Viestittelyä Leif Färdingistä SKS:n kanssa

Vaasapedia
Versio hetkellä 7. helmikuuta 2015 kello 05.40 – tehnyt Vaasalainen (keskustelu | muokkaukset)

Loikkaa: valikkoon, hakuun

Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Tapio Parkkari Lähetetty: 26. tammikuuta 2015 Vastaanottaja: Jalava Marja-Leena SKS Helsinki

Aihe: Käsikirjoituksia Leif Färdingistä

Hei, Olen vaasalainen "emeritustoimittaja" Tapio Parkkari. Kokoan materiaalipakettia kirjailija Leif Färdingistä (1951-1983) sittä tarkoituksella, että joku asiansa osaava kirjallisuudentutkija tekisi Färdingistä elämäkerran. Materiaalin kokoaminen on vasta alullaan ja minulla on nytkin 4 haastattelua Leifin tunteneista työn alla. Joukossa mm. kansanedustaja Pekka Haavisto ja pastori Henrik Nymalm.

Syy että otan teihin yhteyden, on siinä että olen huolissani materiaalin säilymisestä sen nykyisessä paikassa (Vaasapedia) Vaasapedia sijaitsee yksityisellä serverillä ja firman pysyvyydestä ei koskaan tiedä.

Toivon, että käytte kopioimassa Färdingiä koskevan materiaalin. Minä puolestani lupaaan kertoa kun Färding kansio täydentyy uusilla dokumenteilla.

Vaasapedia http://vaasalaisia.info/vaasapedia/index.php?title=Kirjailijat,_teokset_ja_l%C3%A4hteet

Bongasin teidät SKS:n sivulta dattumalta. Jos ette ole oikea henkilö, niin ohjatkaa tämä viesti oikaan osoitteeseen. Haluan myös tiedon, onko materiaali siirretty turvaan .

Tapio Parkkari emeritustoimittaja VAASA '


Alkuperäinen viesti-----

Lähettäjä: Jalava Marja-Leena Lähetetty: 26. tammikuuta 2015 15:21 Vastaanottaja: Pirhonen Mervi Aihe: VL: Käsikirjoituksia Leif Färdingistä

Hei Mervi,

Sain tällaisen viestin, mutta lienee kirjallisuusarkiston kamaa. Ohjannet eteenpäin oikealle henkilölle teillä.

Terveisin, Marja-Leena 3.2.2015, 12:26, i:

Pirhonen Mervi kirjoitti Tapio Parkkarille

Hyvä Tapio Parkkari,

sain SKS:n kansanrunousarkiston välityksellä viestisi koskien kokoamasi Leif Färding -sivuston arkistointia. SKS:n kirjallisuusarkisto on suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurihistorian erikoisarkisto, ja Leif Färdingin aineisto sopisi kyllä hyvin arkistomme linjaan. Kirjallisuusarkiston tarkoitus on kuitenkin arkistoida nimenomaan alkuperäistä arkistoaineistoa. Alkuperäisaineistolla tarkoitetaan tässä esimerkiksi alkuperäisiä kirjeitä, käsikirjoituksia, päiväkirjoja, puheita, esitelmiä, piirroksia, kuvia ja äänitteitä, jotka ovat syntyneet henkilön toiminnasta.

Esimerkiksi Leif Färdingin arkistoon kuuluisivat hänen itsensä laatimansa kirjeet, käsikirjoitukset, päiväkirjat jne.

Tekemäsi aineiston keruu- ja tutkimustyö on toki arvokasta, ja kokoamasi aineisto kiinnostavaa. Valitettavasti Vaasapedia-sivustoa emme voi ryhtyä kopioimaan juuri siitä syystä, että otamme vastaan alkuperäisiä, emme kopioaineistoja. Nopealla selailulla huomasin myös, että osa keräämästäsi aineistosta on esimerkiksi eri verkkosivuilta tai julkaistusta kirjallisuudesta koottuja sitaatteja, jotka eivät myöskään ole arkistoaineistoa, vaan kopioita / sitaatteja julkaisuista.

