Vaasan kirkon alttaritaulut

Vaasapedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Pohjalainen 24.12.2009

Vaasan kirkon kolme alttaritaulua luovat harrasta tunnelmaa ja irrottavat ajatukset arjesta ja kiireestä.

Keskimmäinen on sattuvasti Paimenten kumarrus (1894) ja Albert Edelfeltin maalaus. Hän tutki paikalla valaistussuhteet ja muut vaikuttavat seikat, mutta ei koskaan nähnyt sitä paikallaan. Se oli aikansa suurin maalaus, korkeutta tasan viisi metriä.

Kirkon avajaisjumalanpalveluksessa oli väkeä noin 2000. Asukkaita oli 20 000 ja tähän päivään jyvitettynä meitä pitäisi olla kirkossa noin 14 000! Joulunaikaisissa palveluksissa kirkko on aina täysmiehitetty.

Jeesus-lapsesta taiteilija saa valon loistamaan. Henkilötyypit ovat suomalaisia ja helsinkiläinen koulutyttö Sigrid Hyvönen on siinä Neitsyt Marian mallina. Aikamoinen elämys neidille.

Väärin mitoitettu tammikehys tuli Vaasaan. Täälläarkkitehti W. Reinius teki uuden. Hän muuten piirsi entisen Sokeritehtaan upean kellotornin ja Lyseon hellenisin koristein somistetun opinahjon.

Oikealla seinällä kuorissa on ruotsalaisen Louis Sparren luomus Kristuksen hautaan laskeminen (1897). Vaasalaiseen tapaan siitä oli paljon suukopua ennen kuin se oli paikallaan.

Sparrella oli vaikeuksia saada Jeesus-malli. Hän tapasi suomalaisen näyttelijättären Aino Actén kutsuilla pariisilaisen nuoren taidemaalarin Andre Davidsin. Tämä suostui kasvomalliksi. Kaunis nainen puhui hänet kokonaan Jeesuksen malliksi. Samaan syssyyn löytyi malli Maria Magdalenaksi: Andren punatukkainen pikkusisko, nimeä en nyt muista.

Vasemmalla olevan vaikuttavan Pyhän ehtoollisen asettamisen (1861) maalasi hovimaalari R.W. Ekman. Hän syntyi Uudessakaupungissa, jäi orvoksi kymmenvuotiaana, ja maan tapaan silloin sukulaiset sijaisvanhempina kohtelivat orpoa kaltoin. Velipoika Fredrik asui Tukholmassa asiasta kuultuaan haki lahjakkaan Robert Wilhelmin luokseen. Hän pääsi 16-vuotiaana siellä Taideakatemiaan ja sittemmin Italiaan ja Ranskaan. Tulosta syntyi eikä selityksiä: 70 alttaritaulua Vaasan lisäksi, muun muassa Helsingin ja Tampereen vanhoissa kirkoissa on.

Markat olivat vähissä kuten eurot. Maalauksen kaikkiaan kustansi maaherran leski von Rechenberg.

Tässä taulussa ehtoollispöydällä on omenia, kalaa, lampaanluita ja viinipikari. Lattialla pöydän edessä on punottu hedelmävasu ja messinkinen viinikannu.

Kyllä näitä vaasalainen pääsee katsomaan läheltä esimerkiksi kesällä oppaan kanssa. Ja jos nyt kaiken tämän hössötyksen keskellä joku ei muista, miksi joulua valmistaa, niin se on Jeesuksen Kristuksen syntymän tähden...

Peku Sommerfeldt Vaasa

(kuvateksti) Paimenten kumarrus vuodelta 1894 on Albert Edelfeltin maalaus.