanssa. Jossakin on mainittu, että Boy oli elämäniloinen herra.

Runebergille toteja totikivellä

Villa valmistui vuonna 1846, Sen piirsi uumajalainen arkkitehti J.A. Linder. Hän oli myös maaseurakunnan komministeri ja varapastori, monipuolinen mies. Vaasasta mentäessä vasemmalla oli väentupa ja ulkorakennukset, navetassa 20 friisiläislehmää, tallissa viisi hevosta. Koivu-, lehmus- ja pihiajarivistö johti tietä Villaan.

Rannassa oli vankka kivilaituri ja suuri lähde, mistä saatiin talousvesi. Nykyiset urheilukenttä ja ravirata olivat veden alla ja sinne oli siis merinäköala.

Villan tuntumassa oli ns. totikivi, jolla herra Boy vieraineen nautti kuumia toteja. Runeberg kävi Vaasassa 1851, vuotta ennen Vaasan paloa. Totikiven äärellä laulettiin juomalauluja ja kun sanat unohtuivat, toimi Runeberg kuiskaajana, kun ei ollut erikoisempi laulajana.

Kesänviettopaikasta ravintolaksi

Palon jälkeen vuonna 1852 Sandvikin kartanon alue pakkolunastettiin kaupungille keisarillisellä määräyksellä. Boy sai vuokrata alueen 25 vuodeksi. Katsottiin, että Villa oli niin kaukana keskustasta, että sitä ei ollut syytä kaavoittaa omaksi kaupunginosaksi. Boy kuoli 1860 Tukholman matkalla ja vuokraoikeuden peri hänen ainoa lapsensa everstinrouva A. Wasastjerna. Perheellä oli jo huvila ja Villa vuokrattiin anteliaasti vaasalaisille köyhille kesänviettoon.

Tegengrenin suku oli siellä kesäisin ja siellä kasvoi tunnettu suomenruotsalainen runoilija Jacob Tegengren.

Wasastjerna tarjosi Villaa myyntiin, mutta sen vuokrasi kellarimestari, Oulusta tullut ravintoloitsija Holmberg, Hänellä oli jo hotelli-ravintola nykyisen Koulukatu 20:n paikalla, lähellä Hovioikeudenpuistikkoa.

Holmbergin jälkeen Villassa piti ravintolaa saksalainen Alexandere Ernst, samannimisen hotelli-ravintolan omistaja. Pyhäisin puistossa käveltiin perheittäin. Äidit tepastelivat koristeellisissa hameissa ja isät eivät riisuneet tiukkaannapitettua takkia koskaan. Kalpeus oli muotia ja rusketus kuului köyhille ulkotöitä tekeville.

Vappuna pihalle pystytettiin juhannussalkoa muistuttava puuranko. Tapa tuli Ahvenanmaalta.

Teatteriakin harrastettiin. Uumajasta tullut seurue pystytti teatteriteltan, ja pöytien äärellä seurattiin esitystä. Tämä ravintola-teatteri oli vasta keksitty ja Villa siis tässä edelläkävijä sata vuotta sitten.

Monenmoista juhlaa

Suuret laulujuhlat pidettiin Villassa vuonna 1894. Ne jäivät Vaasan kaupunkihistoriaan: asukkaita oli 11 000 ja laulujuhlilla kuulijoita 5 000.

Toukokuussa pidettiin "Majfest". Kouluissa tehtiin koristeita, valittiin kuningatar ja hoviväki. Kulkue lähti kaupungista torvisoittokunta kärjessä. Juhlan teemana oli Topeliuksen ideasta eläinsuojelu - ennen aikojaan. Kouluilla oli omat liput lintujen kuvilla.

Ei Vaasassa turhaan ole Kirkkopuistikolla Topelius-patsasta. Pikkutyttö oikealla on patsaan tekijän Emil Vikströmin tytär nimeltään Mielikki. Puistossa tarjoiltiin juhlissa mehua, sokeripossuja, pullaa ja vadelmakaramelleja.

Villan tuntumaan rakennettiin kesäteatteri vuuonna 1910 silloisen omistajan Avellánin aloitteesta.

Vesitornissa tähystänyt palovartija huomasi tulen Villassa vuonna 1922. Erehdyksessä vesi vedettiin kilometrin päästä Hietalahden mäen vesipostista ja teatteri oli hetkessä tuhkana.

Ennen viime sotia ylioppilaat pitivät lakkiaiset Villassa ja monet perhejuhlat kuten häät juhlittiin siellä. Venäläiset matruusit mellastivat huvilassa kesällä 1916 ja inspiroivat aidon miekkatanssin keittiöveitsellä. Kuultuaan mellakasta nuori venäläinen luutnantti karauta ratsullaan suoraan ravintolasaliin miekka kädessä ja jo loppui matruusien kahinointi.

Sodan aavistuksissa Villa avattiin korjauksen jälkeen vuoden 1939 kesäkuussa ja marraskuussa syttyi talvisota.

Ympärivuotinen käyttö liian kallista

1990-luvulla Villassa toimi kesäteatteri ja Lumikki ja seitsemän kääpiötä oli maailman ensimmäinen kaksikielinen Lumikki. Lavastukset teki taidemaalari Fritz Jakobsson, sittemmin mainetta niittänyt Ruotsin kuningattaren ja puolalaissyntyisen edesmenneen Paavin muotokuvien maalaajana. Ruotsinkielinen televisio, FST nauhoitti Vivan Fageruddin tuottamana siellä suosittua Villa Vaasa-ohjelmaa muutama vuosi sitten.

Vaasan juhlavuoden tähden olisi ehkä aihetta ehostaa Villaa ja puistoa. Häitä ja muita juhlia siellä vietetään kesäaikana,mutta remontointi ympärivuotiseksi on liian kallista kaupungille. Villan puistossa on kesäaikaan paljon ulkoilijoita ja oravien syöttäjiä.

(kuvateksti) Hietalahden Villalla on ollut monenlaista käyttöä 160 vuoden aikana.

(kuvateksti) Ennen viime sotia ylioppilaat pitivät lakkiaisensa Villassa. Salissa on juhlittu monet syntymäpäivät ja häät.