Kysyisinkin nyt vastakysymyksenä tarkennusta, millaista alkuperäisaineistoa sinulla on hallussasi, ja olisitko kiinnostunut niiden luovuttamisesta arkistoon? Onko sinulla esimerkiksi Leif Färdingin kirjoittamaa aineistoa? Entä sivustollasi olevat Färdingin tunteneiden ihmisten muistelmat - missä muodossa ne ovat alkuperäisenä?

Oletko esimerkiksi tehnyt haastatteluäänitteitä, käynyt kirjeenvaihtoa heidän kanssaan? Liitän tähän oheen kirjallisuusarkiston esitteen ja luovutusohjeen, jotka toivottavasti auttavat sinua hahmottamaan toimintaamme. Lisätietoja löytyy myös verkkosivuiltamme www.finlit.fi.

Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin.

Ystävällisin terveisin,

Mervi Pirhonen Arkistotutkija, FM Archivist, MA 3.2.2015

Tapio Parkkari Mervi Pirhoselle

Kiitos ystävällisestä vastauksestasi. Se herätti minussa muutamia kysymyksiä ja vastaväitteitä. Kirjoitit:”Tekemäsi aineiston keruu- ja tutkimustyö on toki arvokasta, ja kokoamasi aineisto kiinnostavaa. Valitettavasti Vaasapedia-sivustoa emme voi ryhtyä kopioimaan juuri siitä syystä, että otamme vastaan alkuperäisiä, emme kopioaineistoja.

Nopealla selailulla huomasin myös, että osa keräämästäsi aineistosta on esimerkiksi eriverkkosivuilta tai julkaistusta kirjallisuudesta koottuja sitaatteja, jotka eivät myöskään ole arkistoaineistoa, vaan kopioita / sitaatteja julkaisuista.”

Vastaväite

45-vuoden toimittajakokemuksesni pohjalta SKS on tässä asiassa väärällä vuosisadalla. Nettidokumentit ja nettisitaatit ovat aivan samaa materiaalia, mitä aikaisempina vuosikymmeninä talletettiin kosmoskynällä ruudulliselle paperille.

Minun kokoamassani materiaalissa, esim Reima Luukkanen, on Luukkasen alkuperäinen käsikirjoitus, joka on vain digitoitu. Pastori Henrik Nymalmin ja minun välinen meilien vaihto on elävää kirjallisuuden historiaa tallennettuna nykyteknologialla jne.

Mervi Pirhonen kirjoittaa Tapio Parkkarille 3.2. 2015

”Kysyisinkin nyt vastakysymyksenä tarkennusta, millaista alkuperäisaineistoa sinulla on hallussasi, ja olisitko kiinnostunut niiden luovuttamisesta arkistoon?

Tapio Parkkari vastaa: Minulla ei ole minkäänlaista Leif Färdingin aikanaan omistamaa materiaalia. Ainoastaan häneltä joskus lainaamani kirja (Aldous Huxley: ”Sääli uutta sukupolvea”, joka on jäänyt palauttamatta.

Merja Pirhonen vastaa Onko sinulla esimerkiksi Leif Färdingin kirjoittamaa aineistoa? Entä sivustollasi olevat Färdingin tunteneiden ihmisten muistelmat -missä muodossa ne ovat alkuperäisenä?

Vastaus: Leifin aikanaan tunteneiden muistelmat perustuvat sähköpostiviesteihin, jotka olen kopioinut sellaisenaan tai minulle erikseen lähetettyihinword-dokumentteihin, jotka olen sitten liittänyt sivuilleni. Ihmettelen suuresti tuota ”alkuperäisenä” vaatimustanne.

Merja Pirhonen Oletko esimerkiksi tehnyt haastatteluäänitteitä, käynyt kirjeenvaihtoa heidän kanssaan?

Vastaus: Minulla on muutama huonolaatuinen tabletilla tehty äänite Leif Färdigin hyvin tunteneen Ari Holtin kanssa. ”Kirjeenvaihto on normaalia sähköpostiviestittelyä, josta osa on tallessa, osa ei.

Merja Pirhonen

Liitän tähän oheen kirjallisuusarkiston esitteen ja luovutusohjeen, jotka toivottavasti auttavat sinua hahmottamaan toimintaamme. Lisätietoja löytyy myös verkkosivuiltamme www.finlit.fi. Vastaan mielelläni lisäkysymyksiin. Ystävällisin terveisin

Tapio Parkkari Merja Pirhoselle

En ymmärrä, miten voitte yhä ylläpitää käytäntöjä, jotka varmasti toimivat 1800-luvun alusta 1900-luvun loppupuolelle. Pitäisikö minun tehdä jonkinlainen ”testamentti” Vaasapediassa olevasta materiaalista?

Kun minusta aika jättää, niin todennäköisesti kukaan perheeni jäsenistä ei pääse koneelleni, ja jos pääseekin, ei välttämättä ole kiinnostunut siellä olevasta materiaalista. Otin yhteyttä teihin, koska ajattealin että Leif Färdingistä kertova materiaali kiinnostaa teita ja mahdollisia tutkijoita.

Minulla on kevään aikana tulossa useita Leifin tunteneiden haastateluja sekä Leifin tunteneiden ihmisten hänestä kirjoittamia lehtijuttuja, jotka tulen digitoimaan Leif-kansioon.

Olen pettyny, että te alan auktoriteettina olette, minun mielestäni, jämähtäneet viime vuosisadalle. Tämä kaikki ystävyydelle ilman minkäälaista halua provosoida ja tulla provosoiduksi.

Kysymys: Millaista tietoa Lef Färgingistä voi saada teiltä?

Luen mielelläni vastauksesi. Tapio Parkkari

Ulla-Maija Peltonen Tapio Parkkarille Hyvä Tapio Parkkari,

Sain Mervi Pirhoselta kysymyksesi Leif Färding –sivuston arkistoinnista. Sähköisten arkistojen  pitkäaikaissäilytys ja kulttuurisen tiedon tallentaminen jälkipoville internet-kentältä, on ajankohtainen ja polttava haaste arkistoille. Elämme samaan aikaan analogisessa  ja digi-ajassa, mutta edellytykset toimia digiajassa puuttuvat, tosin työkaluja rakennellaan parhaillaan.

Leif Färding -sivusto on hieno! Ottaisimme sen mielihyvin vastaan, mikäli voisimme taata säilyvyyden ja käytettävyyden  ja mikäli oikeudet vastaanottamiseen olisi hoidettu. Nykytilanteessa  se ei valitettavasti vielä ole mahdollista. Tosiasia on, että arkistoilta puuttuu välineitä ja tietotaitoa pysyä teknisen kehityksen kovassa vauhdissa.

Arkistoaineistojen pitkäaikaissäilytysratkaisua ei Suomessa vielä ole, kukin säilyttää, miten parhaaksi kokee. Asiaa on käsitelty kansallisissa ja eurooppalaisissakin alan ammatillisissa kokouksissa, ehkäpä tärkein este on raha: missä ovat systeemin rahoittajat? SKS on mukana Kansallisarkiston, muutaman muun yksityisarkiston ja CSC:n kanssa tekemässä AHAA-hakemistopalvelua osana KDK-Finna palvelua. Senkin aikataulu riippuu rahasta, mutta AHAA-hakemistopalvelun on kuitenkin  määrä valmistua 2016–2017 aikana. Tämä visio lohduttaa arkistoammattilaista, mutta nyt olemme ja toimimme ”väärällä vuosisadalla”, kuten kirjoitit.

Sen sijaan haastatteluja olisi mahdollista toteuttaa SKS:n laitteilla, ne osaamme arkistoida turvallisesti. Parhain terveisin,

Ulla-Maija Peltonen Arkistonjohtaja, dosentti Director, Dr. Phil.

Tapio Parkkarki vastaa Ulla-Maija Peltoselle

Parahin Ulla-Maija Peltonen

Kirjoitit mm. että

”Leif Färding -sivusto on hieno! Ottaisimme sen mielihyvin vastaan, mikäli voisimme taata säilyvyyden ja käytettävyyden  ja mikäli oikeudet vastaanottamiseen olisi hoidettu. Nykytilanteessa  se ei valitettavasti vielä ole mahdollista.” Eli myös minua jää jäytämään kysymys Leif Färding-kansion säilyvyydestä. Olen valmis milloin tahansa luovuttamaan kokoamani materiaalin, ja myös tulevan materiaalin, SKS:n tutkijoiden käyttöön.

Huvittavinta tässä kaikessa on, että me keskustelemme arkstokäytännöstä, jota ei ole olemassa, kun pitäisi keskustella Leif Färdingiä koskevan materiaalin säilymistä ja hänen arvostamisesta.

Minulla on siis Vaasapediassa oleva materiaali muistitikulla, mutta vain minä tiedän millä tikulla, enkä voi rasittaa vaimoani ja lapsiani tällaisella tiedolla.

Kysynkin nyt. Onko Leif Färding mielestänne niin ansioitunut kirjailija, että häntä koskeva ja keräämäni tieto olisi teidan mielestänne säilytattämisen arvoinen.

Toistan myös kysymykseni: ”Minkäverran teilla on talletettu tietoa Leif Färdingistä. Ymmärrinkö oikein, että tässä vaiheessa te ette voi tehdä asialle mitään, vaan se jää minun kontollaeni?

Ystävällisin terveisin Tapio Parkkari


Ulla-Maija Peltonen Tapio Parkkarille

6. 02. 2015

Kiitos viestistäsi, tartuit ydinkysymykseen: sähköisessä muodossa olevan Leif Färding-kansion säilyvyydestä. Ilman muuta Leif Färding-aineisto on meille arvokasta ja tervetullutta, sillä SKS:n kirjallisuusarkistossa ei ole Färdingin arkistoa.

Hänhän eli  vuosina 1951-1984 ja on olettavaa, että hän käytti kirjoittamiseen kynää ja paperia ja/tai kirjoituskonetta. On tärkeää tietää, onko alkuperäisiä aineistoja tai hänen ottamiaan tai hänestä otettuja valokuvia  ja ääniä yksityishenkilöillä, jotka mahdollisesti luovuttaisivat ne arkistoon pysyvään säilytykseen ja tutkimuksen käyttöön.

Lopputulema: Kokeillaan, yritämme parhaamme, vaikka emme voi taata muistitikulla olevan aineiston säilymistä.  Mikäli tämän kaiken jälkeen päädyt lahjoittamaan muistitikulla olevan kirjallisuusarkistoon, tarvitsisimme tarkat tiedot sen sisällöstä ja oikeuksien omistajista.

Parhain terveisin, Ulla-Maija Peltonen Arkistonjohtaja, dosentti Director, Dr. Phil.

Tapio Parkkari Ulla-Maija Peltoselle 6.2. 2015

”On tärkeää tietää, onko alkuperäisiä aineistoja tai hänen ottamiaan tai hänestä otettuja valokuvia  ja ääniä yksityishenkilöillä, jotka mahdollisesti luovuttaisivat ne arkistoon pysyvään säilytykseen ja tutkimuksen käyttöön.”

Minä tiedän ko. aineistosta vain seuraavaa: kirjailija, valokuvaava Pekka Luhta haastatteli Leif Färdingiä Lakeuden Kutsu lehteen 1/83. Luhta kertoo, että hänellä on/oli hallussaan ääninauha, josta hän purki 30 liuskaa, josta siis vain osa päätyi lehteen. Vaasalaisella valokuvaaja Gunnar Bäckmanilla on 3-4 kuvaa Leif F:stä 1960- luvun lopulta ja valokujaaja Jukka Kankaanpäällä niin ikään 1-3 valokuvaa..

Minulla on materiaalin kerääminen ja digitointi pahasti kesken, mutta uskon saavani työn päätökseen touko-kesäkuussa 2015. Toimitan sen jälkeen tikun teille asianmukaisin tiedoin varustettuna. Tapio Parkkari

Hei Tapio Parkkari, Suuret kiitokset!

Palataan asiaan, terv. Ulla-Maija Peltonen


alkuperäinen viesti ----

Lähett.: Tapio Parkkari Lähet.: 06.02.2015, 16:00 V.ottaja: Peltonen Ulla-Maija Aihe: Re: Leif Färding